You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
2 8 . M A A L I S KU U TA 2 0 1 3 | HINTA: 3,70€ | 108. VUOSIKERTA | 0043595–13–14<br />
VAIETTU PAHA<br />
Moderni ihminen ei osaa<br />
suhtautua pahuuteen, vaikka<br />
se ilmenee yhä monella tavalla.<br />
SIVULLA 10<br />
<strong>KRISTUS</strong>,<br />
<strong>VAPAHTAjA</strong><br />
Papit näyttävät pääsiäissaarnoissaan<br />
ylösnousemuksesta avautuvan uuden<br />
näköalan. Sivuilla 20–21<br />
ARMO KANTAA<br />
Leena Impiön armollinen Jumala<br />
auttaa niin omassa surussa<br />
kuin kristittyjen eripurankin yli.<br />
SIVULLA 14<br />
PascaL DeLoche / corbIs<br />
UHRI VAI IHME?<br />
Jeesus asettaa Jumalan tahdon<br />
oman tahtonsa edelle. Tätä on<br />
vaikea ymmärtää.<br />
SIVULLA 18
2 K O T I M A A 2 8 . 3 . 2 0 1 3 K O T I M A A 2 8 . 3 . 2 0 1 3<br />
TÄ N Ä Ä N TÄ N Ä Ä N 3<br />
TÄSSÄ NUMEROSSA<br />
KANSI<br />
Kristusta esittävän ikonin on kuvannut<br />
Pascal Deloche Pietarissa, Venäjällä.<br />
Ikoni sijaitsee Kristuksen ylösnousemuksen<br />
katedraalissa eli Veri-<br />
kirkossa.<br />
RAAMATTU s. 4<br />
Ortodoksiteologit eivät<br />
innostu eksegetiikasta.<br />
ERILLISMESSUT s. 6<br />
Liberaaleilta vihreää valoa<br />
naispapittomille messuille.<br />
KOLUMNI s. 9<br />
Kirkon on tultava kaapista,<br />
kirjoittaa Rebekka Naatus.<br />
PIETARINKIRKKO s. 17<br />
Pyhiinvaeltajalla riittää<br />
ihmeteltävää Vatikaanissa.<br />
RUKOUS s. 30<br />
Avunpyyntö vankilassa<br />
muutti elämän.<br />
EVANKELIUMI s. 31<br />
Jeesus on huono syntipukki,<br />
kirjoittaa Jukka Relander.<br />
KoTIMaa<br />
Perustettu 1905<br />
Puhelin 020 754 2000, vaihde<br />
sähköposti toimitus@kotimaa.fi<br />
tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi<br />
osoite PL 279, 00181 helsinki Käyntiosoite<br />
hietalahdenranta 13, 00180 helsinki<br />
Päätoimittaja Mari Teinilä<br />
Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen<br />
Toimituspäällikkö Tuija Tiihonen<br />
uutispäällikkö Johannes Ijäs<br />
Toimitussihteerit anna-Kaisa Pitkänen,<br />
Meri Toivanen<br />
Graafikko Gun helminen<br />
Toimittajat Leena hietamies,<br />
raili Kettunen (erikoistoimittaja),<br />
Danielle Miettinen, Laura Mäkelä,<br />
Jussi rytkönen (artikkelitoimittaja),<br />
annmari salmela, olli seppälä<br />
Valokuvaaja Matti Karppinen<br />
aikakauslehtien Liiton jäsenlehti<br />
Issn 0356-1135<br />
Paino hämeen Paino, forssa<br />
Kustantaja<br />
Kustannus-osakeyhtiö Kotimaa<br />
Toimitusjohtaja Jaakko Tapaninen<br />
www.kotimaa-yhtiot.fi<br />
Liiketoimintajohtaja<br />
Jarmo Lipiäinen<br />
Ilmoitus- ja levikkimarkkinointi<br />
Myynti- ja markkinointipäällikkö<br />
Minna Zilliacus<br />
Levikki 34501 kpl (LT 2011)<br />
75 000 lukijaa (KMT Lukija syksy 2011/<br />
Kevät 2012)<br />
Tilaukset ja osoitteenmuutokset<br />
puhelin 020 754 2333 sähköpostitse<br />
tilauspalvelut@kotimaa.fi<br />
”Kirkon kannattaa varoa<br />
brändistä puhumista”<br />
VIIKON HENKILÖ Dosentti Katja Valaskivi muistuttaa, että asiakas ei osallistu, vaan vaatii palvelua.<br />
Kaupallisesta maailmassa käytössä<br />
olevat käsitteet ovat tuttuja myös<br />
kirkossa. Seurakunnissakin puhutaan<br />
brändeistä, asiakkaista ja tuotteista.<br />
Bränditutkijana kuuntelet<br />
tällaista puhetta kriittisesti. Miksi?<br />
– Brändi ei ole vain sana tai näppärä käsite.<br />
Siinä on mukana ideologiaa, sillä<br />
brändi liittyy olennaisesti kaupallistamiseen.<br />
Brändi on jotain, jota voi ostaa<br />
tai jolla on ainakin mitattava arvo.<br />
Minusta kirkossa olisi nyt korkea aika<br />
käydä vähintäänkin vakava keskustelu<br />
brändäyksen sopivuudesta uskonnon<br />
yhteyteen. Kritiikitöntä brändipuhetta<br />
kannattaisi varoa.<br />
Brändi ei siis ole neutraali käsite?<br />
– Ei, vaikka siltä näyttää eikä käsitteelle<br />
tunnu olevan vaihtoehtoa. Kaupallinen<br />
lähestymistapa on tullut osaksi myös<br />
julkisten organisaatioiden strategiapuhetta<br />
ja -työskentelyä. Brändäykseen<br />
liittyy taloudellisen näkökulman lisäk-<br />
si sosiaalisiin suhteisiin liittyvä näkökulma.<br />
Brändi muuttaa ihmisten väliset<br />
suhteet ja korostaa asiakkuutta. Omaksumalla<br />
brändiajattelun kirkko omaksuu<br />
näkemyksen, jonka mukaan ihmiset<br />
ovat asiakkuussuhteessa kirkkoon. Kyse<br />
ei enää ole osallisuuden yhteisöstä,<br />
vaan palveluita tuottavan organisaation<br />
ja asiakkaan välisestä suhteesta.<br />
Mitä pahaa on siinä, jos seurakuntalaisia<br />
kutsutaan asiakkaiksi?<br />
– Ei ehkä mitään, jos kirkko niin tietoisesti<br />
valitsee. Nyt tuntuu kuitenkin<br />
siltä, että brändäykseen liittyviä<br />
käsitteellisiä ja käytännöllisiä ongelmia<br />
ei osata tai haluta nähdä. Asiakkuus<br />
tarkoittaa sitä, että asiakas voi<br />
myös vaatia. Hän ei osallistu yhteisön<br />
toimintaan, vaan esittää toiveita paremmasta<br />
palvelusta. Brändiajattelu<br />
ei ole vain kielellistä, vaan se muuttaa<br />
samalla ajattelua. Kirkon lisäksi<br />
ongelma koskee muitakin julkisia<br />
organisaatioita. Halutaanko kansalaisia<br />
todella kohdella kuin asiakkaita?<br />
Miksi brändi- ja asiakkuusajattelu<br />
valtaavat alaa organisaatioissa?<br />
– Organisaatiot ottavat mallia muilta.<br />
Asiakkuusnäkökulma näyttää ainoalta<br />
vaihtoehdolta, ja konsultit levittävät<br />
sanomaa ahkerasti. Yhteisöissä ei haluta<br />
olla takapajuisia, vaan mukana kehityksessä.<br />
Voiko kirkko jättäytyä strategia-ja<br />
brändäyskulttuurin ulkopuolelle?<br />
– Ei kirkko mitenkään voi pysytellä<br />
sen ulkopuolella, mitä muissa organisaatioissa<br />
tapahtuu. Sen on kuitenkin<br />
käytävä kriittinen keskustelu arvoista,<br />
joihin se haluaa uusien käsitteiden<br />
myötä sitoutua. Brändiajattelun taustaideologia<br />
on kilpailu kaikesta: kaupallisesta<br />
menestyksestä, mielikuvista,<br />
kilpailukyvystä ja näkyvyydestä.<br />
OLLI SEPPÄLÄ<br />
Katja Valaskivi,<br />
45, on journalismin,<br />
median<br />
ja viestinnän<br />
erikoistutkija<br />
Tampereen<br />
yliopistossa.<br />
Parhaillaan hän<br />
tutkii brändejä<br />
japanilaisessa<br />
yhteiskunnassa.<br />
MarJaana MaLKaMäKI<br />
PÄÄKIRjOITUS TUHAT MERKKIÄ TAIVAASTA<br />
Pääsiäinen<br />
kuuluu kaikille<br />
Luterilaiset valmistautuvat<br />
muiden kristittyjen kanssa<br />
kirkkovuoden suurimpaan<br />
juhlaan. Siitäkin huolimatta,<br />
että Yleisradion radiouutiset<br />
kertoi pääsiäisen olevan ortodoksien suurin<br />
juhla.<br />
Luterilaiset joutuvat pääsiäisen alla<br />
julkisuudessa aina erikoiseen paitsioon,<br />
ikään kuin pääsiäinen olisi Suomessa vain<br />
ortodoksien juhla.<br />
Sadoissa seurakunnissa työntekijät ja<br />
vapaaehtoiset ovat toteuttaneet huolella<br />
paastonajan ja hiljaisen viikon tapahtumia,<br />
konsertteja ja messuja.<br />
Jumalanpalveluksissa käynti on viime<br />
vuosina vähentynyt myös pääsiäisenä.<br />
Laskevista jumalanpalveluskäyristä<br />
huolimatta pääsiäisdraamat ovat viime<br />
vuosina kasvattaneet suosiotaan.<br />
Myös niiden tekemiseen osallistuu iso<br />
joukko työntekijöitä ja vapaaehtoisia.<br />
Kymmeniä Jeesuksia kulkee tänäkin<br />
pääsiäisenä eri puolilla Suomea.<br />
Kiirastorstai on pysynyt pääsiäisen ajan<br />
suosituimpana kirkossakäyntipäivänä.<br />
Kiirastorstain messun kulku on useimmissa<br />
seurakunnissa samanlainen. Tänä<br />
iltana messuissa sytytetään apostolien<br />
kynttilät ja niiden keskelle yksi isompi<br />
Kristus-kynttilä.<br />
Messun jälkeen apostolien kynttilät<br />
sammutetaan ja viedään sakaristoon. Vain<br />
Kristus-kynttilä jää palamaan. Alttari<br />
Uutta: näköislehti!<br />
Kokeile veloituksetta:<br />
www.kotimaa.fi/lehti<br />
puetaan mustaan.<br />
Nämä koruttomat teot kuvaavat kon-<br />
kreettisesti pitkäperjantaita.<br />
Tänä vuonna paastonaikaa on sävyttänyt<br />
hajaannus. Suomen Luther-säätiö on perustanut<br />
hiippakunnan ja valinnut itselleen<br />
oman piispan.<br />
Suurta julkisuutta saaneessa tapahtumassa<br />
pitää muistaa mittasuhteet. Valtaosassa<br />
seurakuntia ja seurakuntalaisten elämää<br />
hajaannus ei näy.<br />
Hajaannuksen sijaan pääsiäisenä saa keskittyä<br />
olennaiseen.<br />
Kristus on noussut kuolleista jokaisen<br />
ihmisen puolesta. Ei vain minun kanssani<br />
samalla tavalla ajattelevien kristittyjen puolesta,<br />
vaan esimerkiksi Alabaman baptistien<br />
ja Melbournen anglikaanien puolesta.<br />
Tähän joukkoon kuuluvat myös muun<br />
muassa luthersäätiöläiset, heränneet, evankeliset<br />
ja helluntailaiset. Kristittyjen heimo<br />
on paljon suurempi kuin mihin oma rajan-<br />
veto ja tietämys yltävät.<br />
MARI TEINILÄ<br />
Päätoimittaja<br />
mari.teinila@kotimaa.fi<br />
Kymmeniä Jeesuksia<br />
kulkee tänäkin pääsiäisenä<br />
eri puolilla<br />
suomea.<br />
Nimeltä mainitut<br />
”Ja hän ilmestyi Keefakselle. Ja sitten niille kahdelle-<br />
toista. Sen jälkeen hän ilmestyi yli viidellesadalle veljelle.<br />
Tämän jälkeen hän ilmestyi Jaakobille ja sitten kaikille<br />
apostoleille. Viimeiseksi kaikista hän ilmestyi minulle.”<br />
<br />
Kun Paavali kirjoittaa korinttilaisille, hän keskittyy<br />
siihen, mikä uuden seurakunnan ihmisiä puhuttelee<br />
eniten: Kenelle Kristus on ilmestynyt? Keefakselle!<br />
Jaakobille! Kukaan korinttilaisista ei nähnyt pääsiäisen<br />
tyhjää hautaa. Mutta he tietävät Keefaksen ja Jaakobin.<br />
He ovat jutelleet Paavalin kanssa. Hänen, jolle ylös-<br />
noussut ilmestyi Damaskoksen tiellä. Siksi evankeliumi<br />
kuuluu heillekin. ”Te pidätte siitä kiinni”,<br />
Paavali kirjoittaa.<br />
<br />
Ylösnousemuksen todistajien, yksittäisten ihmisten,<br />
nimillä on väliä: ”Nämä naiset olivat Magdalan Maria,<br />
Johanna ja Jaakobin äiti Maria.” Tänä päivänäkin<br />
kuulemme nimeltä niitä, joille Kristus on totta. Tänäkin<br />
pääsiäisenä joku seisoo sydämensä haudan ovella ja<br />
itkee. Yhtäkkiä hän kuulee Jeesuksen sanovan hänen<br />
nimensä niin kuin eräs kuuli silloin ensimmäisenä<br />
aamuna: ”Maria.”<br />
KOTIMAA SATA VUOTTA SITTEN<br />
28.3.1913<br />
LAURA MÄKELÄ<br />
Uhatun kolkan puolesta. Maamme kristittyjen sydämelle. Uhattu<br />
kolkka maassamme. Kukapa sitä ei tietäisi. Ne ovat ne kolme<br />
pitäjää, jotka ovat uhattuna erottaa Suomi-äidistä. Ilahuttavaa on<br />
ollut huomata sitä osanottoa, jota kansalaisemme ovat kohtaamme<br />
osoittaneet. Se on tullut sanomalehdistä ja yhteisissä kokouksissa.<br />
Tällä kertaa pyytäisimme kiinnittää kristittyin huomiota ja<br />
sydäntä tänne uhattuun kolkkaan. Pyydämme esirukoilijoita. Niitä<br />
niin kipeästi tarvitseisimme, jotta Jumalan tarkoitukset suhteemme<br />
toteutuisivat.<br />
Kuluvan vuoden ensimmäinen neljännes, joka tämän kuun<br />
loppuun mennessä päättyy, on voittanut kaikki edellisensä lehtemme<br />
levenemisestä. Tunnemme siitä suurta kiitollisuutta Jumalaa<br />
kohtaan. On myös ilahduttavaa ja rohkaisevaa kokea, että<br />
lehtemme lukijakunta vähitellen vakiintuu, sekä että lehden ystävät<br />
yhtä mittaa toimittavat lehdelle uusia lukijoita ja tilaajia. Näin<br />
kasvaa kuukausi kuukaudelta Kotimaa-perhe.<br />
JuKKa forDeLL
4 K O T I M A A 2 8 . 3 . 2 0 1 3 K O T I M A A 2 8 . 3 . 2 0 1 3<br />
TÄ N Ä Ä N TÄ N Ä Ä N 5<br />
LYHYET<br />
ARKKIPIISPALTA TUKEA<br />
AVIOLIITTOLAILLE<br />
Arkkipiispa Kari Mäkinen<br />
sanoo pitävänsä tasa-arvoista<br />
avioliittolakia tärkeänä tavoitteena.<br />
Mäkinen kommentoi<br />
asiaa MTV3:n Huomenta<br />
Suomessa tiistaina. Arkkipiispa<br />
muistutti, että kirkossa<br />
avioliitto on ymmärretty miehen<br />
ja naisen väliseksi liitoksi.<br />
Hän huomautti, että asiasta<br />
käytävä keskustelu saa aikaan<br />
keskustelua myös kirkossa.<br />
MENETYKSET<br />
KORVATTAVA<br />
Kirkkohallituksessa arvioidaan,<br />
että hallituksen kehysriihen<br />
päätös alentaa yhteisöverokantaa<br />
4,5 prosentilla<br />
merkitsee luterilaisen kirkon<br />
seurakunnille 19 miljoonan<br />
euron tulojen laskua. Kirkkohallituksen<br />
kansliapäällikön<br />
Jukka Keskitalon tiedon<br />
mukaan hallitus olisi linjannut,<br />
että yhteisöveron alennus korvataan<br />
seurakunnille. Keskitalon<br />
mukaan kirkko edellyttää<br />
täysimääräistä kompensaatiota.<br />
Hallitus sopi viime viikolla<br />
valtiontalouden kehyksistä<br />
vuosille 2014–2017.<br />
TULIjAN OIKEUdET<br />
Arkkipiispa Kari Mäkinen pitää<br />
kansainvälistä muuttoliikettä<br />
ensisijaisesti ihmisarvon ja<br />
-oikeuksien kysymyksenä.<br />
Arkkipiispan mukaan erityishuomiota<br />
tarvitsevat haavoittuvimmat<br />
turvapaikanhakijat,<br />
kuten yksin matkustavat<br />
lapset ja kidutuksen uhrit.<br />
Mäkinen puuttui asiaan Kirkon<br />
EU-neuvottelukunnan kokouksessa<br />
pitämässään avauspuheenvuorossa.<br />
TYÖTTÖMÄT AUTTAjAT<br />
Puutteellinen ohjeistus<br />
aiheuttaa tilanteita, joissa<br />
osa työvoimatoimistoista<br />
kieltää työttömyyskorvausta<br />
saavalta vapaaehtoistyön.<br />
Kirkon piirissä tehtävässä<br />
vapaaehtoistyössä ei ole tullut<br />
esiin ongelmia työttömien<br />
vapaaehtoisten ja työvoimatoimistojen<br />
välillä, kerrotaan<br />
Helsingin seurakuntayhtymän<br />
vapaaehtoistoiminnasta ja<br />
HelsinkiMissiosta.<br />
TASAUS-KAMPANjA<br />
Suomen Lähetysseuran<br />
vuosittainen Tasaus-kampanja<br />
käynnistyi kevätpäiväntasauksena<br />
20.3. Tänä vuonna<br />
kampanjalla parannetaan<br />
naisten oikeuksia tukemalla<br />
ihmiskaupan vastaista työtä<br />
Kaakkois-Aasiassa. Tasauskampanja<br />
huipentuu syyspäiväntasaukseen<br />
22.9.2013.<br />
EKSEGETIIKKA Ortodoksit eivät halua erottaa tiedettä jumalanpalveluselämästä.<br />
osa ortodokseista ajattelee, että<br />
luterilainen raamattukeskustelu ei johda<br />
mihinkään.<br />
Ortodoksit eivät ole innostuneita teologisten<br />
tiedekuntien tieteellisestä raamatuntutkimuksesta<br />
eli eksegetiikasta.<br />
Itä-Suomen yliopiston teologisella osastolla<br />
Joensuussa yksikään ortodoksiopiskelija<br />
ei ole moneen vuoteen valinnut eksegetiikkaa<br />
pääaineekseen. Yksi syy eksegetiikan<br />
vierastamiseen on se, että ortodoksit eivät<br />
halua erottaa teologiaa tieteenä kirkon jumalanpalveluselämästä.<br />
Ortodoksiopiskelijoita Joensuussa<br />
kouluttava eksegetiikan professori<br />
Jukka Thurén tiedostaa tilanteen.<br />
Pääaine-opiskelijoita on 2000-luvulla<br />
ollut vain muutamia. Myöskään ensi<br />
vuoden eksegetiikan graduseminaareihin<br />
ei Joensuussa ole ilmoittautunut yhtään<br />
ortodoksia.<br />
– Ortodokseille on ominaista, että<br />
Raamattua luetaan kirkkoisien kautta.<br />
Olemme Joensuussa tietoisesti koettaneet<br />
pitää eksegetiikan opetuksen<br />
sellaisena, ettei ortodokseista tunnu, että<br />
kaikkea katsellaan läntisten silmälasien<br />
läpi, Thurén sanoo.<br />
helsingin orto -<br />
doksisen seurakunnan<br />
pappi<br />
Mikael sundkvist<br />
on suomen ainoa<br />
eksegeettisen<br />
väitöskirjan tehnyt<br />
ortodoksi-isä.<br />
ortodoksiteologit karttavat<br />
raamatuntutkimusta<br />
Eksegetiikan pääaineopiskelijoiden<br />
määriin vaikuttaa myös se, että Itä-<br />
Suomen yliopistossa on ylipäänsä paljon<br />
vähemmän ortodoksiteologeja kuin<br />
läntisen teologian opiskelijoita.<br />
Ainoa eksegeettisen väitöskirjan tehnyt<br />
suomalainen ortodoksi-isä on Helsingin<br />
ortodoksisen seurakunnan pappi, teologian<br />
tohtori Mikael Sundkvist. Hän väitteli<br />
Joensuun yliopistossa vuonna 2007.<br />
Sundkvistin mukaan eksegetiikan<br />
historiallis-kriittinen metodi ei sinänsä<br />
ole ortodokseille vieras eivätkä eksegeettiset<br />
tutkimustulokset lähtökohtaisesti<br />
ole heille ongelma. Kriittinen, Jeesuksen<br />
persoonan ja opetukset erottava Jeesustutkimus<br />
voi kuitenkin olla heille haastavaa.<br />
Sundkvistin mukaan monet ortodoksiteologit<br />
rakentavat opinnoillaan myös<br />
uutta hengellistä identiteettiään.<br />
– Opiskelijoissamme on paljon käännynnäisiä,<br />
joista kriittinen eksegetiikka<br />
voi tuntua vähemmän käyttökelpoiselta.<br />
Mikael Sundkvist kantaa itsekin huolta<br />
eksege tiikan asemasta ortodoksisessa<br />
kirkossa. Hänen mie lestään jo pelkästään<br />
Raamattunsa tunteneiden ohjaajavanhusten<br />
ja luostarien perinne vaatisi ortodokseja<br />
lukemaan Raamattua nykyistä<br />
enemmän.<br />
– Eksegeettisen tutkimuksen laiminlyömisellä<br />
voisi olla huono vaikutus kirkon<br />
kykyyn toimia. Toisaalta joku meidän<br />
kirkossamme voisi sanoa, että ortodoksinen<br />
kirkko säilyy nimenomaan siksi, että<br />
se pysyy luterilaisen raamattukeskustelun<br />
ulkopuolella. Meillä voidaan ajatella,<br />
että se keskustelu ei johda mihinkään ja<br />
vie energiaa väärään suuntaan, Sundkvist<br />
sanoo.<br />
Omaa opiskeluaan Sundkvist pitää<br />
mielenkiintoisena matkana. Tieteenalan<br />
läntinen kysymyksenasettelu ei ole häntä<br />
haitannut.<br />
Sundkvistin mukaan eksegetiikka<br />
haastaa myös ortodoksista kirkkoa<br />
keskustelemaan esimerkiksi Raamatun ja<br />
luonnontieteiden maailmankuvista.<br />
– Olisi monesta syystä hyvä, että ortodoksisella<br />
kirkolla olisi nykyistä enemmän<br />
tähänkin keskusteluun perehtyneitä<br />
asiantuntijoita.<br />
jUSSI RYTKÖNEN<br />
MaTTI KarPPInen<br />
Konservatiivit mieltyivät<br />
katoliseen kirkkoon<br />
Timo Junkkaala suhtautuu<br />
kehitykseen ristiriitaisesti.<br />
Suomalaiset konservatiivikristityt<br />
tuntevat aiempaa<br />
enemmän vetoa katoliseen<br />
kirkkoon. Viime viikolla Suomen<br />
Raamattuopiston kirjakustantamo<br />
Perussanoma<br />
julkisti suomennoksen Benedictus<br />
XVI:n kirjasta Jeesuksen<br />
viimeiset päivät.<br />
Raamattuopiston toiminnanjohtaja<br />
Timo Junkkaala<br />
on avoimesti kehunut katolista<br />
kirkkoa muun muassa yleiseen<br />
mielipiteeseen taipumattomuudesta.<br />
– Onhan se hiukan hämmentävää,<br />
että viime aikoina<br />
Jumalan sanan painotukset<br />
ovat tulleet voimakkaammin<br />
roomalaiskatolisen kirkon<br />
suunnalta kuin protestanttisista<br />
kirkoista, Junkkaala sanoo.<br />
Syy katolisen kirkon vetovoimaan<br />
löytyy Junkkaalan<br />
mukaan niin etiikasta kuin<br />
uskon ydinkysymyksistäkin.<br />
Kirkkojen lähentyminen ei<br />
ole konservatiivien mielestä<br />
VIIKON POIMINNAT VERKOSTA<br />
1.<br />
Lapin<br />
tutkijat ovat her-<br />
yliopistonLestadionismi-hankkeen <br />
mostuneetSermónes-nettilehdessä julkaistusta hankkeen<br />
arvostelusta. Eläkkeellä olevan<br />
uskonnonopettajan Valma<br />
Kukon Sermónes-blogissa<br />
kirjoitetaan muun muassa, että<br />
Lapin yliopistossa ei ole<br />
teologista tiedekuntaa ja että<br />
yliopistolla on huono maine.<br />
Tutkimusryhmän vastauksessa<br />
kerrotaan, että hankkeen<br />
lähtökohtana on tutkia lestadiolaisuutta<br />
politiikan tutkimuksen<br />
keinoin, ei teologian.<br />
2. on edennyt tou-<br />
Sveitsiläinen Pelastusarmeijan<br />
musiikkiryhmä<br />
kokuussa järjestettävään Euroviisujen<br />
loppukilpailuun.<br />
Euroopan yleisradioliitto EBU<br />
on kuitenkin kieltänyt ryhmää<br />
esiintymästä Pelastusarmeijaa<br />
tarkoittavalla Heilsarmee-nimellä<br />
ja käyttämästä Pelastusarmeijan<br />
univormuja. EBU:n<br />
scansTocKPhoTo<br />
Katolinen kirkko viehättää<br />
konservatiivisia luterilaisia.<br />
pelkästään hyvä asia. Junkkaalan<br />
mukaan luterilainen<br />
kirkko on lähentynyt katolista<br />
kirkkoa sellaisissa asioissa,<br />
joissa ei olisi pitänyt, esimerkiksi<br />
hyväksymällä Yhteisen<br />
julistuksen vanhurskauttamisopista<br />
vuonna 1999.<br />
Katolisen kirkon esimerkki<br />
Jumalan sanassa pysymisestä<br />
on sen sijaan Junkkaalan mielestä<br />
jäänyt noudattamatta.<br />
sääntöjen mukaan Euroviisuissa<br />
ei voi edustaa aatteellista<br />
ryhmää. Niinpä ryhmä<br />
valitsi itselleen nimen Takasa,<br />
joka tarkoittaa swahilin kielellä<br />
puhdistamista. Sen voi myös<br />
yhdistää sanoihin The Artists<br />
Known As Salvation Army, eli<br />
”artisti, joka tunnetaan Pelastusarmeijana”.<br />
3.<br />
Yle Uutiset teki<br />
torstaina<br />
21.3. kaksitoista<br />
uutista, joissa<br />
kerrottiin kirkon jäsenyyskehityksestä.<br />
Ylestä kerrottiin,<br />
että radion ajankohtaistoimituksessa<br />
tehdään torstaisin<br />
koko maan kattavan uutiskoneiston<br />
voimin yhtä teemaa<br />
eri näkökulmista tarkastelevia<br />
uutisia. Viime viikon torstaina<br />
teemana oli kirkon imago.<br />
4. tolaista keräsi<br />
Kansalaisaloite<br />
sukupuolineutraalistaavioliit-<br />
pikavauhtia tarvittavat 50 000<br />
kannattajaa. Kannattajamäärä<br />
– Samat henkilöt, jotka ovat<br />
meillä ajaneet voimakkaasti<br />
ekumeniaa, ovat samalla<br />
tehneet sitä estäviä ratkaisuja<br />
esimerkiksi hyväksymällä<br />
naispappeuden.<br />
Suomessa toimiva katolisen<br />
kirkon piispa Teemu Sippo<br />
kertoo huomanneensa, että<br />
tavalliset ihmiset ovat yhä<br />
kiinnostuneempia katolisesta<br />
kirkosta.<br />
Sipon mukaan kirkkojen<br />
välillä tapahtuu lähentymistä<br />
puolin ja toisin.<br />
– On osittain luterilaisuuden<br />
hedelmää, että Raamattu on<br />
niin keskeinen meilläkin.<br />
Luterilaisille taas ehtoollinen<br />
on tullut tärkeämmäksi viime<br />
vuosina, mikä on ehkä katolisuuden<br />
vaikutusta.<br />
Timo Junkkaala uskoo, että<br />
lähivuosina kirkkojen välillä<br />
tapahtuu lisää kehitystä.<br />
– Siitä, miten siihen pitäisi<br />
suhtautua, olen hirveän<br />
epävarma.<br />
NOORA WIKMAN<br />
vaaditaan, jotta aloite etenee<br />
eduskunnan käsittelyyn. Ke -<br />
räys alkoi tiistaina 19.3., ja ensimmäisen<br />
päivän aikana allekirjoittaneita<br />
oli jo yli 100 000.<br />
Aloite aktivoi myös vastakkaisia<br />
kannanottoja. Suomen<br />
Evankelisen Allianssin joulukuussa<br />
perustama adressi<br />
avioliiton säilyttämiseksi<br />
miehen ja naisen välillä keräsi<br />
vuorokaudessa yli 2 000 allekirjoitusta.<br />
laiset olisivat halunneet<br />
järjestää<br />
5.Esikoislestadio-<br />
kahdesti vuodessa<br />
jumalanpalveluksen<br />
Nurmijärven seurakunnan<br />
kirkkotiloissa. Nurmijärven<br />
Uutisten mukaan kirkkoherra<br />
Ari Tuhkanen ja piispa Tapio<br />
Luoma katsoivat, ettei<br />
seurakunnan näkökulmasta<br />
ole perusteltua antaa kirkkotiloja<br />
minkään tietyn herätysliikkeen<br />
säännölliseen<br />
toimintaan.<br />
KOTIMAA24.fI<br />
TOIMITTAjALTA<br />
Jeesus,<br />
yksi meistä<br />
Niin sanottu kontekstuaalinen<br />
teologia on viime vuodet<br />
ollut teologien keskuudessa<br />
hyvässä huudossa. Termillä<br />
tarkoitetaan kristinuskon<br />
sanoman tuomista osaksi sitä<br />
yhteisöä, jossa siitä puhutaan.<br />
Alun perin kyse oli Etelä-Afrikan<br />
mustista ja apartheidin<br />
vastustamisesta.<br />
Latinalaisessa Amerikassa<br />
puhuttiin vapautuksen teologiasta,<br />
joka painotti köyhien<br />
ja sorrettujen näkökulmaa.<br />
Köyhien Kristus on itsekin<br />
köyhä.<br />
Kävin katsomassa reilu<br />
viikko sitten Helsingissä<br />
erikoisen<br />
pääsiäis näytelmän. YhdysvaltalaisenTerrence<br />
McNallyn<br />
kirjoittama Corpus<br />
Christi<br />
on herättänyt<br />
kohua<br />
ja pahennusta<br />
maail malla, viimeksi Kreikassa.<br />
Näytelmä kertoo Jeesuksen<br />
tarinan homoseksuaalien<br />
silmin.<br />
Homoseksuaalien Jeesus<br />
oli luonnollisesti itsekin<br />
homoseksuaali. Helsingin<br />
Gayteatterin Jeesus ei ollut<br />
ulkopuolinen, vaan näytelmän<br />
yleisölle hän oli ”yksi meistä”.<br />
Minusta Corpus Christi<br />
edusti hienolla tavalla vapautuksen<br />
teologiaa, olkoonkin,<br />
että joku saattaa kokea<br />
näytelmän peruslähtökohdan<br />
provokaationa. Siitä esityksessä<br />
ei kuitenkaan ollut kyse.<br />
Pääsiäisen aikaan seurakunnissa<br />
nähtävissä kärsimysnäytelmissä<br />
on usein<br />
mukana kontekstuaalisia<br />
yksityiskohtia, esimerkiksi<br />
sotilaita<br />
moderneissa asuissa.<br />
Kerrotuilla asioilla on<br />
merkitystä myös nykyajassa.<br />
OLLI SEPPÄLÄ<br />
olli.seppala@<br />
kotimaa.fi
6 K O T I M A A 2 8 . 3 . 2 0 1 3 K O T I M A A 2 8 . 3 . 2 0 1 3<br />
TÄ N Ä Ä N TÄ N Ä Ä N 7<br />
osa liberaaleista kannattaa<br />
naispapittomia messuja<br />
SUVAITSEVAISUUS Pastori Antti Kylliäisen mielestä naispappien on kestettävä se, että kaikki eivät heitä hyväksy.<br />
Matti Myllykosken mukaan<br />
tilanteessa tarvittaisiin vain<br />
hyvää tahtoa.<br />
Kirkossa on useita vapaamielisinä<br />
tunnettuja ajattelijoita,<br />
joiden mielestä seurakunnissa<br />
voitaisiin sallia naispapittomia<br />
erillismessuja. Tällaisia<br />
messuja ovat perustelleet suvaitsevaisuudella<br />
muun muassa<br />
Helsingin Pakilan seurakunnan<br />
pastori Antti Kylliäinen,<br />
Helsingin Kallion seurakunnan<br />
kirkkoherra Teemu Laajasalo<br />
ja Vartija-lehden päätoimittaja,<br />
Helsingin yliopiston Uuden testamentin<br />
eksegetiikan dosentti<br />
Matti Myllykoski.<br />
Kaikki heistä ovat toisissa<br />
yhteyksissä tulleet tunnetuiksi<br />
teologisesti liberaaleista<br />
kannoistaan.<br />
Teemu Laajasalo on puhunut<br />
konservatiivien kohtelusta<br />
viime vuosina useaan otteeseen.<br />
Helsinkiläisen Agricolaliikkeen<br />
toiminnanjohtajana<br />
hän salli herätysliikkeiden naispapittomat<br />
messut Agricolan<br />
kirkossa vuonna 2009. Vuon na<br />
2011 Kotimaa24 uutisoi, että<br />
Laajasalo luonnehti Perustalehden<br />
teologisilla opintopäivillä<br />
kirkon liberaalisiipeä<br />
”valikoivaksi ja toleranssiltaan<br />
vähäiseksi perinteisen uskon<br />
edustajia kohtaan”.<br />
Pyrkiessään viime vuonna<br />
Kallion kirkkoherraksiLaajasalo<br />
kuitenkin<br />
myönsi Face-<br />
book-sivullaan,<br />
että Agricolan<br />
naispapittomat<br />
jumalanpalvelukset<br />
olivat<br />
”naiivi yritys”.<br />
Hän on korostanut<br />
myös sitä,<br />
ettei hyväksy<br />
minkäänlaista<br />
naispappien syrjimistä.<br />
Viimeksi naispapittomille<br />
messuille on näyttänyt vihreää<br />
valoa Antti Kylliäinen. Hänen<br />
mielestään kirkko on moniääninen<br />
ja pitää sisällään monenlai-<br />
Liberaaliteologina<br />
tunnetun<br />
antti Kylliäisen<br />
mielestä konservatiivit<br />
ovat<br />
kirkossa sorrettu<br />
vähemmistö.<br />
naispappeuden<br />
vastustusta<br />
ei saa tuoda toiminnan<br />
tasolle. Tämä<br />
muistuttaa tapaa, jolla<br />
homoja on poljettu.<br />
heidätkin on hyväksytty,<br />
mutta ehtona on<br />
ollut selibaatti.<br />
sia näkemyksiä. Esi merkkinä<br />
Kylliäinen käyttää sitä, että samaan<br />
kirkkoon kuuluvat Luther-säätiön<br />
jäsenet ja hän itse.<br />
Kylliäisen mie-<br />
lestä kirkossa<br />
ollaan moniäänisiäkuitenkin<br />
hampaat<br />
irvessä: erilaisiamielipiteitä<br />
siedetään,<br />
mutta moninaisuuttalähtökohtana<br />
ei<br />
hyväksytä.<br />
Tällaista<br />
suvaitsemattomuutta<br />
on Kylliäisen mukaan<br />
myös liberaalien puolella.<br />
– Liberaalit käyttävät valtaa<br />
konservatiivien suhteen. Välillä<br />
tunnutaan hermostuvan<br />
jo siitä, että konservatiivikristittyjä<br />
ylipäätään on.<br />
Kylliäisen mielestä naispappeuden<br />
vastustajat voisivat<br />
pitää seurakuntien tiloissa<br />
omia messujaan.<br />
– Kirkossa on luvallista<br />
vastustaa naispappeutta, ja<br />
sellainen henkilö saa toimia<br />
pappinakin. Toiminnan tasolle,<br />
esimerkiksi erillismessuiksi,<br />
naispappeuden torjuntaa<br />
ei saa tuoda. Tämä muistuttaa<br />
sitä tapaa, jolla homoja on<br />
poljettu. Heidätkin on hyväksytty,<br />
mutta ehtona on ollut<br />
selibaatissa eläminen eli se,<br />
että homoseksuaalisuutta ei<br />
toteuta.<br />
Konservatiivit ovat Kylliäisen<br />
mielestä nyt samanlainen<br />
sorrettu vähemmistö kuin homot<br />
ovat olleet.<br />
– Se ei ole oikein. Kun naispappeus<br />
vakiintui, naisteologit<br />
lakkasivat olemasta syrjitty<br />
joukko. Systeemi siirtyi heidän<br />
kannalleen.<br />
Kylliäisen mukaan tämä<br />
merkitsee, että naispappien on<br />
kestettävä se, että kaikki eivät<br />
heitä hyväksy.<br />
– Onhan minunkin kirkon<br />
hyväksymänä pappina kestettävä<br />
se, että kirkosta lähtee<br />
ihmisiä, kun minä tulen messua<br />
toimittamaan. Olen monille<br />
hyville kristityille antikristuksesta<br />
seuraava, koska he ovat<br />
ottaneet raskaasti sen, mitä<br />
olen sanonut tai kirjoittanut.<br />
Kylliäisen mielestä luterilainen<br />
kirkko on liikaa kiinni Immanuel<br />
Kantin (1724–1804)<br />
sääntöetiikassa.<br />
– Kunnioitamme sääntöjä<br />
liikaa silloinkin, kun olisi oikein<br />
toimia toisin kuin sääntö<br />
sanoo. Hyve-etiikka voisi antaa<br />
viitettä siihen, milloin ja miten<br />
säännöistä voidaan poiketa.<br />
Mutta on tietysti katsottava,<br />
että se ei johda ojasta allikkoon<br />
ja anna mahdollisuutta syrjiä<br />
tai sortaa jotain osapuolta.<br />
Naispappeus hyväksyttiin<br />
vuonna 1986. Matti Myllykoski<br />
on sitä mieltä, että kirkolla oli<br />
silloin kaksi vaihtoehtoa:<br />
– Olisi voitu tehdä ero<br />
normaalin jumalanpalvelustoiminnan<br />
ja vanhaluterilaista<br />
spiritualiteettia tarvitsevien<br />
välillä. Mutta kirkko valitsi<br />
yhdenmukaisuuden tien.<br />
Kirkollisesti konservatiivien<br />
tarpeet voitaisiin Myllykosken<br />
mielestä vieläkin ottaa huomioon.<br />
Kirkossa pitäisi vain<br />
tiedostaa, että on monenlaisia<br />
tapoja elää kristittynä.<br />
– Tarvittaisiin vain hyvää tahtoa!<br />
Tilaa on, tyhjillään seisovia<br />
kirkkorakennuksia on vaikka<br />
kuinka paljon. Niihin mahtuisi<br />
MaTTI KarPPInen<br />
kyllä messuamaan. Messuja<br />
voisivat pitää niin järjestö- kuin<br />
seurakuntapapit.<br />
Myllykosken mukaan virkakysymystä<br />
ei haluttu nähdä<br />
kirkossa hengellisenä kysymyksenä<br />
vaan valtakysymyksenä.<br />
– Konservatiivisesti ajatteleville<br />
keskeinen asia on kuitenkin<br />
hengellinen traditio, jonka<br />
he eivät halua muuttuvan.<br />
Kirkko on syrjimättömyyssyistä<br />
ottanut viime vuosina<br />
tiukan kannan työvuorojärjestelyihin<br />
ja naispapittomien<br />
erillismessujen järjestämiseen<br />
seurakuntien tiloissa. Myllykosken<br />
mielestä on kysyttävä,<br />
kenellä kirkossa on valta ja mitä<br />
valta voi tehdä.<br />
– Esimerkkinä käy tapaus<br />
vuodelta 2005, jolloin piispa<br />
Eero Huovinen ei saanut<br />
ehtoollista Luther-säätiön<br />
messussa. Minulla on sellainen<br />
käsitys, että sen jälkeen kirkollinen<br />
valtakoneisto on toiminut<br />
asiassa, Myllykoski sanoo.<br />
Suomalaiselle keskustelukulttuurille<br />
on Myllykosken<br />
mielestä tyypillistä eräänlainen<br />
jukuripäisyys: yhdessä<br />
asiassa eri mieltä oleva on<br />
helposti muissakin asioissa<br />
epäilyttävä.<br />
– Suomessa on paljon<br />
keskustelukumppanin epäkelpoistamista.<br />
Kirkollisessa<br />
keskustelussa syytä on molemmissa<br />
osapuolissa. Konservatiivit<br />
ovat usein suorastaan<br />
kaivaneet verta nenästään.<br />
Alavieskan seurakunnan<br />
kirkkoherra Eija Nivala pitää<br />
erilaisuuden sietämistä ja moniäänisyyden<br />
sallimista kir-<br />
Matti Myllykoski eija nivala<br />
kossa tärkeänä tavoitteena.<br />
Hänestä olennaista on myös arvioida,<br />
mikä kirkkoa rakentaa ja<br />
mikä sitä hajottaa.<br />
Nivala on pappien ja kanttorien<br />
edunvalvonnasta huolehtivan<br />
Kirkon akateemiset<br />
AKIn puheenjohtaja. Hänen<br />
seurakuntansa Alavieska<br />
kuuluu Suomen herätysliikevyöhykkeeseen.<br />
Nivala pitää<br />
herätysliikkeitä<br />
lähtökohtaisesti<br />
kirkkoa rakentavina,<br />
vaikka monissa<br />
ei naispappeutta<br />
hyväksytäkään.<br />
Tilanne pakottaa kuitenkin<br />
ottamaan huomioon erilaiset<br />
virkakannat.<br />
Nivala ei pitäisi hyvänä, että<br />
kirkko tekisi hallinnollisen<br />
päätöksen, jolla alettaisiin<br />
suvaita erillismessuja. Toisaalta<br />
hän kertoo itsekin tekevänsä<br />
miespappien toimittamille<br />
messuille käytännössä tilaa.<br />
– Ei ole sattumaa, että hankin<br />
lomansijaisikseni miltei<br />
poikkeuksetta miespappeja.<br />
Teen näin tietoisesti, enkä tee<br />
Pappien erottaminen<br />
joukoittain mahdollista<br />
Piispojen mukaan kirkon<br />
papit eivät voi kuulua uuden<br />
lähetyshiippakunnan<br />
papistoon.<br />
Kirkossa saatetaan nähdä jopa<br />
noin 15 papin erottaminen<br />
pappisvirasta. Luterilaisen<br />
kirkon piispat ilmoittivat<br />
kannanotossaan<br />
viime viikolla,<br />
etteivät kirkon<br />
papit voi kuulua<br />
vastaperustetun<br />
lähetyshiippakunnanpapistoon.<br />
Lähetyshiippakunta<br />
koostuu suurelta osin vanhoista<br />
Luther-säätiön seurakunnista.<br />
Lähetyshiippakunnan<br />
pappiskollegioon kuuluu<br />
viitisentoista luterilaisen<br />
kirkon pappia, joita pappisviran<br />
menettäminen nyt uhkaa.<br />
Tarkkaan ottaen kyse ei<br />
kuitenkaan olisi joukkopäätöksestä,<br />
vaan tuomiokapituleissa<br />
päätetään kunkin papin<br />
asemasta tapauskohtaisesti.<br />
– Pappiskollegioon<br />
kuuluminen on selvästi<br />
jonkinlainen raja. Piispojen<br />
kannanoton tarkoituksena<br />
on ollut tuoda julki myös sitä,<br />
että lähetyshiippakuntaan<br />
liittymistä harkitsevien<br />
kirkon pappien kannattaa<br />
miettiä, miten he asiaan suhtautuvat,<br />
piispainkokouksen<br />
pääsihteeri Jyri Komulainen<br />
sanoo.<br />
Lähetyshiippakunnan hiippakuntajärjestyksen<br />
mukaan<br />
Kyseessä<br />
olisi<br />
kirkkohistoriallinen<br />
tapaus.<br />
pappiskollegion papit ovat<br />
lähetyshiippakunnan piispan<br />
kaitsennassa. Se on luterilaisen<br />
kirkon kannalta ongelma.<br />
Pappisvirasta erottaminen<br />
joukoittain olisi kirkkohistoriallinen<br />
tapaus. Pietismin<br />
tullessa Suomeen<br />
(1700–<br />
1800-luvuilla)<br />
erotettiin<br />
vain yksittäisiä<br />
pappeja silloin<br />
tällöin, kirkko-<br />
historian dosentti Esko M.<br />
Laine kertoo.<br />
Hänestä ratkaiseva askel<br />
lähetyshiippakunnan<br />
näkökulmasta oli piispanviran<br />
perustaminen. Virka<br />
perustettiin jo lähetyshiippakuntaa<br />
edeltäneeseen<br />
Ruotsin ja Suomen lähetyshiippakuntaan.<br />
Virassa<br />
palvellutta Matti Väisästä<br />
seuraa lähetyshiippakunnan<br />
piispana Risto Soramies.<br />
Hänet vihitään piispaksi<br />
toukokuussa.<br />
Piispaksi asetettu Väisänen<br />
erotettiin luterilaisen kirkon<br />
pappisvirasta. Soramiehen<br />
mukaan on ”reaalinen mah -<br />
dollisuus”, että hänelle käy<br />
samoin.<br />
Soramies sanoo toivovansa,<br />
että piispat ottaisivat lähetyshiippakuntaan<br />
yhteyttä<br />
ja kävisivät keskusteluja sen<br />
sijaan, että he tekevät vain<br />
hallinnollisia päätöksiä.<br />
jOHANNES IjÄS<br />
LÄHDE RENTOTUMAAN KYLPYLÄÄN! matkapojat.fi/kylpylalomat<br />
MINSPALOMA<br />
3 pv, su-ti / ti-to<br />
TALLINNA, Meriton Spa, ak<br />
*hoidot lisämaksusta<br />
109€ (su-ti 21.4. asti)<br />
MaTTI KarPPInen<br />
Konservatiivit<br />
ovat usein kaivaneet<br />
verta nenästään.<br />
TALLINNA, Pirita Top Spa, ph<br />
139€ (7.-23.4.)<br />
LAULASMAA, Laulasmaa Spa, ph<br />
159€ (7.-28.4.)<br />
asiasta numeroa. Alavieskassa<br />
on siten myös jumalanpalveluksia,<br />
joihin voivat tulla<br />
nekin, jotka eivät tule kirkkoon<br />
minun siellä toimiessani. Mutta<br />
niin kauan kuin tilaisuudet<br />
ovat kaikille avoimia, niitä ei<br />
tarvitse ajatella erillismessuina,<br />
Nivala sanoo.<br />
Hän itse ei väistä tilaisuuksia.<br />
– Aina ei pidä<br />
provosoitua, jos<br />
provosoidaan.<br />
Mutta jos joku<br />
seurakunnassa<br />
vihjaisee, etten<br />
kirkkoherrana<br />
tulisi jonnekin<br />
sukupuoleni vuoksi, en voi<br />
sellaista toivetta noudattaa.<br />
Nivala on hyvillään piispojen<br />
kannanotosta, jossa paalutettiin<br />
Luther-säätiön asemaa<br />
kirkon näkökulmasta.<br />
– Kirkko on minulle rakas ja<br />
tärkeä. On helppo nojata siihen,<br />
mitä on yhteisesti linjattu.<br />
Silloin ei tarvitse harrastaa<br />
yksityisajattelua näissä kysymyksissä.<br />
jUSSI RYTKÖNEN<br />
VIRKISTYSLOMA<br />
4 pv, torstai-sunnuntai<br />
TALLINNA, Pirita Top Spa, ph<br />
199€ (11.-25.4.)<br />
LAULASMAA, Laulasmaa Spa, ph<br />
229€ (11.-25.4.)<br />
HAAPSALU, Laine, th<br />
259€ (9.5.)<br />
HEMMOTTELULOMA<br />
5 pv, sunnuntai-torstai<br />
PÄRNU, Viiking A/B-talo, ph<br />
264€ (7.4.)<br />
HAAPSALU, Fra Mare, th<br />
254€ (14.4.-2.6.)<br />
TALLINNA, Kalev Spa, Spa-lk, ph<br />
299€ (14.4., 21.4., 12.5., 26.5.)<br />
Hinnat alk/hlö sis. laivamatkat Viking XPRS, majoitus 2hh aamiaisin + puolihoito/täysihoito. matkapojat.fi/kylpylalomat<br />
Edulliset liityntäkuljetukset satamaan yli 400:lta paikkakunnalta! Matkatavarat kätevästi bussissa laivamatkan ajan!<br />
Katso kaikki matkamme ja varaa matkapojat.fi - EI TOIMITUSMAKSUA!<br />
PäIVI KarJaLaInen<br />
Myyntipalvelu: 010 2323 200 ma-ke 8-19, to-pe 8-17, su 10-14.30<br />
Puhelut 8,21 snt/puh + 2snt/min /matkapuhelimesta + 14,9 snt/min. Palvelumaksu 0€/netistä varattaessa,<br />
muutoin 10€. Hinnat ovat alk-hintoja /hlö • Alk-hintaa ei kaikilla lähdöillä.<br />
KYLPYLÄLOMA<br />
8 pv, sunnuntai-sunnuntai<br />
TALLINNA, Pirita Top Spa, th<br />
349€ (7.4., 14.4.)<br />
PÄRNU, Viiking A/B-talo, ph<br />
379€ (7.4.)<br />
LAULASMAA, Laulasmaa Spa, ph<br />
424€ (7.-21.4.)
8 K O T I M A A 2 8 . 3 . 2 0 1 3 K O T I M A A 2 8 . 3 . 2 0 1 3<br />
TÄ N Ä Ä N TÄ N Ä Ä N 9<br />
1234<br />
Kuolinilmoitukset ja<br />
-kiitokset Kotimaassa<br />
Ota yhteyttä ilmoitusmarkkinointi<br />
p. 020 754 2000<br />
ilmoitusmyynti@kotimaa.fi<br />
57. KOTIMUSIIKKIVIIKKO<br />
29.7.-4.8.2013<br />
Ainutlaatuinen musiikkileiri kaiken ikäisille ja -tasoisille<br />
musiikin harrastajille, erityisesti perheille.<br />
Opetus: jousisoittimet, huilut, kitara, cembalo, viola da<br />
gamba, traverso, yhtye-ja orkesterisoitto, yksinlaulu ja<br />
kuorot. Uutuutena pianonsoiton opetus, jota tarjotaan<br />
ensisijaisesti leirille osallistuvien perheiden jäsenille.<br />
Lapsille kanteleryhmät, lapsikuoro ja musiikkileikkikoulu.<br />
Lisätietoja:<br />
www.seurakuntaopisto.fi /koulutustarjonta<br />
Koulutussihteeri, puh. 044 358 9052<br />
Seurakuntaopisto | Järvenpääntie 640 | 04400 Järvenpää<br />
Jumalan elävä sana<br />
Aika: lauantaina 13.4.2013<br />
Paikka: Kalevan kirkon seurakuntasali,<br />
Liisanpuisto 1, Tampere<br />
Järjestää: ELY ry ja Kalevan seurakunta<br />
Seminaari on avoin ja tarkoitettu kaikille. Tarkempi ohjelma:<br />
www.evankeliset.net – katso myös www.aarrearkku.fi<br />
ELYn 5 v. juhla su 14.4. klo 10<br />
Messu Kalevan kirkko, Pekka Kiviranta, Sanna Erkanaho.<br />
Päiväjuhla Kalevan kirkon srk-sali, Liisanpuisto 1, Tampere.<br />
Salla Häkkinen, Antero Rasilainen, Jussi Laine, Anneli<br />
Lähdesmäki, Raili Mäkitalo.<br />
Tervetuloa - ELYn hallitus<br />
2013<br />
www.monasterytours.com<br />
Kesän matKat KarJalaan<br />
Laatokan Valamo 3 pv 26.-28.6. • 19.-21.7. 295 e<br />
Laatokan Valamo 2 pv 18.-19.5. • 31.7.-1.8. 210 e<br />
Solovetsk-Vienan Karjala 3.-7.7. • 7-11.8. 560 e<br />
Novgorod-Pihkova 10.-14.7. 640 e<br />
Aunuksen Karjala-Petroskoi-Suojärvi 17.-21.7. 550 e<br />
Kulttuuria, luOstareita, KansanPerinnettä<br />
Vanha pääsiäinen Georgiassa 3.-11.5. 1 445 e<br />
Arkangeli-Kargopol-Pinegajoen kylät 24.6.-3.7. 1 250 e<br />
Romanian Karpaatit, Moldovan tasavalta 4.-12.8. 1 495 e<br />
Siperia, Irkutsk, Baikal, Burjatia 16.8.-1.9. 2 865 e<br />
Ukraina, Kiovasta Krimille 6.-13.9. 1 490 e<br />
Ranska-Pariisi, Taize, Chartreuse 20.-27.9. 1 390 e<br />
Georgian kylät ja luostarit 6.-14.10. 1 420 e<br />
PyhiinvaelluKset<br />
Solovetskin luostari 12-16.6. 695 e<br />
Divejevon luostari 23.-29.7. 690 e<br />
Laatokan Valamo 31.8.-1.9. 190 e<br />
Ateena, Aegina, Evia 19.-26.10. 1 295 e<br />
Siinain Pyhän Katariinan luostari 1.-10.11. 1 090 e<br />
iKOnimatKat<br />
Moskova, Vladimir ja Suzdal 1.-7.4. • 3.-9.8. 695 e<br />
Bysanttilainen ikoni - Kreikka 8..-15.6. 1 395 e<br />
Ikonien maailma - Pietari 17.-20.10. 380 e<br />
Venäjän viisumi, 68 e/hlö, Egyptin viisumi 25 e/hlö<br />
Pohjoiskatu 6 • Ortodoksinen Kulttuurikeskus • Joensuu • info@monasterytours.com<br />
ma-pe 10-16 • puh. 010 239 2080 (Lankapuhelimesta 8,27 snt + 5,9 snt/min, GSM 8,27 snt + 17 snt/min.)<br />
MIELIPITEET MIELIPITEET<br />
Taivaan markkinoista<br />
TUONPUOLEINEN Kirkon ei pidä luopua uskon mystisistä elementeistä.<br />
Emerituspiispa Wille Riekkinen<br />
ja rovasti Olli Valtonen<br />
pohtivat suhdettaan<br />
tuonpuoleiseen (Kotimaa<br />
21.3.). Tavallisen<br />
kirkossakävijän huuli<br />
asettuu ympyrämuotoon.<br />
Kirkkomme julistuksen<br />
tuonpuoleinen aines<br />
on pienentynyt kuin pyy<br />
maailmanlopun edellä.<br />
Korkeilta kirkollisilta sijoilta<br />
linjataan, että taivas ja helvetti<br />
ovat maan päällä ihmisten<br />
elämässä. Samoin esimerkiksi<br />
armo tarkoittaa sitä, että me<br />
ihmiset armahdamme toisiamme.<br />
Pelastus taas tarkoittaa,<br />
että me ihmiset pelastamme<br />
toisiamme elämän kriiseistä.<br />
Kristinusko on puheissa<br />
putsattu irrationaalisesta ja<br />
mystisestä aineksesta.<br />
Tämä on aikamme ihmiskeskeisen<br />
kulttuurin mukaista.<br />
Olemmeko kuitenkin kadottamassa<br />
samalla uskomme suurimman<br />
ja ainutlaatuisimman<br />
oivalluksen, evankeliumin,<br />
jossa ei ole ansaintalogiik-<br />
Kai Sadinmaa kirjoitti kolumnissaan<br />
(Kotimaa, 14.3.)<br />
Helsingin Temppeliaukion<br />
kirkossa nähdystä nuorten teatteriesityksestä<br />
Kuka maksaa<br />
innovaation?<br />
On oikein ja toivottavaa,<br />
että nuoret tekevät esityksiä<br />
kirkkoon. Asiat voitaisiin<br />
kuitenkin varmaan esittää<br />
ilman alttarilla lojumista ja<br />
jalkojen liottelua kastemaljassa.<br />
Varsinkin, kun varmasti<br />
tiedetään, että kirkon esineet<br />
ovat monille arvokkaita.<br />
Tahallinen provosointi vain<br />
ärsyttää, sillä ei saavuteta<br />
mitään.<br />
Sadinmaa väittää kirkossa<br />
huudettavan heti ”pyhäinhäväistystä”,<br />
kun sinne tuodaan<br />
jotain vähänkin elämää<br />
muistuttavaa. Sopii vain kysyä,<br />
onko pyllistely yleisön edessä<br />
Kirkkommejulistuksen<br />
tuonpuoleinen aines<br />
on pienentynyt kuin<br />
pyy maailmanlopun<br />
edellä.<br />
kaa? Ihminen pelastuu taivaan<br />
kammareihin ilman omaa ansiotaan<br />
Kristuksen työn tähden.<br />
Vain tämä perusoivallus<br />
vapauttaisi meidät palvelemaan<br />
myös lähimmäisiä<br />
Häpäisy satuttaa monia<br />
normaalia elämää! Hän on<br />
myös sitä mieltä, että kirkossa<br />
istutaan esittämässä hurskasta.<br />
Kuka sen on tutkinut ja millä<br />
mittarilla todistanut? Paremminkin<br />
kirkossa ihminen on<br />
paljaimmillaan, naamioitta<br />
ja syvästi tietoinen omasta<br />
raadollisuudestaan.<br />
Messukin on Sadinmaalle<br />
pelkkä ulkokohtaisen maagisen<br />
litanian pilkuntarkka suoritus.<br />
Päinvastoin, monille<br />
kiireen keskellä läkähtyneille<br />
se on levon ja lohdutuksen<br />
paikka, jossa kireys laukeaa<br />
ja sisimpään asettuu rauha.<br />
Sadinmaa näkee kirkkoväen<br />
nyrpistelevän ja aliarvioivan<br />
toisinajattelevia, vaikka juuri<br />
Sadinmaan omasta kirjoituksesta<br />
uhkuu arkisen, hiljaisen<br />
kirkkoväen vähättely.<br />
pyyteettömästi. Tämä hunajanpisara<br />
on paras kipinä<br />
toimintaan. Pelkkä vuorisaarnan<br />
etiikan julistus<br />
ilman tätä alkuruokaa on<br />
silkkaa moraalisaarnaa ja<br />
riistää kuulijalta terveen<br />
kasvualustan rakkauden<br />
tekoihin. Paavali taitaa<br />
linjata niin, että jos olemme<br />
panneet toivomme Kristukseen<br />
vain tämän elämän<br />
ajaksi, olemme säälittävimpiä<br />
kaikista ihmisistä.<br />
Sanokaa nyt siis arvon kirkonmiehet:<br />
Miksi ihmeessä<br />
meidän pitäisi peitellä uskomme<br />
oivallusta? Miksi emme ottaisi<br />
lupausta tuonpuoleisesta<br />
oikeasti tosissamme? Vai onko<br />
niin, että maailma on niin<br />
kiintoisa paikka, ettei taivaalle<br />
ole rationaalisessa ihmismielessä<br />
kysyntää? Lupaus tuonpuoleisesta<br />
tosin kertoo, että<br />
kerran tämä maailma kääritään<br />
kokoon. Tarvitseeko tätä<br />
lupausta enää ottaa lainkaan<br />
lukuun?<br />
MIKKO A. HIMANKA<br />
vallaton rivikristitty, Ylivieska<br />
Sadinmaa paiskoo reippaasti<br />
aidan yli kaikki kirkon toiminnot.<br />
Tavat ja normit lentävät<br />
saman tien. Sehän nyt tiedetään,<br />
mihin niiden polkeminen<br />
johtaa – kaaokseen.<br />
Jos Temppeliaukiossa<br />
nähdyt esitykset leviävät<br />
kirkkoihimme, lähtevät<br />
”pikkusieluiset” melskettä pakoon.<br />
Se ei ainakaan paranna<br />
kirkon tilannetta.<br />
Meidän olisi parasta<br />
rukoilla Villu Jurjon runoa<br />
mukaillen:<br />
”Jumala, pyydän, täräytä lujasti<br />
kirkon kivikynnystä, siirrä<br />
se kokonaan paikoiltaan,<br />
että me pikkuihmiset monien<br />
voimakkaiden virtausten keskellä<br />
emme kadottaisi tulta,<br />
jota pimeydessä kannamme.”<br />
MIRjAMI LEHTO<br />
Tervola<br />
Demoneita, onko heitä?<br />
Apostoleilta periytyvässä<br />
katolisessa ja ortodoksisessa<br />
traditiossa<br />
persoonallista Saatanaa ja<br />
hänen demoneitaan on aina<br />
pidetty tosiolevaisina siinä<br />
kuin Jumalaakin. Piispa<br />
Wille Riekkisen mielestä tämä<br />
käsitys on väärä. Kysymyksessä<br />
on ihmisen sisällä<br />
vaikuttavien pahojen taipumusten<br />
projektio (Kotimaa<br />
21.3.). Auschwitz oli siis ilmeisesti<br />
vain jonkinlainen<br />
käytöshäiriö.<br />
Kuitenkin Jeesuksen julkisen<br />
toiminnan näkyvin muoto<br />
oli ihmisten vapauttaminen<br />
demonisista voimista. Paavali<br />
jatkoi Herransa missiota:<br />
”Emmehän me taistele<br />
ihmisiä vastaan vaan henkivaltoja<br />
ja voimia vastaan, tämän<br />
pimeyden maailman hallitsijoita<br />
ja avaruuden pahoja<br />
henkiä vastaan.” (Ef. 6:12).<br />
Jos ihmisiä eksyttäviä ja<br />
sitovia, Jumalaa radikaalisti<br />
vastustavia ja elämää tuhoavia<br />
henkivaltoja ei ole, mihin tarvitaan<br />
Kristuksen uhrikuolemaa?<br />
Mitä virkaa on kirkolla,<br />
jonka itseymmärrys ei juuri<br />
poikkea kunnan sosiaalivirastosta?<br />
Kumpi on oikeassa,<br />
Riekkinen vai Raamattu?<br />
SAKARI VAINIKKA<br />
FT, Tampere<br />
Kiitos virsitauluista!<br />
Olin 10.3. tyttärenpoikani<br />
konfirmaatiomessussa Tampereella<br />
Kalevan kirkossa.<br />
Kiitän Kalevan seurakuntaa<br />
muun muassa siitä, että virsitauluun<br />
oli laitettu myös<br />
yhteen ääneen luettavan synnintunnustuksen<br />
numero<br />
sekä sivu, jolta se löytyy virsikirjasta.<br />
Seurakuntalaiset<br />
saivat näin jo etukäteen etsiä<br />
kyseisen sivun valmiiksi. En<br />
tiedä, onko tämä käytäntö ollut<br />
Kalevan seurakunnassa<br />
jo pitkään. Minusta se on hyvä<br />
tapa palvella paikalla olevia<br />
ihmisiä.<br />
Kirjoitin Kotimaahan<br />
4.10.2012 virsitaulujen<br />
laajemmasta käytöstä. Nyt<br />
saamani kokemus aiheesta oli<br />
erittäin positiivinen.<br />
Toivonkin, että Kalevan seurakunnan<br />
malli toteutuisi<br />
mahdollisimman monessa<br />
kirkossa.<br />
EERO HULKKO<br />
Ulvila<br />
BLOGINOSTOjA, KOTIMAA24.fI<br />
jostakin kumman syystä<br />
suomalainen kristillisyys<br />
on onnistuttu naittamaan<br />
suomalaiskansallisen surumielisenkansanluonteemme<br />
kanssa. Kyseessä on ainoa<br />
avioliitto, jonka toivoisin pikaisesti<br />
purkautuvan, päättyvän<br />
eroon. Evankeliumi on<br />
ilosanoma eikä suruviesti.<br />
Hannu Kiuru 21.3.<br />
Kun käydään teologista keskustelua<br />
raamatunjakeilla<br />
kommentoiden, miksi minun<br />
raamattulainaukseni sivuutetaan?<br />
Jos lainaan Raamattua<br />
omasta mielestäni sen<br />
kauneimmista sanoista käsin,<br />
vaikka että ”Rakkaus ei tee lähimmäiselleen<br />
mitään pahaa.<br />
Näin rakkaus toteuttaa<br />
koko lain”, leimataan lainaus<br />
liberaalin naispapin (ehkä<br />
etelästä tulleen ja nuoren) lipilaarihöpinöiksi.<br />
Raamattu<br />
temmataan käsistäni ja jään<br />
haromaan ilmaa.<br />
Helena Paalanne 25.3.<br />
Olen hyötynyt paljon sen oivaltamisesta,<br />
että kristinuskon<br />
ajatusrakennelma on<br />
pohjimmiltaan melko joustava.<br />
Moniin opinkohtiin on<br />
olemassa muutama tulkintalinja,<br />
joista löydän itselleni<br />
sopivimman. Jonkun mielestä<br />
ajattelussani on edelleen<br />
hyvin radikaaleja painotuksia,<br />
mutta minusta nekin<br />
nousevat perinteisen uskon<br />
lähtökohdista.<br />
Kari Kuula 25.3.<br />
KOLUMNI Rebekka Naatus<br />
Kirkon on aika<br />
tulla homokaapista<br />
Sukupuolineutraali avioliitto tulee.<br />
Jos ei nyt, niin vähän myöhemmin.<br />
Kaikki sivistyneet valtiot hyväksyvät<br />
sen yksi toisensa jälkeen. Suomi<br />
raahautuu jälkijunassa, mutta<br />
kauan se ei pysty pysymään piilossa. Ihmisoikeusveturi<br />
vetää asemalle asti, koska näillä kulmilla<br />
demokratia toimii.<br />
Sukupuolineutraalin avioliiton puolesta<br />
toimiva kansalaisaloite on hyvä merkki muutoksesta.<br />
Samoin se, että kyselyjen mukaan yli<br />
puolet suomalaisista kannattaa tasa-arvoista<br />
avioliittolakia. Ja se, että taannoisen eduskunnan<br />
lakivaliokunnan kieltävän päätöksen<br />
takana oli nimenomaan vanhempi poppoo.<br />
Nuoremmat puolsivat.<br />
Kirkko suhtautuu tällä hetkellä muihin kuin<br />
heteroliittoihin hyvin epämääräisesti.<br />
Kyllähän liittojen<br />
puolesta juuri ja juuri rukoillaan,<br />
mutta mieluummin<br />
jossakin muualla kuin ihan silmien<br />
edessä. Rukoilemisesta<br />
voi myös kieltäytyä, homo- Tavat muuttuja<br />
syrjiä ja puhua heistä mivat<br />
sen mutä<br />
sylki suuhun tuo. Ja kaikki<br />
ihan vain Jumalan rakkaukaan, miten<br />
den nimissä, omantunnon mikäkin aika-<br />
mukaan.<br />
kausi ihmisiä<br />
Vuosisatojen kuluessa on<br />
riepottelee.<br />
vapautettu ensin lapset, sitten<br />
naiset, ja seuraavaksi on<br />
ei-heteroiden vuoro. Tähän asti kirkko on aina<br />
muuttunut muun yhteiskunnan vanavedessä,<br />
useimmiten hiukan vastahakoisesti.<br />
Nyt meillä, eli kirkolla, olisi mahdollisuus<br />
näyttää ensimmäisten joukossa, mitä mieltä<br />
olemme ihmisarvosta. Näyttää, että otamme<br />
totena Jeesuksen opetukset, joissa katse<br />
kohdistuu ihmisen sydämeen, ei siihen,<br />
millaiselta näyttää kulttuurinen ja toiminnallinen<br />
kuori. Tavat muuttuvat sen mukaan,<br />
miten mikäkin aikakausi ihmisiä<br />
riepottelee. Ihmisen sielu sen sijaan on<br />
muuttumaton, ikuinen.<br />
Kun sukupuolineutraali avioliittolaki<br />
tulee, meillä on kirkkona kaksi vaihtoehtoa<br />
homokaapista ulostulollemme.<br />
Voimme jättää homot vihkimättä ja<br />
tehdä kirkosta lainrikkojan – tai vähintäänkin<br />
lain hengen vastaisen. Olisi<br />
erikoista, että kirkko voisi verorahoilla<br />
halveksia yhteiskunnan käsitystä ihmisarvosta.<br />
Toisaalta voimme myös luopua veronkanto-oikeudestamme<br />
ja yhteiskunnallisista<br />
velvoitteistamme esimerkiksi hautausmaita ja<br />
kirkkorakennuksia kohtaan.<br />
Valitettavasti kokemus osoittaa, että jollakin<br />
kepulikonstilla voidaan keksiä muitakin kuin<br />
järkeenkäypiä vaihtoehtoja. Sellainen saadaan<br />
epäilemättä kyhättyä kokoon tässäkin asiassa,<br />
kun paine kasvaa riittävän suureksi.<br />
Pelkään pahoin, että lopulta käsissämme on<br />
yksinkertaisesta asiasta valtaviin mittasuhteisiin<br />
paisutettu ”linjaus”, johon on käytetty<br />
litroittain painomustetta ja saaveittain<br />
työryhmäpullaa, mutta jonka sisältöä kukin<br />
voi tulkita omien mieltymystensä mukaisesti.<br />
Ja homoja vedetään kölin alta vielä vuosikymmeniä.<br />
Naispapit osaavat kertoa, miten se<br />
tapahtuu.<br />
REBEKKA NAATUS<br />
Kolumnisti kirjoittaa omissa nimissään, vaikka<br />
on kotoisin vanhoillislestadiolaisuudesta ja työskentelee<br />
Oulun ev.lut. seurakuntayhtymässä tiedottajana.<br />
Palaute: toimitus@kotimaa.fi<br />
MaTTI KarPPInen
10 K O T I M A A 2 8 . 3 . 2 0 1 3 K O T I M A A 2 8 . 3 . 2 0 1 3<br />
M AT K A L L A M AT K A L L A 11<br />
Kutistettu<br />
PAHA<br />
Persoonallinen paha on kovan luokan teologinen<br />
kysymys, josta puhumista ujostellaan. Demonit<br />
selitetään pois toteamalla, ettei uuden testamentin<br />
maailmankuva vastaa tämän päivän todellisuutta.<br />
Ihminen on kuitenkin pysynyt entisellään.<br />
TEKSTI: JUSSI RYTKÖNEN<br />
Viimeksi kuluneen kuukauden<br />
aikana Suomessa on puhuttu<br />
poikkeuksellisen paljon demoneista.<br />
Riivaajat on otettu<br />
esiin niin kirkkoneuvostojen<br />
kokouk sissa kuin iltapäivälehdissäkin. Kaikki<br />
sai alkunsa helmikuun lopussa esitetystä<br />
Ylen MOT-ohjelmasta, jonka mukaan maallikkorukoilija<br />
Pirkko Jalovaara opetti demonien<br />
aiheuttavan sairauksia.<br />
Harva tiesi, mistä oli pohjimmiltaan kyse<br />
ja mitkä olivat asian todelliset mittasuhteet.<br />
Silti seurakunnat ottivat nopeasti etäisyyttä<br />
Jalovaaran rukoustoimintaan ja paiskoivat<br />
kirkkojen ovia kiinni rukoilijan edestä.<br />
Jalovaaran entinen työtoveri Seppo Juntunen<br />
arvioi rukoustoverinsa maailmankuvan<br />
demonisoituneen. Niissä kirkoissa, joissa<br />
Jalovaaran toiminta jatkuu, demoneista<br />
puhutaan ken ties aiempaa vähemmän.<br />
Kohu muistutti ainakin kahdesta asiasta.<br />
Ensiksi siitä, että nykyajan ihmisellä on<br />
vaikeuksia ymmärtää Raamatun kieltä ja<br />
maailmaa. Tätä rotkoa teologian ja kirkon<br />
pitäisi silloittaa.<br />
Toiseksi on epäselvää, mitä luterilainen<br />
kirkko opettaa demoneista, henkivalloista<br />
ja ylipäätään pahasta. Opetuksen sisältöä on<br />
kysyttävä varsinkin pääsiäisenä, jolloin Kristus<br />
kristinuskon mukaan vapautti ihmiset<br />
synnin, kuoleman ja Perkeleen vallasta.<br />
Pahuus, varsinkin persoonallisen pahan<br />
olemassaolo, on kovan luokan teologinen<br />
kysymys. Samalla se on asia, josta monet<br />
saarnaajat ujostelevat puhua. Syynä on maailmankuvan<br />
muutos.<br />
Jalovaaran<br />
opetuksista<br />
noussut kohu<br />
muistutti kahdesta<br />
asias ta.<br />
ensiksi nykyihmisellä<br />
on<br />
vaikeuksia<br />
ymmärtää raamatun<br />
kieltä ja<br />
maailmaa. Toiseksi<br />
on epäselvää,<br />
mitä<br />
luterilainen<br />
kirkko opettaa<br />
pahasta.<br />
Uuden testamentin kirjoittamisen aikaan<br />
ihmiset eivät tienneet fysikaalisesta todellisuudesta<br />
ja sairauksien synnystä yhtä paljon<br />
kuin me. Jos sairastumme eikä syytä löydy,<br />
emme kovin herkästi epäile, että asialla on<br />
paholainen tai demoni. Paha on aiempaa<br />
pienempi osa maailmankuvaamme.<br />
Kristinusko ja kirkon perinteinen oppi<br />
edellyttävät kuitenkin, että maailmassa<br />
vaikuttaa hyvän Jumalan rinnalla persoonallinen<br />
paha. Modernissa teologiassa pahaa<br />
on tosin käsitelty eri tavoin, esimerkiksi<br />
ihmisen sisäisenä todellisuutena. Moni kokee,<br />
että persoonallisesta pahasta puhumalla<br />
ongelma ulkoistetaan ihmisestä itsestään.<br />
Espoon Tapiolan seurakunnan kappalainen,<br />
teologian tohtori Jussi Koivisto on<br />
tutkinut Martti Lutherin käsitystä pahuudesta.<br />
Koivisto seurasi kevättalven Jalovaara-kohua<br />
kriittisesti. Koiviston mukaan<br />
maailmankuvan muut tuminen ei saisi<br />
johtaa menneen ajan ihmisten ajattelutapojen<br />
arvottamiseen. Uuden testamentin<br />
aikaisille ihmisille erilaiset henget olivat<br />
todellisia.<br />
– Kristikunta käy läpi erilaisia vaiheita.<br />
Jeesuksen tekemät eksorkismit eli pahan<br />
karkottamiset olivat ennen kaikkea merkkejä<br />
hänen messiaanisuudestaan ja vallastaan.<br />
Koiviston mukaan myös se, mitä apostolit<br />
tekivät, liittyi varhaisen kirkon lähetystilanteeseen.<br />
Kirkon sanoma levisi ihmeiden ja<br />
köyhäinhoidon kautta.<br />
– Nyt meillä on kristinuskon hapattamissa<br />
länsimaissa toisenlainen aika.<br />
Kyselytutkimusten mukaan huomattava<br />
sanDro VannInI / corbIs<br />
Italialainen taide -<br />
maalari Luca<br />
signorelli tulkitsi<br />
helvettiä 1400- ja<br />
1500-lukujen<br />
tait teessa orvieton<br />
katedraalissa<br />
sijait sevassa<br />
fres kossa. Kuvassa<br />
on pieni osa<br />
teoksesta.<br />
osa kirkon jäsenistä ja työntekijöistä ei usko<br />
persoonalliseen pahaan. Koivisto on tästä<br />
pahoillaan.<br />
– Jos joku pappi heittää väitteen, että<br />
emme voi uskoa persoonalliseen pahaan,<br />
kysyisin, miksi emme. Mikä tieteellinen tutkimustulos<br />
on osoittanut, että persoonallista<br />
pahaa ei ole? Eikö maailmassa ole hyvyyttä<br />
vastustavia voimia?<br />
Koivisto painottaa, että pahuus on luterilaisuudessa<br />
ollut arkinen asia, jolla ei ole<br />
tarvinnut mässäillä. Luterilaiset eivät ole<br />
kehittäneet katolisesta kirkosta tuttuja, pahojen<br />
henkien karkottamiseen tarkoitettuja<br />
eksorkismikaavoja.<br />
– Luterilaisen paha väistyy, kun Pyhä<br />
Henki toimii sanan ja sakramenttien kautta<br />
ja ihminen elää niiden voimasta kristittynä.<br />
Luterilaisuudessa paha on Koiviston<br />
mukaan loppujen lopuksi alisteinen hyvälle<br />
Jumalalle. Pahalla ei ole maailmassa viimeistä<br />
sanaa.<br />
– Jostakin syystä Jumala antaa aikoinaan<br />
langenneiden pahojen henkien olla täällä.<br />
Mutta Jumala ohjaa myös persoonallista pahaa<br />
omia tarkoitusperiään varten. Lutherin<br />
näkemys on, että Saatana on kuin pässi, jota<br />
viedään narusta: se ei ole Jumalan kanssa<br />
tasa-arvoinen olento.<br />
Åbo Akademin jeesus-tutkijoihin kuuluva<br />
teologian tohtori Matti Kankaanniemi on<br />
tutkinut muun muassa Uudessa testamentissa<br />
kuvattuja ihmeitä. Kankaanniemi pitää<br />
uskoa persoonalliseen pahaan yhä kristinuskolle<br />
keskeisenä asiana.<br />
– Tosin jopa suuripäisten teologien keskusteluissa<br />
tuppaa unohtumaan se, että lopulta<br />
kyse on kielikuvista, myös Raamatussa.<br />
Kankaanniemi kuuluu itse helluntaiseurakuntaan.<br />
Kristinusko on hänestä ainakin<br />
jossain määrin kiinni pyhissä teksteissään.<br />
– Jos kristinuskosta riisutaan pois kaikki<br />
yliluonnollinen, joudutaan jossain vaiheessa<br />
kysymään, miten jäljelle jäänyt aines eroaa<br />
vaikkapa demarien seuraavasta vaaliohjelmasta,<br />
Kankaanniemi pohdiskelee.<br />
Pahojen henkien ajaminen oli Kankaanniemen<br />
mukaan keskeinen osa Jeesuksen<br />
toimintaa.<br />
– Sekä Jeesuksen kannattajat että vastustajat<br />
olivat sitä mieltä, että hän teki ihmeitä. Jos<br />
Jeesukselta otettaisiin tämän päivän kirkossa<br />
vain etiikka ja opetukset, niin kyllä joku Gautama<br />
Buddha esittää minusta hyvän elämän<br />
eväät paljon paremmassa paketissa.<br />
Kankaanniemi pitää naiivina eksegeettisenä<br />
työskentelynä sitä, että Jeesuksen<br />
kohtaamat riivatut selitetäänkin esimerkiksi<br />
epilepsian uhreiksi. Hänestä kyse on todellisuudessa<br />
paljon hämmentävämmistä ja<br />
tuntemattomammista asioista.<br />
Kankaanniemi korostaa, että maailman tieteellis-teknisestä<br />
kehityksestä huolimatta<br />
menneen ajan ihmisiä ei pitäisi aliarvioida.<br />
Moni kokee,<br />
että persoonallisesta<br />
pa -<br />
hasta puhumalla<br />
ongelma<br />
ulkoistetaan<br />
ihmisestä<br />
itsestään.<br />
– Eivät he olleet meitä tyhmempiä. Kyllä<br />
loogiset syy-seuraussuhteet olivat heille<br />
tuttuja: kun ampuu hirveä jousipyssyllä ja<br />
osuu, hirvi kuolee.<br />
Looginen syy-seuraussuhde sisältyy lopulta<br />
myös ihmeiden ihmeeseen, Jeesuksen<br />
ylösnousemukseen. Apostoli Paavali jäsensi<br />
tapahtumaa teologiassaan juutalaiselta<br />
pohjalta.<br />
– Aika loogista oli oivaltaa, että jos joku<br />
nousee kuolleista, hän ei uudelleen kuole,<br />
ja että kuolema on todella voitettu.<br />
Maailmankuvan muuttuessa ihmiset pysyvät<br />
silti pohjimmiltaan samanlaisina. Ylösnousemuksen<br />
kohtaaminen olisi nykyäänkin<br />
haastavaa.<br />
Länsimaiden ulkopuolella persoonallinen<br />
paha ja demonit ovat edelleen olennainen<br />
osa maailmankuvaa. Kolmannen maailman<br />
kirkoissa demonien ulos ajaminen rukouksella<br />
on arkipäivää.
12 K O T I M A A 2 8 . 3 . 2 0 1 3 K O T I M A A 2 8 . 3 . 2 0 1 3<br />
M AT K A L L A M AT K A L L A 13<br />
logian professori (ma.) Auli Vähäkangas on<br />
aiemmin työskennellyt vuosikymmenen ajan<br />
Tansanian luterilaisessa Tumaini-yli opistossa.<br />
Hänen mukaansa henkivaltojen todellisuus<br />
koskee Itä-Afrikassa kristinuskon ohella myös<br />
islamia ja perinteisiä luonnon uskontoja.<br />
Tansanian luterilaisessa kirkossa oli Vähäkankaan<br />
mukaan sellainenkin vaihe, että<br />
perinteisiin afrikkalaisiin uskomuksiin kuuluvien<br />
asioitten – kuten henkien pois manaamisen<br />
– ei haluttu kuuluvan kristityn elämään.<br />
Virta on kuitenkin kääntynyt.<br />
– Rukouksella parantaminen on Tansanias<br />
sa tullut takaisin. Siellä se on kontekstuaalista<br />
kristillisyyttä.<br />
Vähäkangas on tutkinut Afrikassa lapsettomuutta<br />
ja saattohoitoa kulttuurisena<br />
kysymyksenä. Aiheeseen liittyvät olennaisesti<br />
parantavat rukoukset, joiden yhteyteen<br />
voi kuulua myös demonien pois ajamista.<br />
Vähäkangas teki tutkimusta sairaalassa,<br />
jossa lääkärit ja papit toimivat saumattomassa<br />
yhteistyössä. Lääkäri määräsi lääkkeet,<br />
ja pappi siunasi ne. Lääkäri saattoi myös<br />
kehottaa sairasta rukoilemaan yhdessä papin<br />
kanssa.<br />
Sairaalassa ylittyivät myös uskontojen<br />
rajat.<br />
– Kirkon sairaalassa muslimipotilas voi<br />
sallia kristityn rukoilevan kanssaan. Häntä<br />
saatetaan kuitenkin vielä muistuttaa siitä,<br />
että hän olisi yhteydessä imaamiin.<br />
Myös Afrikassa kaupungistuminen muuttaa<br />
ihmisten suhdetta kirkkoon. Mitä urbaa -<br />
nimmaksi tansanialainen tulee, sitä enemmän<br />
hän vieraantuu maaseudun väen<br />
raamatullisesta maailmasta.<br />
Tansanialaisessa sielunhoidossa ja ihmisen<br />
kohtaamisessa on Vähäkankaan mukaan paljon<br />
sellaista, jota Suomessa pitäisi pohtia.<br />
– Länsimaissa ihmisillä on myös ongelmia,<br />
joissa pilleri ei auta. Ihmistä voisi palvella<br />
paremmin, jos esimerkiksi saattohoitoringissä<br />
olisi lääkäreitä ja pappeja. Länsimainen<br />
selkeä jako ihmisen fyysisiin ja<br />
hengellisiin ongelmiin on rajattu turhan<br />
terävästi. Väliin jää harmaata aluetta.<br />
Afrikkalaista kontekstia ei voida suoraan<br />
siirtää Suomeen. Silti suomalainenkin saattaa<br />
kaivata lisää yhteisöllisyyttä jakaakseen<br />
elämänsä kipuja toisten kanssa.<br />
Tällainen foorumi on Vähäkankaan mielestä<br />
esimerkiksi Tuomasmessu ja sen sielunhoidollinen<br />
öljyllä voitelu.<br />
jussi Koiviston mielestä Suomen kirkossa<br />
ryöpsähtänyt keskustelu henkivalloista<br />
osoittaa, että kirkossa tarvitaan lisää Raamattua<br />
koskevaa asiantuntemusta – eikä<br />
pelkästään eksegetiikkaa, vaan myös raamattuteologiaa.<br />
Pahuuteen voidaan Koiviston mukaan<br />
suhtautua ainakin kahdella tavalla väärin:<br />
demonisoimalla kaikki tai kieltämällä persoonallisen<br />
pahan olemassaolo.<br />
– Pahuus ilmenee maailmassa monella<br />
tavalla. Sille on myös psykologisia selityksiä.<br />
Ne eivät poista persoonallisen pahan tai ihmisen<br />
syyllisyyden todellisuutta. Pahuudella<br />
on aina myös myyttinen luonne, jota ei voi<br />
tieteessä perata pois.<br />
Kärsämäen kirkon<br />
puumaalauksessa<br />
Kristus on voittanut<br />
pahan.<br />
Jos ei ole Paholaista,<br />
mihin<br />
tarvitaan Kristusta?<br />
Koiviston mielestä voidaan kysyä, että ellei<br />
ole Paholaista, mihin tarvitaan Kristusta.<br />
– Pahuus ei poistu, ellei siitä puhuta oikealla<br />
tavalla. Jos menetämme uskon siihen, että<br />
olemme syntisiä, myös Kristuksen sovitustyö<br />
menettää merkitystään.<br />
Koiviston mielestä kristinuskon tehtävä on<br />
vapauttaa ihmiset henkien pelosta. Jeesuksen<br />
työhön, pitkänperjantain ja pääsiäisen<br />
ihmeisiin, maailmankuvien muutos ei ole<br />
vaikuttanut mitenkään.<br />
– Kristus on pahan vallan voittaja. Jeesuksen<br />
sovitustyö on edelleen sama kuin<br />
alkukirkon aikana.<br />
Kirjallisuutta:<br />
Benedictus XVI: Jeesus Nasaretilainen<br />
(Edita)<br />
Paul Verhoeven: Jeesus Nasaretilainen (Into)<br />
Kari Kuula: Hyvä, paha ja synti (Kirjapaja)<br />
Kari Kuula: Paholaisen biografia (Kirjapaja)<br />
benJaM PönTInen / KuVaKoTIMaa<br />
suomen ainoa<br />
eksorkisti<br />
Katolinen kirkkoherra Marino Trevisini ajaa<br />
työkseen pois pahoja henkiä.<br />
Helsingin Pyhän Henrikin katolisen<br />
seurakunnan kirkkoherra,<br />
monsignore Marino Trevisini<br />
on luultavasti Suomen ainoa virallisesti<br />
eksorkistiksi nimetty henkilö.<br />
– Eksorkisti tekee sitä, mitä Jeesus<br />
kehotti, kun hän käski parantamaan<br />
sairaita ja ajamaan pois<br />
pahoja henkiä, Trevisini sanoo.<br />
Jokaisessa katolisessa hiippakunnassa<br />
pitäisi olla nimettynä<br />
pappi, joka on perehtynyt henkivaltoihin,<br />
riivattujen puolesta<br />
rukoilemiseen ja demonien<br />
karkottamiseen. Vain piispa voi<br />
valtuuttaa papin tehtävään.<br />
Trevisinin mukaan usko henkivaltoihin<br />
on länsimaissa kriisissä,<br />
koska usko on kriisissä ylipäätään.<br />
Riivauksesta eroon pääsemisessä<br />
olennaista on Trevisinin<br />
mielestä usko rukouksen voimaan<br />
ja parantumiseen.<br />
– Jeesuskin kysyi sairailta ja<br />
kiusatuilta, uskovatko he, että he<br />
voivat parantua.<br />
Marino Trevisini<br />
eksorkisti<br />
tekee sitä, mitä<br />
Jeesus kehotti,<br />
kun hän käski<br />
parantamaan<br />
sairaita ja<br />
ajamaan pois<br />
pahoja henkiä.<br />
Trevisini toimii eksorkistina sivutoimisesti. Siitä huolimatta<br />
pyyntöjä rukoilla riivatun tai muuten pahaa pelkäävän<br />
ihmisen puolesta tulee useita joka viikko.<br />
– Noin 90 prosenttia tapauksista on sellaisia, että niillä<br />
ei ole mitään tekemistä Paholaisen kanssa. Pikemminkin<br />
ne ovat psyykkisiä ja hengellisiä ongelmia. Usein tavallinen<br />
sielunhoito riittää, Trevisini sanoo.<br />
Varsinainen riivattuna olo on harvinaista. Trevisinin<br />
mukaan sitä kuitenkin esiintyy.<br />
Trevisini kertoo, että suurin osa hänen asiakkaistaan<br />
on ainakin nimellisesti luterilaisia. Hän kehottaa, että<br />
rukouksen jälkeen kaikki palaisivat omaan seurakuntayhteyteensä<br />
tai tiivistäisivät sitä.<br />
Riivatun ihmisen katse ja ruumiinvoimat voivat<br />
Trevisinin mukaan olla poikkeukselliset. Trevisini sanoo,<br />
että tällainen ihminen saattaa tietää, mitä muilla paikalla<br />
olevilla on taskuissaan.<br />
– Olen myös nähnyt, miten riivattu tuntee läsnä olevien<br />
salaisia syntejä tai puhuu kieliä, joita hän ei osaa.<br />
Manaaminen vaatii papilta lujan uskon lisäksi kokemusta<br />
ja taitoa. Jos ihminen on riivattu, hän voi alkaa huutaa<br />
tai ja kirota. Silloin papin on vain rauhallisesti jatkettava<br />
toimitustaan.<br />
Eksorkistiset rukoukset eivät ole taikasanoja. Trevisinin<br />
mukaan Paholainen kavahtaa pyhyyttä, kuten<br />
Raamatun sanaa, ruusukkoa tai krusifiksia.<br />
Toimituksessa luetaan ensin paljon psalmeja ja evankeliumien<br />
kohtia sekä rukoillaan esirukousta. Vasta sitten,<br />
jos tarvetta todella on, luetaan eksorkismirukous ja<br />
käsketään pahaa poistumaan.<br />
– Papin ei ole hyvä olla eksorkismirukouksia lukiessaan<br />
yksin. Olisi ihanteellista, että hänen puolestaan rukoilee<br />
joku kolmas paikalla oleva, Trevisini sanoo.<br />
KaIsa TanTTu<br />
YHTEISVASTUU<br />
keräys 2013<br />
Ryhdy enkeliksi.<br />
auta yksinäistä vanhusta.<br />
Soita 0600 1 7010<br />
(10,26 € / puh+pvm)<br />
tai 0600 1 7020<br />
(20,28 € / puh+pvm)<br />
yhteisvastuu.fi, facebook.com/yhteisvastuu<br />
Keräyslupa 2020/2012/2493, voimassa 3.9.2012-31.8.2013, koko Suomi, myöntänyt<br />
Poliisihallitus 3.9.2012. Keräyslupa ÅLR 2012/6163, voimassa 1.9.2012-31.8.2013,<br />
Ahvenanmaa, myöntänyt Ålands Landskapsregering 14.8.2012.<br />
Tee hyvää Duudsonien avulla ja voita<br />
toivottu toivottu mutta mutta arvaamaton arvaamaton vierailu.<br />
vierailu.<br />
omakampanja.fi<br />
TILAUSMATKAT OY<br />
M O N T E N E G R O<br />
Adrianmeren tuntemattomampi<br />
helmi! Pieni maa, upeat maisemat,<br />
paljon nähtävää...<br />
ja tietenkin MERI!<br />
Teemme matkoja joka viikko toukokesäkuussa<br />
ja syys-lokakuussa!<br />
- viikon matkat alk. 465 €/hlö<br />
- kahden viikon matkat alk. 650 €/hlö<br />
- 11 päivän matkat alk. 545 €/hlö<br />
Liittymälennot Kuopiosta, Oulusta, Jyväskylästä...<br />
Lähde mukaan tutustumaan kuvankauniiseen Montenegroon!<br />
P I E T A R I - M O S K O V A<br />
r i s t e i l y + k a u p u n k i l o m a<br />
1 4 . - 2 2 . 0 7 . , 0 9 . - 1 7 . 0 8 .<br />
UNOHTUMATON RISTEILY! 1490€<br />
puh. 017 26 333 23, (08) 713 370,<br />
toimisto@tilausmatkat.info<br />
www.tilausmatkat.info<br />
DUUDSONIT TULEE TEILLE<br />
on uusi tapa tehdä yhteisestä pallostamme reilumpi ja<br />
parempi paikka. Duudsonit kävivät afrikkalaisessa kylässä katsomassa, missä apua<br />
kaivataan ja aloittivat oman kampanjansa kehitysmaiden nuorten auttamiseksi.<br />
Tue sitä tai perusta oma ja kutsu ystävät mukaan. Kaikkien Duudsonien keräykseen<br />
osallistuneiden kesken arvotaan Duudsonien vierailu. Lopputulos on joka tapauksessa<br />
hyvä: kehitysmaiden nuoret pääsevät kouluun, sinä voit saada rouhevia vieraita.<br />
Venäjän, Karjalan ja<br />
Montenegron matkojen<br />
erikoismatkatoimisto<br />
K A R J A L A N M A T K A T<br />
PETROSKOI 09. - 12.05., 14. - 17.06. 355€<br />
LAATOKAN KIERROS 06. - 10.06. 465€<br />
-Salmi-Vitele-Aunus-Lotinapelto-Pietari-Terijoki-Viipuri-Ihantala<br />
SORTAVALA-VALAMO 14.-16.6., 5.-7.7. 340€<br />
PITKÄ KARJALANKIERROS 24. - 28.6. 460€<br />
-Kostamus-Rukajärvi-Karhumäki-Kontupohja-Petroskoi-Sortavala<br />
LYHYT KARJALANKIERROS 08. - 11.7. 380€<br />
-Sortavala-Lahdenpohja-Kurkijoki-Käkisalmi-Viipuri<br />
TILAUSMATKAT OY<br />
Tuettu ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin.
14 K O T I M A A 2 8 . 3 . 2 0 1 3 K O T I M A A 2 8 . 3 . 2 0 1 3<br />
M AT K A L L A M AT K A L L A 15<br />
Jyväskyläläisen kerrostalon olohuoneessa<br />
rehottaa laiskanlinna. Laiska<br />
poika – niin Leena Impiö, 81,<br />
jättituoliaan nimittää. Siinä hän<br />
hoitaa vieraitaan tarjoamalla vaikka<br />
niskahierontaa ja puhumalla lempeitä.<br />
Lastenlasten puolesta hän rukoilee hiljaa, jotta<br />
nuoret eivät pelästyisi hengellisiä sanoja.<br />
Sanat ovat Leena Impiön työkalu ja ilonlähde.<br />
Impiö on opettaja, virsirunoilija ja kirjailija.<br />
Hän on tehnyt elämäntyönsä opettajana<br />
kansanopistoissa Reisjärvellä ja Ylitorniolla.<br />
Työnsä ohella hän on tullut tunnetuksi virsien<br />
ja laulujen sanoittajana sekä kolumnien, pakinoiden,<br />
aamuhartauksien, pienoisnäytelmien<br />
ja runojen kirjoittajana. Neljä Impiön kirjoittamaa<br />
virttä on Suomen evankelis-luterilaisen<br />
kirkon virsikirjassa. Virsissä käsitellään muun<br />
muassa perhettä ja surua.<br />
Viime vuoden marraskuussa Impiöltä<br />
ilmes tyi kirja Toisella rannalla – Askelia<br />
surussa, jossa hän käy läpi surua, kaipausta<br />
ja rakkautta. Aviomies Laurin äkillinen<br />
kuolema Teneriffalla seitsemän vuotta sitten<br />
aloitti Leena Impiön elämässä surun vaiheen,<br />
jossa auttoivat jaksamaan päiväkirjamerkinnät,<br />
kirjeet ja muistiinpanot. Tuoreessa<br />
kirjassakin on kyse surun jakamisesta ja sen<br />
näkemisestä, mikä auttaa ihmistä eteenpäin<br />
menetyksen jälkeen.<br />
– Laurin kuoleman jälkeen aloin purkaa surua<br />
tuttuun tapaan kirjoittamalla. En alkuun<br />
ollenkaan tiennyt, että olen kirjoittamassa<br />
julkaistavaksi tarkoitettua kirjaa, koska olen<br />
nuoresta pitäen pitänyt päiväkirjaa. Niin<br />
tein nytkin. Iltaisin kirjoitin muistiin päivän<br />
tapahtumia ja käytännön sattumuksia, Impiö<br />
sanoo.<br />
Kirjassaan hän kertoo, kuinka lohdullista<br />
on, kun naapuri tuo leipää tai ystävä soittaa.<br />
Tai miten ihmeelliseltä näyttää, kun luonto<br />
on salaa piirtänyt jäälyhdyn pintaan sydämen.<br />
Kirjan nimi Toisella rannalla viittaa iankaikkisuuteen,<br />
mutta lisäksi se tuo Leena Impi-<br />
Maailman<br />
kaunein sana<br />
Virsirunoilija Leena Impiön mielestä<br />
maailmankaikkeuden kaunein sana on armo, koska<br />
se viittaa suoraan Jumalan rakkauteen. armo on<br />
kannatellut Impiötä niin uskonelämän ristiriidoissa kuin<br />
suuressa surussakin.<br />
TEKSTI: PÄIVI KETOLAINEN & KUVAT: KRISTIINA KONTONIEMI<br />
ön mieleen tuttuakin tutumman maiseman.<br />
Se piirtyi Impiön silmiin hänen ja Laurin<br />
Ylitornion-kodista yli kolmen vuosikymmenen<br />
ajan. Impiö kokee, että hänellä on monet<br />
juuret. Yhdet niistä juontuvat vahvasti<br />
pohjoiseen, Yli- ja Alatornioon, mutta ensimmäiset<br />
juuret kasvoivat Saarijärven Palsankylälle.<br />
Siellä oli maalaistalo, jonka pihamaalla<br />
pomppi neljä sisarusta. Leena oli tyttökatraan<br />
vanhin.<br />
– Olen niin onnellinen, että nuorin sisareni<br />
jäi pitämään kotitaloa. Niinpä nekin juuret<br />
ovat vielä paikoillaan.<br />
Lapsuudesta Impiölle muistuvat mieleen<br />
vanhempien uutterat kädet. Muistikuvissa<br />
niissä tuoksuu multa ja rukiinen leipä.<br />
– Isälläni on kylvövakka edessään ja hän<br />
kävelee keväisellä pellolla. Se käden liike, kun<br />
jyvät suihkuavat maahan!<br />
Samoilla käsillä isä siunasi tyttärensä ennen<br />
lähtöään rintamalle. Tuokin tilanne piirtyi<br />
voimakkaasti lapsen mieleen.<br />
Äidin kädet löytyvät tuvasta. Ne paistavat<br />
leipää.<br />
– Pöytälevy on käännetty nurin. Äiti kaataa<br />
tiinusta taikinan pöydälle ja alkaa pyöritellä<br />
leipiä. Äitini oli vastuuntuntoinen ihminen,<br />
joka sai hiljaisella tavallaan kaiken sujumaan.<br />
Impiö kokee, että lapsuuskodista peräisin oleva<br />
siunaus on kantanut häntä. Lapsuudenkodin<br />
usko herätti nuoren tytön mielessä jo<br />
varhain myös ristiriitaisia ajatuksia.<br />
Leena Impiön äiti oli vanhoillislestadiolainen,<br />
mutta lähipiirissä oli muitakin uskovia.<br />
– Kuljin äidin kanssa seuroissa ja leikin<br />
kotona liikutuksia. Kun opin kirjoittamaan,<br />
kävin kirjeenvaihtoa Miina-tätini kanssa.<br />
Hän teki Ambomaalla lähetystyötä.<br />
Impiö kirjoitti Ambomaalle, että heinät on<br />
saatu latoon, mutta pohdiskeli myös uskonkysymyksiä.<br />
Hän oli alkanut ihmetellä, miksi<br />
uskovien välillä on eripuraa. Impiö koki jo<br />
tuolloin tulleensa imaistuksi kipupisteeseen,<br />
Kuljin äidin<br />
kanssa seuroissa<br />
ja leikin<br />
kotona liikutuksia.<br />
josta hän on päässyt irti vasta monien kriisien<br />
ja pitkän kasvun jälkeen.<br />
– Minulle on selvinnyt, että kaikki kristityt<br />
ovat yhteisen armon varassa. Tuo armo on<br />
suurempi kuin ihmisen viisaus tai äly.<br />
Leena Impiö kävi yhteiskoulua Saarijärvellä.<br />
Samaan aikaan hän osallistui herännäisseuroihin<br />
– ja kuunteli siitä johtuneet äidin<br />
huokaukset.<br />
– En minä sen pidempää loikkaa uskossa<br />
lopulta ottanutkaan. En minä maailman teille<br />
lähtenyt.<br />
Impiö rakasti koulunkäyntiä ja erityisesti<br />
kieliä. Valkolakki painettiin päähän, mutta<br />
lahjakas tyttö ei suunnannut kieliopintoihin.<br />
Hän pyrki teologiseen tiedekuntaan.<br />
– Minulla oli kova tarve selvittää omaa uskonnollista<br />
taustaani. Siksi sinne hakeuduin.<br />
Pääkaupungissa maalaistytön pää sekosi.<br />
Sen aiheutti muuan Lauri Impiö, josta oli tulossa<br />
piakkoin pappismies.<br />
– Toki minua kiinnosti heprean opiskelu, sillä<br />
Esko Haapa oli innostava opettaja. Voiton<br />
vei kuitenkin kreikan kieli ja etenkin ilmaisu,<br />
jossa kehotetaan tervehtimään toisia pyhällä<br />
suudelmalla.<br />
Nuori lempi syttyi ja paloi kirkkaalla liekillä.<br />
Yhteiseen elämään ei kuitenkaan tuntunut<br />
mahtuvan kahta teologia. Vuoden jälkeen Leena<br />
Impiö lopetti opinnot Helsingissä ja muutti<br />
Jyväskylään opiskelemaan kasvatustieteitä.<br />
Hän valmistui opettajaksi.<br />
Opiskeluvuosiltaan Impiöllä on tallessa<br />
kaksi mapillista suudelmin suljettuja kirjeitä.<br />
Toisessa ovat Laurin kirjeet mielitietylleen ja<br />
toisessa Leenan kirjeet sulhaselleen.<br />
Naimisiin nuoripari meni vuonna 1954.<br />
Lauri Impiö sai ensimmäisen työpaikkansa<br />
Nivalasta. Leena Impiö koetti solahtaa papin-<br />
emännän perinteiseen rooliin. Pappilan ovet<br />
pidettiin aina auki, vaikka Leena kaipasi myös<br />
kotirauhaa. Kampaustaan nuori papinrouva ei<br />
vaihtanut polkkatukasta nutturaan, sillä hän<br />
halusi olla oma itsensä.
16 K O T I M A A 2 8 . 3 . 2 0 1 3 K O T I M A A 2 8 . 3 . 2 0 1 3<br />
M AT K A L L A M AT K A L L A 17<br />
Nivalasta Impiöt muuttivat Reisjärvelle, jonne<br />
oltiin perustamassa vanhoillislestadiolaista<br />
kristillistä kansanopistoa. Sinne tarvittiin johtajaa<br />
ja opettajia.<br />
– Lähdimme pioneerityöhön. Aloitimme<br />
ihan tyhjästä ja olimme hyvin nuoria, Impiö<br />
päivittelee.<br />
Hänen muistoissaan elämä Reisjärvellä oli<br />
yhtä talkoilua, tiilien tekoa, seuroja ja yhteisöllisyyttä.<br />
Sitä ponnistelua hän on ihaillut ja<br />
ihmetellyt jälkeenpäinkin.<br />
– Mutta pinnan alla kyti voimia, joista käyttäisin<br />
sanaa lakihenkisyys.<br />
Vanha kipupiste löysi taas paikkansa Leena<br />
Impiön sisältä. Hän joutui kohtaamaan kysy -<br />
myksen siitä, kuka kelpaa taivaaseen ja millaisella<br />
etumerkillä varustettuna.<br />
– Emme voineet Laurin kanssa hyväksyä,<br />
että vain tietty porukka kuuluisi Jumalan<br />
valtakuntaan. Ja sanoimme sen myös ääneen.<br />
Tilanne päättyi siihen, että Impiöt muuttivat<br />
pois Reisjärveltä. He aloittivat pappina ja<br />
opettajana Alatorniolla. Leena Impiö laskee<br />
noiden vuosien kulumista lapsistaan: kolmas<br />
poika syntyi Reisjärvellä, mutta kaksoset<br />
Alatorniolla. Sieltä Impiöt saivat kutsun Ylitornion<br />
kristilliselle kansanopistolle. Kansanopistosta<br />
tuli heille koti ja työpaikka yli<br />
kolmeksi vuosikymmeneksi.<br />
Ylitorniolle he rakensivat myöhemmin<br />
omakotitalon, josta tuli aikanaan lastenlapsille<br />
mummola.<br />
– Toimin opettajana kaikki nuo vuodet.<br />
Suuri asia oli, että saimme kehitysvammaisille<br />
oman opintolinjan. Heiltä opin itsekin paljon<br />
elämänviisautta.<br />
Tornionjoen takana näkyvä vastaranta on<br />
Leena Impiön sielunmaisema: pohjoisen maiseman<br />
selkeys, siniset vaarat ja kirkas ruska.<br />
Hyvin toisenlainen oli se maisema, jonka<br />
keskellä Impiön elämä muuttui seitsemän<br />
vuotta sitten. Hän jäi Teneriffan-matkalla<br />
leskeksi hetkellä, jolloin palmunoksien välistä<br />
loisti aamutähti.<br />
Näin Impiö kirjoittaa Toisella rannalla -kir -<br />
jassaan: ”Lääkäri lukee paperista ja tulkki<br />
kääntää. ’Miehellänne oli vaikea yö, teimme<br />
kaikkemme. Aamulla kello 7 hänen sydämensä<br />
pysähtyi.’ Kuulen sanat, mutta en ymmärrä.<br />
Astumme portaita alas hyvästelemään<br />
poisnukkuneen. Jalkani ovat lyijynraskaat, ne<br />
tietävät. Tästä alkaa pitkä matka.”<br />
Puolison kuolema toi menetyksen tuskan,<br />
mutta vahvisti jäljelle jääneen uskoa<br />
ylösnousemukseen. Surukirjassa pilkottaa<br />
pääsiäisen ilo.<br />
– Hauta on tyhjä uuden luomisen aamuna.<br />
KuKa?<br />
• Leena Impiö<br />
o.s. anttila<br />
• Ikä: 81 v,<br />
”kunnolla vanha”<br />
• Asuinpaikka:<br />
Jyväskylä<br />
• Työ: kotipuuhat,<br />
harrastukset,<br />
ystävät<br />
• Perhe: 5 aikuista<br />
lasta, 9 lastenlasta,<br />
2 lastenlastenlasta<br />
• Mielikirja: Tomas<br />
Tranströmerin<br />
runot<br />
• Motto: Nyt on nyt.<br />
Puolison kuolema<br />
toi menetyksen<br />
tuskan,<br />
mutta vahvisti<br />
uskoa ylösnousemukseen.<br />
Leena Impiö kertoo kirjoittaneensa Heinillä<br />
härkien -joululauluun oman säkeistön, koska<br />
eihän Jeesusta pidä jättää ristille, rinnalle<br />
ryövärin.<br />
– Joulu ja pääsiäinen kuuluvat yhteen.<br />
Ytimelle, ylösnousemukselle, tulee antaa<br />
vahvempi ilmaus. Niin me teimme lapsena<br />
Saarijärvellä, kun tanssimme pääsiäisaamuna<br />
pihamaalla auringon kanssa kilpaa.<br />
Toisella rannalla -kirjan palaute on lohduttanut<br />
ja palkinnut Leena Impiötä. Samoja tunteita<br />
ovat toisetkin kohdanneet menetyksen<br />
jälkeen, mutta sanat ovat jääneet sanomatta.<br />
Impiön mielestä sanat ruokkivat sydäntä.<br />
– Miten ne ihmiset jaksavat, joilla ei ole<br />
sanoja, joista he saisivat voimaa? hän kysyy.<br />
Vaikka Impiöiden pitkä avioliitto kantoi<br />
yli karikoiden, runosieluinen vaimo jäi usein<br />
ajatuksineen yksin.<br />
– Me emme pystyneet Laurin kanssa kaikesta<br />
juttelemaan. Sen sijaan meitä kantoivat<br />
arki ja toiminta. Lähdimme esimerkiksi välillä<br />
lasten ja lastenlasten kanssa pitämään perheleiriä<br />
etelään. Niistä jäi hienot muistot.<br />
Impiö itse tietää nykyään, mikä on maailmankaikkeuden<br />
kaunein sana. Se on armo. Se<br />
pitää sisällään yksinkertaisen luottamuksen<br />
Jumalan rakkauteen. Kaunein sana on samalla<br />
ehkä kaikkein vaikein.<br />
– Armoa anotaan, kun hätä on iso. Kun on iso<br />
perhe, hätiä on monia ja armoa tarvitaan. Kun<br />
muuta ei ole, on vain heittäydyttävä armon<br />
siivelle.<br />
Impiön mukaan jokaisen ihmisen on<br />
käytävä itse läpi se, mitä usko ja kirkon oppi<br />
merkitsevät ja miten ne avautuvat.<br />
– Eikä ole olemassa mitään erillistä hengellistä<br />
sektoria.<br />
jyväskylä on ollut Leena Impiön kotikaupunki<br />
nyt viisitoista vuotta. Hän muutti sinne<br />
Laurin kanssa Ylitorniolta, koska lapset olivat<br />
Keski-Suomessa lähempänä.<br />
Sosiaalisena ihmisenä Impiö on aina mennyt<br />
sinne, missä on muitakin. Edelleen häntä pyydetään<br />
puhumaan erilaisiin seurakunnallisiin<br />
ja muihin tilaisuuksiin.<br />
– Menenhän minä pömisemään. Jaan, mitä<br />
minulla on, ja samalla koen yhteyttä. Minulle<br />
yhteisö on ollut aina hyvin tärkeä.<br />
Leena Impiö puhuu mielellään ikääntymisen<br />
taidosta lämmöllä ja huumorilla.<br />
Häntä harmittaa, että senioreista on tehty<br />
ongelma jätettä, jolle nuoremmat etsivät<br />
sopivaa sijoituspaikkaa. Liian helposti vanhat<br />
vetäytyvät itsekin yksinäisyyteen, pois<br />
muiden jaloista.<br />
– Ei pidä vähätellä itseään. Meillä vanhoilla<br />
on arvaamattoman paljon annettavaa. Meidän<br />
velvollisuutemme on jakaa henkistä perintöä<br />
ja elämänkokemusta nuoremmille.<br />
Laiska poika lattialla on nyt tyhjä, mutta pian<br />
siihen istuu taas joku, esimerkiksi lapsenlapsi,<br />
levähtämään ja rauhoittumaan. Saattaapa vieras<br />
ottaa siinä vaikka päivänokoset.<br />
– Nuorilla on nykyisin maailma taskussa,<br />
mutta mikä heille antaa turvaa ja kiinnittymiskohtia?<br />
Haluaisin sanoa heille ja kaikille,<br />
että älä pelkää huomista. Jumala on jo siellä,<br />
Leena Impiö sanoo.<br />
1<br />
Kupoli<br />
Pyhiinvaeltajan on<br />
noustava yli 500<br />
porrasaskelmaa päästäkseen<br />
Pietarinkirkon kupolin<br />
huipulle.<br />
Kirkkoon sisälle pääseminen<br />
on ilmaista, mutta ylös kiipeäminen<br />
maksaa viisi euroa. Kun<br />
maksaa pari euroa enemmän,<br />
osan matkasta voi nousta<br />
hissillä.<br />
Loppumatkan jokainen pyhiinvaeltaja<br />
joutuu kiipeämään<br />
ahtaassa, kallellaan olevassa<br />
käytävässä, joka kulkee kupolin<br />
ulko- ja sisäkaton välissä.<br />
Pudotusta kirkon lattiatasoon<br />
on yli sata metriä.<br />
Viimeinen nousu voi olla niin<br />
ahdistava kokemus, ettei kupolin<br />
huipulle päästyään pysty<br />
katsomaan sieltä avautuvaa<br />
huikeaa näkymää Roomaan.<br />
Pelko estää näkemisen.<br />
Silloin on hienoa, jos vieressä<br />
on matkakumppani,<br />
joka rauhoittelee ja sanoo, että<br />
kyllä tästä selvitään. Tämä hyvä<br />
matkakumppani ottaa kädestä<br />
kiinni pelkoonsa juuttunutta<br />
pyhiinvaeltajaa ja näyttää<br />
suuntaa eteenpäin.<br />
2Äidin tuska<br />
Pyhiinvaeltaja tahtoo<br />
käydä katsomassa<br />
kirkon sisällä olevaa<br />
Pyhän Pietarin pronssipatsaan<br />
varvasta. Se on hioutunut kiiltäväksi<br />
miljoonien ihmisten<br />
suudelmista.<br />
Tämä Pyhän Pietarin patsas<br />
on kuitenkin jäänyt aidoilla<br />
eristetylle alueelle. Kirkossa<br />
valmistaudutaan uuden paavin<br />
virkaanastujaisiin.<br />
Utelias vaeltaja yrittää pitkän<br />
etäisyyden päästä erottaa kiiltäväksi<br />
hioutuneen varpaan.<br />
Ei sitä näy, ja se on vaeltajalle<br />
aivan oikein, koska varpaan<br />
näkemisen motiivina oli vain<br />
huvittua toisten kristittyjen<br />
kummallisista tavoista.<br />
Tärkeämpää on keskittyä<br />
katsomaan Michelangelon<br />
yhtä tunnetuinta teosta, Pietáveistosta.<br />
Tämä 25-vuotiaan<br />
Michelangelon tekemä vaikuttava<br />
veistos kuvaa Jeesusta,<br />
ViiSi HeTKeä<br />
PieTArinKirKoLLA<br />
PYHIINVAELLUS Kristikunnan pääkirkko ja sitä ympäröivä aukio Vatikaanissa tarjoavat ajattelemisen aihetta pyhiinvaeltajalle.<br />
MarI TeInILä<br />
joka lepää kuolleena äitinsä,<br />
Neitsyt Marian sylissä.<br />
Vuonna 1972 mieleltään<br />
tasapainoton mies katkaisi<br />
vasaralla Neitsyt Marian käden<br />
kyynärpään kohdalta. Hän<br />
tuhosi myös Marian polvea ja<br />
nenää. Silminnäkijät varastivat<br />
irronneita palasia mukaansa.<br />
Veistos on entisöity ja samalla<br />
eristetty lasiseinällä ihmisistä,<br />
mutta se ei estä äidin tuskan<br />
välittymistä.<br />
Millainen mahtoikaan<br />
olla huoli, jota veistoksen<br />
rikkoneen miehen äidin kantoi<br />
pojastaan?<br />
3<br />
jeesus ja Matteus<br />
Kirkon kattotasanne<br />
on puolivälissä<br />
matkalla kupoliin.<br />
Tasanteella myydään matkamuistojen<br />
lisäksi espressoa ja<br />
jäätelöä. Osa hälisevistä pyhiinvaeltajista<br />
istuutuu kaltevalle<br />
katolle ja kääntää kasvonsa<br />
kohti aurinkoa.<br />
Katolta näkee patsasrivistön,<br />
johon on kuvattu kuusi metriä<br />
korkeat Johannes Kastaja,<br />
Jeesus ja hänen opetuslapsensa<br />
Pietaria lukuun ottamatta.<br />
Pietarin patsas on aukiolla.<br />
Aukiolla olevat pyhiinvaeltajat<br />
näkevät katolla seisovat patsaat<br />
kaukaa edestäpäin, katolle<br />
kiivennyt pyhiinvaeltaja näkee<br />
ne läheltä, mutta takaapäin ja<br />
taivasta vasten.<br />
Jeesuksen oikealla puolella<br />
seisoo Matteus.<br />
Edes näin lähellä Jeesusta<br />
oleva opetuslapsi ei jaksa omin<br />
voimin, vaan hänen kättään on<br />
jouduttu tukemaan metallikehikolla.<br />
4<br />
Ansaitsematon<br />
lämpö<br />
Ensiksi näyttää siltä,<br />
että kaikki ihmisrodut<br />
ovat kokoontuneina Pietarinkirkon<br />
aukiolle. Mutta se ei<br />
ole totta, sillä valkoihoiset ja japanilaiset<br />
ihmiset ovat yliedustettuina.<br />
Pietarinkirkolla näkyy se osa<br />
ihmiskuntaa, jolla on varaa<br />
matkustaa. Tämä joukko kyllä<br />
hurraa paaville, joka puhuu<br />
köyhien puolesta.<br />
Melkein jokaisella pyhiinvaeltajalla<br />
on kännykkäkamera ja<br />
vesipullo. Ja lompakko. Viereisillä<br />
kujilla rääsyihin pukeutuneet<br />
naiset kerjäävät kolikkoja<br />
pahvimukeihinsa. Tiberjoelta<br />
puhaltaa kylmä viima.<br />
Sirkuttavien pienten koululaisten<br />
joukko kulkee aukiolla<br />
käsi kädessä ja tarjoaa vastaantuleville<br />
ihmisille ilmaisia halauksia.<br />
Katson pyhiinvaeltajaa,<br />
joka saa osakseen lapsiparven<br />
joukkohalauksen. Hän näyttää<br />
hämmentyneeltä. Ehkä hänen<br />
on vaikea ottaa vastaan niin paljon<br />
ansaitsematonta lämpöä.<br />
5<br />
franciscus<br />
Assisilaisen kaimat<br />
Paavi Franciscus<br />
katsoo matkamuistomyymälöiden<br />
vastapainetuista<br />
postikorteista kohti kirkkoa ja<br />
sen edessä eri suuntiin liikkuvia<br />
ihmisjoukkoja.<br />
Kohta on pääsiäinen. Silloin<br />
paavi Franciscus antaa Pietarinkirkon<br />
etuosassa olevalta<br />
parvekkeelta ”Urbi et orbi”<br />
-siunauksen Rooman kau-<br />
Katolisen maailman keskus on<br />
Pietarinkirkko. sen patsasrivistössä<br />
Jeesuksen vasemmalla<br />
puolella seisoo Matteus. hänen<br />
kättään tukee metallikehikko.<br />
pungille sekä koko maailmalle.<br />
Tässä rukouksessa paavi<br />
sanoo muun muassa näin:<br />
”Autuaan Marian, ainaisen<br />
Neitsyen, arkkienkeli Mikaelin,<br />
autuaan Johannes Kastajan,<br />
pyhien apostolien Pietarin ja<br />
Paavalin sekä kaikkien pyhien<br />
esirukousten ja ansioiden<br />
tähden armahtakoon teitä<br />
kaikkivaltias Jumala, ja kaikki<br />
syntinne anteeksi annettuaan<br />
vieköön Jeesus Kristus teidät<br />
iankaikkiseen elämään.”<br />
Mutta vielä on jäljellä muutama<br />
päivä ennen tätä siunausta.<br />
Nuori kehitysvammainen<br />
mies kävelee aukiolla kovaa<br />
vauhtia eteenpäin. Hän hymyilee.<br />
Miehen perässä kulkevat<br />
iäkkäät vanhemmat eivät pysy<br />
poikansa tahdissa. He näyttävät<br />
hengästyneiltä.<br />
Silloin äiti huutaa pojalleen:<br />
”Francesco, Francesco, odota<br />
meitä!”<br />
Franciscus Assisilaisen<br />
toinen kaima jää odottamaan<br />
vanhempiaan. Sitten perhe<br />
jatkaa yhdessä matkaansa.<br />
MARI TEINILÄ
18 K O T I M A A 2 8 . 3 . 2 0 1 3 K O T I M A A 2 8 . 3 . 2 0 1 3<br />
M AT K A L L A M AT K A L L A 19<br />
Kuka vielä tahtoo<br />
uHrAuTuA?<br />
onko toisten puolesta uhrautuva ihminen hyvä kristitty vai<br />
terapian tarpeessa? Toimittaja Danielle Miettinen etsii vastausta<br />
uhrautumisen ongelmaan Getsemanen puutarhasta.<br />
Tein nettitestin. Sen mukaan minulla<br />
on keskivahva uhrautumisen<br />
tunnelukko.<br />
Uhrautuminen oli testissä 18<br />
muun lukon joukossa. Tunnistan<br />
lukoikseni tunnevajeen ja hylkäämisen<br />
pelon. Mutta mitä uhrautuminen tekee<br />
samassa luettelossa niiden kanssa?<br />
Kristillisen elämänkatsomukseni näkökulmasta<br />
uhrautuminen ei sitä paitsi ole lukko,<br />
vaan hyve.<br />
Tunnelukko-ajattelua on tuonut Suomeen<br />
skeematerapeutti Kimmo Takanen. Hänen<br />
vuonna 2011 ilmestynyt kirjansa Tunne<br />
lukkosi – vapaudu tunteiden vallasta on ollut<br />
kustantajansa WSOY:n kultakimpale. Kirjastoissa<br />
asiakkaat haluavat sitä jonoksi asti. Teos<br />
auttaa uhrautujia kohti elämää, jossa omat<br />
tarpeet asetetaan etusijalle. Tai ainakaan niitä<br />
ei saa laittaa sivuun.<br />
Jos Jeesus olisi valinnut tämän tien, emme<br />
viettäisi pääsiäistä.<br />
Kuvitellaan, että Jeesus olisi tullut kiirastorstaina<br />
Kimmo Takasen terapiaan<br />
selvittämään suhdettaan edessä odottavaan<br />
epäoikeudenmukaiseen tuomioon, ruoskimiseen<br />
ja kidutuskuolemaan. Olisiko Takanen<br />
auttanut asiakastaan vapautumaan uhrautumisen<br />
lukosta?<br />
Tätä on kysyttävä häneltä itseltään.<br />
Takasen mukaan Jeesus ei ollut<br />
terapian tarpeessa. Terapeuttina Takanen<br />
ei vain ole tottunut käyttämään<br />
sanaa uhrautuminen siitä, että omat tarpeensa<br />
tunnistava ja niitä arvostava ihminen luopuu<br />
omasta hyvästään vapaaehtoisesti, motiivinaan<br />
pyyteetön rakkaus.<br />
Takasen kielenkäytössä uhrautuminen<br />
tarkoittaa ihmisen tiedostamatonta yritystä<br />
Kuvitellaan,<br />
että Jeesus<br />
olisi tullut<br />
kiirastorstainaterapiaanselvittämään<br />
suhdettaan<br />
edessä<br />
odottavaan<br />
epäoikeudenmukaiseentuomioon<br />
ja<br />
kidutuskuolemaan.<br />
manipuloida toisia täyttämään tarpeita, joita<br />
ei itse pysty tunnistamaan ja arvostamaan.<br />
Tällaisen ihmisen tarpeet on lapsena kenties<br />
häpäisty tai häntä on rangaistu niiden esiin<br />
tuomisesta. Omien tarpeidensa sijaan ihminen<br />
alkaakin täyttää toisen tarpeita. Todennäköisesti<br />
hän hakeutuu hoitoalalle. Vähitellen<br />
uhrautuja alkaa voida huonosti, tulee vihaiseksi<br />
ja katkeraksi. Itselleen uhrautuja uskottelee<br />
elävänsä toisten parhaaksi, vaikka todellisuudessa<br />
hänestä tulee läheisilleen taakka.<br />
Kimmo Takanen näyttää olevan samoilla<br />
linjoilla kuin avioliiton pelastumisesta kertovan<br />
Himoitse, leiki ja rakasta -teoksen kirjoittaja,<br />
historianopettaja Suvi Tirkkonen:<br />
”Emme mieheni kanssa enää tee työtä parisuhteen<br />
eteen, vaan panostamme siihen, että<br />
elämä on hilpeää ja kevyttä. Emme uhraudu<br />
ja kiellä asioita itseltämme, vaan teemme<br />
asioita, joita oikeasti haluamme tehdä, sillä<br />
itsensä uhraaminen voi olla kohtalokasta.<br />
Lentokoneessakin neuvotaan kiinnittämään<br />
happinaamari ensin omille kasvoille ja vasta<br />
sitten auttamaan kanssamatkustajia. Jos ei<br />
saa itse pidettyä itseään terveenä, vahvana,<br />
onnellisena ja energisenä, niin ei ole paljon<br />
annettavaa toisillekaan.”<br />
Suomen kielessä sanat uhrautua ja uhri<br />
ovat harmillisen lähellä toisiaan. Uskonnollisen<br />
kielenkäytön ulkopuolella<br />
uhri on ihminen, jolle on tapahtunut jotakin<br />
pahaa. Hän on ryöstön, raiskauksen tai muun<br />
hyväksikäytön kohde. Myös sodat ja onnettomuudet<br />
tuottavat uhreja, jopa kuolonuhreja.<br />
Tällaiseksi uhriksi kukaan ei rupea omasta<br />
tahdostaan. Siinä ei olisi mitään järkeä.<br />
Mutta kai sellaistakin tapahtuu, että joku<br />
luopuu omastaan vapaaehtoisesti ja uskoo<br />
hyvän sitä kautta lisääntyvän maailmassa.<br />
Kyllä vain. Itse asiassa jotkut bakteeritkin<br />
osaavat tämän. Antibioottien kehittäjien<br />
harmiksi osa lääkkeille vastustuskykyisistä<br />
bakteereista uhrautuu heikompien yksilöiden<br />
puolesta. Antaessaan oman voimansa muiden<br />
käyttöön uhrautujabakteerista itsestään tulee<br />
heikko, mutta koko populaatio vahvistuu.<br />
Filsosofi John Stuart Mill mietiskeli<br />
1800-luvulla periaatteita, joiden avulla<br />
voisimme tehdä hyviä valintoja ristiriitaisilta<br />
tuntuvissa tilanteissa. Mill päätteli, että teko<br />
on moraalisesti hyvä, jos se tuottaa teon<br />
vaikutuspiirissä oleville ihmisille mahdollisimman<br />
paljon hyötyä tai onnellisuutta.<br />
Miten uhrautuminen sopii tällaiseen ajatteluun?<br />
Vastausta pitää tarkastella lopputuloksen<br />
näkökulmasta. Jos uhrautuminen<br />
lisää onnellisuutta kokonaisuudessaan, se on<br />
Millin mukaan moraalisesti oikea teko. Mutta<br />
jos uhrautuminen ei lisää onnellisuutta,<br />
omastaan luopuminen ei ole tavoiteltavaa.<br />
Mistä löytäisin mittarin tai vaa’an, jonka<br />
avulla voisin selvittää, pitäisikö minun<br />
käyttää aurinkoinen lauantai kaukaisen<br />
sukulaisen hautajaisiin vai lähtisinkö perheen<br />
kanssa hiihtoretkelle? Pelkään pahoin,<br />
että ihmisen osaan kuuluu epävarmuus ja<br />
epäonnistuminen, kun hän ratkaisee viikonloppunsa<br />
ajankäytön lukuisia moraalisia<br />
pulmia.<br />
elämän suurten valintojen taustakuvaksi<br />
voi sen sijaan levittää ensimmäisen<br />
pääsiäisen tapahtumat. Herramme<br />
hikoili verta Getsemanen puutarhassa<br />
yrittäessään päättää, kannattaako hänen uhrautua<br />
vai ei.<br />
Aikaisemmin asia tuntui olleen hänelle jo<br />
aivan selvä. Yöllä hän oli empimättä kertonut<br />
Nikodemokselle, juutalaisten neuvoston<br />
jäsenelle, kuinka tämä voi pelastua. Pelastuminen<br />
on mahdollista, koska Jumala uhraa<br />
oman Poikansa pelastaakseen koko maailman<br />
ja kenet tahansa, joka uskoo häneen.<br />
Kun Jeesus oli kiirastorstain iltana syönyt<br />
yläsalissa pääsiäislammasta opetuslastensa<br />
kanssa, hän lähti Getsemaneen valmistautumaan<br />
edessä oleviin piinan tunteihin. Öisessä<br />
puutarhassa hän rukoili ylimmäispapillisen<br />
rukouksen, jossa pian alkanut passiodraama<br />
sai kirkkaan merkityksen. Jeesus sanoi pyhittävänsä<br />
itsensä uhriksi omiensa puolesta.<br />
Uhriksi antautuminen ei ollut hänelle helppoa.<br />
Raamattu hämmästyttää paljastamalla,<br />
että myös Jumalan Kolminaisuus joutui<br />
kamppailemaan kuoleman edessä. Pojan<br />
tahto oli toinen kuin Isän tahto.<br />
Jeesus pyysi kärsimyksen maljan väistymistä,<br />
mutta Isä joutui kieltäytymään. Jeesus<br />
uhrasi oman tahtonsa vapaaehtoisesti. Nykykielellä<br />
sanoisimme, että hän teki sen omat<br />
pelkonsa ja tarpeensa tunnistaen, aikuisuuteen<br />
kuuluvassa vapaudessa. ”Mutta ei niin<br />
kuin minä tahdon, vaan niin kuin sinä.”<br />
Jeesuksen kuoleman jälkeen kalaverkoilleen<br />
ja muihin töihinsä palanneet opetuslapset<br />
eivät tainneet käsittää johtajansa sanoista<br />
enää mitään. Ehkä opetuslapsista tuntui, että<br />
heistä oli tullut täyttymättä jääneiden toiveidensa<br />
ja hyväuskoisuutensa uhreja.<br />
Miesten ymmärrys virkistyi vasta, kun<br />
hengäs tyneet naiset tulivat kolmantena<br />
päivänä kertomaan, ettei Jeesus ollut enää<br />
haudassa.<br />
Varsinkin Paavalille ja Heprealaiskirjeen<br />
kirjoittajalle Jeesuksen uhrista<br />
tuli elämän ja universumin keskipiste.<br />
Ristin ihme oli Paavalille niin suuri,<br />
että hän sanoi olevansa valmis uhraamaan<br />
uhri, veri ja<br />
kuolemaan<br />
hylätty<br />
poika ovat<br />
maailmankuvaltaanaikuistuneen<br />
ja ajattelussaanitsenäistyneen<br />
ihmisen<br />
mielestä<br />
vastenmielisiä<br />
asioita.<br />
niin niiden<br />
pitääkin olla.<br />
jopa henkensä tehdäkseen tämän salaisuuden<br />
tunnetuksi.<br />
Paavalin kenties kaunein kuvaus Kristuksen<br />
uhrista on kirjoitettu Filippin kärsivälle<br />
seurakunnalle:<br />
”Hänellä oli Jumalan muoto, mutta hän<br />
ei pitänyt kiinni oikeudestaan olla Jumalan<br />
vertainen vaan luopui omastaan. Hän otti<br />
orjan muodon ja tuli ihmisten kaltaiseksi.<br />
Hän eli ihmisenä ihmisten joukossa, hän<br />
alensi itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan<br />
asti, ristinkuolemaan asti.”<br />
Heprealaiskirjeen kirjoittaja on puolestaan<br />
juutalaisten uhrimenojen uuden tulkinnan<br />
valtaama. Parempi liitto on nyt solmittu.<br />
Sen tuomassa valossa Heprealaiskirjeessä<br />
esitetään radikaaleja uudistuksia uskonnolliseen<br />
ajatteluun. Härkien ja pukkien veri ei<br />
ole koskaan poistanut syntejä eikä se voi niitä<br />
poistaa.<br />
Sen sijaan meidät on pyhitetty ainutkertaisella<br />
uhrilla, kun Jeesus Kristus on uhrannut<br />
oman ruumiinsa ja verensä. Niillä hän on<br />
hankkinut meille lunastuksen ikiajoiksi.<br />
uhri, veri ja kuolemaan hylätty poika<br />
ovat maailmankuvaltaan aikuistuneen<br />
ja ajattelussaan itsenäistyneen<br />
ihmisen mielestä vastenmielisiä asioita. Niin<br />
niiden pitääkin olla. Ne kertovat siitä, kuinka<br />
kauhea asia synti on. Ilman verenvuodatusta<br />
ei voi tapahtua anteeksiantoa.<br />
Joku kysyy aina, miksi Jumala tarvitsee<br />
anteeksiantamiseen tämän kaiken. Eikö hän<br />
kaikkivaltiaana voi antaa anteeksi ilman uhria?<br />
Ei voinut.<br />
Sitä, miksi niin on, on mahdotonta pohjaan<br />
asti ymmärtää. Ylösnousseen uhrin eteen<br />
me kuitenkin kaikki kerran kumarrumme,<br />
maahan asti.<br />
Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman<br />
synnin, on kristinuskon alku ja loppu. Ilman<br />
uhrikaritsaa ei ole kristinuskoa.<br />
ehtoollisrukouksessa seurakunta pyytää:<br />
”Auta meitä antamaan itsemme<br />
eläväksi uhriksi Kristuksessa, sinulle<br />
kiitokseksi ja kunniaksi.”<br />
Elävä uhri on pelottava sanapari. Mitä<br />
tämä voi tarkoittaa? Kenties sitä, mitä Maria<br />
rukoili suostuessaan Jeesuksen äidiksi ja<br />
uhratessaan oman, tavallisen nuoren naisen<br />
elämänsä: ”Minä olen Herran palvelijatar,<br />
tapahtukoon minulle niin kuin sanoit.”<br />
Samassa hengessä uskalsi elää eräs sokea<br />
poika 1960-luvun Kabulissa. Liisa Kingma<br />
kertoo kirjassaan Koraanikoulusta<br />
Kristuksen askeliin, kuinka Zia Nodrat<br />
kuunteli iltaisin transistoriradiolla ulkomailta<br />
lähetettyjä kristillisiä radio-ohjelmia.<br />
14-vuotiaana hän halusi ryhtyä Jeesuksen<br />
seuraajaksi.<br />
Zia kävi kristillistä sokeainkoulua, jonka<br />
henkilökunta halusi suojella poikaa. He kysyivät,<br />
ymmärsikö hän lainkaan, että Jeesuksen<br />
nimen tunnustaminen saattaisi muslimipojan<br />
kuolemanvaaraan.<br />
Poika vastasi: ”Olen laskenut kustannukset.<br />
Olen valmis kuolemaan Messiaani puolesta.<br />
Onhan hänkin kuollut ristillä minun puolestani.”<br />
dANIELLE MIETTINEN<br />
danielle.miettinen<br />
@kotimaa.fi<br />
PäIVI KarJaLaInen
20 K O T I M A A 2 8 . 3 . 2 0 1 3 K O T I M A A 2 8 . 3 . 2 0 1 3<br />
M AT K A L L A M AT K A L L A 21<br />
Pääsiäisen<br />
uusi maisema<br />
Miten saarnata pääsiäisenä surevalle, vangille, etsijälle ja<br />
kehitysvammaiselle? neljä pappia avaa ajatuksiaan ilojuhlan<br />
kynnyksellä.<br />
utsjoen seurakunnankirkkoherra<br />
Arto<br />
Seppänen toimittaa<br />
pää-<br />
siäispäivän messun kaksien<br />
hautajaisten välissä. Seurakunnassa<br />
on hiljattain koettu<br />
monta traagista kuolemaa.<br />
”Utsjoella on nyt paljon itkua,<br />
aivan niin kuin sitä oli<br />
pääsiäisenä Jeesuksen haudalla.<br />
Meillä on tapahtunut kaksi<br />
kuolemaan johtanutta onnettomuutta,<br />
joissa kuoli traagisesti<br />
yhteensä neljä ihmistä.<br />
Tiedotusvälineetkin ovat näistä<br />
kertoneet.<br />
Opastetuilla matkoillamme<br />
kuulet ja näet enemmän<br />
9.–12.5. Budapest 540 e<br />
Helatorstaiviikonloppu, hintaan<br />
sisältyy kaksi retkeä ja lounas.<br />
9.–15.6.<br />
Balaton – Unkarin helmi<br />
1065 e<br />
Lukijamatka, jossa päivittäin<br />
retkiä ja yhteisiä aterioita.<br />
Matkahaukan matkanjohtaja<br />
mukana koko matkan ajan.<br />
Katso matkakalenterimme ja<br />
tarkat matkaohjelmat<br />
www.matkahaukka.com<br />
Täällä on myös paljon<br />
sellaista itkua, johon liittyvistä<br />
asioista ei lehdissä kirjoitella.<br />
Olen itkenyt itsekin viime<br />
aikoina paljon.<br />
Vielä en tiedä, mitä sanoisin<br />
ylösnousemuksen ilosta pääsiäismessun<br />
saarnassani. Olen<br />
ollut 37-vuotisen pappisurani<br />
aikana usein tilanteissa, joissa<br />
minulla ei ole ollut sanoja.<br />
Mutta näin sanaton en ole<br />
koskaan aikaisemmin ollut.<br />
Rukoilen, että saisin sanoja.<br />
Jumala on luvannut, että hän<br />
täyttää nälkäiset hyvyyksillään.<br />
Olen niin isossa talossa<br />
töissä, että Isännällä on kyllä<br />
varaa antaa kintaat käteen sitten,<br />
kun hän lähettää työhön.<br />
Ylösnousemus on jotakin<br />
niin suurta, että se on vastaus<br />
tähän kaikkeen. Maria Magdaleenankin<br />
suru muuttui<br />
iloksi. En vain tiedä, miten sen<br />
sureville sanoisin.<br />
Kokemuksesta tiedän, että<br />
ilo vielä löytyy. Olen nähnyt,<br />
kuinka vaikeiden kipujen keskellä<br />
kamppailevan ihmisen<br />
silmistä voi tuikkia ylösnousemuksen<br />
ilo.”<br />
Kuopion vankilan pastori<br />
Jouko Koistinen toimittaa<br />
pääsiäispäivänä kaksi messua<br />
vankilan eri osastoilla.<br />
”Pitkäperjantaina Jeesuksen<br />
vieressä riippui sen ajan vanki.<br />
Golgatan mäellä ristin ryöväri<br />
näytti olevan ainoa, joka ymmärsi,<br />
kuka oli naulittu kahden<br />
rikollisen väliin. Vanki tunnisti<br />
Messiaan, joka oli matkalla<br />
omaan valtakuntaansa. Sinne<br />
hänkin halusi päästä. Pyhä<br />
Henki antoi hänelle tämän ym-<br />
märryksen. Ristin ryöväri sai<br />
kokea ylösnousemuksen ilon jo<br />
kuolevan Jeesuksen rinnalla.<br />
Pääsiäisaamuna sanoma<br />
tyhjästä haudasta ilmoitettiin<br />
ensimmäisenä eksyneille ja<br />
kompastuneille. Yksi heistä oli<br />
Magdalan Maria, josta Jeesus<br />
oli ajanut ulos seitsemän<br />
riivaajaa. Tätä naista eivät<br />
ihmisten konstit enää voineet<br />
auttaa.<br />
Jeesus kehotti haudalle<br />
tulleita naisia kertomaan<br />
hänen ylösnousemuksestaan<br />
opetuslapsille. Hän mainitsi<br />
erikseen nimeltä Pietarin,<br />
joka oli hiilivalkealla kieltänyt<br />
Jeesuksen erityisellä tavalla.<br />
Kuolemansa jälkeen Jeesus<br />
astui alas tuonelaan, jossa hän<br />
voitti Perkeleen hallussa olleen<br />
kuoleman. Pääsiäinen kertoo<br />
siitä, että Jeesus on synnin,<br />
kuoleman ja Saatanan vallan<br />
voittaja.<br />
Ylösnousemuksen voimassa<br />
myös päihteitten ja rikollisen<br />
elämän kahleet voivat murtua.<br />
Kun julistamme evankeliumia,<br />
tällaisia asioita tapahtuu.”<br />
Tampereen Hervannan seurakunnan<br />
kappalainen Kaija<br />
Karvala pohtii, kuinka<br />
puhuisi pääsiäisen tapahtumista<br />
niille, jotka käyvät<br />
kirkossa harvoin.<br />
”Pääsiäisen tapahtumissa<br />
kaikkea ei voida selittää auki.<br />
Ei ole olemassa rationaalista<br />
selitystä sille, miksi Jeesuksen<br />
piti kärsiä ja kuolla ja miksi<br />
ylösnousemus muuttuu meidän<br />
iloksemme. Tässä kaikessa<br />
on jotakin mystistä ja samalla<br />
vapauttavaa.<br />
Ylösnousemus on<br />
jotakin niin suurta,<br />
että se on vastaus<br />
tähän kaikkeen.<br />
Maria Magdaleenankin<br />
suru muuttui<br />
iloksi. en vain<br />
tiedä, miten sen<br />
sureville sanoisin.<br />
Pääsiäiskertomuksen henkilöt<br />
auttavat meitä löytämään<br />
tätä vapautta. He kokivat<br />
kaikkia niitä tunteita, joiden<br />
kanssa mekin kamppailemme.<br />
Pietari pelkäsi, pettyi itseensä<br />
ja häpesi. Hän ei pystynytkään<br />
täyttämään luotettavan rinnalla<br />
kulkijan roolia, vaan halusi<br />
mieluummin pelastaa itsensä.<br />
Juudas halusi puolestaan<br />
valtavalla vimmalla vapauttaa<br />
maansa Rooman vallasta.<br />
Jeesus oli hänelle tämän suunnitelman<br />
välikappale. Juudaksesta<br />
tuli katkera ja vihainen,<br />
kun asiat eivät menneetkään<br />
niin kuin hän halusi. Katkeruus<br />
ja viha ajoivat hänet kohtalokkaisiin<br />
tekoihin, kuihduttivat ja<br />
lopulta tappoivat hänet.<br />
Haudalla käyneiden naisten<br />
kanssa voimme surra. Siellä<br />
on tilaa kaikille surun sävyille.<br />
Meidän kaikkien elämässä on<br />
kärsimystä, johon emme voi<br />
MIKKo Korhonen / VasTaVaLo<br />
omilla valinnoillamme vaikuttaa.<br />
Jeesuksen ylösnousemus<br />
rohkaisee meitä hyväksymään<br />
tämän.<br />
Kärsimyksen ei kuitenkaan<br />
tarvitse peittää näköalojamme<br />
liiaksi, sen keskellä on paljon<br />
hyvääkin. Syöpää sairastaes-<br />
sani opettelin nauttimaan<br />
yksinkertaisista asioista, kuten<br />
auringonpaisteesta. Ilo löytyy<br />
vähitellen surun keskeltä, ei<br />
surua väistämällä.<br />
Ylösnousemuksen vuoksi<br />
meidän ei tarvitse pelätä omien<br />
suunnitelmiemme ja valheellisen<br />
minäkuvan sortumista.<br />
Jumala näkee, että emme pysty<br />
täyttämään meille asetettua<br />
mittaa. Jeesus tuli maailmaan<br />
siksi, että hän kantoi ristillä<br />
keskeneräisyytemme, kipumme,<br />
häpeämme ja pahat<br />
tekomme.<br />
Tämä ilo voi tulla elämäämme,<br />
kun suostumme<br />
vuoropuheluun Jeesuksen<br />
kanssa lukemalla Raamattua<br />
ja rukoilemalla. Meitä ei<br />
ole tarkoitettu kulkemaan<br />
uskossamme yksin. Myös<br />
alkuseurakunnan kristityt<br />
tarvitsivat toisiaan. Vaikka<br />
meidän kristittyjen yhteys on<br />
vajavaista, sen kautta Jumala<br />
kuitenkin haluaa rakastaa tätä<br />
maailmaa.”<br />
Lammin seurakunnan kehitysvammaistyön<br />
pastori<br />
Irja Piispanen pitää pää-<br />
siäishartauksia hoitokodissa<br />
ja työkeskuksessa<br />
tavallisen elämän keskellä.<br />
”Tuon pääsiäisen tapahtumat<br />
kehitysvammaisten<br />
keskelle sillä tavalla kuin Raamattu<br />
ne kertoo. En tarvitse<br />
välttämättä siihen rekvisiittaa,<br />
vaan luon tunnelmaa kerronnan<br />
keinoin.<br />
Kun Jeesus ratsastaa Jerusalemiin,<br />
huudamme yhdessä:<br />
”Hoosianna!” Hämmästelemme<br />
kuninkaan ratsua, aasia,<br />
jonka selässä on ristikuvio.<br />
Kiirastorstaina nuuhkimme<br />
juhla-aterian ruokalajeja<br />
ja ihmettelemme Jeesusta,<br />
joka kumartuu pesemään<br />
opetuslasten jalat. Aterian<br />
jälkeen opetuslapset vaipuvat<br />
Getsemanessa sikeään uneen,<br />
ja meitäkin alkaa väsyttää.<br />
Kun juutalaiset saavat<br />
päättää, kenet he haluavat vapaaksi<br />
vankilasta, vaadimme<br />
kuorossa: ”Päästä Barabbas!<br />
Ristiinnaulitse Jeesus!”<br />
Ja siinä se vihdoin on,<br />
pääsiäisaamun tyhjä hauta!<br />
Se on salaisuus, jota kukaan ei<br />
voi ymmärtää, mutta jokainen<br />
voi sen kokea. Tuuli käy<br />
missä tahtoo ja tuo mukanaan<br />
ylösnousemuksen ilon.”<br />
dANIELLE MIETTINEN<br />
Pääsiäisen sanoma<br />
kertoo uudesta<br />
elämästä.<br />
Ajankohtaista!<br />
Mm. Luoma-Repo-Haapiainen-Jantunen-Huhtala-Jaakkola-Jämsen-Pöyhönen-Laajasalo-Lehikoinen-Toivio<br />
ym.<br />
MESSUSTA YHTEISÖKSI<br />
- puheenvuoroja ja käytäntöjä<br />
Kirkossa ja seurakunnissa tehdään paljon työtä messun kehittämiseksi.<br />
Kirja kertoo löydöistä, joita viime vuosina on tehty<br />
ja tavoitteista, joihin kuljetaan. Ihmisillä on kaipaus kuulua<br />
johonkin. OVH 20,00 e. ISBN 978-951-655-680-5.<br />
“Tämä kirja pitäisi lukea jokaisen Suomen pappien ja kanttorien<br />
kokouksessa ja keskustella siitä.”<br />
- Mauri Laine, kappalainen, Kahtamoinen<br />
“Messusta yhteisöksi -kirjaa voi suositella hankittavaksi etenkin<br />
niille, joiden odotetaan kantavan kortensa kekoon messun<br />
hyväksi. “ - Sakari Vilpponen, Kirkkomusiikki<br />
KAIKEN KESKELLÄ JUMALA<br />
Kaiken keskellä Jumala -kirja tarjoaa hetken pysähdyksen<br />
päivän raamatuntekstin ja siitä nousevien ajatusten äärellä.<br />
Kirjoittajina iso joukko Kansan Raamattuseuran työntekijöitä.<br />
OVH 25,00 e, ISBN 978-951-655-681-2<br />
“Ihana kirja! Luen päivän tekstin joka aamu ja saan eväät<br />
päiväksi.” - Anna M.<br />
Poika<br />
Kolmiyhteinen Jumala:<br />
ISä Ja POIKa Ja PyHä HEnKI<br />
Häkkinen • Pokki • Päivänsalo • Salminen<br />
Kansan Raamattuseura/EVKO<br />
Häkkinen-Junkkaala-Päivänsalo-Salminen:<br />
Kolmiyhteinen Jumala:<br />
ISÄ JA POIKA JA PYHÄ HENKI<br />
Pienryhmien käyttöön tarkoitettu kirjasarja<br />
Jumalan kolmesta persoonasta. Sopii niin<br />
perusteiden kertaamiseen kuin syventelyyn.<br />
Ohjaajan oppaat OVH 18,00 e.<br />
Osallistujan oppaat OVH 15,00 e.<br />
Nyt seurakunnille saatavana myös<br />
Starttipäivä! Tiedustele asiasta lisää<br />
EVKO/Kokkonen, puh. 0207 681 633.<br />
Hintoihin lis. postikulut. Tilaukset ja tiedustelut: tuotemyynti@sana.fi tai puh. 0207 681 615<br />
Osallistujan opas<br />
Poika_osallistujan_opas_kannet_07062012.indd 1 8.6.2012 12.34<br />
Karas-Sana
Lukijoiden<br />
pyynnöstä!<br />
Kotimaa-lehti on nyt myös näköislehti verkossa.<br />
Nyt voit lukea Kotimaa-lehden kokonaisuudessaan missä tahansa, kun sinulla<br />
on verkkoyhteys. Kotimaa-näköislehti on täydellinen Kotimaa-lehti kannesta<br />
kanteen. Avaa ja selaa silloin, kun sinulla on siihen parhaiten aikaa – näköislehti<br />
kulkee verkossa mukanasi. Testaa nyt veloituksetta: jatkossa näköislehden<br />
lukuoikeus kuuluu automaattisesti Kotimaa-lehden kestotilaajalle.<br />
Kokeile nyt<br />
veloituksetta!<br />
www.kotimaa.fi/lehti<br />
Kokeile, miltä tuntuu lukea näköislehteä –<br />
veloituksetta 30.4.2013 saakka.<br />
Löydät Kotimaa-näköislehden täältä:<br />
www.kotimaa.fi/lehti<br />
REILUSTI KRISTITTY<br />
K O T I M A A 2 8 . 3 . 2 0 1 3<br />
Dogmit aforistikon<br />
hampaissa<br />
KIRjA Markku Envallin uusi kirja on mietelauseiden ystävälle kuin taivaan lahja.<br />
Aforismi on perinteisesti<br />
tarkoittanut mietelausetta,<br />
ajatelmaa tai mietelmää. Aforismi<br />
on tiiviiseen muotoon<br />
kristallisoitu ajatus tai väite<br />
asioiden tilasta. Usein aforismi<br />
on kielellisesti tai filosofisesti<br />
naseva määrittely, joka<br />
voi sisältää myös huumoria.<br />
Edellä sanottu soveltuu vain<br />
osin Markku Envallin kirjaan<br />
Vastassa kulman takana.<br />
Se on moderni aforismikirja,<br />
joka ei pyri lyhyisiin määrittelyihin,<br />
vaan laajempiin<br />
ajatuskokonaisuuksiin. Ne<br />
tuottavat edetessään tiukkoja<br />
mietelauseita ja oivalluksia<br />
maailman menosta ja perimmäisistä<br />
kysymyksistä.<br />
Kirjan takakansi määrittelee,<br />
että kyse on paluusta<br />
aforismeja laajempien fragmenttien<br />
eli tekstikatkelmien<br />
pariin.<br />
Kristinuskoa ja Jumalaa koskevat<br />
havainnot ja aforismit<br />
ovat aina kuuluneet Envallin<br />
tuotantoon. Hänellä on<br />
aiheesta sanottavaa myös uudessa<br />
kokoelmassa. Itse asiassa<br />
uskontoa koskeva puhe<br />
on runsaana esillä läpi kokoelman.<br />
Envall käy uskoon ja sen<br />
liepeillä olevaan toimintaan<br />
kiinni kriittisesti, kuten aforistikon<br />
(tai tässä tapauksessa<br />
fragmentalistin) tuleekin.<br />
Varsinkin oppirakennelmat<br />
ovat hänen hampaissaan:<br />
LEVY<br />
LOISTAVAA, LAPSET,<br />
LOISTAVAA!<br />
Tapiolan lapsikuoron loisteliaasta<br />
ja ainutlaatuisesta<br />
soinnista<br />
on saatu nauttia tänä<br />
vuonna 50 vuotta.<br />
Nyt Erkki Pohjolan<br />
käden ja hengen työtä<br />
johtaa kuoron kasvatti<br />
Pasi Hyökki, eikä mikään<br />
ole toisin: Tapiolan kuoron<br />
sointi ja taitavuus on edelleen<br />
omaa luokkaansa.<br />
WsoY<br />
Markku envall<br />
”Uskolta puuttuvan varmuuden<br />
korvike on dogmi. / Dogmi<br />
antaa tiedon muodon sille,<br />
mikä ei tietoa ole.”<br />
Osa uskontofragmenteista<br />
liittyy henkilökohtaisempaan<br />
Jumala-suhteeseen:<br />
”Jumalalta pyytäminen on<br />
loukkaus. Kertomalla, mitä<br />
vailla olen, tulen väittäneeksi,<br />
Tuore äänite On valo syttynyt<br />
ikkunaas (Fuga 2013) sisältää<br />
upean kokoelman ensilevytyksiä<br />
säveltäjiltä, jotka ovat osanneet<br />
hyödyntää lapsikuoron<br />
kaikki mahdollisuudet. Oma<br />
suosikki vaihtelee<br />
päivän ja hetken mukaan,<br />
mutta jokainen<br />
teos on talletetuksi<br />
tulemisensa ansainnut.<br />
Mirja Mäkelä ja<br />
Jenny Robson ovat säveltäneet<br />
mainioita Näkymättömiä<br />
pensaslintuja ja jotain<br />
sukulaisuutta edelliseen on<br />
ettei Hän tiedä sitä.”<br />
Envallin näkökulma kristinuskoon<br />
on sisäpuolisen kulttuurinen.<br />
Se tarkoittaa, että hän<br />
tietää mistä kirjoittaa. Esimerkiksi<br />
viime aikoina levinnyttä<br />
käytäntöä luopua sanonnasta<br />
”ennen/ jälkeen Kristuksen”<br />
Envall käsittelee seuraavasti:<br />
”Halutessamme väistää<br />
harhan, että Nasaretilaisen<br />
oletettu syntymävuosi olisi<br />
jakanut historian kahtia, sorrumme<br />
toiseen: ennen ajanlaskun<br />
alkua (eaa). Ikään kuin<br />
ennen Nasaretilaista ei olisi<br />
ollut ajanlaskua, useitakin. Jos<br />
Kristuksen syntymästä lasketaan,<br />
miksei sitä voida sanoa.<br />
Jos ei haluta laskea sitä, miksi<br />
lasketaan jostain muusta, niin<br />
Ranskan vallankumous teki.”<br />
Vastassa kulman takana juhlistaa<br />
Envallin 30-vuotista kirjailijanuraa.<br />
Se on miellyttävä<br />
kirja lukea: ymmärrettävä ja<br />
sopivan älyllinen, haastava.<br />
Kirja on jaettu kahdeksaan<br />
osastoon, mutta samat teemat<br />
seuraavat kirjoittajaa ja lukijaa<br />
niissä kaikissa. Viimeisessä<br />
aforismissa nuori prinssi pakenee<br />
vanhuutta, sairautta ja<br />
kuolemaa vain kohdatakseen<br />
ne – kirjan nimen mukaisesti –<br />
kulman takana.<br />
OLLI SEPPÄLÄ<br />
Markku envall: Vastassa kulman<br />
takana. WsoY. 116 s.<br />
myös Annika Fuhrmannin<br />
Muinaisessa käessä. Samaan<br />
jännitteeseen liittyy myös<br />
Alex Freemanin Päivä ja<br />
kuu.<br />
Kokeneempia säveltäjänimiä<br />
edustavat Seppo<br />
Pohjola, Heikki Sarmanto<br />
ja Jukka Linkola. Osaamiseen<br />
uskominen ja toisen<br />
kunnioittamiseen perustuva<br />
peruskasvatusmetodi tuottavat<br />
fantastista jälkeä.<br />
ANNMARI SALMELA<br />
on valo syttynyt ikkunaas.<br />
Tapiolan kuoro, johtajana Pasi<br />
hyökki. fuga 2013.<br />
TEOLOGIASSA TAPAHTUU<br />
MaTTI KarPPInen<br />
23<br />
Y H d E S SÄ<br />
Kristitty sotilaana<br />
Kirkossa on pari tuhatta vuotta pohdittu sitä, saako<br />
kristitty olla sotilas. Kysymyshän kiertyy siihen, saako<br />
kristitty tappaa isänmaataan tai valtiota palvellessaan.<br />
Teologisessa Aikakauskirjassa (1/2013) on kaksi aiheeseen<br />
liittyvää mielenkiintoista artikkelia: Lauri Kemppaisen Lupa<br />
tappaa? Oikeutettu sota ja kristologinen pasifismi rauhan<br />
ontologian valossa ja Niko Huttusen Raamatuntulkintaa<br />
rauhan suuntaan.<br />
Suomessa kristityn mahdollisuutta palvella sotilaana ei<br />
ole milloinkaan vakavasti kyseenalaistettu. Aina on toisaalta<br />
ollut yksilöitä, jotka eivät vakaumuksellisista syistä ole sodan<br />
töihin lähteneet. Huttusen artikkelissakin viitataan ”Suomen<br />
ehkä tunnetuimpaan aseistakieltäytyjään” Arndt Pekuriseen<br />
On mielenkiintoista, että sekä Kemppainen että Huttunen<br />
lähtevät teksteissään liikkeelle siitä populääristä keskustelu-<br />
ja mediaväittämästä, että yhtäältä uskonnolla ja toisaalta<br />
väkivallalla ja konflikteilla olisi turhan paljon yhteyksiä.<br />
Kemppainen käy läpi oikeutetun sodan ja kristologisen pasifismin<br />
suhdetta ja päätyy siihen, että niiden välillä on jännitekenttä.<br />
Viimeistä sanaa ei liene sanottu.<br />
Huttunen analysoi Raamatun sotaa, rauhaa ja sankaruutta<br />
sivuavia tekstejä. Hän päätyy luterilaisuudenkin piirissä jo<br />
kauan hyväksyttyyn ”kompromissiin”: Paavalin(kin) teologiassa<br />
hyväksytään ihanteeksi miekkojen takominen auroiksi,<br />
mutta maailma ei aina voi tuota ihannetta toteuttaa.<br />
Etiikassa ja teologiassa erotetaan kaikesta miekkojen kalskeesta<br />
niin sanottu oikeutettu sota. On vaikea kuvitella, miksi<br />
sellaista ei voisi olla. Ilman oikeutettua sotaa tämäkin juttu<br />
luultavasti kirjoitettaisiin venäjäksi. ”Riemuiten lastesi<br />
vuoks´ uhriksi henkesi suo!” on edelleen relevanttia.<br />
Vihollisen tappamalla voi oikeutetusti suojella jotakin<br />
puolustuskyvytöntä. Ja silti toisen tappaminen on aina myös<br />
väärin.<br />
Vuorisaarnan kehotus ”älkää tehkö pahalle vastarintaa” ei<br />
jätä teologiaa rauhaan.<br />
jUSSI RYTKÖNEN<br />
jussi.rytkonen@kotimaa.fi
24 K O T I M A A 2 8 . 3 . 2 0 1 3 K O T I M A A 2 8 . 3 . 2 0 1 3<br />
Y H d E S SÄ Y H d E S SÄ 25<br />
NOjATUOLI<br />
Vain yksi surupäivä<br />
olin muutama vuosi sitten Tenholan kirkossa pitkäperjantaina.<br />
Kivikirkko huokui historiaa pylväsmaalauksineen<br />
ja arvokkuutta aatelisvaakunoineen. Kirkon<br />
vanhimmat osat ovat 1200- ja 1300-luvuilta. Seinien sisällä oli<br />
kuunneltu Jeesuksen kärsimystietä ennenkin.<br />
Meitä oli ruotsinkielisessä jumalanpalveluksessa kolmisenkymmentä.<br />
Pappi halusi lopuksi kätellä jokaisen. Pihalla<br />
puhkesin protestiin: ”Liian iloinen ja hymyileväinen pappi!<br />
Liian hyväntuuliset hyvän pääsiäisen toivotukset – jo nyt!”<br />
Papin silmissä loisti ylösnousemuksen aurinko, mutta minä<br />
olisin halunnut vajota murheeseen, eläytyä Jeesuksen kärsimykseen,<br />
sillä ”eihän nyt ole vielä pääsiäinen!”<br />
Tämä muistui mieleeni, kun kanttoriystäväni siteerasi jo<br />
kaksi viikkoa sitten Facebook-sivullaan laulua: ”Typötyhjä<br />
hauta, tänään todistan. Jeesus kaikkialla elää vaikuttaa!”<br />
Haluan iloita vasta pääsiäisenä. Ja sitä ennen paastota, kärsiä<br />
ja myötäelää. Haluan laulaa läpi Bachin Johannes-passion<br />
tai kuunnella Joonas Kokkosen oopperan Viimeiset kiusaukset.<br />
Haluan rauhoittaa pitkäperjantain keskittyäkseni siihen<br />
mikä on mahdollistanut minulle elämäni vapaudessa ja ilossa.<br />
Yleisesti ottaen kiirastorstain ja pitkäperjantain hartaushetket<br />
halutaan viettää kärsimyspainotteisesti. En ole yksin.<br />
Opittavaa kuitenkin on. Meillä on taipumus jäädä vellomaan<br />
synkkyyteen. Se on suomalaiselle luonteva olotila, kun arki<br />
on yhtä puristamista ja kaikkea tyhmää aina kuitenkin tapahtuu.<br />
Nytkin harvempi näkee auringon mahtavan, kevättä tekevän<br />
voiman, kun olemme niin keskittyneitä siihen, että lämpö<br />
ei ole tullutkaan.<br />
Voisiko pitkäperjantai olla kristinuskon ainoa virallinen<br />
surupäivä, kiirastorstai aattonaan? Lauantaina pitää jo ravistautua<br />
pikkuisen irti, jotta juhlat saadaan yöllä käyntiin.<br />
Ja sitten ylösnousemusauringot silmissä kohti vuoden joka<br />
ikistä muuta päivää!<br />
ANNMARI SALMELA<br />
annmari.salmela@kotimaa.fi<br />
Pääsiäiskiikku ja<br />
morsiustaikoja<br />
MUISTOT Vuosikymmenien ajan pääsiäistä viettäneet muistavat monenlaisia<br />
perinteitä lapsuusajoiltaan. Eri puolilla Suomea pääsiäistä vietettiin eri tavoilla.<br />
Kittiläläisen Siska Auton<br />
muistikuvissa lapsuuden pääsiäinen<br />
oli ennen kaikkea talven<br />
taittumisen juhla. Vuosi<br />
kääntyi taas valon puolelle.<br />
– Mieleen jäi tunne, että<br />
jotain oli tapahtumassa. Kun<br />
kevätaurinko toi näkyviin<br />
talven aikana kertyneet tomut,<br />
äiti siivosi tavallista perusteellisemmin.<br />
Hän myös laittoi tavanomaista<br />
parempaa ruokaa<br />
kyläileviä varten, vuonna 1935<br />
syntynyt Autto kertoo.<br />
Pääsiäisen ruuista Autto<br />
muistaa varsinkin ternimaidosta<br />
kypsytellyn uunijuuston.<br />
Sitä saatiin omista lehmistä,<br />
jotka olivat poikineet sopivasti<br />
pääsiäisen korvalla. Erityinen<br />
herkku juustosta tuli, kun sen<br />
kanssa tarjottiin paikallista<br />
erikoisuutta, pulloon säilöttyjä<br />
hillamarjoja.<br />
– Me lapset istuimme<br />
tuvan lattialla ringissä<br />
ja kaivoimme marjoja<br />
pullosta vispilänvarvulla.<br />
Se oli hidasta työtä,<br />
kun pullosta sai vain<br />
marjan kerrallaan. Siinä<br />
me askartelimme pitkiä<br />
aikoja.<br />
Siskan puolison Matti<br />
Auton lapsuudenkodis-<br />
MaTTI KarPPInen<br />
sa pääsiäisherkkuna tarjottiin<br />
lammasta. Siskan äiti taas kattoi<br />
juhlapöytään vasikanlihaa,<br />
jonka suhteen talo oli omavarainen.<br />
Varsinkin, jos sonnivasikoita<br />
syntyi liikaa, enon<br />
työnä oli käydä<br />
teurastamassa<br />
ylimääräiset.<br />
– Kastiketta<br />
tehtiin tavalla,<br />
joka ei liene enää<br />
kovin yleinen.<br />
Ensin vasikanpaisti<br />
keitettiin<br />
ja jäähdytettiin. Sitten siitä<br />
leikattiin ohuita siivuja, joita<br />
käytettiin nopeasti voissa kuumalla<br />
pannulla.<br />
Myös itse tehty mämmi<br />
kuului Siska Auton perheen<br />
pääsiäispöytään. Äiti kuitenkin<br />
luopui mämmin keitosta<br />
surkuhupaisien tapahtumien<br />
seurauksena.<br />
Lapset<br />
eivät<br />
saaneet<br />
riehua. Mieluummin<br />
pysyttiin kokonaan<br />
sisällä.<br />
Pääsiäiskortteihin<br />
oli tapana<br />
kopioida<br />
kuvia<br />
voipaperin<br />
avulla.<br />
– Veimme ison kattilallisen<br />
vasta keitettyä mämmiä ulos<br />
jäähtymään. Silloin lampaat<br />
olivat jo ulkona. Kuinka ollakaan,<br />
iso pässi löysi kattilan<br />
ja söi sen tyhjäksi. Me sitten<br />
juoksutimme<br />
pässiparkaa<br />
ympäriinsä, kun<br />
pelkäsimme, että<br />
se halkeaa. Aika<br />
pyöreä se olikin.<br />
Pässi onneksi<br />
selvisi, mutta<br />
sen koommin ei<br />
meidän talossamme mämmiä<br />
tehty, Autto muistelee.<br />
Kristilliset tavat näkyivät<br />
perheen pääsiäisen vietossa<br />
lähinnä pitkäperjantain hiljentymisenä.<br />
Päivä tuntui lapsesta<br />
erikoisen pitkältä.<br />
– Lapsi kyllä vaistosi erityisen<br />
tunnelman. Siihen oli<br />
kasvaessaan tottunut.<br />
Matti Autto taas muistaa<br />
nuoruudestaan parhaiten<br />
pääsiäistaiat.<br />
– Teimme taikoja, jotta morsian<br />
tulisi näkösälle. Piti olla<br />
vanha sauna, kynttilä lauteilla<br />
ja kaksi peiliä, selittää Matti.<br />
Nuoret miehet saattoivat<br />
odotella morsmaikun ilmaantumista<br />
myös pääsiäisyönä<br />
istumalla saunavastan päällä<br />
kolmen tien risteyksessä.<br />
– Eipä tullut. Mutta sen mie<br />
muistan, että kyllä jännitti,<br />
Matti naurahtaa.<br />
Pitkäperjantai on nimensä<br />
mukainen myös kokkolalaisen<br />
Kristina Holmqvistin lapsuusmuistoissa.<br />
– Lapset eivät saaneet riehua.<br />
Mieluummin pysyttiin kokonaan<br />
sisällä. Edes pyykki ei<br />
saanut jäädä ulos kuivumaan.<br />
Jos muistan oikein, aikuisilla<br />
oli tummat vaatteet, 71-vuotias<br />
Holmqvist kertoo.<br />
Pääsiäislauantaina tunnelma<br />
muuttui tyystin toiseksi,<br />
iloiseksi ja valoisaksi. Kristina<br />
Holmqvistin suomenruotsalaisen<br />
perheen koti koristeltiin<br />
paperisin pääsiäistauluin ja<br />
palmunoksin, ja ruokapöytää<br />
juhlistivat maalatut kananmunat<br />
ja mämmi. 1940- ja -50<br />
-luvuilla aineellinen niukkuus<br />
leimasi myös juhlapyhien<br />
viettoa.<br />
Esimerkiksi hedelmiä ei<br />
40-luvulla saanut ollenkaan.<br />
Muusta Suomesta poiketen<br />
ruotsinkielisen Pohjanmaan<br />
lapset kiertelivät naapuruston<br />
ovilla palmusunnuntain sijaan<br />
lankalauantaina trulleiksi<br />
pukeutuneina. Trullin asuun<br />
kuului lähinnä huivi ja pitkä<br />
hame.<br />
Trulliperinne oli saapunut<br />
länsirannikolle Ruotsista<br />
1900-luvun alkupuolella ja se<br />
sekoittui vähitellen itäsuomalaiseen<br />
virpomisperinteeseen.<br />
Holmqvistin lapsuudessa<br />
trullit eivät olleet pahanilkisiä<br />
kiusantekijöitä kuten joskus<br />
ammoin, vaan hyväntahtoisia<br />
pääsiäiskorttien jakajia.<br />
Pääsiäiskortit tehtiin<br />
Holmqvistin mukaan aikamoisella<br />
pieteetillä ja puuhaan<br />
ryhdyttiin hyvinkin viikkoja<br />
ennen pääsiäistä. Jotta jälki<br />
oli mahdollisimman kaunista,<br />
tapana oli kopioida kuvia postikorteista<br />
voipaperin avulla.<br />
Pääsiäislauantai päättyi<br />
yleensä kokolla käyntiin.<br />
Kokolla tavattiin tuttuja ja<br />
nautittiin tunnelmasta.<br />
– Muistan varsinkin yhden<br />
illan. Kävelimme silloin radan<br />
vartta mummoni kodin lähellä<br />
palavalle kokolle. Oli jo pimeää<br />
ja taivaalla paistoi täysikuu.<br />
Tunnelma oli aivan erityinen.<br />
Hilja Lerkin, 85,<br />
lapsuudenmaisemissaKarjalankannaksen<br />
Kuolemajärvellä<br />
virpominen kuului<br />
pääsiäiseen. Se<br />
oli vain pienim-<br />
pien lasten puuhaa eikä sitä<br />
varten pukeuduttu. Virpojat<br />
kävivät ainoastaan tuttujen<br />
ovilla.<br />
– ”Virvon varvon vitsaksillain,<br />
tuoreeks terveeks<br />
tulevaks vuueks. Voilusikka<br />
lehmästäis, muna kanastais,<br />
kaakkusiivu taikinaistais,<br />
markka kukkarostais, viikon<br />
päähän velkaa”, loruttelee yhdeksännelle<br />
vuosikymmenelle<br />
ehtinyt Lerkki.<br />
Karjalassa virpoja sai periä<br />
velkansa vasta viikon kuluttua<br />
pääsiäisenä. Lapset saivat<br />
kananmunia tai pullia, joskus<br />
harvoin rahaa.<br />
Pitkäperjantai oli haudanvakava<br />
päivä myös Hilja Lerkin<br />
oLLI MarTTaLa / easTPress<br />
Kokollatavattiin<br />
tuttuja ja nautittiin<br />
tunnelmasta.<br />
Kittiläläiset siska<br />
ja Matti autto<br />
muistavat hyvin<br />
lapsuutensa<br />
pääsiäiset.<br />
Virpomisen sijaan<br />
Matin pääsiäisperinteisiin<br />
kuului<br />
morsiustaikojen<br />
teko.<br />
lapsuudenkodissa. Silloin<br />
ei saanut ottaa saksiakaan<br />
käteen. Mutta lauantaina jo<br />
leivottiin makeita herkkuja:<br />
piimäpiirakoita, ässiä ja<br />
Hanna-tädin<br />
kakkuja.<br />
Pääsiäislauantai<br />
oli myös uuden<br />
ulkoleikkikauden<br />
avaus. Sen merkkiksi<br />
tapana oli<br />
ripustaa oksaan<br />
tai muuhun sopivaan paikkaan<br />
vahvasta köydestä ja laudanpätkästä<br />
tehty pääsiäiskiikku.<br />
Aikuisetkin keinahtelivat toisinaan<br />
kiikussa.<br />
– Myös hyppylaudan muistan.<br />
Se oli pölkyn päälle pantu<br />
vahva lauta, jonka päissä kaksi<br />
lasta hyppi vuorotellen.<br />
Pääsiäiseksi Hilja Lerkin koti<br />
koristeltiin koivun- ja pajun-<br />
oksin ja paperista tehdyin<br />
koristein. Pöydälle pantiin<br />
pellavaliina kuten joulunakin.<br />
– Ruoaksi laitettiin esimerkiksi<br />
karjalanpaistia. Kerran<br />
eräs sukulainen toi meille<br />
mämmiä Turusta ja sen jälkeen<br />
äiti alkoi tehdä mämmiä itse.<br />
TIINA PIHA<br />
Virsiä ja pipliaa<br />
Virsikirja<br />
Uutuus!<br />
Keskikokoinen, soinnut,<br />
katekismus. Kaksi upeaa<br />
kansivaihtoehtoa. 17,90 €<br />
FarkkUraamattU<br />
kestosuosikki!<br />
Pienoisraamattu, vetoketju<br />
ja oikea tasku etukannessa.<br />
24 €<br />
rippi- ja koUlUraamattU<br />
myös tuunattava!<br />
Pienoisraamattu, kuvakannet,<br />
monipuoliset kartta- ja liiteosat.<br />
11 värikästä kansivaihtoehtoa.<br />
Pyydä tarjous!<br />
Tilaukset: myynti@piplia.fi<br />
puh. 010 838 6520<br />
PL 54 | 00241 HELSINKI | www.piplia.fi | myynti@piplia.fi | www.pipliakauppa.fi
26 Y H d E S SÄ Y H d E S SÄ 27<br />
Rakkaamme, ruustinna<br />
Eeva Maria<br />
SAINIO<br />
o.s. Vuorinen<br />
s. 3.7.1923 Turussa<br />
k. 17.2.2013 Salossa<br />
Kiitollisina muistaen ja ikävöiden<br />
Arto<br />
Maria, Sami, Sauli, Ilkka ja Ulla<br />
Anna, Antti, Alpo ja Arvo<br />
Helena, Tuukka ja Neea<br />
Elina ja Jukka<br />
Tuomo ja Satu<br />
Emmi, Markku ja Aatos<br />
Timo ja Tuovi<br />
Asko, Nina, Maaria ja Sanni<br />
Jää lähellemme, Jeesus,<br />
jää kaikkiin vaiheisiin,<br />
myös luopumiseen, lähtöön,<br />
suruihin suurimpiin.<br />
Vain sinä, Herra kannat<br />
ja meidän kasvaa annat<br />
armosi turvissa.<br />
Virsi 464:4<br />
Olemme siunanneet äidin 9.3. isän viereen odottamaan ylösnousemuksen iloa.<br />
Kiitos kaikille muistamisesta ja osanotoista.<br />
Missio toteutti<br />
unelman<br />
VAPAAEHTOISENA Brita ja Ilkka Iloniemi<br />
iloitsevat evankelioimiskampanjasta.<br />
Olemme Brita ja Ilkka<br />
Iloniemi Naantalista.<br />
Kuulumme Naantalin evankelis-luterilaiseen<br />
seurakuntaan<br />
ja vapaaehtoistyö on meille<br />
sydämen asia. Olemme palvelleet<br />
vapaaehtoisina muun<br />
muassa Alfa-kursseilla. Tällä<br />
hetkellä olemme mukana<br />
60 varsinaissuomalaisen seurakunnan<br />
yhteisessä voimanponnistuksessa,<br />
Mahdollisuus<br />
muutokseen -mediamissiossa.<br />
Se on yhteiskristillinen evankelioimiskampanja,<br />
joka kertoo<br />
Jumalan teoista ihmisten<br />
elämäntarinoiden kautta.<br />
Rukoilemme, jaamme kirjoja<br />
toritapahtumissa ja marketeissa<br />
ja kutsumme ihmisiä<br />
seurakuntien tilaisuuksiin.<br />
Brita on mukana myös mission<br />
mediatiimissä.<br />
Sytyimme vapaaehtoistyölle<br />
sen jälkeen, kun tulimme<br />
seurakunnan yhteyteen Alfakurssin<br />
kautta vuonna 2006.<br />
Vapaaehtoistoiminta on meille<br />
mahdollisuus kertoa ilosanomaa<br />
muillekin ja kokea<br />
yhteisöllisyyttä. Brita on ollut<br />
nyt puolitoista vuotta työttömänä<br />
ja hän on siksi voinut<br />
antaa erityisen paljon aikaa vapaaehtoistyöhön.<br />
Olemme iloisia ja ylpeitä kirkosta,<br />
koska seurakuntamme<br />
lähti rohkeasti mukaan Mahdollisuus<br />
muutokseen -missioon<br />
ja mahdollisti siihen osallistumisen<br />
meille kaikille. Se ei ollut<br />
mitenkään itsestään selvää.<br />
Meille kirkko on valo, joka antaa<br />
voimaa ja positiivisuutta.<br />
Kirkko on mahdollisuus muutokseen!<br />
Juuri tämä missio on<br />
yksi toteutunut unelmamme<br />
vapaaehtoistyössä. Rukouspiirissämme<br />
olemme viisi vuotta<br />
rukoilleet seurakuntamme<br />
puolesta ja meille tämä kam-<br />
panja on konkreettinen rukousvastaus.<br />
Ehkä vielä joskus<br />
teemme jotakin tällaista<br />
jossakin muuallakin.<br />
Saamme ajan riittämään vapaaehtoistyöhön<br />
siten, että<br />
tuemme toisiamme. Iloisen<br />
ja alttiin mielen ja hyvän tahdon<br />
avulla aika jotenkin vain<br />
riittää. Nykyisessä elämäntilanteessa<br />
Brita voi käyttää vapaaehtoistyöhön<br />
paljonkin<br />
aikaa, Ilkka puolestaan antaa<br />
oman panoksensa työssäkäynnin<br />
ohella.<br />
Kyllähän tämä vie mennessään<br />
ja tietysti se on myös pois<br />
jostakin. 18-vuotiaan tyttä-<br />
TIIna PIha<br />
NIMITYKSET<br />
Suur-Helsingin<br />
Israelin Ystävät<br />
ry:n vuosikokous<br />
valitsi<br />
13.3. uudeksi<br />
puheenjohtajakseen<br />
luterilaisen pastorin erkki o<br />
aurasen Helsingistä. Yhdistys<br />
toimii Israelin valtion ja kansan<br />
hyvinvoinnin edistämiseksi.<br />
Nimitysuutiset-palstalla julkaistaan<br />
maksutta seurakuntien<br />
ja kristillisten järjestöjen nimitysuutiset,<br />
tunnustukset ja palkinnot.<br />
Uutisen ja kuvan voi lähettää:<br />
nimitysuutiset@kotimaa.fi<br />
APURAHAT<br />
Suomen Kirjallisuuden Seuran<br />
jakamat apurahat 2013:<br />
Ilkka ja brita<br />
Iloniemelle on<br />
tärkeää, että<br />
kristinusko elää<br />
ja voi hyvin<br />
suomessa.<br />
remme mielestä olemme aina<br />
menossa.<br />
jaksamme tehdä vapaaehtoistyötä,<br />
koska saamme vastalahjaksi<br />
toisilta ihmisiltä aivan<br />
valtavasti. Antaessaan aina saa.<br />
Yksin näivettyisimme. Koemme<br />
tärkeäksi, että kristinusko<br />
elää ja voi hyvin Suomessa ja<br />
haluamme osaltamme olla rakentamassa<br />
yhteisöllisyyttä.<br />
Ihmiset ovat vieraantuneet toi-<br />
Pentti ja Eeva Lylyn rahaston<br />
apuraha (15 000): FM Teemu<br />
Jokilaakso väitöskirjatyöhön<br />
”Pyhyyden esittäminen<br />
modernissa suomalaisessa<br />
kirjallisuudessa 1950-luvulta<br />
nykypäivään”.<br />
TUTKINNOT<br />
Helsingin yliopiston teologisessa<br />
tiedekunnassa 25.3. suoritetut<br />
tutkinnot<br />
Teologian kandidaatti: Markus<br />
aitamäki, Päivi Juvonen, helena<br />
Leppänen, elina niemelä, Jussi<br />
Parviainen, Katja saarikoski,<br />
riikka suomalainen.<br />
seuraava<br />
Kotimaa<br />
ilmestyy 11.4.<br />
sistaan. Uskon ja seurakunnan<br />
kautta ihmiset voivat löytää toinen<br />
toisensa.<br />
Olemme kokeneet valtavasti<br />
onnistumisen iloa, kun Mahdollisuus<br />
muutokseen -missioon<br />
on lähtenyt mukaan näin suuri<br />
joukko vapaaehtoisia. Olemme<br />
saaneet nähdä, kuinka asia<br />
on koskettanut ja yhdistänyt<br />
ihmisiä.<br />
TIINA PIHA<br />
Lisätietoja: muutokseen.fi<br />
27<br />
K O T I M A A 2 8 . 3 . 2 0 1 3 K O T I M A A 2 8 . 3 . 2 0 1 3<br />
PALVELUHAKEMISTO<br />
voimasanoja<br />
PIPLiA.<br />
puh. 010 838 6500<br />
info@piplia.fi<br />
MYYNTIPALVELU<br />
puh. 010 838 6520<br />
myynti@piplia.fi<br />
www.pipliakauppa.fi<br />
LAHJOITUKSET<br />
FI58 8000 1800 0557 83<br />
www.raamattulahja.fi<br />
Suomen Pipliaseura | www.piplia.fi<br />
PL 54 | 00241 HELSINKI<br />
Upeita paikkoja<br />
leireille, kursseille,<br />
ryhmämatkoille jne.<br />
www.kirkonpaikat.net<br />
www.karjalanevankelinenseura.net<br />
PÄIVÄN TUNNUSSANA<br />
Tikkupolku 1 49400 Hamina<br />
Puh. 05-755 6650 Fax 05-755 6670<br />
Lähetysyhdistys<br />
Rauhan Sana<br />
p. 040 5280 666<br />
www.lyrs.fi<br />
HELSINGIN<br />
RAAMATTU-<br />
KOULU<br />
www.helsinginraamattukoulu.fi<br />
Seurakuntien palvelujärjestö<br />
Elämme armosta, kerromme Jeesuksesta<br />
Kansan Raamattuseura<br />
puh. 0207 681 610 • krs@sana.fi<br />
www.kansanraamattuseura.fi<br />
PALVELUHAKEMISTO<br />
• Leirit • kokoukset • koulutukset<br />
• retriitit • perhe- ja • muut juhlat<br />
kartanomiljöön luonnossa Hirsijärven<br />
rannalla vain100 km Helsingistä Turkuun.<br />
Bergvikintie 43, 25110 Kruusila (Salo)<br />
p. 02-728 6168 tai 050 328 6592<br />
www.bergvik.fi<br />
– elävää hiljaisuutta<br />
Kaikkea maan ja taivaan väliltä.<br />
Laajan valikoiman ja hyvän<br />
palvelun kristillinen kirjakauppa<br />
Hietalahdenranta 13<br />
00180 Helsinki<br />
ma-pe klo 9-17<br />
020 754 2350<br />
www.sacrum.fi<br />
www.kylvaja.<br />
FI57 4405 0010 0212 96<br />
Keräyslupa 2020/2010/3896/ 13.1.2011<br />
Uusheräyksen Keskusliitto ry<br />
www.uusherays.fi, 06 4502 818<br />
SEURAKUNNAT<br />
MAALAHDEN<br />
SEURAKUNTA<br />
Su 31.3. Pääsiäispäivän Ehtoollisjumalanpalvelus<br />
klo 12 kirkossa.<br />
Norrback, Brunell.<br />
Su 7.4. Jumalanpalvelus klo 13<br />
kirkossa. Kirkkokahvit kirkkokodissa.<br />
Rauhanyhdistyksen kirkkopyhä.<br />
Tornberg, Katri Lax.<br />
Su 19.5. Helluntaipäivän kaksikielinen<br />
ehtoollisjumalanpalvelus klo 10<br />
kirkossa. 50 vuotta sitten Maalahdessa<br />
konrmoidulle erityisesti tervetulleita.<br />
Norrback, Brunell.<br />
HUOM! Tilaa tarvittaessa taksikuljetus<br />
päivä aikaisemmin,<br />
puh. 050 511 0025 Lähdesmäki.<br />
MATKAILU APURAHAT<br />
LÄHDE ISRAELIIN<br />
6.–13.102013 Galileassa ja Jerusalemissa 3 pv. ph. 1 299 € + retket lisäh.<br />
Matkan järjestäjä Toiviomatkat. Matkan isäntänä Matti E. Mäkelä.<br />
Ilm. 31.5. mennessä p. 050-572 5820 (varm. klo 12–22).<br />
Kotimaan matkaklubi<br />
Dresden kulttuurin lumoa 30.9.–4.10.2013<br />
Dresden, Saksan merkittävä kulttuurikaupunki, on kokenut vaaliruhtinaiden ja<br />
kuninkaiden loistokaudet, suuret Euroopan sodat ja DDR:n sosialismin. August<br />
Väkevän johdolla Dresden nousi kirkkaimpaan loistoonsa. Kaupunki houkutteli<br />
puoleensa kirjailijoita, säveltäjiä ja muita kulttuurihenkilöitä. Matkan aikana<br />
tutustumme monipuolisesti Dresdeniin, päivän tunnuslauseen synnyinseutuihin<br />
Hernnhutissa sekä Meissenin kuuluisaan posliinikaupunkiin. Mahdollisuus<br />
osallistua Bachin musiikkipäivien konsertteihin sekä päivittäisiin hartaus- ja<br />
yhteis laulutuokioihin. Asiantuntijaoppaana Sirkka-Liisa Aalto sekä Kotimaan<br />
Matkaklubin matkanjohtajana rovasti Jussi Pelto-Piri.<br />
1. päivä: Dresden<br />
Lento Helsinki-Berlin 8.10–9.05 , matka jatkuu Dresdeniin, majoittuminen<br />
hotelliin. Yhteinen vanhan kaupungin kävelykierros ja illallinen.<br />
2. päivä: Meissenin kuuluisa posliinikaupunki<br />
Aamiaisen jälkeen lähdemme Meisseniin, missä vierailemme posliinimuseossa ja<br />
näytöshallissa. Tarinoiden lomassa nautimme ”kolmesta kuumasta huvijuomasta”<br />
– kahvista, teestä ja kaakaosta pikku leivonnaisten kera. Yhteinen kävelykierros<br />
Meissenin vanhassakaupungissa, urkumusiikkituokio sekä lounas. Paluu Dresdeniin.<br />
3. päivä: Dresden<br />
Aamiaisen jälkeen tutustumme Grünes Gewolbe-museoon. Palatsin juhlasalissa<br />
ihailemme koristeltuja juhla-aseita ja varustuksia. Iltapäivällä vapaata aikaa<br />
omatoimiselle ohjelmalle ja ostoksille. Yhteinen illallinen ennen konsertin alkua.<br />
4. päivä: Herrnhutin pikkukaupunki<br />
Aamiaisen jälkeen lähdemme Herrnhutiin, päivän tunnuslauseen synnyinseudulle.<br />
Tutustumme Herrnhutin veljeskunnan historiaan ja nykypäivään, museoon, kirkkosaliin<br />
sekä hautausmaahan. Vierailemme myös Joulutähtien käsityötehtaalla.<br />
Yhteinen lounas. Paluu Dresdeniin.<br />
5. päivä: Berliini<br />
Aamiainen, Berliinin kaupunkikierros. Hieman vapaata aikaa ennen lentokentälle<br />
kuljetusta. Lento Berliini-Helsinki 19.10–22.00.<br />
Matkan hinta: 1395 €/hlö, 1 hh lisämaksusta 175 €.<br />
Palvelumaksu 15 €. 1.4.2013 alkaen 17 €.<br />
Hintaan sisältyy: <br />
-<br />
<br />
tutustumiskohteet ja sisäänpääsymaksut<br />
Lisämaksusta:<br />
18 €, 4. päivä<br />
82 €<br />
<br />
Lisätietoja ja varaukset: Lomalinja Oy puh. 010 289 8100<br />
MY YDÄÄN<br />
Urkurakentamo Veikko Virtasen tekemät<br />
Urut<br />
vuodelta 1979<br />
Uruissa on 12 äänikertaa, kaksi sormiota ja jalkio. Äänikertavalikoiman<br />
ja julkisivun on suunnitellut Asko Rautioaho ja ja äänittänyt Helmuth<br />
Gripentrog. Julkisivu muodostuu Principal 4’:n tina- ja Gemshorn 8’:n<br />
kuparipilleistä, pillejä on yhteensä 732, ramin-puinen urkukaappi.<br />
Seurakunta pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätä korkein tarjous.<br />
Tarjoukset ma 15.4.13 klo 16 mennessä osoitteella<br />
Nurmijärven seurakunta/Vuoriheimo, PL 30, 01901 Nurmijärvi.<br />
Lisätietoja: kiinteistöpäällikkö Raimo Vuoriheimo, 050 511 2308 tai<br />
raimo.vuoriheimoevl.<br />
TAPAHTUMIA<br />
Kirkonrakentajien<br />
foorumin seminaari Turussa 8.4.2013<br />
Kirkko polttopisteessä – miten<br />
sitouttaa nykysuomalaiset<br />
kirkkoonsa?<br />
Maanantaina 8.4.2013 klo 9:00 alkaen Kirkonrakentajien<br />
foorumi/ Hengen uudistus kirkossamme järjestää Turun<br />
arkkihiippakunnan ja Turun Mikaelinseurakunnan<br />
kanssa ajankohtaisen, koko päivän seminaarin. Paikkana<br />
Mikaelinseurakunnan seurakuntakoti, Puistokatu 13, Turku.<br />
Seminaarin työskentelyn näkökulmia:<br />
■ Läheisyys ja myötäeläminen seurakuntaelämässä<br />
■ Yhteisöllisyys kirkon jäsenyyteen sitouttajana<br />
■ Vapaaehtoisuus kirkon uutena voimavarana<br />
■ Hengellisen kasvun tukeminen nuoriso-, diakonia- ja<br />
aikuistyössä<br />
Mukana mm.<br />
arkkipiispa Kari Mäkinen, toimittaja Marketta Mattila,<br />
kirkkoherra Jouni Lehikoinen, dekaani Timo Tavast,<br />
hiippakuntasihteeri Mika Mäntyranta, hiippakuntasihteeri<br />
Anssi Nurmi, pastori Marko Huhtala<br />
.kirkonrakentajienfoorumi.<br />
PAIKKOJA AVOINNA<br />
APURAHAT<br />
Seurakuntien Talousneuvoston Säätiö julistaa haettavaksi apurahat<br />
kirkon taikka seurakuntien hallintoa tai taloutta koskevien tutkimusten<br />
tai julkaisujen tekemiseen. Myös muu perusteltu kirkollinen tarkoitus<br />
saatetaan hyväksyä. Apurahan suuruus riippuu tutkimuksen tai<br />
julkaisun luonteesta ja laajuudesta.<br />
Vapaamuotoinen hakemus, johon sisältyy tutkimus- tai julkaisusuunnitelma,<br />
pyydetään toimittamaan viimeistään perjantaina<br />
26.4.2013 säätiölle osoitteella Näädänkatu 25, 05460 Hyvinkää.<br />
Lähempiä tietoja saa Tapani Heinämäeltä (puh. 019-418 960<br />
ja 050-598 3484).<br />
Seurakuntien Talousneuvoston Säätiön hallitus<br />
Kappalaisemme Pekka jää eläkkeelle 1.8.2013,<br />
joten haemme uutta kappalaista kauniiseen<br />
Oulujokivarteen Muhokselle<br />
Muhoksen seurakunnan<br />
KAPPALAISEN VIRKA<br />
on haettavana Oulun hiippakunnan tuomiokapitulissa<br />
25.4.2013 mennessä.<br />
Oulun hiippakunnan tuomiokapitulille osoitetut hakemukset<br />
osoitteeseen PL 85, 90101 Oulu tai klo 15 mennessä käyntiosoitteeseen<br />
Ojakatu 1.<br />
Virka edellyttää suomenkielen erinomaista suullista ja kirjallista<br />
taitoa sekä ruotsin kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa.<br />
Seurakunnassamme on n 7.700 jäsentä, kolme pappia, yhteensä 19<br />
työntekijää. Kappalaisen viran palkkauksen vaativuusryhmä on 602.<br />
Työalasta sovitaan erikseen.<br />
Lisätietoja antaa kirkkoherra Jouni Heikkinen<br />
jouni.heikkinen@evl., 040 5525 810<br />
Tietoa Muhoksesta: www.muhoksenseurakunta.<br />
Kirkkoneuvosto<br />
Eskilstuna seurakunnassa on haettavana<br />
URKURIA/KANTTORIA<br />
ruotsinsuomalaiseen työhön<br />
Lähetä hakemuksesi viimeistään 2013-04-30.<br />
Tarkemmat tiedot:<br />
www.svenskakyrkan.se/eskilstuna ><br />
Lediga tjänster (Avoimet työpaikat)
30 K O T I M A A 2 8 . 3 . 2 0 1 3 K O T I M A A 2 8 . 3 . 2 0 1 3<br />
Y H d E S SÄ Y H d E S SÄ 31<br />
MINUN RUKOUKSENI Marko Pekkarisen yksi rukous muutti koko elämän.<br />
Olin 26-vuotias ja elämäni oli<br />
aivan sekaisin. En uskonut silloin<br />
Jumalaan, mutta rukoilin<br />
kuitenkin. Sanoin: Jeesus, jos sä<br />
todella olet olemassa, auta nyt!<br />
Tähän hetkeen olin kulkenut<br />
pitkän matkan. Lapsuuden<br />
kodissani vietettiin varsin suomalaista<br />
perhe-elämää: äiti oli<br />
raitis ja isä joi paljon. Kun olin<br />
pieni, äiti opetti minulle iltarukoukseksi<br />
Levolle laske Luojani.<br />
Isä kuoli kun olin 9-vuotias,<br />
ja pari vuotta myöhemmin sain<br />
isäpuolen.<br />
Viinaa ei kotona<br />
enää juotu, mutta<br />
aloitin omat viina-<br />
kokeilut13-vuotiaana. Pelasin<br />
jalkapalloa 16-vuotiaaksi<br />
asti, mutta<br />
kun orastava naissuhde<br />
kariutui, kaikki seisahtui.<br />
Lääkitsin tuskaani viinalla ja<br />
varsin pian myös pillereillä<br />
ja pilvellä. Kun tulin täysiikäiseksi<br />
ja muutin pois kotoa,<br />
syöksykierre alkoi. Elämääni<br />
tulivat kovemmat huumeet ja<br />
omaisuusrikokset. 26-vuotiaana<br />
jouduin vankilaan.<br />
helsinkiläinen<br />
Marko Pekkarinen,<br />
33, on kiitollinen<br />
uudesta<br />
elämästään.<br />
”Jeesus, jos olet<br />
olemassa, auta nyt!”<br />
nukuin<br />
paremmin<br />
kuin koskaan<br />
aiemmin elämäni<br />
aikana.<br />
Istuin ensimmäistä iltaa Riihimäen<br />
vankilassa. Mieleeni<br />
tulivat aiemmin kuulemani<br />
opetukset Jeesuksesta. Rukoilin:<br />
”Jeesus auta nyt.” Ja Jeesus<br />
vastasi heti. Kuulin selkeästi,<br />
kun joku sanoi: ”Ole rauhallisella<br />
mielellä, kaikki muuttuu<br />
vielä hyväksi.”<br />
Suunnaton rauha valtasi<br />
minut. Tiesin, että Jumala on<br />
olemassa. Tuskin elämä olisi<br />
muuttunut, jos en olisi saanut<br />
niin voimakasta kokemusta.<br />
Olen aina ollut<br />
epäileväinen.<br />
Menin nukkumaan,<br />
ja nukuin<br />
paremmin kuin<br />
koskaan aiemmin<br />
elämäni<br />
aikana.<br />
Jeesuksen<br />
tuleminen elämääni näkyi<br />
heti seuraavana päivänä,<br />
sillä minulla ei ollut enää<br />
pakonomaista tarvetta käyttää<br />
päihteitä. Elämäni oli edelleen<br />
sekaisin, mutta mieli<br />
oli rauhallinen. Sain eräältä<br />
vangilta raamatun, jota aluksi<br />
piilottelin.<br />
Kuulun helluntailaiseen Vantaan<br />
Minttukirkkoon. Vuonna<br />
2008 tapasin vaimoni. Perheeseemme<br />
kuuluu nyt kaksi yhteistä<br />
lasta sekä yksi minun ja<br />
kaksi vaimon lasta.<br />
Erityisen kiitollinen olen<br />
siitä, ettei tarvitse enää elää sitä<br />
vanhaa elämää. Suurinta iloa<br />
elämääni ovat tuoneet lapset.<br />
Vuosia sitten lääkärit nimittäin<br />
sanoivat, että tuskin saisin<br />
lapsia, koska olin käyttänyt<br />
kasvuhormoneja ja päihteitä.<br />
Elämäni vaikeista hetkistä<br />
olen oppinut sen, että niistä voi<br />
selvitä. Minun vaikeuksistani<br />
voi olla hyötyä myös muille.<br />
Olen tällä hetkellä puheenjohtajana<br />
päihdeongelmaisia<br />
auttavassa Vastuunkantajat<br />
ry:ssä ja hallituksen jäsenenä<br />
Helsingin kaupungin Seniorisäätiössä.<br />
Elän päivän kerrallaan. Työskentelen<br />
tällä hetkellä omakotitalkkarina<br />
ja muuttomiehenä.<br />
Jossakin vaiheessa voisimme<br />
lähteä lähetystyöhön johonkin<br />
islamilaiseen maahan, evankeliumia<br />
levittämään.<br />
TARjA VÄNSKÄ<br />
MaTTI KarPPInen<br />
ENSI PYHÄNÄ<br />
PITKÄPERjANTAI<br />
Pitkäperjantai on aiheeltaan<br />
Jumalan Karitsa.<br />
Tekstit: Psalmi: Ps. 22: 7–20,<br />
Jes. 53, Hepr. 5:7–10, Luuk.<br />
23:32–46.<br />
Liturginen väri on musta.<br />
Ei alttarikynttilöitä.<br />
jeesuksen kuolinhetki on<br />
aiheeltaan Jeesus kuolee.<br />
Tekstit: Luuk. 23:44–49, Matt.<br />
27:45–56, Mark. 15: 33–41.<br />
Pitkäperjantain ilta on aiheeltaan<br />
”Jeesus haudataan”.<br />
Tekstit: Ps. 142, Jes. 53:9–11,<br />
Luuk. 23:47–56.<br />
Rukous<br />
Herra, me kiitämme sinua<br />
siitä, että ristisi on pystytetty<br />
keskelle tätä maailmaa.<br />
Hiljennä meidät sen edessä,<br />
niin että voimme kuulla ja<br />
ottaa vastaan sen sanoman.<br />
Anna ristin todistaa läsnäolostasi<br />
ja rakkaudesta, joka<br />
voittaa kärsimällä. Paina pyhä<br />
kuvasi syvälle sydämeemme.<br />
Sinulle olkoon ylistys<br />
ikuisesti.<br />
HILjAINEN LAUANTAI<br />
Hiljainen lauantai on aiheeltaan<br />
”Jeesus haudassa”.<br />
Tekstit: Job 19:25–27, 1. Piet.<br />
3:18–22, Matt. 27:62–66.<br />
Liturginen väri on musta.<br />
Ei alttarikynttilöitä.<br />
MAIjA P.<br />
Pääsiäisyö on aiheeltaan<br />
”Kristus on voittanut kuoleman”.<br />
Tekstit: Ps. 30: 2–6 , 1. Moos.<br />
1:1–5, 26–28 (29–30) 31– 2: 1; 1.<br />
Moos. 8:1–12 (18–22), 2. Moos.<br />
14:8, 10–16, 21–22.<br />
Liturginen väri on valkoinen.<br />
Alttarilla on kuusi kynttilää.<br />
Rukous: Pääsiäisyö:<br />
Pyhä Jumala, rakas taivaallinen<br />
Isä. Kiitämme sinua pääsiäisen<br />
suuresta salaisuudesta. Poikasi<br />
Jeesus on noussut haudasta.<br />
Hän elää! Hän kantoi ristillä<br />
kaikki meidän syntimme. Hän<br />
voitti pimeyden ja kuoleman<br />
vallat. Ylistämme ja kiitämme<br />
sinua voimastasi ja rakkaudestasi.<br />
Anna meidän joka päivä<br />
elää pääsiäisen ilossa ja ylösnousemuksen<br />
toivossa. Kiitos,<br />
että kuulet meitä Jeesuksen<br />
tähden.<br />
1. PÄÄSIÄISPÄIVÄ<br />
1. pääsiäispäivän aiheena<br />
on ”Kristus on ylösnoussut!”.<br />
Tekstit: Ps. 118: 15–23 (24),<br />
Hoos. 6:1–3, 1. Kor. 15:1–8<br />
(9–10) 11, Luuk. 24:1–12.<br />
Liturginen väri on valkoinen.<br />
Alttarilla on kuusi kynttilää.<br />
Rukous<br />
Rakas taivaallinen Isämme.<br />
Kiitämme sinua pääsiäisaamun<br />
salaisuudesta. Ihme<br />
on tapahtunut. Jeesuksen<br />
hauta on tyhjä. Se mitä on<br />
tapahtunut, on niin suurta,<br />
että meidän on vaikea<br />
sitä ymmärtää. Ylistämme<br />
voimaasi ja rakkauttasi, joka<br />
on kuolemaakin suurempi.<br />
Täytä meidät kaikki<br />
pääsiäisaamun toivolla ja<br />
ilolla. Ole ylistetty ikuisesti.<br />
2. PÄÄSIÄISPÄIVÄ<br />
2. pääsiäispäivän aiheena<br />
on ”Ylösnousseen kohtaaminen”.<br />
Tekstit: Ps. 16: 8–11, Joona<br />
2, Ap. t. 10:34–43, Luuk.<br />
24:13–35.<br />
Liturginen väri on valkoinen.<br />
Alttarilla on neljä kynttilää.<br />
SUNNUNTAI 7.4.<br />
Sunnuntai 7.4. on aiheeltaan<br />
”Ylösnousseen todistajia”.<br />
Tekstit: Ps. 116: 1–9, Jes.<br />
43:10–12, 1. Joh. 5:4–12, Joh.<br />
20:19–31.<br />
Liturginen väri on valkoinen.<br />
Alttarilla on neljä kynttilää.<br />
Rukous<br />
Kaikkivaltias Jumala, me<br />
kiitämme sinua, että olemme<br />
saaneet viettää pääsiäistä ja<br />
tulla osallisiksi ylösnousemuksen<br />
lahjasta. Säilytä tämä<br />
ilosanoma sydämissämme.<br />
Lahjoita meille voimasi, että<br />
kuolisimme joka päivä pois<br />
synnistä ja saisimme nousta<br />
uuteen elämään. Kuule meitä<br />
Poikasi Jeesuksen Kristuksen,<br />
meidän Herramme tähden.<br />
Radio- ja tv-ohjelmat sivulla<br />
29.<br />
ESIRUKOUKSIA<br />
Pyydän rukoilemaan tyttäreni<br />
puolesta, joka joutuu<br />
luopumaan asunnostaan,<br />
jos ei saa töitä.<br />
”Hätääntynyt äiti”<br />
Pyydän esirukousta aikuisen<br />
kummityttöni puolesta.<br />
Hän on työtön ja hänellä on<br />
syvä masennus sekä fyysisiä<br />
sairauksia. Välillä menee<br />
paremmin, välillä huonommin.<br />
Kevät on vaikeaa aikaa.<br />
Rukoilkaa, että hänen<br />
asiansa järjestyisivät.<br />
”Kummitäti”<br />
ruumista ei ole<br />
Luukkaan evankeliumi<br />
24: 1–12<br />
1 Ensimmäisenä päivänä sapatin<br />
jälkeen naiset jo aamuvarhaisella<br />
menivät haudalle<br />
ja ottivat hankkimansa tuoksuöljyt<br />
mukaan. 2 He havaitsivat,<br />
että kivi oli vieritetty<br />
haudan suulta, 3 ja kun he menivät<br />
sisälle hautaan, he eivät<br />
löytäneet Herran Jeesuksen<br />
ruumista. 4 Kun he olivat ymmällä<br />
tästä, heidän edessään<br />
seisoi yhtäkkiä kaksi miestä<br />
sädehtivän kirkkaissa vaatteissa.<br />
5 Naiset pelästyivät ja<br />
painoivat katseensa maahan.<br />
Mutta miehet sanoivat heille:<br />
”Miksi etsitte elävää kuolleiden<br />
joukosta? 6 Ei hän ole<br />
täällä, hän on noussut kuolleista.<br />
Muistakaa, mitä hän sanoi<br />
teille ollessaan vielä Galileassa:<br />
7 ’Näin täytyy käydä: Ihmisen<br />
Poika annetaan syntisten<br />
ihmisten käsiin ja ristiinnaulitaan,<br />
mutta kolmantena päivänä<br />
hän nousee kuolleista.’” 8<br />
Silloin he muistivat, mitä Jeesus<br />
oli puhunut. 9 Haudalta<br />
palattuaan naiset veivät tästä<br />
sanan yhdelletoista opetuslapselle<br />
ja kaikille muille. 10<br />
Nämä naiset olivat Magdalan<br />
Maria, Johanna ja Jaakobin äiti<br />
Maria, ja vielä muitakin oli<br />
heidän kanssaan. He kertoivat<br />
kaiken apostoleille, 11 mutta<br />
nämä arvelivat naisten puhuvan<br />
omiaan eivätkä uskoneet<br />
heitä. 12 Pietari lähti kuitenkin<br />
juoksujalkaa haudalle. Kurkistaessaan<br />
sisään hän näki ainoastaan<br />
käärinliinat, ja hän lähti<br />
pois ihmetellen mielessään sitä,<br />
mikä oli tapahtunut.<br />
Pääsiäinen on kristinuskontiivistymä.Pääsiäisviikko<br />
on viikko, johon<br />
mahtuu kaikki,<br />
ja samalla se on viikko, joka<br />
muutti kaiken.<br />
Tuona viikkona Jeesus<br />
tuli Jerusalemiin. Siellä hän<br />
saarnasi, kiisteli oppineiden<br />
kanssa, asetti ehtoollisen, tuli<br />
petetyksi, kuoli ja haudattiin.<br />
Kolmantena päivänä hän nousi<br />
ylös. Siinä se. Maailma ei tuon<br />
jälkeen ollut entisensä.<br />
Pääsiäisen ydin on ristiinnaulitsemisessa<br />
ja ylösnousemuksessa.<br />
Ristiinnaulitseminen on aina<br />
puhutellut minua enemmän.<br />
Sen tarina on jykevämpi:<br />
fariseukset halusivat häirikös-<br />
DesIGn PIcs / chrIsTIan faITh<br />
tä eroon, Pilatus pesi kätensä,<br />
Juudas petti, Jahve jätti ja<br />
kansa vaati ristille.<br />
Ylösnousemuksen rooli on<br />
siinä, että se ikään kuin peruuttaa<br />
tapahtuneen. Kuolema<br />
ei ollutkaan kuolema, vaan<br />
alku jollekin muulle.<br />
Juuri ylösnousemuksen<br />
kautta ristiinnaulitsemisesta<br />
tuli käänteentekevä tapahtuma.<br />
Jos Jeesus olisi vain<br />
kuollut ristille, pääsiäistä<br />
vietettäisiin edelleenkin Egyptistä<br />
pääsyn muistoksi hyvin<br />
pienellä porukalla.<br />
Ylösnousemus oli pikemminkin<br />
loppukaneetti kuin alkuperäinen<br />
tapahtuma.<br />
Tarkoitan sitä, että ylösnousemus<br />
sinetöi ja vahvisti sen,<br />
mitä ristiinnaulitsemisessa oli<br />
jo tapahtunut: ristiinnaulitsemisessa<br />
uhrattiin viaton, kuten<br />
tuon tapahtuman perillisinä<br />
hyvin tiedämme.<br />
Olennaisinta on, että<br />
jälkipolvien lisäksi jo itse<br />
tapahtumien hetkellä kaikki<br />
läsnäolijat tiesivät saman.<br />
Varhaiset uskonnot näet<br />
perustuivat poikkeuksetta<br />
uhraamiseen. Uhraamisen<br />
ideana oli pahan poistaminen<br />
yhteisöstä valitun syntipukin<br />
kautta. Uhraaminen lepytti<br />
vihan tunteet ja palautti järjestyksen.<br />
Melkein<br />
kuin olisi ministerin<br />
saanut<br />
erottaa.<br />
Jeesuksen<br />
kuolemaan sen<br />
sijaan liittyi<br />
tietoisuus siitä,<br />
että uhriksi<br />
joutunut mies ei<br />
ollut syyllistynyt<br />
yhtään mihinkään.<br />
Viaton<br />
uhri on huono<br />
syntipukki, kun malka löytyykin<br />
katsojan silmästä.<br />
Ristiinnaulitseminen teki<br />
siten kaikista syyllisiä, ja<br />
ylösnousemus antoi kaiken anteeksi.<br />
Perisynti ja armo seurasivat<br />
toisiaan kolmen päivän<br />
sisällä. Kristinuskon ydin on<br />
juuri näissä kahdessa tapahtumassa<br />
ja niiden välisessä suhteessa.<br />
Kolmantena kivijalkana on<br />
naisten löytämä tyhjä hauta.<br />
Kristinuskoa ei perustet-<br />
Kolmantenakivijalkana<br />
on naisten löytämä<br />
tyhjä hauta. Kristinuskoa<br />
ei perustettu<br />
murhatun ruumiin<br />
äärelle kansakuntien<br />
ja valtioiden<br />
tapaan.<br />
tu murhatun ruumiin äärelle<br />
kansakuntien ja valtioiden tapaan.<br />
Maallisten yhteisöjen myyt-<br />
tisenä ytimenä<br />
ja tradition alkuna<br />
on veriuhri,<br />
ruumis, kuten<br />
sankarillinen<br />
sotilas tai piispa<br />
Henrikin hengiltäkumauttanut<br />
Lalli, joka<br />
itsekin kohtasi<br />
kohtalonsa.<br />
Jeesuksen<br />
tyhjän haudan<br />
viesti on se,<br />
että tätä ruumista ei ole. Se on<br />
ylösnoussut. Lunastettu. Rikos<br />
on jollakin hyvin epäselvällä<br />
tavalla annettu anteeksi. Tässä<br />
on aidosti mahdollisuus uuden<br />
syntymiseen. Se onkin pääsiäisen<br />
viesti.<br />
jUKKA<br />
RELANdER<br />
Kirjoittaja<br />
pohtii<br />
evankeliumitekstejä<br />
viikoittain.
32<br />
Y H d E S SÄ<br />
Villapaitainen vahti<br />
LUOMAKUNTA Lammas on mainio maisemanhoitaja.<br />
Elettiin ensimmäisen pääsiäisen aikoja.<br />
Sillä seudulla oli lampaita kedolla,<br />
ja niiden keskuuteen levisi sana, että<br />
lähipäivinä Golgatalla tapahtuisi jotain<br />
suurta.<br />
Lampaat lähtivät vaivihkaa hivuttautumaan<br />
kohti Pääkallonpaikaksi<br />
kutsuttua mäkeä.<br />
Mitään ei kuitenkaan<br />
tapahtunut. Lampaat<br />
odottivat kärsivällisesti<br />
paikoillaan, mutta öisin<br />
ne palelivat.<br />
Kunnes vihdoin eräänä<br />
päivänä Golgataa lähestyi<br />
kulkue, jonka kärjessä<br />
kulki mies ristiä kantaen.<br />
Lampaat seurasivat<br />
tapahtumia hiljaisuuden<br />
ja kauhun tuntein.<br />
Kun Jeesus oli naulittu<br />
ristille ja hän oli kuollut,<br />
ihmiset lähtivät koteihinsa. Mutta<br />
lampaat jäivät yhä paikoilleen – ja<br />
yöstä tuli erityisen kylmä.<br />
Silloin Jumala käski enkelinsä lampaiden<br />
luokse.<br />
– Meidän Luojamme lähetti teille<br />
villapaidat, jotta ette enää palele ollenkaan,<br />
kun seuraatte pelastushistoriaa,<br />
enkeli sanoi lampaille.<br />
Niin lampaat pukivat lämpimät<br />
Kun<br />
Jeesus<br />
oli naulittu<br />
ristille ja hän<br />
oli kuollut, ihmiset<br />
lähtivät koteihinsa.<br />
Mutta lampaat<br />
jäivät yhä paikoilleen<br />
– ja yöstä tuli<br />
erityisen kylmä.<br />
paidat ylleen. Siitä lähtien niiden villa<br />
on ollut aiempaa paksumpaa.<br />
Lammas (Ovis aries) on noin 10 000<br />
vuotta sitten kesytetty mufflonista.<br />
Lammasrotuja on maailmassa<br />
noin 800. Suomessa on kolme alkuperäisrotua:<br />
suomenlammas, ah-<br />
venanmaanlammas ja<br />
kainuunharmas.<br />
Alunperin lammasta<br />
kasvatettiin lihan ja<br />
maidon vuoksi, mutta<br />
noin 2000 vuotta sitten<br />
tapahtui mutaatio, jonka<br />
ansiosta lampaan karva<br />
alkoi kasvaa jatkuvasti.<br />
Lammas on monipuolinen<br />
hyötyeläin. Siitä<br />
saadaan lihaa, maitoa,<br />
villaa ja nahkoja. Lisäksi<br />
lammas on mainio<br />
terapia- ja maisemanhoitoeläin.<br />
Kristillisessä symboliikassa lampaalla<br />
on erityisasema, sillä kristittyjä<br />
kuvataan lampaiksi ja Kristusta<br />
karitsaksi.<br />
Lampaan läsnäolosta voi aistia miellyttävän<br />
tunteen. Se on sekoitus kulttuuria<br />
ja luomakunnan ihmettä.<br />
OLLI SEPPÄLÄ<br />
Kotimaa toivottaa lukijoilleen<br />
siunattua pääsiäisen aikaa!<br />
Kristus nousi kuolleista,<br />
kuolemalla kuoleman voitti<br />
ja haudoissa oleville<br />
elämän antoi.<br />
Kotimaa ilmestyy<br />
seuraavan kerran 11.4.<br />
easTPress / sePPo J. J. sIrKKa<br />
K O T I M A A 2 8 . 3 . 2 0 1 3<br />
noin 2000 vuotta<br />
sitten tapahtui<br />
mutaatio, jonka<br />
takia lampaan<br />
karva alkoi kasvaa<br />
jatkuvasti.<br />
scansTocKPhoTo
Change language