Karttaprojektion vaikutus alueittaisten geometristen tunnuslukujen ...
Karttaprojektion vaikutus alueittaisten geometristen tunnuslukujen ...
Karttaprojektion vaikutus alueittaisten geometristen tunnuslukujen ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
UTM-koordinaatistossa käytetään yleisesti ETRS89-järjestelmää (WGS84), jonka eurooppalainen<br />
realisaationa on EUREF. Pitää kuitenkin huomioida että maantieteellisiä koordinaatteja laskiessa ei<br />
koko maapallolla käytetä samaa referenssiellipsoidia. Tällöin ellipsoidiakin on tarvittaessa<br />
vaihdettava (Poutanen, 1998).<br />
Näissä laskelmissa käytetään UTM:lle vertausellipsoidia ED50, jotta laskelmat muiden<br />
projektioiden kanssa olisivat vertailukelpoisia ja jotta YKJ-järjestelmässä olevaa kuntien rajaaineistoa<br />
voidaan käyttää sellaisenaan.<br />
2.4 Keskipisteprojektio<br />
Keskipisteprojektio on Gauss-Krüger projektio, jonka keskimeridiaania on käytetty paikallisia<br />
YKJ:llä laskettuja alueiden keskipisteitä. Keskipisteprojektio ei ole mikään varsinainen<br />
karttaprojektio vaan tässä työssä enemmänkin menetelmä, jonka avulla saadaan tarkimmat<br />
alueelliset tunnusluvut, jotka voidaan määrittää olemassa olevasta aineistosta. Saadulla<br />
menetelmällä saadaan alueen pinta-ala ja ympärysmitta tarkemmaksi kuin laskettaessa esim. KKJkaistoilla.<br />
Tällöin voidaan puhua ” oikeasta” pinta-alasta, ympärysmitasta ja tarkennetusta keskipisteestä, joita<br />
voidaan käyttää apuna vertailussa muihin projektioihin.<br />
Myöhemmin käsiteltävissä kaavioissa KPP:ssa lasketut tunnusarvoja käytetään kaavioiden<br />
vertailuarvoina ja nollatasoina.<br />
2.5 Lambertin projektio<br />
Lambertin projektiolla tarkoitetaan tässä konformista normaaliasentoista kartioprojektiota, joka<br />
tavallisemmin leikkaa Maata pitkin kahden standardiparalleelisuoran avulla. Mittakaava on<br />
vääristymätön näillä paralleeleilla, liian pieni paralleelien välissä ja liian suuri näiden ulkopuolella.<br />
Standardiparalleelien kanssa samalla pallonpuoliskolla oleva napa kuvautuu pisteenä, joka sijaitsee<br />
meridiaanien leikkauspisteessä. Lambertin kartioprojektio sopii hyvin sellaisten alueiden<br />
projektioksi, joiden muoto pitkittäinen itä- ja länsisuunnassa eikä pohjois- ja eteläsuunnassa niin<br />
kuin Suomi sattuu olemaan. Tämän vuoksi Lambertin käyttö Suomessa on ollut vähäistä.<br />
Meridiaanit ovat kohtisuorassa paralleeliympyröitä vastaan. Näiden välimatka vaihtelee ollen<br />
lähempänä toisiaan projektion keskellä(Kuva 4). Käytettäessä kahta standardiparalleelia, joiden<br />
j¡ leveyssuhteet l¢ ovat j ja ja origon koordinaatit ja j0 saadaan kuvausyhtälöt (Bugayevskiy ja<br />
Snyder, 1995).<br />
ln m 1 - ln m 2<br />
n =<br />
ln t<br />
x = E f + r sinf<br />
1 - ln t 2<br />
Ef = valeitä<br />
m 1<br />
y = N f + r0<br />
- r cosf<br />
Nf = valepohjoinen<br />
F = , n ( nt 1 )<br />
cosj<br />
n<br />
i<br />
mi<br />
=<br />
, i = 1,<br />
2<br />
r = a ¼ F ¼ t ,<br />
1/<br />
2<br />
f = n ¼ ( l - l )<br />
2 2 ( 1-<br />
ex sin j )<br />
i<br />
tan(<br />
P / 4 - ji<br />
/ 2)<br />
[ ( 1-<br />
ex * sin j ) / ( 1+<br />
ex * sin j ) ]<br />
ti =<br />
e / 2<br />
i<br />
i<br />
,<br />
i = 1,<br />
2,<br />
f<br />
Lambertin paralleeleista ei ole tehty varsinaista standardia, mutta yleisemmin käytetään Deetzin ja<br />
Adamsin määritystä, jonka mukaan Lambertin projektiokaistan konfigurointikerroin k = 6<br />
0<br />
8
Change language