Toimia yhdistää 42-44 Siriuksen satoa 10-12 Hyvinvointipolulla 24-26
Toimia yhdistää 42-44 Siriuksen satoa 10-12 Hyvinvointipolulla 24-26
Toimia yhdistää 42-44 Siriuksen satoa 10-12 Hyvinvointipolulla 24-26
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
tietojen ja toimintatietojen yhdistelemistä<br />
vielä harrastettu.<br />
Terveydenhuollon palveluiden kokonaismäärän<br />
mittaaminen oli aiemmin<br />
perustunut hoitopäivä- tai käyntitietoihin,<br />
mutta erilaiset HCFA:n<br />
DRG:hen perustuvat potilasryhmittelijät<br />
mahdollistivat nyt uudenlaisen<br />
tavan mitata palvelutuotosta.<br />
DRG-ryhmittelijän soveltaminen sairaaloiden<br />
laskutuksessa lisäsi monissa<br />
maissa kiinnostusta tuotannollisen<br />
tehokkuuden ja DRG-hintojen vertailuun<br />
ja synnytti jo 90-luvun lopulla<br />
erilaisia internet-pohjaisia benchmarking<br />
-järjestelmiä. Tietotekniset työkalut<br />
mahdollistivat myös erilaisten intressiryhmien<br />
omien benchmarking<br />
-tietojen vertailualustojen syntymisen<br />
sekä kaupalliset sovellukset.<br />
1990-luvulla terveydenhuollon arvioinneissa<br />
korostuivat allokatiivisen tehokkuuden<br />
kysymykset, jakaumanäkökohdat,<br />
tuottavuus ja vaikuttavuus,<br />
sekä jonotusajat (Kekomäki ja muut<br />
1995). 1990-luvun lopulla liiketaloustieteen<br />
johtamisopeista rantautui terveydenhuoltoonkin<br />
tasapainoisten<br />
mittaristojen soveltaminen johdon<br />
strategisten tavoitteiden seurannassa<br />
(Balanced scorecard, BSC ) sekä benchmarking-toiminta<br />
eri muodoissaan.<br />
2000-luvulle saavuttaessa BSC-tyyppisiä<br />
mittaristoja alettiin soveltaa koko<br />
terveydenhuoltojärjestelmän arvioinneissa<br />
ja pian merkittävät kansainväliset<br />
organisaatiot, WHO, OECD ja<br />
maailmanpankki etujoukoissa olivat<br />
kehittäneet omat suorituskyvyn mittaamisen<br />
(performance indicators, PI)<br />
kehikkonsa maakohtaisiin arviointeihin<br />
(Smith ja muut, 2009). Nykyään<br />
suorituskyvyn vertailun mittaristoja<br />
esiintyykin vaihtelevin painotuksin<br />
terveydenhuollon eri tasoilla ja PI<br />
-kehikot sisältävät mittareita tyypillisesti<br />
vaikuttavuuden (terveys), tuottavuuden/tehokkuuden,jakaumanäkökohtien<br />
sekä asiakkaan kokeman laadun<br />
näkökulmista.<br />
Laadun vertailua<br />
Laadun vertailuja ja kliinisen laadun<br />
mittaamista oli kehitelty jo ter-<br />
2/2011 Terveys ja Talous<br />
veydenhuollossa pitkään, mutta erillään<br />
johdon suorituskyvyn mittaristojen<br />
kehittelyistä. Koko laadun parantamisen<br />
ja laatujohtamisen kirjallisuus<br />
on niin laaja ja historia pitkä,<br />
että sitä on vaikea tiivistää benchmarking-toiminnan<br />
käsittelyyn. PI -kehikoissa<br />
on kuitenkin piirteitä ja ulottuvuuksia,<br />
jotka ovat hyvin lähellä laadun<br />
parantamisen tavoitteita. Hoidon<br />
laadun vertailun indikaattorit sisältävät<br />
usein erilaisia hoidon lopputulosta<br />
tai hoitoprosessin onnistumista<br />
kuvaavia tekijöitä ja suorituskyvyn<br />
mittaamisen kehikoissa esiintyvä vaikuttavuus<br />
on käsitteenä hyvin lähellä<br />
hoidon lopputuloksen käsitettä.<br />
Mitä käytössä nyt<br />
Stakesin ja sairaanhoitopiirien yhteistyönä<br />
käynnistetty sairaaloiden benchmarking-hanke<br />
oli ensimmäisiä<br />
laajasti sovellettuja kansallisen tason<br />
(suorituskyvyn) vertailutietojen raportointijärjestelmiä<br />
(Linna ja Tolppanen<br />
1998). Vuosittain jatkuvana<br />
toimiva sairaaloiden hoitotoiminnan<br />
tuottavuus –projekti (nykyään THL:n<br />
Benchmarking –hanke) pyrkii hoitoketjujen<br />
mittaamisen avulla tarkastelemaan<br />
toimintojen tuottavuutta sairaala-<br />
ja erikoisalavertailujen lisäksi<br />
potilasryhmäkohtaisesti (DRGt/Episodit).<br />
Yli sairaanhoitopiirirajojen ylittyvien<br />
alueellisten episodien laskeminen<br />
mahdollistaa myös kunta- ja sairaanhoitopiiritason<br />
alueellisen tuottavuusvertailun<br />
(Linna ja Häkkinen<br />
2000).<br />
Sairaaloiden benchmarking-hankkeen<br />
alkuperäinen tavoite oli rajattu<br />
indikaattoreiden tuottamiseen sekä<br />
kehittämiskohteiden tunnistamiseen,<br />
siinä ei siis tähdätty varsinaiseen benchmarking<br />
-toimintaan. Jo benchmarking<br />
-hankkeen alkuvaiheessa selvisi<br />
toiminta- ja taloustietojen laadun<br />
merkitys, erityisesti perusjärjestelmistä<br />
kerättyjen tietojen osalta (Rauhala<br />
ja Linna 2005). Lisäksi sairaaloiden<br />
vertailutiedoista puuttuva laatu/<br />
vaikuttavuus - ulottuvuus koettiin ongelmalliseksi.<br />
Stakes käynnistikin yhdessä yliopis-<br />
tosairaanhoitopiirien kanssa nk. PER-<br />
FECT-hankkeen, jossa pyrittiin rekisteritietoja<br />
yhdistelemällä tuomaan<br />
vertailuihin rekisteritietoihin perustuvia<br />
vaikuttavuustietoja (vakioitu<br />
kuolleisuus, uusintatapahtumat, pitkäaikaishoidon<br />
välttäminen). Alueellista<br />
näkökulmaa laajennettiin tautiryhmittäiseen<br />
tarkasteluun, jolloin oli<br />
mahdollista tarkastella hoidon vaikuttavuutta<br />
väestölähtöisesti (Rissanen ja<br />
muut. 2003, Rautava ja muut 20<strong>10</strong>).<br />
Taulukossa 1 on esitetty tuottavuuden<br />
benchmarking-hankkeen ja PER-<br />
FECT -hankkeen ohella muitakin viimeaikaisia<br />
tai jatkuvassa toiminnassa<br />
olevia benchmarking-tiedon keruun<br />
järjestelmiä. Osa benchmarking-järjestelmistä<br />
on viranomaisten ylläpitämiä<br />
mutta yhä suurempi tarjonta tulee<br />
yksityisiltä toimijoilta.<br />
Taulukon 1 esimerkeistä useimpien<br />
sairaanhoitopiirien käytössä ovat<br />
erikoisalojen laadun seurannan välineet,<br />
yksityisten tarjoamat erityisalueiden<br />
benchmarking-järjestelmät sekä<br />
HAIPRO. Useimmilla sairaanhoitopiireillä<br />
on käytössään omia seurantamittareita,<br />
joissa tarkastellaan mm.<br />
tuottavuutta/kustannuksia ja näitä<br />
järjestelmiä tukevat jossain määrin<br />
THL:n benchmarking ja PERFECT-<br />
tiedot. THL:n INDI -avainindikaattorihanke<br />
pyrkii kokoamaan jo olemassa<br />
olevista ja testatuista järjestelmistä<br />
joukon keskeisimpiä hyvinvoinnin,<br />
terveyden, palveluiden ja suorituskyvyn<br />
indikaattoreita.<br />
Avoimuutta<br />
Järjestelmien avoimuus on lisääntynyt<br />
erityisesti kehitysvaiheessa olevissa<br />
julkisissa vertailujärjestelmissä.<br />
Eräät vertailujärjestelmät ovat selvästi<br />
suunnattu asiakkaille ja rahoittajille<br />
kuten esim. Palveluvaaka ja KAS-<br />
TE-ohjelman indikaattorit.<br />
Yksityisten yritysten tarjoamia laajasti<br />
käytettyjä benchmarking- palveluja<br />
edustavat Datawellin verenkäytön<br />
benchmarking, NHG:n kirurgian<br />
ja kardiologian benchmarking-<br />
➠<br />
49
Change language