LAPIN TIEPIIRIN TIESTÖN TALVIHOITO 2005 - 2006
LAPIN TIEPIIRIN TIESTÖN TALVIHOITO 2005 - 2006
LAPIN TIEPIIRIN TIESTÖN TALVIHOITO 2005 - 2006
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Lapin ELY-keskuksen maanteiden talvihoito 2012–2103, yleistä<br />
Lapin alueella 8 kpl yleisten maanteiden hoidon ja ylläpidon alueurakkaa sekä 4 alueurakoitsijaa<br />
(ks. liite 1)<br />
o Urakoiden laajuus n. 550–1 720 km<br />
o Urakoiden kesto 4–7 vuotta<br />
o Urakat toimivat laatuvastuuperiaatteella, joissa urakoitsijat itse vastaavat laatuvaatimusten<br />
täyttymisestä 24h/vrk läpi vuoden<br />
o Urakoita valvovat Lapin ELY-keskuksen 5 aluevastaavaa (ks. liite 2) ja pistokoevalvontakonsultti.<br />
o Kilpailutetut urakat 1.10.2012 alkaen: Rovaniemi ja Pello. Entiset urakoitsijat jatkavat.<br />
o Rovaniemi 2012–2017, yhteisalueurakka Rovaniemen kaupungin kanssa, YIT Rakennus<br />
Oy, urakkahinta ilman alv:tä 11,5 M€ (ELYn osuus).<br />
o Pello 2012–2017, Destia Oy, urakkahinta ilman alv:tä 6,2 M€.<br />
Talvihoitoluokat (ks. liitteet 3 ja 4)<br />
o Talvihoitoluokka riippuu pääasiassa tien toiminnallisesta luokasta ja liikennemäärästä<br />
o Tarkistetaan kun liikennemäärä tai olosuhteet muuttuvat oleellisesti ja uusien urakoiden alkaessa<br />
o Talvihoitoluokkien muutokset talvella 2012–2013 (Pellon ja Rovaniemen uudet urakat):<br />
o Pello–Rovaniemi, kt. 83 välillä Lehtojärvi–Saukkoriipi, n. 62 km nousee II-lk → Ib<br />
o Saarenkylä–Tapionkylä, mt. 934, n. 27 km nousee II-lk → Ib-lk<br />
o Rovaniemi–Rautiosaari, mt. 926, n. 13 km nousee II-lk → Ib-lk<br />
o Someroharju–Lentosatama, mt. 9523, n. 8 km nousee III-lk → II-lk<br />
o Talvihoitoluokka nousee yhteensä 110 tiekilometrillä.<br />
o Muutokset johtuvat seututeiden osalta hoitoluokkien määritykseen liittyvän liikennemäärärajan<br />
muutoksesta uusissa talvihoidon toimintalinjoissa, sekä muista liikennemäärien muutoksista.<br />
o Yötä päivää sama laatu, vaatimus laajenee kattamaan myös koko alemman tieverkon uusien<br />
urakoiden kilpailuttamisen yhteydessä (tänä talvena koskee Rovaniemen ja Pellon alueita,<br />
enää Kittilän alueella vanhat vaatimukset).<br />
o Hiihtosesonkina (helmi–huhtikuu) talvihoitoluokka nousee n. 230 km:llä tiestöä hiihtokeskusten<br />
läheisyydessä.<br />
o Toimenpiteiden ennakointi juhlapyhinä (joulu, uusi vuosi, pääsiäinen) ja vaihtolauantaisin helmikuun<br />
puolivälistä huhtikuun loppuun matkailukeskuksiin johtavilla pääteillä.<br />
o Talvihoito n. 9 M€/v.<br />
josta lumen poisto n. 6 M€ ja liukkauden torjunta n. 1,5 M€<br />
n. 50 % teiden hoidosta, joka on n. 18 M€/v.<br />
Vilkkaimmat tiet<br />
o Lähinnä Kemin, Tornion ja Rovaniemen alueen päätiet<br />
o Vt. 4 Simo (Oulun raja) – Kemin moottoritie Tornioon talvihoitoluokassa I (90 km, josta 2ajorataista<br />
osuutta 42 km)<br />
o Vt. 4 Kemi – Rovaniemi – Ivalo talvihoitoluokassa Ib<br />
o Vt. 21 Tornio – Kolari talvihoitoluokassa Ib<br />
o Kt. 82 Vikajärvi – Kemijärvi talvihoitoluokassa Ib<br />
o Yl. taajamien tiestöt Ib ja TIb.<br />
Päätiet talvihoitoluokassa Ib vt:t 4, 5, 21 sekä pääosa kantateistä.<br />
Muutoin tiestö pääosin II- ja III-luokkaa n. 7 000 km ts. n. 76 %.<br />
Kevyen liikenteen väylät ovat keskittyneet taajama-alueille, yht. n. 525 km, joista K2:sta on n. 95<br />
%. K1 on Kemin, Tornion ja Rovaniemen taajamissa.<br />
1 (2)
Päätiet talvisin osittain jää- ja lumipolanteen peitossa (ajourat ~ paljaat), sivutiet lumipolanteella.<br />
Toimenpiteet yleensä auraus, tasaus ja hiekoitus, lumityöpainotteista<br />
o Huom! Ylä-Lapin puuton tunturialue, tuiskujen ja tuulen (Ivalon ja Kittilän alueurakat) vuoksi<br />
auraukseen lähtöjä jopa 50 % kaikista lähdöistä.<br />
Suolan käyttö (kostutettu suola ja liuossuola) pääosin Kemin ja Rovaniemen alueurakoissa.<br />
Muutoin liukkaudentorjuntana pinnan karhennus ja hiekoitus.<br />
Suolaa on käytetty Kemin alueurakassa keskimäärin 950 T/talvikausi ja Rovaniemen alueura-<br />
kassa n. 300 T/talvikausi, muissa urakoissa pääosin hiekan mukana muutamia kymmeniä tonne-<br />
ja/talvikausi. Keskimäärin Lapin alueella on käytetty talvisuolaa n. 1 700 T/talvikausi (vaihdellen<br />
1100–2 500 T/talvikausi).<br />
Hiekkaa on käytetty koko alueella keskimäärin 50 000 T/talvikausi (vaihdellen 29 000–70 000<br />
T/talvikausi).<br />
Syksyn musta jää<br />
o Syntyy kun tienpinta jäähtyy selkeinä öinä.<br />
o Kostea ilma tiivistyy jäähtyneelle tien pinnalle (vrt. tuulilasi).<br />
o Kosteutta tulee erityisesti vesistöistä.<br />
o Kun tienpinnan lämpötila laskee alle kastepistelämpötilan (esim. 4 astetta), alkaa kosteuden<br />
tiivistyminen tielle. (Kastepistelämpötila on lämpö, jossa ilman suhteellinen kosteus on 100<br />
%).<br />
o Kun tienpinta menee pakkaselle, kosteus jäätyy tielle.<br />
o Lämpötila on alimmillaan n. tunti auringon nousun jälkeen.<br />
o Torjutaan yleensä ennakkoon liuossuolalla (Lapissa CaCl2, n. 200 T/talvikausi).<br />
Talvikauden poikkeuksellisia olosuhteita, mm. voimakas lumisade/-myrsky tai vesisade<br />
o Esiintyy Lapin alueella muutaman kerran talvikauden aikana. (Viime talvikausina useammin<br />
=> Ilmastonmuutos?)<br />
o Kyseisissä olosuhteissa laatutaso saattaa joksikin aikaa tilapäisesti alittua. Tällöin urakoitsijoiden<br />
on otettava käyttöön koko luvattu kalusto, myös luvattu varakalusto lisäkapasiteetiksi, ja<br />
näin pyrittävä tekemään parhaansa tienkäyttäjien eteen. Kyseiset tilanteet "puretaan" vilkkaimmilta<br />
pääteiltä lähtien.<br />
Liikenneviraston tieliikennekeskuksen tienkäyttäjän linja p. 0200–2100<br />
Lapin alueella palautteita tulee n. 3000–4000 kpl vuosittain.<br />
Suurin osa palautteista koskee liukkautta tai lumisuutta. Kesällä palautteita tulee eniten sora-<br />
teistä.<br />
Määrä vaihtelee suuresti riippuen sääolosuhteista.<br />
Kaikki palautteet käsitellään ja urakoitsija tarkistaa toimenpidetarpeen.<br />
2 (2)