perheyrit ys

tarjolla
KAKsi rAtKAisUA
yhteen vaatimukseen
Kirjoitan tätä kolumnia ennen hallituksen puoliväliriihtä. toivottavasti painettua lehteä lukiessamme
yritysten rahoituskysymyksiin on saatu ratkaisuja.
Finanssikriisin seurauksena on maailmalla tehty järkeviä päätöksiä, joilla pankkien vakavaraisuutta
nostetaan ja velkavivutusta taloudessa vähennetään. Mutta ellei sen vastapainona
paranneta edellytyksiä kartuttaa omaa pääomaa yrityksiin, menetetään vuosikausiksi
investointimahdollisuuksia.
suomessa on herätty verraten hitaasti siihen, millä tavalla rahamarkkinoiden käyttäytyminen
muuttuu pankkisääntelyn myötä. on ajateltu, että pankkiveroa voidaan kerätä 170
miljoonaa euroa ja vaatia merkittäviä muutoksia pankkien omaan rahoitukseen ja vakavaraisuuteen
ilman, että siitä olisi seurauksia. Kaikista näistä muutoksista on seurauksensa.
yritysluotot ovat pankkien sisäisessä kontrollissa riskipainotetuimpia ja supistustoimet ovat
kohdistuneet näihin.
Kuulin eräältä jäseneltämme, miten hän takavuosina sai yrityksensä laajentumiseen sataprosenttisen
lainan. seuraavaan kasvuhankkeeseen hän ei saa lainkaan lainaa. Muutama
kymmenen suurinta yritystä saa joukkovelkakirjoilla rahoitusta suoraan ihmisiltä ja yhteisöiltä,
mutta kymmenille tuhansille muille yrityksille tällaista vaihtoehtoista rahoituskanavaa
ei ole markkinoilla olemassa. Aikanaan kansalaiset tottuivat ostamaan valtion obligaatioita.
niiden tuotto ja varmuus tunnettiin. samanlainen tuote tarvitaan yritysrahoitukseen,
mutta tällaisen uuden kulttuurin rakentaminen vie vuosia.
Maan hallituksessa on ennen puoliväliriihtä tiedostettu rahoitusongelmat. Valtion omat
organisaatiot kuten Finnvera voivat hieman lieventää vaikeuksia, nekään eivät ole koskaan
yksin rahoittamassa hankkeita vaan aina tarvitaan myös muita rahoittajia.
ennen puoliväliriihtä julkista keskustelua käytiin yhteisöveron tuntuvasta alentamisesta.
se jättäisi yritykselle aiempaa enemmän tulorahoituksen kautta syntyvää omaa pääomaa.
Mutta valitettava osa tätä keskustelua on koko ajan se, että alennuksen rinnalla olisi kiristettävä
osinkoverotusta.
osalle yrityksistä osinkovero ei merkitse yhtä paljoa kuin suurimmalle osalle muita yksityisomisteisia
yrityksiä. yrittämiseen kuuluu se, että ”palkkaa” tulee riskinoton jälkeen myös
osinkona. ellei tätä perusideaa ole, miksi meillä on yrittäjyyttä. Miksemme kaikki olisi vain
palkansaajia? siksi koko ajan on riskinä se, että tehdään yksipuolisella arviolla kevennys
yhteen veromuotoon ja laskutetaan siitä kiristämällä toista, joka heikentäisi entistä enemmän
yrittäjän/omistajan motivaatiota. Ja pahimmassa tapauksessa kärjistetään yhä pahemmin
sitä, että eri pääomatuloja verotetaan eri tavalla ja vahvistetaan trendiä siirtää sijoituksia
kiinteistöihin ja korkorahastojen tyyppisiin instrumentteihin.
työllisyydestä, investoinneista ja kasvusta huolta kantavien pitää nyt tunnustaa uusi
lähtökohta. yrityksillä on investointeihin ryhtyessään oltava aiempaan verrattuna omaa
pääomaa selvästi enemmän. saatavan vieraan pääoman ehdot ovat lisäksi uuden ajan
vaatimukseen aiempaa tiukemmat ja marginaali korkeampi. yksittäisiä kasvuhankkeita
tarkastellaan entistä tiukemmalla seulalla. Parhaat yritykset pärjäävät lainamarkkinoilla
kuten ennenkin, mutta monet yritykset saavat jopa ”ei oota” vastaukseksi.
Perheyritysten liitolla on kaksi systeemitason ratkaisua. Molemmilla keinoilla luodaan
edellytykset pääoman kertymiselle yrityksiin ja lisätään omistajien kiinnostusta sijoittaa
riskipitoiseen yritystoimintaan.
1. Perintö- ja lahjavero korvataan myyntivoittoverotuksella.
2. yhteisö-, osinko- ja pääomatuloverotus uudistetaan siten, että kaksi kriteeriä täyttyy:
yrityksiin jää tulorahoituksesta enemmän pääomaa ja omistajan kannalta eri
pääomatulojen verotus muuttuu keskenään yhdenvertaiseksi. yhteisöveron ja
osinkoveron kokonaisvaikutus on näin korkeintaan yhtä suuri kuin kulloinenkin
pääomatuloveron taso.
matti Vanhanen
40 41