pdf-tiedostona - Kotikielen Seura
pdf-tiedostona - Kotikielen Seura
pdf-tiedostona - Kotikielen Seura
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
TERHO ITKONEN<br />
ERGA-<br />
TilVI<br />
(tuntomerkkinen)<br />
NOMI<br />
NATIIVI<br />
(tuntomerkitön)<br />
Tavanomaiset ercjatiiviset<br />
järjestelmät<br />
TRANS.LAUSEEN<br />
SUBJEKTI<br />
INTRANS.LAUSEEN<br />
SUBJEKTI (toiminnallinen)<br />
INTRANS.LAUSEEN<br />
SUBJEKTI<br />
(epätoiminnallinen)<br />
OBJEKTI<br />
(epätoiminnallinen)<br />
Suomi<br />
TRANS.LAUSEEN<br />
SUBJEKTI<br />
INTRANS.LAUSEEN<br />
SUBJEKTI (toiminnallinen)<br />
INTRANS.LAUSEEN<br />
SUBJEKTI<br />
(epätoiminnallinen,<br />
ei-eksist.)<br />
INTRANS LAUSEEN SUBJEKTI<br />
(epätoiminnallinen, eksist)<br />
OBJEKTI<br />
(epätoiminnallinen)<br />
NOMI<br />
NATIIVI<br />
(tuntomerkitön)<br />
OBJEKTIN<br />
SIJA:<br />
" PARTIT./AKK.<br />
(tuntomerkkinen)<br />
Subjektin ja objektin sijojen käyttöala tavanomaisissa ergatiivisissa järjestelmissä ja<br />
suomessa. Karsinoiden koko kuvastaa karkeasti tekstifrekvenssejä; varjostus osoittaa<br />
tuntomerkkisiä sijoja (ks. 1.4.2). Paksun vaakasuoran viivan yläpuolelle kuuluu kyseisten<br />
sijamuotojen toiminnallinen käyttö (sekä transitiivilauseen subjektin epätoiminnallinen<br />
käyttö; vrt. 1.5.1), viivan alapuolelle taas niiden epätoiminnallinen käyttö.<br />
Kuten näkyy, rajaviiva ei osu yhteen ergatiivin ja nominatiivin rajan kanssa, ei liioin<br />
suomen nominatiivin ja partitiivi/akkusatiivin rajan kanssa: edellinen jää viivan<br />
yläpuolelle, jälkimmäinen sen alapuolelle (vrt. 1.4.3). Poikkeuksena on ergatiivin<br />
ja nominatiivin käytön raja dakotan ja batsbin pronominisubjektissa ja -objektissa<br />
sekä genetiivin ja partitiivi/akkusatiivin käytön raja eräissä suomen lauseenvastikkeissa:<br />
se yhtyy tarkalleen toiminnallisuuden ja epätoiminnallisuuden rajaan (ks. 1.5).<br />
sessa subjektin sijassa eli genetiivissä on intransitiivisten rakenteiden puolella<br />
vain toiminnallinen subjekti, sen sijaan intransitiivisen rakenteen epätoiminnallinen<br />
subjekti on objektin sijassa paitsi eksistentiaalisissa tapauksissa (tällöin<br />
joko akk. tai partit.) myös ei-eksistentiaalisissa tapauksissa (tällöin vain<br />
akk.). Sivuutan seuraavassa referatiivisten lauseenvastikkeiden erikoisen kehityshistorian,<br />
jota nähtävästi on pitkin matkaa ohjannut nesessiivisten ja permissiivisten<br />
lauseenvastikkeiden analogia (vrt. Osmo Ikola, Vir. 1954 s. 234).<br />
Nesessiivisen lauseenvastikkeen subjektina esiintyvän genetiivin funktio<br />
näyttää alkuaan olleen datiivinen; voidaan olettaa jo Setälän (SKL 30. § 6)<br />
esittämään ja mm. Ikolan (mts. 233) ja Saukkosen (Tulosijainf.rakenteiden<br />
hist. I s. 122) kannattamaan tapaan, että genetiivi on alkuaan esiintynyt<br />
vain transitiiviverbin infinitiivin yhteydessä ja määrittänyt lähinnä hallitsevaa<br />
pitää-verhiä.: Pojan pitäisi syödä puuro alk. suunnilleen ^pojalle »pitäisi»<br />
(= joutaisi) syötäväksi puuro\ Intransitiivisen infinitiivin yhteydessä on<br />
50
Change language