Toimia yhdistää 42-44 Siriuksen satoa 10-12 Hyvinvointipolulla 24-26
Toimia yhdistää 42-44 Siriuksen satoa 10-12 Hyvinvointipolulla 24-26
Toimia yhdistää 42-44 Siriuksen satoa 10-12 Hyvinvointipolulla 24-26
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Yliopistollisten sairaanhoitopiirien<br />
ja SITRA:n yhdessä teettämän<br />
SIRIUS- selvityksen<br />
tiimoilta on viime kuukausina käyty<br />
vilkasta keskustelua. Tämä ei tullut<br />
yllätyksenä selvityksen teettäjille<br />
- onhan aihepiiri yksi polttavimmista<br />
Suomen terveydenhuollon IT:n ajankohtaisista<br />
kysymyksistä.<br />
Kysymyksen asettelu oli seuraava:<br />
onko kansainvälisillä markkinoilla<br />
saatavilla potilastietojärjestelmiä, jotka<br />
palvelisivat Suomen oloissa käyttäjien<br />
tarpeita, siten että perusterveydenhuolto,<br />
sairaalat ja erikoissairaanhoito<br />
pystyisivät toimimaan tehokkaasti<br />
samalla järjestelmällä. Samalla<br />
kartoitettiin järjestelmien toimittajien<br />
kykyä ja halukkuutta tulla<br />
Suomen markkinoille ja muokata<br />
tuotteensa paikalliseen käyttöön soveltuvaksi.<br />
Yksi kaikille<br />
Selvityksessä haettiin järjestelmiä,<br />
jotka mahdollistavat tiedon jakamisen<br />
saumattomasti eri toimijoiden<br />
välillä perustuen yhteen tietojärjestelmään,<br />
joka tukee ja ohjaa lääkäreitä,<br />
hoitajia ja muuta henkilökuntaa.<br />
Tavoitteen mukaisen järjestelmän tulee<br />
joustaa ja sopeutua organisaatioiden<br />
vaatimuksiin ja olla muokattavissa<br />
kansallisen terveydenhuollon<br />
erityistarpeisiin. Eräs keskeinen yhden<br />
järjestelmän etu olisi se, että usean<br />
päällekkäisen järjestelmän opettelemisen<br />
sijaan lääkäreille, hoitajille ja<br />
muulle henkilökunnalle riittäisi kansallisesti<br />
vain yhden potilastietojärjestelmän<br />
hallinta ja käyttö.<br />
Selvityksessä toiminnallisen, teknisen<br />
ja kaupallisen tarkastelun jälkeen<br />
oli tunnistettavissa useita järjestelmiä,<br />
jotka olisivat mahdollisia kandidaatteja<br />
yhdeksi kansalliseksi potilastietojärjestelmäksi.<br />
Selvitys ei sen<br />
sijaan ottanut kantaa siihen, olisiko<br />
yhden järjestelmän malli Suomessa<br />
kokonaisuutena arvioiden potilaan,<br />
terveydenhuoltojärjestelmän tai kokonaiskustannusten<br />
kannalta kannattava<br />
tai ylipäätään tavoiteltava.<br />
Työn oleellinen osa<br />
Potilastietojärjestelmien käytöstä on<br />
tullut terveydenhuollon ammattilaisten<br />
työn keskeinen osa. Järjestel-<br />
2/2011 Terveys ja Talous<br />
mien käytön tavoitteena on työn tehostaminen,<br />
potilasturvallisuuden<br />
parantaminen ja potilaan liikkuvuuden<br />
helpottaminen tietojen jakamisen<br />
avulla. On arvioitu, että esimerkiksi<br />
lääkäriltä kuluu keskimäärin puolet<br />
ajanvarauspotilaalle käytettävästä<br />
ajasta tietojärjestelmän käyttöön reseptin<br />
laatimisessa, esitietojen ja tutkimustulosten<br />
katselussa, tutkimusmääräysten<br />
teossa, ja käyntiyhteenvedon<br />
kirjaamisessa. Näin ollen on<br />
erityisen huolestuttavaa, että järjestelmien<br />
käytettävyyttä ja toimivuutta<br />
kritisoidaan usein voimakkaasti.<br />
Suomen Lääkärilehden numerossa<br />
50-52/20<strong>10</strong> julkaistu lääkärikäyttäjien<br />
arvioihin perustuva katsaus antoi<br />
johdonmukaisesti erittäin kriittisen<br />
arvion Suomessa käytössä olevista<br />
potilastietojärjestelmistä. Yleisimpinä<br />
ongelmina olivat tiedon heikko<br />
saatavuus ja kulku organisaatioiden<br />
välillä, tiedon käsittelyn hitaus sekä<br />
yhteenvetonäkymän (”kuumekurvan”)<br />
puutteellisuus. Erityisesti sairaalassa<br />
toimivat lääkärit olivat tyytymättömiä<br />
nykyjärjestelmiin; joka<br />
neljäs sairaalassa toimiva lääkäri antoi<br />
käyttämälleen järjestelmälle kouluarvosanaksi<br />
viisi tai vähemmän. Joka<br />
kolmas lääkäri arvioi potilaskertomusjärjestelmän<br />
puutteiden vaarantaneen<br />
potilasturvallisuuden.<br />
Tätä taustaa vasten Sirius- selvitykselle<br />
voidaan nähdä toinenkin ulottuvuus.<br />
Yhden kansallisen järjestelmän<br />
mahdollisuuksien selvittämisen lisäksi<br />
luotiin edellytyksiä toiminnalliselle<br />
vertailulle kansainvälisten ja kotimaassa<br />
tällä hetkellä käytössä olevien<br />
järjestelmien välille. Nykyisille<br />
Suomen potilastietojärjestelmille etsittiin<br />
toiminnoiltaan kehittyneempiä<br />
vaihtoehtoja, jotta saataisiin käyttöön<br />
ne potilastietojärjestelmien uusimmat<br />
ominaisuudet ja kehittynyt käytettävyys,<br />
jota huipputuotteet maailmalla<br />
tarjoavat. Näin voitaisiin parantaa<br />
mm. potilastietojärjestelmien<br />
tuomaa automaatiota ja ohjaavuutta<br />
työlle sekä vähentää käytettävyys sekä<br />
integroitavuusongelmia.<br />
Järjestelmien arvioinnista<br />
Projektissa tutkittiin 13 toimittajaa,<br />
joiden osalta selvitettiin toimittajien<br />
kiinnostusta Suomen potilastietojärjestelmämarkkinoille,ratkai-<br />
sun skaalautuvuutta erikokoisiin organisaatioihin<br />
ja perusterveydenhuollon<br />
sekä erikoissairaanhoidon<br />
tarpeisiin, kykyä lokalisoida ratkaisu<br />
sekä sitä, onko toimittajalla toimituksia<br />
ulkomailla. Lisäksi tarkasteltiin<br />
toimittajien kokoa ja toimituskykyä.Toiminnallisuusnäkökulmasta<br />
useampi toimittaja täytti asetetut<br />
kriteerit. Kun tarkasteltiin muita esikarsintakriteereitä,<br />
jäi jäljelle 3 toimittajaa,<br />
joiden kanssa käytiin tarkempia<br />
keskusteluita. Näistä parhaiten asetetut<br />
kriteerit täyttivät Epic ja Cerner.<br />
Esikarsintavaiheen jälkeen mukana<br />
oli myös GE, jolla on parhaillaan kehitteillä<br />
uusi tuote. GE:n kehitettävä<br />
tuote ja nykyinen tuote eivät kata<br />
kuitenkaan Epicin ja Cernerin tasolla<br />
perusterveydenhuollon tarpeita.<br />
Toiminnallinen ja tekninen tarkastelu<br />
perustui Accenturen ns. ”placemat”<br />
arviointikriteeristöön joka<br />
muodostettiin pohjautuen projektissa<br />
mallinnettuun perusterveydenhuollon<br />
ja erikoissairaanhoidon prosessiarkkitehtuuriin.<br />
Arvioinnin yhteydessä<br />
eri toiminnallisia tarpeita ja<br />
järjestelmien kypsyystasoa verrattiin<br />
tutkimusyhtiö Gartnerin käyttämään<br />
viisiportaiseen potilastietojärjestelmien<br />
kypsyysmalliin sekä HIMSS<br />
Analyticsin kehittämään EMR Maturity<br />
Model viitekehykseen.<br />
Järjestelmien kypsyysarvionti viittasi<br />
siihen, että arvioidut kansainväliset<br />
järjestelmät ovat merkittävästi<br />
Suomessa käytössä olevia järjestelmiä<br />
edellä. Tämä havainto tulee kuitenkin<br />
nähdä alustavana ja sen tulkinta on<br />
riippuvainen yksityiskohtaisemmasta<br />
tarkastelusta, jossa tarkennetaan ja<br />
painotetaan käytettyjä kypsyysarviokriteerejä<br />
sen mukaan mikä niiden toiminnallinen<br />
hyöty on Suomen terveydenhuoltojärjestelmän<br />
oloissa.<br />
Selvityksen mukaan maailman johtavatpotilastietojärjestelmätoimittajat<br />
Epic ja Cerner ovat viime vuosina<br />
käyttäneet 200-250 miljoonaa USD<br />
vuodessa sisäiseen, asiakkaasta riippumattomaan<br />
tuotekehitykseen. Tällä<br />
panostuksella arvioitu kehitysaika<br />
yhden järjestelmän toiminnallisen<br />
kypsyystason kasvattamiseen Gartnerin<br />
mittaristolla vaatii noin 4 vuotta.<br />
Vastaavasti kahden tai kolmen kypsyystason<br />
hyppy tällä investointitasolla<br />
vaatisi 8-<strong>12</strong> vuoden kehitysajan.<br />
Näiden kansainvälisten toimijoi-<br />
11
Change language