pdf-tiedostona - Kotikielen Seura
pdf-tiedostona - Kotikielen Seura
pdf-tiedostona - Kotikielen Seura
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
TERHO ITKONEN<br />
vissä, kun tyyppejä verrataan muihin monikon paikallissijassa oleviin tilanilmauksiin.<br />
Inessiivin ja adessiivin vastakohdan varaan ei tällä kertaa rakennu<br />
sellaista merkitysvastakohtaa kuin kuteilla : veteissä -tapauksessa; päinvastoin<br />
inessiivi voi eräissä edellisen tyypin jäsenissä korvautua adessiivilla ilman<br />
mainittavaa merkityksen eroa (näkyvillä, kuuluvilla, saatavilla jne.). Intransitiivisen<br />
taustarakenteen subjektin (tällä kertaa aina epätoiminnallisen) ja<br />
transitiivisen taustarakenteen objektin samansuuntainen käsittely on varmaan<br />
alun alkaen perustunut samaan kognitiiviseen taipumukseen, joka edellä on<br />
ollut puheena. Synkroniselta kannalta voi oudoksuttaa järjestelmän asymmetria,<br />
joka on samankaltainen kuin ehdyksissä, tukkeissa jne. -tyypeissä: ei ole<br />
transitiiviseen taustarakenteeseen pohjautuvia *mies on löytävissä ~ löytämättömissä<br />
(rahan) -tyyppisiä rakenteita eikä niitä yksinkertaisella tavalla korvaaviakaan<br />
ilmaustyyppejä, vaikka sellaisten tarve tuskin on tällä kertaa niin<br />
olematon kuin ehdyksissä, tukkeissa jne. -tyyppisten tilanadverbien alalla.<br />
Samoin puuttuvat toiminnalliseen intransitiiviseenkin taustarakenteeseen<br />
pohjautuvat tyypit *mies on juoksevissa ~ juoksemattomissa ja jopa epätoiminnalliseen<br />
taustarakenteeseen pohjautuvat tyypit *puu on kaatuvissa ~ kaatumattomissa.<br />
Ainakin osittainen selitys saadaan diakroniasta: aivan kuten<br />
ehdyksissä, sulkeissa -tyypit ovat näkyvissä, saatavissa ja näkymättömissä, saamattomissa<br />
-tyypitkin aikoinaan syntyneet tyhjiöön. Siellä ne etenivät vain niin<br />
pitkälle kuin objektiin viittaavien ja eräiden keskeisten intransitiivilauseen<br />
epätoiminnalliseen subjektiin viittaavien tapausten yhteinen semantiikka<br />
salli, ja niin jäivät muut tapaukset jatkuvasti vaille samantapaista ilmausta.<br />
2.4.1. Sama kognitiivinen taipumus on varmaan ollut myötävaikuttamassa<br />
silloinkin, kun subjektin sija on aikoinaan jakautunut kahtia: myönteisessä<br />
normaalilauseessa kiistaton nominatiivi, myönteisessä eksistentiaalilauseessa<br />
partitiivi tai lähinnä akkusatiiviksi hahmottuva nominatiivi. Ilman eräitä<br />
kielen järjestelmässä piilleitä edellytyksiä ei tämä kahtiajako olisi kuitenkaan<br />
voinut syntyä. Olennaista siinä on ollut partitiivin nousu yhdeksi subjektin<br />
sijaksi; yhtä rintaa tämän kehityksen kanssa on aiempi nominatiivi hahmottunut<br />
määrätapauksissa akkusatiiviksi. Tällöin partitiivi on muodostanut<br />
akkusatiivin kanssa parin, jonka varaan (osaksi myös persoona- ja numeruskongruenssittomuuden<br />
ja eräiden muiden lauserakenneseikkojen varaan) on<br />
rakentunut muodollisestikin verraten kiinteärajainen eksistentiaalilauseiden<br />
kategoria, vastakohtanaan nominatiivisubjektinen (ja mm. persoona- ja<br />
numeruskongruenssin alainen) normaalilauseiden kategoria. Mutta miten ja<br />
milloin?<br />
Partitiivisubjekti ei voi palautua varhaiskantasuomeen asti, koskapa nominatiivisubjekti<br />
on sekä lapissa että mordvassa yksinomainen. Suomen kaikki<br />
lähisukukielet osoittavat toisaalta yhtäpitävästi, että myöhäiskantasuomen<br />
järjestelmään partitiivisubjekti on jo kuulunut ja että sen käyttöala tuolloin<br />
36
Change language