pdf-tiedostona - Kotikielen Seura
pdf-tiedostona - Kotikielen Seura
pdf-tiedostona - Kotikielen Seura
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
TERHO ITKONEN<br />
Tällaisten ilmiöiden valossa voidaan hyvin otaksua, että varhaiskantasuomeen<br />
palautuva partitiiviattribuutti on ollut viittomassa tietä partitiivisubjektin<br />
yleistymiselle ja käyttöalalle samassa vaiheessa ja aivan samaan suuntaan<br />
kuin niin ikään varhaiskantasuomeen palautuva partitiiviobjekti. Erityisesti<br />
paljo (n), vähä(n) -rakenteet ovat voineet tarjota kehitykselle kiitollisen maaperän.<br />
Partitiivin käyttö niissä saattaa juontua varhaiskantasuomeakin<br />
kauempaa; kuten Ravila on huomauttanut Vir. 1944 s. 124—125, mordvassa<br />
saakka voi lama 'paljon' -sanan yhteydessä esiintyä suomen partitiivia vastaava<br />
ablatiivi sellaisissa lauseissa kuin tasa lama fiengada 'tässä on paljon<br />
polttopuita', p"ek jarmaktänza lamSl 'hänellä oli sangen paljon rahaa'. Tällaisten<br />
lauseiden syntaktinen jäsennys ei ole aivan selvä, mutta mahdollisuuksien<br />
rajoissa on, että viimeistään kantasuomessa paljo (n) -rakenteet on voitu hahmottaa<br />
paitsi attribuuttisiksi myös tavalla, joka on nykysuomellekin ainakin<br />
vaihtoehtoisena jäsennyksenä ominainen: paljon lauseissa Sain paljon rahaa,<br />
Minulla oli paljon rahaa ei ole objekti tai subjekti vaan määrän adverbiaali<br />
samaan tapaan kuin lauseissa Sain runsaasti rahaa, Minulla oli runsaasti rahaa.<br />
Silloin ei rahaa enää ole ollutkaan partitiiviattribuutti vaan partitiiviobjekti<br />
tai —jälkimmäisessä esimerkissä — eksistentiaalilauseen partitiivisubjekti.<br />
2.4.4.1. Alumpana (1.4.2) oli puheena se, että tavanomaisissa ergatiivisissa<br />
järjestelmissä on transitiivilauseen subjektin sija ergatiivi päätteellinen,<br />
intransitiivilauseen subjektin ja transitiivilauseen objektin yhteinen sija<br />
(»nominatiivi», »absoluuttinen sija») taas yleisesti päätteetön. Suomen normaalilauseen<br />
ja eksistentiaalilauseen subjektin sijanvaihtelu poikkesi tästä:<br />
normaalilauseen subjektina päätteetön sija (nominatiivi), eksistentiaalilauseen<br />
subjektina kuten transitiivilauseen objektinakin joko päätteetön tai päätteellinen<br />
sija (akkusatiivi, partitiivi). Synkroniselta kannalta tätä ilmiötä voitiin<br />
ainakin kokeeksi selittää tuntomerkkisyysteorian avulla, mutta varsinaisesti<br />
ymmärrettäväksi se näyttää käyvän vasta kun selityksessä otetaan huomioon<br />
myös ilmiön historiallinen tausta. Kaikista tähänastisista tapausryhmistä on<br />
jo käynyt ilmi, että kognitiivinen taipumus toiminnallisen ja epätoimmnallisen<br />
erottamiseen ei ole koskaan saanut muodollista ilmaustaan vailla kielen rakenteessa<br />
piilleitä edellytyksiä; se on vain eri tapauksissa ottanut tukikohdakseen<br />
erilaiset edellytykset. Tältä kannalta voi olla valaisevaa tarkastella, mistä<br />
eri lähteistä ergatiiviksi nimitetty sija juontuu.<br />
2.4.4.2. Ergatiivisijan alkuperäistä funktiota ei voida likikään kaikissa kielissä<br />
enää määrittää. Arvokasta johdetta kuitenkin saadaan niistä kielistä, joissa<br />
ergatiivisijalla yhä on transitiivilauseen subjektin funktion ohella muita, alkuperäisempiä<br />
tehtäviä tai joissa transitiivilauseen subjekti voidaan ilmaista<br />
paitsi yksifunktioisella ergatiivilla myös jollakin muulla sijalla. Osoittautuu,<br />
että ergatiivisen funktion ohella voi samalla sijamuodolla olla ainakin neljänlaisia<br />
muita kaasusfunktioita: instrumentaalinen, datiivinen, lokatiivinen<br />
45
Change language