Karttaprojektion vaikutus alueittaisten geometristen tunnuslukujen ...

Koordinaatisto on periaatteessa yksiselitteinen, mutta sen yhteydessä on tärkeää käyttää myös
oikeaa datumia. Datum on maanmittauksen kannalta varsin monimutkainen joukko parametreja,
joiden avulla otetaan huomioon mm. maankuoren vuosittainen liike millimetrintarkasti. Datumina
on käytetty Euroopassa ED 50, joka on ollut tähän mennessä käytetyin Euroopassa ja myös
Suomessa. ED 50:n ja siten myös KKJ-järjestelmän ellipsoidi on ns. Hayfordin ellipsoidi, jonka
parametrit ovat: isoakselin puolikas a = 6 378 388 m ja litistyneisyyssuhde f = 1/297.
ED50:n rinnalla on käytössä myös tarkempi ETRS89 globaali 3D-koordinaattijärjestelmä, jonka
vertausellipsoidina käytetään GRS80 (= melkein sama kuin WGS84). GRS80:n parametrit ovat:
isoakselin puolikas a = 6378137m, jolloin litistyneisyyssuhde f = 1/298,257222101.
ETRS89-järjestelmän Suomessa käytettävänä realisaationa on EUREF-FIN. Nykyisin vielä
käytetään ED50, joka on siis KKJ-järjestelmässä käytetyn vertausellipsoidin pohjana, mutta
tulevaisuudessa tullaan kyllä vähitellen siirtymään EUREF-FIN –järjestelmään, joka on UTM /
ETRS-TM35FIN –projektion datumi (JHS ETRS89 -luonnos).
2.2 Gauss-Krüger -projektio
Gauss-Krüger projektio on yksi tärkeimmistä projektioista, joita Suomessa käytetään. Gauss-Krüger
on konforminen poikittainen lieriöprojektio.
Siinä keskimeridiaani kuvautuu oikeanpituisena suorana viivana sekä ekvaattori kuvautuu suorana
viivana, muttei oikeanpituisena. Lisäksi kulmat pysyvät oikeansuuruisena, joten G-K on
kulmatarkka. Mittakaava on virheetön keskimeridiaanilla.
G-K otettiin maassamme käyttöön 1900-luvun alussa. Alunperin Suomi oli jaettu viiteen
projektiokaistaan, mutta sodan jälkeen kaista 33° jätettiin pois (Hirvonen, 1945).
Lopuista neljästä kaistasta tuli pohja vanhaan valtion järjestelmään, joka uusittiin vuonna 1970
nykyiseen kartastokoordinaattijärjestelmäämme.
2.2.1 Kartastokoordinaattijärjestelmä - KKJ
Suomessa käytetään valtakunnallisina tasokoordinaatistoina kartastokoordinaattijärjestelmän (KKJ)
mukaista peruskoordinaatistoa ja yhtenäiskoordinaatistoa (YKJ). Peruskoordinaatisto perustuu
Gauss-Krüger -projektioon, jossa maapallo on asetettu vaaka-suuntaisen lieriön sisään ja
meridiaanin molemmin puolin on yhteensä 3:n asteen levyinen kaista, joka on maapallon pintaa
viistävän lieriön tasopinnalla. Tästä syystä KKJ-kaistoista voidaan
käyttää tässä työssä myös nimeä G-K 3°.
Suomen alue on esitetty neljässä kaistassa, joiden keskimeridiaanit
ovat 21, 24, 27 ja 30 astetta itäistä pituutta. Peruskoordinaatiston
pohjoisakseli osuu kaistan keskimeridiaaniin ja itäakseli ulottuu
ekvaattorille. Keskimeridiaanin kohdalla itäkoordinaatin arvo on
kaistasta riippuen joko 1500 km, 2500 km, 3500 km tai 4500 km.
Pohjoiskoordinaatti ilmoittaa suoraan etäisyyden päiväntasaajasta.
Suomessa on nykyisin virallisesti käytössä kaistat 1-4, mutta Suomen
äärialueet voidaan esittää myös KKJ 0 ja KKJ 5-kaistoilla (kuva 2).
Kaistat, niissä olevat esimerkkipaikkakunnat ja niitä vastaavat
koordinaattilukemat (m) kaistoilla ovat:
(KKJ 0, 18° , ” Suomen läntisin piste: Märket” ), 500 000m
KKJ 1, 21° , "Vaasa", 1 500 000m
KKJ 2, 24° , "Tampere",2 500 000m
KKJ 3, 27° , "Kotka", 3 500 000m
KKJ 4, 30° , "Joensuu", 4 500 000m
(KKJ 5, 33° , "Suomen itäisin piste: Virmajärvi"), 5 500 000m
Kuva 2 KKJ-kaistat ja niissä olevat
esimerkkipaikkakunnat
6