Toimia yhdistää 42-44 Siriuksen satoa 10-12 Hyvinvointipolulla 24-26
Toimia yhdistää 42-44 Siriuksen satoa 10-12 Hyvinvointipolulla 24-26
Toimia yhdistää 42-44 Siriuksen satoa 10-12 Hyvinvointipolulla 24-26
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Päijät-Hämeen<br />
kokemukset rohkaisevia<br />
Jouni Mutanen<br />
Kuntayhtymän johtaja<br />
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä<br />
Päijät-Hämeessä uudistettiin sosiaali-<br />
ja terveydenhuollon palvelurakenteita<br />
vuoden 2007<br />
alusta lukien. Muutokset toteutettiin<br />
siis jo ennen ns. Paras-lain voimaantuloa.<br />
Uudistuspäätöksiä edelsi laaja valmistelutyö.<br />
Alkuperäisenä tavoitteena<br />
oli perustaa koko sairaanhoitopiirin<br />
kattava sosiaali- ja terveyspiiri.<br />
Tästä ratkaisusta ei kuitenkaan päästy<br />
yksimielisyyteen. Lahden ja Heinolan<br />
kaupungit pitivät parhaana ratkaisuna<br />
sitä, että ne järjestävät itse perusterveydenhuollon<br />
ja sosiaalipalvelut.<br />
Kahdeksan kuntaa, joiden asukasluku<br />
on noin 50 000 asukasta, siirsi perustason<br />
sosiaali- ja terveyspalveluiden<br />
tuottamisen (päivähoitoa lukuun<br />
ottamatta) Päijät-Hämeen sosiaali- ja<br />
terveysyhtymälle, jonka tehtävänä on<br />
hoitaa myös sairaanhoitopiirin tehtävät.<br />
Lisäksi 11 kuntaa siirsi ympäristöterveydenhuollon<br />
palveluiden tuottamisen<br />
sosiaali- ja terveysyhtymän tehtäväksi.<br />
Hollola ja neljä muuta kuntaa - väestöpohja<br />
on noin 40 000 asukasta –<br />
päättivät järjestää yhteistyössä peruspalvelut.<br />
Palvelut tuottaa Liikelaitos<br />
Oiva, joka toimii vastuukuntana olevan<br />
Hollolan organisaation osana.<br />
Vaikka ratkaisut poikkesivat alkuperäisestä<br />
tavoitteesta, palvelurakenteiden<br />
muutos oli merkittävä. Alueella<br />
siirryttiin 18 sosiaali- ja terveyspalvelujen<br />
tuottajan (sairaanhoitopiiri,<br />
15 kuntaa ja kaksi perusterveydenhuollon<br />
kuntayhtymää) mallista neljän<br />
palvelun tuottajan malliin.<br />
Häiriötön<br />
asiakaspalvelujen saanti<br />
aluksi ykkösasia<br />
Vuoden 2007 alusta toteutetut palvelurakenteiden<br />
muutokset olivat suu-<br />
ria. Lisäksi ne toteutettiin hyvin nopeasti.<br />
Päätökset tehtiin vuonna 2006<br />
ja tarkempaan toiminnan suunnitteluun<br />
oli käytettävissä aikaa vain joitakin<br />
kuukausia.<br />
Sosiaali- ja terveysyhtymään koottiin<br />
toimintoja yli kymmenestä eri organisaatioista.<br />
Näiden muutosten seurauksena<br />
uusien keskusten – peruspalvelukeskuksen<br />
ja ympäristöterveyskeskuksen<br />
– sekä tukipalveluorganisaatioiden<br />
henkilöstö, esimiehet<br />
ja johto olivat kovan haasteen edessä.<br />
Toimintatavat, tietojärjestelmät,<br />
etuuksien perusteet ja toimintakulttuurit<br />
olivat olleet yllättävän erilaisia.<br />
Toiminnan alkuvaiheessa oli pakko<br />
keskittyä sellaisiin käytännön asioihin,<br />
joilla turvattiin asiakkaille häiriötön<br />
palvelujen saanti. Tässä onnistuttiin<br />
hyvin. Potilailta ja muilta asiakkailta<br />
tuli vähän negatiivista palautetta.<br />
Esimiesten työtä vaikeutti ensimmäisinä<br />
vuosina merkittävästi se, että<br />
toiminnan ja talouden sekä henkilöstöhallinnon<br />
tietojärjestelmät eivät tukeneet<br />
seurantaa, raportointia ja johtamista.<br />
Toiminnan ja talouden seuranta<br />
ja johtaminen oli sen vuoksi vaikeaa<br />
vuosina 2007 ja 2008. Kahtena viime<br />
vuonna tilanne on ollut jo paremmin<br />
hallinnassa, mutta edelleenkin on<br />
paljon tehtävää seuranta- ja raportointijärjestelmän<br />
kehittämisessä.<br />
Myös varsinaista asiakaspalvelutoimintaa<br />
koskevien tietojärjestelmien<br />
uudistaminen on ollut iso haaste. Yhtymän<br />
peruspalvelukeskuksen alueel-<br />
la oli käytössä kaksi perusterveydenhuollon<br />
tietojärjestelmää. Yhteen tietojärjestelmään<br />
siirtyminen vaati mittavia<br />
panostuksia sekä henkilöstön<br />
kouluttamiseen että investointeihin.<br />
Kunnianhimoista<br />
kehittämistyötä<br />
Palvelurakenteiden uudistamisen tueksi<br />
suunniteltiin alusta lähtien laajaa<br />
kehittämistoimintaa. Tavoitteena oli<br />
varmistaa se, että rakenteiden muuttamisen<br />
ohella muutetaan käytännön<br />
toimintaa. Tätä kehittämistyötä tehtiin<br />
vuoden 2008 loppuun saakka jatkuneenHeimo-hyvinvointipiirihankkeen<br />
avulla.<br />
Heimo-projektissa oli useita tärkeitä<br />
alahankkeita. Kaikkein keskeisimpiä<br />
hankkeita olivat terveyden ja hyvinvoinnin<br />
edistäminen sekä palveluprosessien<br />
kehittäminen. Kehittämistyöhön<br />
osallistui satoja sosiaali- ja terveydenhuollon<br />
ammattilaisia. Työtä tehtiin<br />
innokkaasti ja ahkerasti siitä huolimatta,<br />
että kehittämistyö ajoittui kiivaimpaan<br />
muutosvaiheeseen, jolloin<br />
uudet organisaatiot olivat aloittaneet<br />
työnsä.<br />
Kehittämistyöllä on saavutettu selkeitä<br />
tuloksia. Alueella kehitettiin ja<br />
otettiin käyttöön ryhmämuotoinen<br />
elintapaohjauksen malli. Ensimmäiset<br />
tutkimukset osoittivat, että ryhmävalmennuksella<br />
saavutetaan lähes<br />
yhtä hyviä tuloksia kuin huomattavasti<br />
kalliimmalla ja enemmän voimavaroja<br />
vievällä yksilövalistuksella.<br />
Myöhempien tutkimustulosten mukaan<br />
myönteiset elämäntapamuutosten<br />
vaikutukset ovat nähtävissä kolmen<br />
seurantavuoden jälkeenkin.<br />
Prosessihankkeessa kuvattiin ja uudistettiin<br />
noin 60 prosessikokonaisuutta.<br />
Työhön osallistui yli 250 henkilöä.<br />
Vuosina 2009 ja 20<strong>10</strong> panostettiin<br />
28 Terveys ja Talous 2/2011
Change language