TERHO ITKONEN Genetiivin funktiolla on muun ohessa voinut olla osuutta siihenkin, että kabardin synkretistinen obliikvisija on kehittynyt transitiivilauseen subjektin sijaksi. Se että omistajaa ilmaiseva sija on yleistynyt juuri transitiivilauseen subjektiksi, ei periaatteessa ole sen kummempi ilmiö kuin habeo-verhin vastineiden kiintyminen apuverbiksi transitiiviverbien liittotempuksiin: vrt. ransk. J'ai regu ~ ouvert ~ lu le livre 'olen saanut, avannut, lukenut kirjan', alk. »minulla on saatuna, avattuna, luettuna kirja», saks. Ich habe das Fenster geöffnet ~ geschlossen 'olen avannut, sulkenut ikkunan', alk. »minulla on ikkuna avattuna, suljettuna». Paralleelina voidaan edelleen mainita subjektiin viittaavien transitiiviverbin persoona-affiksien ja omistusliitteiden yhtäläisyys eri kielissä, joukossa sekä ei-ergatiivisia kuten useat uralilaiset kielet että ergatiivisia kuten abhaasi ja abaza (vrt. 1.3 ja alav. 3) sekä eskimo-aleutti. 22 Ehdotonta ei toiminnallisuuden samastuminen transitiivisuuteen ole tosin enempää ergatiivisissa rakenteissa kuin niiden paralleeleina mainituissa tapauksissa; päinvastoin voidaan eri tahoilla panna merkille, että transitiivilauseille ominaiset rakenteet ovat pyrkineet valtaamaan alaa intransitiivilauseissakin, ensimmäisinä sillanpääasemina yleensä kai sellaiset tapaukset, joissa intransitiiviverbin subjekti on agentiivinen. i/afoo-rakenteissa tällainen on tavallista ranskassa ja saksassa: J'ai ri ~ dormi ~ vicu, jopa iti 'olen nauranut; nukkunut; elänyt; ollut' (vaikka jatkuvasti Je suis alli ~ venu 'ich tue es' eikä esim. 'meine Tat' < 'ich tue es' > 'ich tat' (Die Konjugation im Lappischen I s. 349). Miten ura), ja turkk. kielten suhteet selittynevätkin, merkillistä on, että juuri mennyttä aikaa ilmaisevilla transitiivilauseilla on erityinen, intransitiivilauseista poikkeava muoto paitsi AaÄeo-rakenteissa myös niin loitolla kuin gruusian ergatiivisissa rakenteissa. Transitiivilauseen subjekti on gruusiassa nim. intransitiivilauseiden tapaan nominatiivimuotoinen, milloin predikaattiverbin tempus kuuluu preesens-tempusryhmään, sen sijaan ergatiivimuotoinen, milloin predikaattiverbin tempus kuuluu aoristiseen tempusryhmään (Tsikobava, Jazykinarodov SSSR IV s. 56; vrt. mts. 48—49). Sama koskee eräitä Matthevvsin ergatiivisiksi katsomia indoarj. kielten lausetyyppejä, jotka nykyään tajutaan aktiivilauseiden veroisiksi, vaikka predikaatti historiallisesti katsoen onkin lähtöisin pass. partis. perf :stä; nämäkin lausetyypit ilmaisevat mennyttä aikaa (ks. Lingua 3: 1 s. 392—395). Alien, joka on kokoavasti tarkastellut transitiivisuuden ja possessiivisuuden yhteyksiä mitä erilaisimmissa kielissä, päättää tarkastelunsa (Language 40, 1964, s. 343) seuraavasti: »Suuressa joukossa kieliä tavataan selvä yhteys subjektin, eritoten transitiivisen subjektin, ja 'omistuksen' tai 'saavutuksen' ilmausten välillä; joissakin tapauksissa yhteys rajoittuu verbin perfekti- tai perfektiivimuotoihin. Ilmaisutavat eriävät suuresti mutta ovat omiaan korostamaan ilmiöiden pinnanalaista paralleelisuutta.» 48
TERHO ITKONEN geschlafen