Matti Lehtinen: Matematiikan historian luentoja
Matti Lehtinen: Matematiikan historian luentoja
Matti Lehtinen: Matematiikan historian luentoja
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
18.3 Matematiikka ja tietokoneet<br />
Jo ennen tietokonetekniikan realisoitumista englantilainen matemaatikko Alan M. Turing (1912–<br />
54) esitti yleisen teoreettisen mallin universaalilaskukoneelle, joka periaatteessa voi ratkaista kaikki<br />
laskennallisesti ratkaistavat tehtävät. Turingin kone muodostuu äärettömästä nauhasta, jonka<br />
ruutuihin voidaan kirjoittaa ja jota voidaan siirtää eteen-jataaksepäinkulloinkin tarkasteltavana<br />
olevan ruudun sisällöstä riippuen. Turingin ideaalikone ja amerikkalaisen loogikon Emil Postin<br />
tutkimukset ovat olleet alkuna matemaattiselle automaattien teorialle.<br />
Toisen maailmansodan aikana Turingin panos saksalaisten salakirjoitusten, erityisesti ns. Enigmakoneella<br />
tuotetun koodin, avaamisessa oli merkittävä. Välittömästi sodan jälkeen Turingilla oli<br />
keskeinen asema englantilaisessa ACE-tietokoneprojektissa, jonka suunnitelmat olivat jopa edellä<br />
samanaikaisista amerikkalaisista.<br />
Vanhoista matematiikan aloista tietokoneet ovat ilmeisesti eniten hyödyttäneet numeeristen menetelmien<br />
teoriaa ja käyttöä. Olennaisesti kasvaneet laskentamahdollisuudet ovat luonnollisesti<br />
olleet eduksi monilla matematiikan aloilla, lukuteoriaa myöten. Melkoista huomiota herätti noin<br />
sata vuotta matemaatikkoja ja maallikoita askarruttaneen neliväriongelman ratkaisu tietokoneella<br />
vuonna 1977: monia yksittäistapauksia läpikäynyt tietokonealgoritmi pystyi todistamaan, että jokainen<br />
yhdesti yhtenäisiä maa-alueita kuvaava kartta voidaan värittää enintään neljällä värillä<br />
niin, että rajanaapurit ovat aina erivärisiä. Tietokoneiden tarjoamat mahdollisuudet kokeilla ja<br />
visualisoida ovat antaneet aiheen olettaa, että matemaatikon työtavat ovat muuttumassa, että<br />
perinteisen todistamisen rooli jäisi vähäisemmäksi, kun paljon voidaan ”nähdä suoraan” tai kun<br />
hypoteesien tueksi voidaan esittää musertavan vakuuttavia numeerisia todisteita. On kuitenkin<br />
ennenaikaista arvioida tietokoneiden lopullista merkitystä matematiikan teorianmuodostukselle ja<br />
yleisille metodeille.<br />
19 Matemaattinen yhteisö<br />
Matematiikka on paitsi autonominen teoria myös ihmisyhteisön toimintaa. Erityisen tärkeää matematiikan<br />
kehitykselle on tiedon leviäminen ja saatavuus.<br />
19.1 Matemaattiset julkaisut<br />
Nykyisin normaali matemaattisen tutkimustuloksen julkaisutapa on artikkeli matemaattisessa aikakausjulkaisussa.<br />
Matematiikkaan erikoistuneet aikakausjulkaisut ovat melko nuoria, ensimmäinen<br />
lienee vuodesta 1794 ilmestynyt Journal de l’ École Polytechnique. 1700-luvulla julkaisukanavina<br />
olivat yleiset tieteelliset lehdet kuten Acta Eruditorum ja eri tiedeakatemioiden julkaisusarjat.<br />
Luonnontieteellisistä akatemioista vanhimpia ovat vuonna 1603 perustettu Rooman Accademia dei<br />
Lincei (Ilvesten [joilla on tunnetusti tarkka näkö] akatemia), Englannin Royal Society vuodelta<br />
1662 ja Ranskan Académie des Sciences vuodelta 1666.<br />
Ensimmäinen yksityisesti perustettu matemaattinen julkaisusarja oli Joseph-Diaz Gergonnen 1810<br />
aloittama Annales de Mathématiques Pures et Appliquées. Gergonnen annaalit eivät eläneet pitkään,<br />
mutta niiden saksalainen vastine, August Crellen (1780–1855) vuonna 1826 perustama Journal<br />
für die reine und angewandte Mathematik ilmestyy yhä. Joseph Liouville (1809–82) perusti<br />
1836 Ranskaan uuden, edellisen kanssa lähes samannimisen julkaisun Journal de Mathématiques<br />
PuresetAppliquées; Crellen journaali ja Liouvillen journaali pitävät sisällään suuren osan 1800luvun<br />
merkittäviä matematiikan edistysaske lia. Viime vuosisadan vaihteen aikoihin kohosi erittäin<br />
arvostetuksi kansainvälisesti runsaskontaktisen Gösta Mittag-Lefflerin 1882 perustama Acta Mathematica.<br />
Saksan–Ranskan sota oli tehnyt matematiikan tuonaikaisten suurvaltojen suhteet varsin<br />
106
Change language