pdf-tiedostona - Kotikielen Seura
pdf-tiedostona - Kotikielen Seura
pdf-tiedostona - Kotikielen Seura
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
TERHO ITKONEN<br />
sarakkeen lauseenloppuinen remaattinen subjekti. Näissä oloissa saattoi<br />
kyseisten transitiivisten ja intransitiivisten lausetyyppien vastaavuus helposti<br />
täydentyä lopuiltakin osin: intransitiivilauseiden nominatiivisubjektin sija<br />
samastui päätteettömän akkusatiiviobjektin sijaan, ts. hahmottui akkusatiiviksi,<br />
ja samalla pääsi partitiivi yleistymään sen rinnalle subjektin toiseksi<br />
sijaksi.<br />
2.4.2. Partitiivisubjekti on kuitenkin levinnyt myös sellaisiin lauseisiin,<br />
joilla ei äskeiseen tapaan ole samamerkityksistä vastinetta transitiivilauseiden<br />
puolella: Niitylle tulvi vettä, Pihalla juoksee poikia, Meillä kävi eilen naapurin väkeä,<br />
Takassa hehkuu vielä hiiliä, Vajasta katosi tavaroita, Tautiin on sairastunut muutamia<br />
ihmisiänne. Näihin kuuluu partitiivisubjektisten lauseiden suurtaajuisin tyyppikin,<br />
se jossa predikaattina on merkitykseltään mahdollisimman laiha verbi<br />
eli olla. Samamerkityksisten transitiivilauseiden suoranaiseen vaikutukseen<br />
ei partitiivisubjekti näissä tapauksissa voi perustua. Esim. sellaiset nykykielen<br />
lauseparit kuin Astia sisältää vettä — Astiassa on vettä, Minä omistan kirjoja —<br />
Minulla on kirjoja eivät käy kielihistoriallisen tulkinnan pohjaksi siitä yksinkertaisesta<br />
syystä, että sisältää on 1800-luvun uudissanoja ja omistaa-verbinkin<br />
nykyinen valtamerkitys on syntynyt kirjasuomessa; alkuaan verbi on kai<br />
merkinnyt vain ''omakseen ottamista t. tunnustamista'. Partitiivisubjektin<br />
leviäminen tämmöisiinkin lauseisiin on ilmeisesti vain seurausta siitä, että<br />
lauseet ovat merkitykseltään rinnastuneet äskeisen esimerkistön intransitiivilauseisiin:<br />
etualalla kaikkien niiden merkityksessä on subjektin olemaan<br />
tuleminen, olemassaolo, olemasta lakkaaminen tai olotilan muutos lauseen<br />
teemana olevan lokaliteetin kannalta. Tässä heijastuu välillisesti yhä mallia<br />
antaneiden transitiivilauseiden vaikutus: objekti on suhteessa sitä hallitsevaan<br />
resultatiiviverbiin juuri yhtä epätoiminnallinen kuin eksistentiaalilauseen<br />
subjektikin suhteessa lauseen predikaattiverbiin (mukaan luettuna myös<br />
Pihalla juoksee poikia -tyyppiset tapaukset, joissa subjektin tekemisen luontainen<br />
toiminnallisuus on häivytetty lokaliteetin sisältämään kollektiiviseen tapahtumaan)<br />
.<br />
Edellisestä jo ilmeni, että partitiivisubjektin synty, jonka johdosta myös<br />
normaali- ja eksistentiaalilauseet muodollisesti eriytyivät toisistaan, ajoittuu<br />
viimeistään myöhäiskantasuomeen. Nyt olisi voinut odottaa, että murroksen<br />
päästyä vauhtiin partitiivi olisi levinnyt subjektin sijaksi muihinkin kuin<br />
eksistentiaalisiin tapauksiin. Tähän tapaan on käynyt mm. ranskan departitiivin,<br />
jonka vaiheet muuten muistuttavat suuresti suomen partitiivin<br />
historiaa. Alkuaan silläkin on ollut suomen erosijoja vastaava lokaaliadver-<br />
kielissä jossain määrin (eniten kai vepsässä) myös sanajärjestystä subj. + obj. + pred.,<br />
eikä ole mahdotonta, että tämäkin sanajärjestyskaava on vaihtoehtoisena tunnettu<br />
myöhäiskantasuomessa. Joka tapauksessa on objekti (tai paremminkin: objektin<br />
sisältävä verbilauseke) myös tässä lausetyypissä reeman asemassa vastakohtana lauseenaikuiselle<br />
temaattiselle subjektille.<br />
40
Change language