Toimia yhdistää 42-44 Siriuksen satoa 10-12 Hyvinvointipolulla 24-26
Toimia yhdistää 42-44 Siriuksen satoa 10-12 Hyvinvointipolulla 24-26
Toimia yhdistää 42-44 Siriuksen satoa 10-12 Hyvinvointipolulla 24-26
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Siriuksen</strong> <strong>satoa</strong><br />
JARI RENKO<br />
Tietohallintojohtaja<br />
HUS<br />
Yliopistolliset keskussairaalat ja Sitra teettivät selvityksen<br />
kansainvälisten johtavien potilastietojärjestelmien<br />
soveltuvuudesta Suomen terveydenhuoltoon. Selvityksessä<br />
haettiin potilastietojärjestelmiä, jotka mahdollistavat<br />
tiedon saumattoman jakamisen eri toimijoiden välillä<br />
perustuen yhteen tietojärjestelmään. HUS:n<br />
tietohallintojohtaja Jari Renko ottaa tässä kirjoituksessaan<br />
kantaa siihen, onko tällainen yhden järjestelmän malli<br />
ylipäätään tavoiteltava asia.<br />
<strong>10</strong><br />
Nopeasti ja tehokkaasti<br />
saman katon alta<br />
Teksti: SIRPA SARÉN<br />
Kuvat: ARKKITEHTITOIMISTO HARRIS-KJISIK/ VENHOEVEN CS.<br />
TERVEYS JA TALOUS 2/2011<br />
Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen<br />
sitiivinen asia, toteaa Ermo Haavisto.<br />
kuntayhtymä eli CAREA ja Kotkan kaupunki<br />
Hyvinvointipuisto-hankkeessa pyritäänkin<br />
luomaan olosuhteet sellai-<br />
suunnittelevat Kotkaan hyvinvointipuistoa. Kyse on siksi, että ne luovat potilaita hoita-<br />
mittavasta kaksivaiheisesta hankkeesta, jonka<br />
ville ammattilaisille mahdollisuuden<br />
ensivaiheen kustannusarvio on 160 miljoonaa euroa. tiiviiseen yhteistyöhön. Sen myötä<br />
potilaiden hoitoprosessit yksinkertaistuvat<br />
ja nopeutuvat.<br />
- Haluamme päästä eroon nykyi-<br />
otkassa on uuden Terveyden- Prosessi nopeaksi ja<br />
sestä, kankeasta hoitomallista.<br />
huoltolain hengessä suunni-<br />
Perinteinen, tyypillinen pitkä kaa-<br />
Kteltu<br />
uudenlaista toimintaa, yksinkertaiseksi<br />
vahan etenee likipitäen näin: potilas<br />
joka edistäisi erikoissairaanhoidon ja<br />
soittaa terveysasemalle, hänelle an-<br />
perusterveydenhuollon integraatio- CAREA:n eli Kymenlaakson sairaannetaan aika, hän käy hoitajan tai lääta.<br />
Suunnittelua ovat vauhdittaneet hoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhkärin vastaanotolla, tutkitaan, teh-<br />
vanhan Kymenlaakson keskussairaatymän johtajaylilääkäri Ermo Haadään suunnitelma, lähetetään labolan<br />
sekä Kotkan kaupungin terveysvisto uskoo, että uuden toimintamalratorioon ehkä röntgeniin ja taas taasemien<br />
saneeraustarpeet. Ajatukselin myötä asiakkaiden tarvitsee liikkaisin lääkäriin arvioitavaksi, jonka<br />
na on <strong>yhdistää</strong> erikoissairaanhoidon kua entistä vähemmän.<br />
jälkeen laitetaan jonoon odottamaan<br />
ja sosiaali- ja perusterveydenhuollon - Keskittämisellä on huono kaiku, kutsua ja lähetettä erikoissairaanhoi-<br />
avohoidon tilat samaan rakennus- mutta itse asiassa sellaisten palvelutoon jne.<br />
kompleksiin. Mikä tärkeintä, ydinjen keskittäminen, jolla saadaan hyö- - Uuden toimintamallin mukaan<br />
ajatuksena on hoitaa potilaat nopetyjä potilaan hoidolle ammattilaisten toimimalla meillä ei olisi nykyisenammin<br />
ja tehokkaammin.<br />
toimiessa tiiviissä yhteistyössä on polaista jono-ongelmaa, vaan potilaiden<br />
ongelmat ja asiat hoidettaisiin yhdellä<br />
kertaamahdollisimman pitkälle.<br />
Tavoitteena on luoda sellaiset olosuhteet,<br />
joissa erikoislääkäri ja yleislääkäri<br />
voivat toimia hyvin tiiviissä<br />
yhteistyössä aina, kun se hyödyttää<br />
potilaan hoitoa, selvittää Ermo Haavisto.<br />
Uudisrakennus ensin<br />
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon<br />
palvelujen saaminen saman<br />
katon alta asettaa aivan uudenlaisia<br />
haasteita arkkitehtisuunnittelulle.<br />
Kotkan keskussairaalan tilat<br />
eivät enää vastaa nykyisiin haastei-<br />
Kymenlaakson keskussairaalan alue<br />
on tarkoitus muuttaa uudenaikaiseksi<br />
terveydenhuollon palvelukeskukseksi.<br />
siin. Tilat ovat alimitoitetut, vaikeasressa ja Länsi-Kotkassa. Suunnitelvat myös otetuksi huomioon tämän<br />
ti muunneltavissa ja niissä on liian ma merkitsee, että nämä vanhoissa suunnittelun myötä. CAREA on mu-<br />
matala kerroskorkeus. Tilojen mo- rakennuksissa sijaitsevat terveysasekana neljän sairaanhoitopiirin yhteidernisointi<br />
nykyisiin erikoissairaanmat lakkautetaan ja toiminnat siirresessä sähköisen asioinnin kehittähoidon<br />
tarpeisiin ei olisi järkevää, jotään Hyvinvointipuistoon eli vanhan miseen liittyvässä ns. KEKSI-hankten<br />
on päädytty uuden päivystävän keskussairaalan saneerattuihin tiloikeessa. Tarkoitus on antaa asiakkaal-<br />
ydinsairaalan rakentamisvaihtoehhin.le mahdollisuus käyttää hyväksi nytoon.<br />
Arvioitu investointi on 52,6 mil- - Karhulan ja Kotkansaaren rakenkytekniikkaa ja sitä kautta hoitaa heljoonaa<br />
euroa.<br />
nukset ovat erittäin vanhoja ja Karpommin omia asioitaan ja olla aktiihulassa<br />
on ollut kosteus- ja homeonvisesti mukana oman sairautensa<br />
Joustavat uudet tilat<br />
gelmiakin. Tilat eivät palvele nykyai- hoidossa.<br />
kaista toimintaa muutenkaan, kertoo<br />
Sen sijaan vanha sairaala sopii muun- Ermo Haavisto.<br />
Tilat kartoitettu<br />
nettavaksi joustavakäyttöisiksi avo- Kaikkia palveluja ei kuitenkaan<br />
hoitotiloiksi. Hankesuunnitelmassa keskitetä keskussairaalaan vaan jo- Hyvinvointipuiston hankesuunnitel-<br />
on päädytty Hollannissa kehitellyn tain jää vielä lähialueillekin.<br />
ma julkaistiin tammikuussa. Siinä on<br />
mallin mukaisesti standardisoituihin - Esimerkiksi terveyskioski-tyyppi- kartoitettu nykyiset keskussairaalan<br />
vastaanotto- ja tutkimushuoneisiin. set ratkaisut ovat olleet vahvasti esil- tilat ja saneeraustarpeet sekä toimin-<br />
Ne eivät ole kenenkään ”omia huoneilä. Näihin matalankynnyksen palvenallisen suunnitelman pohjalta tilata”.<br />
Potilaan tutkiminen ja hoitaminen lupisteisiin voi mennä esimerkiksi tarpeet.<br />
tapahtuu vastaanottohuoneessa. mittauttamaan verenpaineensa, uu- - Suunnitelma on ollut Kotkan kau-<br />
Standardisoidussa vastaanottohuosimaan reseptinsä ja sieltä saa erilaipungin sosiaali- ja terveyslautakunneessa<br />
voidaan tulevaisuudessa suosia neuvontapalveluja. Yksi vaihtonan ja kaupunginhallituksen käsitterittaa<br />
monenlaisia tutkimuksia ja toiehto on mobiiliratkaisu, jolloin piklyssä siten, että konkreettinen suunmenpiteitä.<br />
Tämä merkitsee, ettei pokubussi kiertää eri alueilla tuomassa nittelutyö voisi käynnistyä. Sairaantilaan<br />
tarvitse liikkua ympäri sairaa- näitä palveluja lähemmäs asiakkaita. hoitopiirin hallituksen esitys mennee<br />
laa<br />
Muu potilaan hoitoon liittyvä työ<br />
esim. potilaan tietoihin perehtyminen<br />
ja tietojen dokumentointi ym.<br />
Uudet tietotekniset ratkaisut tule- yhtymäkokouksen käsittelyyn toukotapahtuu<br />
ns. Tietokeskuksessa. Tämä<br />
Tietokeskus onkin tiedonvälityksen<br />
ydinpaikka. Tietokeskus sijaitsee Etuja ja haittoja kartoitettu<br />
vastaanottotilojen välittömässä lähei-<br />
yvinvointipuiston vaikutuksia asukkaisiin on kartoitettu viime<br />
syydessä. Tiedonkulun ja konsultoin- Hvuoden loppupuolella tehdyssä selvityksessä. Hyvinvointipuistolnin<br />
helpottamiseksi sinne sijoitetaan<br />
la on sekä hyviä että huonoja vaikutuksia alueen asukkaille. Hyvänä pi-<br />
lääkäreiden ja muiden ammattilaisdetään<br />
palvelujen keskittymistä, jolloin ne saadaan kaikki samasta paiten<br />
toimistotilat, työskentelypisteet,<br />
kasta ja käyntimäärien uskotaan tätä kautta vähenevän. Uuden raken-<br />
neuvottelutilat, lääketieteellinen kirnuksen<br />
myötä saadaan viihtyisämpi ympäristö ja myös kohtaamispaikjasto<br />
ja taukotilat. Näin luodaan eri<br />
ka esimerkiksi vanhuksille – ajanviettopaikka mm. edistämään sosiaali-<br />
alojen toimijoille kontakti- ja keskussia<br />
kontakteja.<br />
telumahdollisuudet.<br />
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajat madaltuvat kun<br />
Vuodeosastoista on tulossa erikois-<br />
kaikki toimivat samoissa tiloissa. Konsultaatiomahdollisuudet paranevat.<br />
alattomia standardiratkaisuja. Sai-<br />
On todettu, että konsultaatiokäytäntöjen uudistaminen vähentää lähetteiraansijamäärän<br />
on tarkoitus vähenden<br />
käyttöä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä – lätyä<br />
noin sadalla. Vuodeosastoille tuhetteiden<br />
sijaan käytettäisiin aina ensisijaisesti konsultaatioita.<br />
lee pääasiassa yhden hengen huonei-<br />
Keskeistä asiakkaan kannalta on matkojen pidentyminen kun palvelut<br />
ta. Erilaiset hoitajien suorittamat hoi-<br />
siirtyvät aluekeskuksista Hyvinvointipuistoon. On arvioitu, että tällä hettotoimenpiteet,<br />
jotka eivät vaadi vuokellä<br />
asiakkaista noin puolet kulkevat matkat kävellen tai pyörällä. Jatdeosastohoitoa,<br />
keskitetään hoitokeskossa<br />
kun matka pitenee, tarvitaan autoa tai bussia. Tämä asettaa haaskukseen.<br />
Yksikkö toimii päiväaikaan.<br />
teita joukkoliikenteelle. Tarvitaan matalalattiabusseja, pysäkkikatoksia,<br />
Hoitokeskuksessa on myös hoitaja-<br />
informaatiota aikatauluista – myös odotustiloihin jne. Taksin käytön arvastaanottoja<br />
esimerkiksi jalkahoitavioidaan<br />
tulevaisuudessa jonkin verran lisääntyvän.<br />
ja ja haavahoitaja.<br />
Uudet, modernit tilat saattavat aiheuttaa myös hämmennystä. Vieraat<br />
paikat ja ihmiset voivat aiheuttaa joillekin asiakkaille turvattomuuden<br />
Lähipalvelut uudella<br />
tunnetta. Hankkeen vaikutuksia on arvioitu väestöryhmittäin ja esimer-<br />
tavalla<br />
kiksi mielenterveyspotilaiden osalta uhkana on, että kasvottomat palve-<br />
Kotkassa on tällä hetkellä kolme terveysasemaa<br />
Karhulassa, Kotkansaalut<br />
koetaan etäisiksi ja käyntejä jätetään tekemättä.<br />
14 TERVEYS JA TALOUS 2/2011<br />
2/2011 TERVEYS JA TALOUS<br />
15<br />
SA1<strong>10</strong>2_14-18.indd 14-15 13.4.2011 7:21:18<br />
Y<br />
liopistollisten sairaanhoitopiimien käytön tavoitteena on työn tesun skaalautuvuutta erikokoisiin orrien<br />
ja SITRA:n yhdessä teethostaminen, potilasturvallisuuden ganisaatioihin ja perusterveydentämän<br />
SIRIUS- selvityksen parantaminen ja potilaan liikkuvuuhuollon sekä erikoissairaanhoidon<br />
tiimoilta on viime kuukausina käyden helpottaminen tietojen jakamisen tarpeisiin, kykyä lokalisoida ratkaity<br />
vilkasta keskustelua. Tämä ei tul- avulla. On arvioitu, että esimerkiksi su sekä sitä, onko toimittajalla toilut<br />
yllätyksenä selvityksen teettäjille lääkäriltä kuluu keskimäärin puolet mituksia ulkomailla. Lisäksi tarkas-<br />
- onhan aihepiiri yksi polttavimmista ajanvarauspotilaalle käytettävästä teltiin toimittajien kokoa ja toimitus-<br />
Suomen terveydenhuollon IT:n ajan- ajasta tietojärjestelmän käyttöön rekykyä.Toiminnallisuusnäkökulmaskohtaisista kysymyksistä.<br />
septin laatimisessa, esitietojen ja tutta useampi toimittaja täytti asetetut<br />
Kysymyksen asettelu oli seuraava: kimustulosten katselussa, tutkimus- kriteerit. Kun tarkasteltiin muita esi-<br />
onko kansainvälisillä markkinoilla määräysten teossa, ja käyntiyhteenkarsintakriteereitä, jäi jäljelle 3 toimit-<br />
saatavilla potilastietojärjestelmiä, jotvedon kirjaamisessa. Näin ollen on tajaa, joiden kanssa käytiin tarkempia<br />
ka palvelisivat Suomen oloissa käyt- erityisen huolestuttavaa, että järjes- keskusteluita. Näistä parhaiten asetetäjien<br />
tarpeita, siten että perustertelmien käytettävyyttä ja toimivuuttut kriteerit täyttivät Epic ja Cerner.<br />
veydenhuolto, sairaalat ja erikoissaita kritisoidaan usein voimakkaasti. Esikarsintavaiheen jälkeen mukana<br />
raanhoito pystyisivät toimimaan te- Suomen Lääkärilehden numerossa oli myös GE, jolla on parhaillaan kehokkaasti<br />
samalla järjestelmällä. Sa- 50-52/20<strong>10</strong> julkaistu lääkärikäyttäjihitteillä uusi tuote. GE:n kehitettämalla<br />
kartoitettiin järjestelmien toien arvioihin perustuva katsaus anvä tuote ja nykyinen tuote eivät kata<br />
mittajien kykyä ja halukkuutta tultoi johdonmukaisesti erittäin kriitti- kuitenkaan Epicin ja Cernerin tasolla<br />
la Suomen markkinoille ja muokata sen arvion Suomessa käytössä olevis- perusterveydenhuollon tarpeita.<br />
tuotteensa paikalliseen käyttöön sota potilastietojärjestelmistä. Yleisim- Toiminnallinen ja tekninen tarkasveltuvaksi.pinä<br />
ongelmina olivat tiedon heikko telu perustui Accenturen ns. ”pla-<br />
saatavuus ja kulku organisaatioiden cemat” arviointikriteeristöön joka<br />
välillä, tiedon käsittelyn hitaus sekä muodostettiin pohjautuen projektis-<br />
Yksi kaikille<br />
yhteenvetonäkymän (”kuumekursa mallinnettuun perusterveyden-<br />
Selvityksessä haettiin järjestelmiä, van”) puutteellisuus. Erityisesti saihuollon ja erikoissairaanhoidon pro-<br />
jotka mahdollistavat tiedon jakamiraalassa toimivat lääkärit olivat tyysessiarkkitehtuuriin. Arvioinnin yhsen<br />
saumattomasti eri toimijoiden tymättömiä nykyjärjestelmiin; joka teydessä eri toiminnallisia tarpeita ja<br />
välillä perustuen yhteen tietojärjes- neljäs sairaalassa toimiva lääkäri an- järjestelmien kypsyystasoa verrattiin<br />
telmään, joka tukee ja ohjaa lääkäreitoi käyttämälleen järjestelmälle kou- tutkimusyhtiö Gartnerin käyttämään<br />
tä, hoitajia ja muuta henkilökuntaa. luarvosanaksi viisi tai vähemmän. Jo- viisiportaiseen potilastietojärjestel-<br />
Tavoitteen mukaisen järjestelmän tuka kolmas lääkäri arvioi potilaskertomien kypsyysmalliin sekä HIMSS<br />
lee joustaa ja sopeutua organisaatioimusjärjestelmän puutteiden vaaran- Analyticsin kehittämään EMR Matuden<br />
vaatimuksiin ja olla muokattataneen potilasturvallisuuden. rity Model viitekehykseen.<br />
vissa kansallisen terveydenhuollon Tätä taustaa vasten Sirius- selvityk- Järjestelmien kypsyysarvionti viit-<br />
erityistarpeisiin. Eräs keskeinen yhselle voidaan nähdä toinenkin ulottutasi siihen, että arvioidut kansainväden<br />
järjestelmän etu olisi se, että usevuus. Yhden kansallisen järjestelmän liset järjestelmät ovat merkittävästi<br />
an päällekkäisen järjestelmän opette- mahdollisuuksien selvittämisen li- Suomessa käytössä olevia järjestelmiä<br />
lemisen sijaan lääkäreille, hoitajille ja säksi luotiin edellytyksiä toiminnalli- edellä. Tämä havainto tulee kuitenkin<br />
muulle henkilökunnalle riittäisi kanselle vertailulle kansainvälisten ja ko- nähdä alustavana ja sen tulkinta on<br />
sallisesti vain yhden potilastietojärtimaassa tällä hetkellä käytössä ole- riippuvainen yksityiskohtaisemmasjestelmän<br />
hallinta ja käyttö.<br />
vien järjestelmien välille. Nykyisille ta tarkastelusta, jossa tarkennetaan ja<br />
Selvityksessä toiminnallisen, tek- Suomen potilastietojärjestelmille et- painotetaan käytettyjä kypsyysarvionisen<br />
ja kaupallisen tarkastelun jälsittiin toiminnoiltaan kehittyneempiä kriteerejä sen mukaan mikä niiden toikeen<br />
oli tunnistettavissa useita järjes- vaihtoehtoja, jotta saataisiin käyttöön minnallinen hyöty on Suomen terveytelmiä,<br />
jotka olisivat mahdollisia kan- ne potilastietojärjestelmien uusimdenhuoltojärjestelmän oloissa.<br />
didaatteja yhdeksi kansalliseksi potimat ominaisuudet ja kehittynyt käy- Selvityksen mukaan maailman johlastietojärjestelmäksi.<br />
Selvitys ei sen tettävyys, jota huipputuotteet maatavatpotilastietojärjestelmätoimitta- sijaan ottanut kantaa siihen, olisiko ilmalla tarjoavat. Näin voitaisiin pajat Epic ja Cerner ovat viime vuosi-<br />
yhden järjestelmän malli Suomessa rantaa mm. potilastietojärjestelmien na käyttäneet 200-250 miljoonaa USD<br />
kokonaisuutena arvioiden potilaan, tuomaa automaatiota ja ohjaavuutta vuodessa sisäiseen, asiakkaasta riip-<br />
terveydenhuoltojärjestelmän tai ko- työlle sekä vähentää käytettävyys sepumattomaan tuotekehitykseen. Tälkonaiskustannusten<br />
kannalta kankä integroitavuusongelmia.<br />
lä panostuksella arvioitu kehitysainattava<br />
tai ylipäätään tavoiteltava.<br />
ka yhden järjestelmän toiminnallisen<br />
kypsyystason kasvattamiseen Gartne-<br />
Järjestelmien arvioinnista<br />
rin mittaristolla vaatii noin 4 vuotta.<br />
Työn oleellinen osa<br />
Projektissa tutkittiin 13 toimitta- Vastaavasti kahden tai kolmen kyp-<br />
Potilastietojärjestelmien käytöstä on jaa, joiden osalta selvitettiin toimitsyystason hyppy tällä investointita-<br />
tullut terveydenhuollon ammattitajien kiinnostusta Suomen potilassolla vaatisi 8-<strong>12</strong> vuoden kehitysajan.<br />
laisten työn keskeinen osa. Järjesteltietojärjestelmämarkkinoille,ratkai- Näiden kansainvälisten toimijoi-<br />
2/2011 TERVEYS JA TALOUS<br />
11<br />
SA1<strong>10</strong>2_<strong>10</strong>-<strong>12</strong> renko.indd <strong>10</strong>-11 <strong>12</strong>.4.2011 14:<strong>44</strong>:23<br />
Hyvinvointipolulta<br />
sähköiseen<br />
terveystarkastukseen<br />
Teksti: TUULA KOPONEN<br />
Kuvat: PENTTI VÄISTÖ JA KANERVA-KASTE-HANKE<br />
Itä- ja Keski-Suomen<br />
jouluun mennessä yli 20 000 kertaa. terveydentilaa, sillä siinä käytetään jo<br />
Portaalin sisältöä kehitetään edel- pitkään käytössä olleita ja näyttöön<br />
terveysportaaliin<br />
leen ja se on saanut lisää ns. älykkäitä perustuvia ”mittareita”. Luonnolli-<br />
rakennetaan ”älykkäitä” ominaisuuksia. Yksi niistä on Duodesesti se edellyttää vastaajalta rehel-<br />
ominaisuuksia.<br />
cimin sähköinen terveystarkastus ja lisyyttä itsensä suhteen, Anu Mutka<br />
siihen liittyvä terveysvalmennus, joi- muistuttaa.<br />
ta on ehditty hieman testatakin. Uu- Anu Mutka arvioi, että sähköisessä<br />
tä- ja Keski-Suomen sairaanhoituutta on kokeillut esimerkiksi asian- terveystarkastuksessa moni – hän ittopiirienKanerva-KASTE-hanktuntijahoitaja<br />
Anu Mutka Keski-Suose mukaan lukien – on kiinnostunut<br />
Ikeessa<br />
kehittämä ja viime keväämen sairaanhoitopiiristä.<br />
numeraalisista loppupäätelmistä eli<br />
nä avaama www.hyvinvointipolku. - Sähköinen terveystarkastus kar- eliniän ennusteesta sekä prosentuaa-<br />
fi-terveysportaali on saanut hyvän toittaa mukavasti monesta näkökullisesta riskistä sairastua.<br />
vastaanoton. Sivuilla on käyty viime masta ihmisen kokonaistilannetta ja - Vastauksia muuttamalla voi jo<br />
valmiiksi testata, miten esimerkikkiaan vajaat 200.<br />
si elämäntapojen muutokset vaikutTerveystietotutavat näihin tuloksiin. Mielestäni se pia ja itsehoitopis-<br />
kannustaa ja motivoi erittäin hyvin, teitä on toiminnassa<br />
hän korostaa.<br />
paitsi terveysasemil-<br />
Tervetulleena lisäominaisuutena la myös esimerkik-<br />
Anu Mutka pitää tarkastukseen liitsi kirjastoissa ja jopa<br />
tyvää lisäosiota: terveysvalmennus- kauppojen yhteyta.<br />
Siinä voi itse valita ne osa-alueet, dessä, jotta ihmisillä<br />
joihin on juuri sillä hetkellä motivoi- olisi niihin mahdoltunut.lisimman<br />
helppo<br />
- Ei siis tule pakkoneuvontaa tai pääsy. Useimmissa<br />
pakkovalmennusta, jos itse ei halua. niistä on paitsi ter-<br />
Itse kokeilin valmennusta kahdelta veyteen liittyvää<br />
osa-alueelta. Viestejä on tullut noin materiaalia myös<br />
kerran viikossa eivätkä ne kuormita tietokone, vaaka,<br />
liikaa. Viestit eivät ole kovin henkilö- mittanauha vyökohtaisia<br />
mutta kuitenkin melko yktärönympäryksilöllisiä. Viestien sisältö on kuitenkin sen mittaamista<br />
selkeästi yhdistettävissä merkittyihin varten sekä ve-<br />
tietoihon. Lisäksi ne ovat kannustarenpainemittari.via ja ohjaavat toimintaan, Anu Mut- Lähimmät tuka<br />
kuvaa kokemustaan.<br />
vat löytää myös<br />
Sähköistä terveystarkastusta varten www.hyvin-<br />
kunkin siihen osallistuvan tulee mitavointipolku.fita painonsa, pituutensa ja vyötärön- -sivustolta terympärysmittansa.<br />
Alkuselvityksessä veystietotupaluettelosta.<br />
kysytään myös esimerkiksi verenpai-<br />
vaan sitä rakennetaan ja päivinetta,<br />
veren kolesteroliarvoja, veren- Tulostettava<br />
tetään jatkuvasti. Esimerkiksi nuorilsokeria<br />
ja tietoja lähisukulaisten mahle<br />
ja heidän vanhemmilleen on oma<br />
dollisista sydänsairauksista ja diabe- terveyskortti<br />
Nuorten kulma –sivusto.<br />
teksesta.<br />
Hyvinvointipolun yksi konkreettinen<br />
työkalu on hyvinvointikansio, jonka Ajanvarauksen linkitys<br />
Työterveyshuollosta<br />
jokainen voi rakentaa ja päivittää itse.<br />
Kanerva-KASTE-hankkeen johtaja harkinnassa<br />
hyvinvointipolulle<br />
Heimo Lajunen kertoo, että sähköi- Heimo Lajunen kuvaa hyvinvointi-<br />
<strong>Hyvinvointipolulla</strong> on tuhdisti tietoa nen terveystarkastus integroidaan polkua luotettavaksi ja ei-kaupalli-<br />
terveyteen liittyvistä asioista. Siel- osaksi hyvinvointipolkua, jolloin sen seksi terveyskanavaksi. Käyttäjälle<br />
lä on myös erilaisia testejä, palvelu- tiedot kirjautuvat suoraan hyvin- se on ilmainen.<br />
hakemisto, ja sen avulla voi ylläpitää vointikansioon. Kansion tärkeimmät Yhteistyötä sillä on esimerkik-<br />
myös henkilökohtaista hyvinvointi- tiedot saa tulostettua A4:n kokoiseksi Duodecim Terveyskirjaston kanskansiota.<br />
Portaali on saanut hyvän si terveyskortiksi.<br />
sa, minkä ansiosta portaali pystyy<br />
vastaanoton esimerkiksi Joensuun - Terveyskortin voi tulostaa (suo- tarjoamaan lisää ns. älykkäitä omi-<br />
työterveyshuollossa.<br />
meksi tai englanniksi) vastaanotolle naisuuksia. Luvassa on esimerkiksi<br />
- Varsinkin nuorempi sukupol- missä tahansa maailmalla, jos joutuu Duodecimin ”potilaan päätöksentevi<br />
asioi mieluummin sähköisesti. Ja lääkäriin tai sairaalaan. Hyvinvointion tuki” -toimintojen integroiminen<br />
onhan selvää, että jotkut testit - esikansio toimii verkkopankin tunnuk- Hyvinvointipolkuun. Esimakua täsmerkiksi<br />
audit- tai syömistottumussilla ja on yhtä suojattu kuin verkkotä antaa sähköinen terveystarkastus.<br />
testi – tulee täytettyä rehellisemmin pankkikin, Heimo Lajunen sanoo. - Tulevaisuudessa Hyvinvointipol-<br />
yksin tietokoneella kuin työterveys- Lajusen mukaan Hyvinvointipolku ku voi kasvaa monien eri käyttäjähoitajan<br />
vastaanotolla. Suosittelem- on hyödyksi myös terveysalan amryhmien, esimerkiksi eri sairauksista<br />
me polkua kaikille asiakkaillemme, mattilaisille. Polulta löytyy mm. la- kärsivien potilasryhmien ja potilas-<br />
sanoo työterveyshoitaja Satu Myller boratoriotulos- ja lääkeinfo, ja apua järjestöjen tiedosto- ja keskustelufoo-<br />
Penttilänkadun työterveysasemalta ammattilainen saa myös etsiessään rumiksi sosiaalisen median tapaan,<br />
Joensuusta.<br />
asiakkaalleen kansanomaista tietoa Lajunen visioi.<br />
Hyvinvointipolulle pääsee kukin vaikkapa päihdeasioissa motivoi- Suunnitteilla on myös joidenkin<br />
omalta tietokoneeltaan tai vaikkapa dessaan asiakasta elämäntapamuu- sähköisen asioinnin toimintojen ku-<br />
terveystietotuvissa ja itsehoitopisteistoksiin.ten ajanvarauksen linkittäminen hysä<br />
olevilta tietokoneilta. Tupia ja pis- Lajunen muistuttaa, ettei sivinvointipolun kautta.<br />
Joensuulaiset työterveyshoitajat Eila Moilanen ja Satu Myller suosittelevat hyvinvointipolkua kaikille asiakkailleen.<br />
teitä on Keski- ja Itä-Suomessa kaikvusto ole koskaan täysin valmis - Ajatuksena on, että asiakas voi-<br />
<strong>24</strong> TERVEYS JA TALOUS 2/2011<br />
2/2011 TERVEYS JA TALOUS<br />
25<br />
SA1<strong>10</strong>2_<strong>24</strong>-<strong>26</strong>koponen .indd <strong>24</strong>-25 13.4.2011 7:22:18<br />
Sähkönsyötön<br />
varmistusta<br />
Teksti: LAURA CANKAR<br />
Kuvat: TARMO VIREN<br />
Tietojen digitalisointi ja tietotekniikan lisääntyminen<br />
laajentavat sähkönsyötön varmistuksen merkitystä<br />
terveydenhuollossa. Sen tärkeimmän eli<br />
potilasturvallisuuden lisäksi varmistusjärjestelmiä<br />
tarvitaan takaamaan perustoimintojen sujuvuus.<br />
UPS-laitteilla voidaan ehkäistä myös katkoista koituvia<br />
yllättäviäkin kuluja.<br />
Analysaattori, jolla tutkitaan muun muassa verinäytteistä sydäninfarktiin viittaavia<br />
tekijöitä, on kriittinen laite, jolta vaaditaan toimintavalmiutta ympäri vuorokauden.<br />
30<br />
sen lisäksi varmistamaan terveydenhuollon<br />
ammattilaisille keskeytyksetön<br />
työprosessi koko päiväksi.<br />
Häiriötön sähkö on<br />
toiminnan edellytys<br />
Noin 15 sekuntia on aika, joka kuluu<br />
sähkön katkeamisesta siihen, että varavoimageneraattorit<br />
toimivat täysillä.<br />
Useimmissa sairaaloissa on katsot-<br />
ähkönsyötön varmistusta ter- veydenhuollossa on noussut uudeltu, että kriittisille laitteille se on liiveydenhuollossa<br />
ohjaavat Suole tasolle teknologian roolin vahviskaa. Siksi ne on Peijaksessa ja Jorvissa<br />
Smessa<br />
lait ja asetukset. Ensisitumisen ja tietojen digitalisoitumisen turvattu UPSein, vaikka lakisääteistä<br />
jaisena lähtökohtana on aiheellisesti myötä. Lääkintäalan laitteet ovat pää- vaatimusta ei olekaan. Tällaisia ovat<br />
kriittinen potilasturvallisuus: esimersääntöisesti sähkökäyttöisiä ja poti- esimerkiksi potilaiden elintoimintokiksi<br />
leikkaussalien valaistuksen sählaisiin liittyvät tiedot ovat sähköisesja valvovat ja ylläpitävät laitteet leikkönsyöttö<br />
on lakisääteisesti turvattu. sä muodossa. Jatkuvaa sähköä tarvikaussaleissa sekä teho-, synnytys- ja<br />
Laadukkaan sähkön merkitys ter- taan potilasturvallisuuden takaami- sydänvalvontaosastoilla.<br />
- Kriittisten laitteiden UPSien valinnassa<br />
tärkeä kriteeri on, että tarvittaessa<br />
niiden huolto- ja varaosapalvelu<br />
toimii nopeasti ja luotettavasti. Riskejä<br />
ei ole varaa ottaa. On tärkeää, että<br />
UPSien toimittaja pystyy varmasti<br />
tarjoamaan nämä palvelut, kertoo<br />
Peijaksen sairaalan sähkötöiden johtaja<br />
Tarmo Viren.<br />
Katkeamatonta sähkönsyöttöä tarvitaan<br />
entistä enemmän myös vähemmän<br />
dramaattisissa kohteissa.<br />
UPS-laitteilla suojataan esimerkiksi<br />
päivystyslaboratoriossa verikaasuja<br />
kemialliset analysaattorit sekä veriviljelylaitteet.<br />
- Joidenkin valvontamonitorien,<br />
kuten luuydinpankin lämpötilan valvonta<br />
on direktiivissä määritelty. Jos<br />
lämpötilan mittausjärjestelmästä menevät<br />
sähköt poikki, luuydin katsotaan<br />
helposti tuhoutuneeksi, vaikka<br />
itse jääkaappi saisikin sähkön, kertoo<br />
Viren.<br />
TERVEYS JA TALOUS 2/2011<br />
Anestesiatorni on yksi ehdottomasti<br />
suojattava kohde sairaalassa.<br />
Leikkaussaleissa sen avulla potilaan<br />
sydäntä ja elintoimintoja seurataan<br />
herkeämättä ja pidetään potilas<br />
vakaassa tilassa leikkauksen ajan.<br />
Päivystysosaston valvontahuoneessa<br />
tarkkaillaan potilaan tilaa reaaliajassa<br />
erilaisin valvontalaittein.<br />
ovat niille edelleen mimosanherkkiä.<br />
Suoranaisten laiterikkojen lisäksi sähkökatkot<br />
voivat aiheuttaa välillisesti<br />
huomattavat kustannukset.<br />
- Joissain analytiikkalaitteissa voi<br />
Konesalien sähkönsyöttö tys laitoksen IT-infrastruktuurin kes- olla yhtä aikaa käsiteltävänä jopa 200<br />
turvattu<br />
keytymättömälle toiminnalle, mu- henkilön näytteet. Jos analyysi menee<br />
kaan lukien datakeskukset ja tele- pilalle sähkökatkon tai häiriön vuok-<br />
Myös sairaalan konesalien sähkönviestintäverkot, samoin kuin rakensi, uuden teko vie valtavasti aikaa ja<br />
syöttö on turvattu. Tietojärjestelmiltä nuksen infrastruktuuri - lämmitys-, resursseja jo näytteiden uudelleenke-<br />
edellytetään korkeaa käytettävyyttä, tuuletus- ja ilmastointijärjestelmät, räämisen ja hukkaan menneen työ-<br />
kun tietovirrat kulkevat potilaskan- valaistus, hissit ja hätäuloskäynnit, ajan muodossa, kertoo Peijaksen sähsioiden<br />
sijasta bitteinä ja tiedot täy- toteaa Tapio Wälkkilä, sähkönsuojakötöiden johtaja Tarmo Viren.<br />
tyy hakea digitaalisista tietokannoisuksen asiantuntija Eatonilta.<br />
- Tällaiset laitteet kannattaa ilman<br />
ta. Kun potilaisiin liittyvät tiedot ovat<br />
muuta turvata UPS-laitteella, Viren<br />
vain sähköisessä muodossa, käytän- Sähköhäiriöistä yllättäviä sanoo.<br />
nössä hoitotyö pysähtyy nopeasti,<br />
Terveydenhuollon sähkönjakelun<br />
jos pääsy potilastietoihin tai labora- kustannuksia<br />
ykköslähtökohtana on nyt ja tulevaitoriotuloksiin<br />
estyy sähkökatkoksen Monet hienoelektroniset lääkintälaitsuudessa potilaan turvallisuudesta<br />
vuoksi. Myös kiinteistötekniikka halteet ovat viimeisen viiden vuoden ai- huolehtiminen. Laadukas ja katkeavautuu.kana<br />
kehittyneet kestämään sähköhäimaton sähkö on tänä päivänä tervey-<br />
- Lääkintälaitteiden lisäksi sähkönriöitä aiempaa paremmin. Kuitenkin denhuollon kaiken muunkin toiminsuojaus<br />
on nykyään ehdoton edelly- tietyt laboratorioanalytiikkalaitteet nan ehdoton edellytys. ■<br />
2/2011 TERVEYS JA TALOUS 31<br />
SA1<strong>10</strong>2_30-31ups.indd 30-31 13.4.2011 7:<strong>24</strong>:23<br />
2/2011<br />
Pääkirjoitus: Pasi Parkkila<br />
Uudistusten jatkuttava 9<br />
Jari Renko<br />
<strong>Siriuksen</strong> <strong>satoa</strong> <strong>10</strong><br />
Sirpa Sarén<br />
Nopeasti ja tehokkaasti saman katon alta 14<br />
Timo Koivu<br />
Hyvinvoinnin palvelutuotanto uudistuu<br />
-ICT-ratkaisut haasteiden edessä 17<br />
Jari Hakala<br />
Purkaa vai peruskorjata 19<br />
Tellervo Alanärä, Kauko Hartikainen,<br />
Pia Järvinen-Hiekkanen, Juhana Suurnäkki<br />
Kansallisten terveysarkistopalveluiden<br />
käyttöönoton tilannekatsaus 20<br />
Hannakaisa Heikkinen<br />
Halvin sairaus on ehkäisty sairaus 23<br />
Tuula Koponen<br />
Hyvinvointipolulta sähköiseen<br />
terveystarkastukseen <strong>24</strong><br />
Hannele Häkkinen<br />
Innovaatiokumppanuuksia 27<br />
Jouni Mutanen<br />
Päijät-Hämeen kokemukset rohkaisevia 28<br />
Laura Cankar<br />
Sähkönsyötön varmistusta 30<br />
Erika Suominen<br />
Case Juankoski<br />
tutustutti turvalliseen ja toimivaan<br />
työympäristöön 32<br />
Erika Suominen<br />
Turvallinen ja toimiva työympäristö 35<br />
Anu Rantanen<br />
Tuloksellisuuden keinoin kohti parempaa<br />
kokonaisuutta 36<br />
Erkki Vauramo<br />
Näkökulmia sosiaali- ja terveyspalvelujen<br />
suunnitteluun 39<br />
Mariitta Vaara, Susanna Syrjäsuo, Päivi Sainio<br />
Tietokanta toimintakykyä mittaavien<br />
ja arvioivien avuksi <strong>42</strong><br />
SET-pakina<br />
Asiat, joista vaietaan 45<br />
Heikki Punnonen<br />
Sairaanhoitopiirien vuosi 20<strong>10</strong> – hyvin<br />
maltillista kasvua 46<br />
Miika Linna<br />
Benchmarking-indikaattorit terveydenhuollon<br />
suorituskyvyn vertailussa 48<br />
Markku Pekurinen<br />
Monia ehdotuksia<br />
rahoituksen uudistamiseksi 52<br />
Palveluvaaka vertailuun 55<br />
Virpi Pitkänen<br />
Koulutusverkosto tapasi Hämeenlinnassa 60<br />
Puhelinjonot hallintaan 62<br />
Tuoteuutuuksia 66<br />
I detta nummer:<br />
Reformerna måste fortsätta 70<br />
Terveys 2/2011 Terveys ja Talous ja Talous 1/20<strong>10</strong> 7
Change language