Karttaprojektion vaikutus alueittaisten geometristen tunnuslukujen ...

Karttakoordinaatiston kaistoilla ellipsoidin kuvaaminen tasopinnalle aiheuttaa mittakaavavirheen,
joka kaistojen reunoilla on 100 mm/km = 100 ppm (Hirvonen, 1945).
2.2.2 Yhtenäiskoordinaatistojärjestelmä YKJ
Yhtenäiskoordinaatistossa koko Suomi on projisoitu yhdelle kaistalle, jonka keskimeridiaani on 27
astetta itäistä pituutta. Sen kohdalla itäkoordinaatin arvo on 3500 km. Peruskoordinaatiston
kolmannen kaistan koordinaatit ovat samat perus- ja yhtenäiskoordinaatistoissa, mutta muiden
kaistojen koordinaatit on muunnettava laskien koordinaatistosta toiseen.
Yhtenäiskoordinaatistossa mittakaavavirhe on suurimmillaan läntisessä Suomessa yli 2000 ppm.
2.2.3 Gauss-Krügerin tasa-aste projektio eli G-K 1°
Tasa-aste projektio ei ole vielä virallinen Suomessa käytettävä karttaprojektio, mutta jos Suomessa
otetaan käyttöön UTM –järjestelmä, niin tällöin voidaan myös tarvita esimerkiksi kunnallista
kaavoitus- ja rakennustoimintaa varten tarkempaa projektiota, johon leveäkaistaisen UTM:n
tarkkuus ei sovellu.
G-K 1°:n keskimeridiaaniksi voidaan valita alueeseen parhaiten sopiva tasa-aste väliltä 19° - 31°.
Tällöin voidaan mittakaavavirheet pitää mahdollisimman pieninä, eikä haitallista korjausta ole kuin
alueen itä- ja länsialueilla. Kaistaa voidaan pitää niin leveänä kuin on tarkoituksen mukaista, jolloin
voidaan luoda kunnille paikallisiakoordinaatistoja, jotka ovat keskenään vertailukelpoisia.
2.3 UTM –projektio
UTM (Universal Transverse Mercator) on myös kulmatarkka poikittaisasentoinen
lieriöprojektio. UTM - projektiossa lieriö kuitenkin leikkaa maapalloa. Keskimeridiaani muodostaa
tasokoordinaatiston x-akselin, mutta mittakaava keskimeridiaanilla on 0.9996. Keskimeridiaanin
molemmin puolin on yksi oikean pituinen leikkausviiva, jolla mittakaavakerroin on 1.
Mittakaavakerroin on siis näiden viivojen välissä alle 1 ja ulkopuolella suurempi kuin 1.
Koordinaatiston y-akselin muodostaa keskimeridiaania vastaan kohtisuorassa oleva päiväntasaaja.
Koordinaatiston origo on näiden akselien leikkauspisteessä. Origoa on myös siirretty länteen
antamalla keskimeridiaanin y-koordinaatille arvo 500 000 m.
UTM – projektio on kehitetty maailmanlaajuisiin sovelluksiin 40-luvun lopulla alun perin USA:n
puolustushallinnon karttalaitoksen toimesta. Tavoitteena oli luoda järjestelmä, jolla pystyttiin
tekemään suurimittakaavaisia karttoja ympäri maailman.
UTM on standardisoitu seuraavin ominaisuuksin:
œ sovellusalue on välillä 80º eteläistä leveyttä ja 84º pohjoista leveyttä
œ projektiokaistan leveys on 6º
œ kaistoja on 60 kappaletta (numerointi 1 – 60, 1. kaista = 180º-174º läntistä pituutta
numeroinnin kasvaessa itään päin)
Suomessa käytettävä UTM – projektio poikkeaa standardista projektiokaistan leveyden
osalta siten, että koko Suomi kuvataan yhdessä 12º levyisessä kaistassa.
Projektiosta voidaan käyttää lyhennettä ETRS-TM35FIN.
Suomessa voidaan soveltaa UTM:n 35 kaistaa, jonka keskimeridiaanina on 27 E astetta (vrt. YKJ).
7