Matti Lehtinen: Matematiikan historian luentoja
Matti Lehtinen: Matematiikan historian luentoja
Matti Lehtinen: Matematiikan historian luentoja
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
poliittisiin ristiriitoihin 1930-luvun alussa, mutta 1940-luvun lopulla perustettiin Kansainvälinen<br />
matemaattinen unioni IMU . IMUn presidentti vuosina 1959–62 oli Rolf Nevanlinna; sen pääsihteerinä<br />
toimi vuosina 1979–90 Olli Lehto. IMU on nyttemmin vastuussa kansainvälisten kongressien<br />
ohjelmasta samoin kuin Fieldsin mitalien jaosta. Maailman matemaattinen vuosi 2000 oli IMU:n<br />
aloite. Olli Lehto on kirjoittanut myös järjestöhistoriaksi erittäin mielenkiintoisen IMU:n <strong>historian</strong><br />
Mathematics without Borders (1998). IMU:n yhteydessä toimii ICMI, Kansainvälinen matematiikan<br />
opetuksen komissio (International Commission of Mathematical Instruction), joka on organisoitunut<br />
jo ennen ensimmäistä maailmansotaa. Se järjestää myös neljän vuoden välein ICME-nimisiä<br />
(International Congress of Mathematical Education) matematiikan opetuksen yleiskongresseja.<br />
<strong>Matematiikan</strong> kansainvälinen kokoustoiminta on monipuolista ja eriytynyttä. Maantieteellisin perustein<br />
kokoontuvista kongresseista meitälähinnäovatneljänvuoden välein pidettävä Skandinaavinen<br />
matemaatikkokongressi. Ensimmäinen tällainen pidettiin 1909 Tukholmassa, Mittag-Lefflerin<br />
aloitteesta. Matemaattinen järjestöyhteistyö Euroopan puitteissa on muorempaa. European Mathematical<br />
Society perustettiin 1990 ja ensimmäinen Euroopan matemaattinen kongressi pidettiin<br />
Budapestissä 1992.<br />
19.3 Matematiikka ja naiset<br />
Merkittäväksi tunnustetut matemaatikot ovat valtaosaltaan olleet miehiä. Samanlainen sukupuolijakauma<br />
tulee vastaan kaikilla tiedonaloilla.<br />
Näissä luennoissa on aikaisemmin mainittu naispuoliset matemaatikot Hypatia ja Emmy Noether<br />
sekä ohjelmoinnin pioneeri Ada Lovelace. Ainakin matematiikan <strong>historian</strong> marginaaleista löytyy<br />
muutamia muitakin naispuolisia matemaatikkoja. Italilainen Maria Agnesi (1718–99) julkaisi 1748<br />
suositun analyysin oppikirjan. Sen alku oli Agnesin pikkuveljiensä opetuksessa käyttämässä materiaalissa.<br />
Agnesin nimi liittyy yleisimmin Agnesin noitana tunnettuun käyrään<br />
y = a√a − x<br />
√ .<br />
x<br />
Nimi on kuitenkin väärinkäsitys käyrää kuvaavasta, ’kiertyvää’ tarkoittavasta sanasta. Ranskalainen<br />
Sophie Germain (1776–1831) kävi miehisen salanimen M. Le Blanc turvin kirjeenvaihtoa<br />
Gaussin kanssa. Germain selvitti Fermat’n suuren lauseen todistuksen eräissä erikoistapauksissa.<br />
Venäläinen Sofia (Sonja) Kovalevskaja (1850–91) nautti Weierstrassin yksityisopetusta. Hän<br />
julkaisi tutkimuksia osittaisdifferentiaaliyhtälöiden ratkaisujen olemassaolosta ja mekaniikasta.<br />
Mittag-Leffler pystyi järjestämään Kovalevskajalle professuurin Tukholmaan 1883. Kovalevskaja<br />
on ensimmäinen yliopistovirkaan yltänyt naismatemaatikko. Naisten osuus matematiikan tutkijoista<br />
ja yliopistovirkojen haltijoista on edelleen melko vähäinen.<br />
20 <strong>Matematiikan</strong> filosofiasta<br />
Viime vuosisadan lopulla ja kuluvan vuosisadan alkupuolella matematiikan olemuksesta esitetyt<br />
filosofiset käsitykset voidaan karkeasti jakaa kolmeksi suuntaukseksi, jotka ovat logistinen, intuitionistinen<br />
ja formalistinen.<br />
Logistisen koulukunnan pääteesin voi kiteyttää ajatukseen, jonka mukaan matematiikka on yksi<br />
logiikan haara. Koulukunnan edelläkävijöitä ovat Dedekind, Frege ja Peano, mutta sen varsinainen<br />
huippukohta on Whiteheadin ja Russellin 1910–13 ilmestynyt suurteos Principia Mathematica;<br />
lisäyksiä ja parannuksia ovat esittäneet monet myöhemmät kirjoittajat. Principian tavoitteena on<br />
johtaa luonnollisten lukujen järjestelmä(jasitenvälillisesti kaikki luonnollisiin lukuihin pohjautuva<br />
108