pdf-tiedostona - Kotikielen Seura

TERHO ITKONEN
mainita vielä eräs näkökohta. Eksistentiaalilauseissa voivat nykyään esiintyä
partitiivisubjektin ohessa samanlaiset määränilmaukset kuin resultatiiviverbin
partitiiviobjektinkin ohessa: Metsässä oli runsaasti marjoja kuten Löysin runsaasti
marjoja; Pullossa oli tarpeeksi juotavaa kuten Sain tarpeeksi juotavaa. Tämän voisi
ajatella tarttuneen objektilauseista eksistentiaalilauseisiin samassa vaiheessa
kuin partitiivisubjekti omaksuttiin kieleen partitiiviobjektin mallin mukaan,
mutta todellisuudessa ilmiöllä näyttää olevan vanhemmat juuret. Partitiiviahan
on vanhastaan käytetty myös attribuuttina 1) joukkoa, määrää merkitsevien
substantiivien, 2) numeraalien ja 3) sellaisten kvantifikaattorien kuin
paljo (n), vähä(n) yhteydessä, ja juuri näiden tapausten historiaan liittyy
kiintoisa piirteitä. Suomessa ja sen lähisukukielissä partitiivi esiintyy nykyään
joukkoa, määrää merkitsevien substantiivien attribuuttina kaikissa lauseasemissa
: Joukko miehiä sai lopputilin, Siellä oli joukko miehiä, Näin joukon miehiä,
Tutustuin isoon joukkoon miehiä jne. Lukusanoihin partitiiviattribuutti sitä
vastoin liittyy yleensä vain rakenteen ollessa subjektin tai objektin asemassa,
muulloin se korvautuu kulloisenkin kontekstin vaatimalla substantiivin sijalla
ja lukusana toimii substantiivin kongruenttina attribuuttina: Kolme miestä sai
lopputilin, Siellä oli kolme miestä, Mäin kolme miestä mutta Kolmen miehen palkka
oli maksamatta, Tutustuin kolmeen mieheen jne. On ilmeistä, että tällainen partitiiviattribuutin
esiintymisen rajoitus edustaa vanhempaa kantaa kuin sen
liittyminen mihin sijamuotoon hyvänsä. Alun perin näyttää partitiiviattribuutin
käyttöala kuitenkin olleen vielä suppeampi kuin lukusanojen yhteydessä
nykyään. Siihen antaa viittauksen partitiiviattribuutin esiintyminen kvantifikaattorien
paljo (n) ja vähä(n) yhteydessä: sitä käytetään vain rakenteen
ollessa eksistentiaalilauseen subjektin tai resultatiiviverbin objektin asemassa,
muulloin (myös normaalilauseen subjektina ja irresultatiiviverbin objektina)
käytetään rakenteita, joissa substantiivi on pääsanana ja paljo, vähä sen kongruoivana
attribuuttina. Sanotaan toisaalta Pihalla oli paljon lunta ~ päiviä,
Sain vähän rahaa *~ kolikoita mutta toisaalta (normaalilauseen subjektin asemassa)
Paljo lukeminen rasittaa silmiä, Siinä eivät vähät neuvot auta, (irresultatiiviverbin
objektin asemassa) Kadehdin hänen paljoa omaisuuttaan •—• vähiäkin tulojaan,
(muussa lauseasemassa) Vähän lumen aikana, En välitä paljosta rahasta ~
paljoista kolikoista jne. 20
20 Samalla lailla käyttäytyvät myös kvantifikaattorit moni ~ monta ja liika ~ liikaa.
Partitiiviattribuuttia käytetään niidenkin yhteydessä vain jos rakenne on eksistentiaalilauseen
subjektin tai resultatiivilauseen objektin asemassa (myös pääsana on
tällöin partitiivimuodossa monia, liikaa); muuten käytetään semmoisia rakenteita,
joissa substantiivi on pääsanana ja moni, liika sen kongruoivana attribuuttina. Siten
sanotaan toisaalta (eksist.lauseen subjektin asemassa) Pihalle jäi monta autoa, Minulla
oli liikaa painoa — kiloja, (result.lauseen objektin asemassa) Näin monta autoa, Sain
liikaa painoa ~ kiloja, toisaalta (normaalilauseen subjektin asemassa) Moni auto sai
kolhuja, Liika paino ei mahtunut ~ Liiat kilot eivät mahtuneet housuihin, (irresult.lauseen
objektin asemassa) Olen ajanut monta autoa, Ajattelin liikaa painoani ~ liikoja kilojani,
43