Karttaprojektion vaikutus alueittaisten geometristen tunnuslukujen ...
Karttaprojektion vaikutus alueittaisten geometristen tunnuslukujen ...
Karttaprojektion vaikutus alueittaisten geometristen tunnuslukujen ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
2 Karttaprojektiot<br />
Karttaprojektioita käytetään kolmiulotteisen ellipsoidipinnan kuvaamiseen tasolle<br />
Karttaprojektiot voidaan ryhmitellä esimerkiksi kuvaustavan, kuvausominaisuuksien,<br />
projisiointipinnan ja käyttötarkoituksen mukaan.<br />
Ellipsoidipinnan kuvaaminen tasolle tapahtuu laskennallisesti projektiokaavoilla, joilla<br />
maantieteellisistä koordinaateista siirrytään tasokoordinaatteihin. Tästä lisää kohdassa 4.2.<br />
Kuvausominaisuuksiensa mukaan projektiot jaetaan pinta-, kulma- tai viivatarkkoihin projektioihin<br />
riippuen siitä, mikä ominaisuus säilyy tasolle siirryttäessä. Projisointipinnan mukaan projektiot<br />
voidaan jakaa vielä tasoprojektioihin, kartioprojektioihin ja lieriöprojektioihin. Tasoprojektioissa<br />
kuvaus tapahtuu suoraan tasolle, kartioprojektioissa kuvaus laitetaan kartiopinnalle, joka leikataan<br />
sitten auki tasoksi. Lieriöprojektioissa kuvaus projisoidaan lieriöpinnalle, joka leikataan auki<br />
tasoksi. Projisiointipinta voi lisäksi sivuta tai leikata maapalloa. Lisäksi se voi olla<br />
normaaliasentoisessa tai poikittaisessa suhteessa maapallon pyörimisakseliin.<br />
Karttaprojektioiden perustyypit (kuva 1)<br />
1. Tasoprojektio, kuvattu annetusta pisteestä<br />
tangenttitasolle, kulmatarkkuus heikko, muodot eri osissa<br />
eivät vastaa oikeaa (stereografiset projektiot)<br />
2. Kartioprojektio, muodostettu maapallon pinnan<br />
leikkaavasta kartiosta, ja muutettu matemaattisesti<br />
pinnaksi (Lambert)<br />
3. Lieriöprojektio (pysty- tai poikittaisasentoinen), pallon<br />
pinta kuvataan sitä sivuavalle tai leikkaavalle lieriölle.<br />
Kulmatarkkuus hyvä (muodot oikeat), mittakaava<br />
paikallisesti. Yleisin karttaprojektio käytössä.<br />
Esimerkkiprojektioita Mercator, Gauss-Kruger ja UTM)<br />
1. 2.<br />
Kuva 1 Karttaprojektioiden perustyypit<br />
Kulmatarkalla karttaprojektiolla esim. valtioiden muodot pysyvät tunnistettavina, mutta niiden<br />
kokovertailu on miltei mahdotonta.<br />
Pintatarkoilla karttaprojektioilla voi vertailla valtioiden kokoa keskenään, mutta niiden muodot<br />
muuttuvat etenkin projektion reuna-alueilla liki tunnistamattomiksi.<br />
Pituustarkoissa projektioissa mittakaava säilyy muuttumattomana koko kartan alueella.<br />
Tässä esiteltävistä karttaprojektioista mainittakoon, että G-K ja UTM –karttaprojektioiden<br />
mittakaavavirheet ovat pituuspiireistä riippuvia, kun taas Lambert ja Mercator –karttaprojektion<br />
mittakaavavirheet johtuvat leveyspiireistä.<br />
2.1 Maantieteelliset koordinaatit ja geodeettiset referenssijärjestelmät<br />
Maantieteelliset koordinaatit määritellään kulmina koordinaatistossa, jonka muodostavat<br />
lähtökohdiksi valitut isoympyrät. Tavallisesti isoympyröinä käytetään ekvaattoria eli päiväntasaajaa<br />
ja Greenwichin kautta kulkevaa 0-meridiaania.<br />
Leveyskoordinaatilla eli latitudilla tarkoitetaan kulmaa, jonka maapallon keskipisteestä<br />
sijaintipaikkaan piirretty vektori muodostaa ekvaattori-isoympyrän kanssa.<br />
Pituuskooordinaatti eli longitudi taas tarkoittaa kulmaa, joka muodostuu valitun 0-meridiaanin ja<br />
sijaintipaikan kautta kulkevan isoympyrän väliin.<br />
Maantieteelliset koordinaatit ilmoitetaan kartoissa yleensä asteina, minuutteina ja sekunteina.<br />
3.<br />
5
Change language