Karttaprojektion vaikutus alueittaisten geometristen tunnuslukujen ...

7 Yhteenveto
Tärkeimmät projektioiden kahdenkeskiset vertailut olivat YKJ:n ja UTM:n välillä sekä G-K 3° eli
KKJ-kaistojen ja G-K 1°:n väliset tunnuslukujen vertailut. Tunnuslukuina käytettiin alueiden pintaalan,
pituuden ja keskipisteen eroja keskipisteprojektioon (KPP). Lisäksi tunnuslukuina käytettiin
myös mittakaava- ja napaluvun korjauksia.
Keskipisteprojektiossa lasketut tunnusluvut ovat ns. oikeita tunnuslukuja, joita käytetään
tutkimuksen vertailuarvoina. Lisäksi alueittaiset mittakaava- ja napaluvun korjaukset laskettiin
kaikissa G-K-projektioissa.Vertailuja tehtiin myös Lambertin kartioprojektiolla sekä mercatorprojektiolla.
Kun vertailtiin YKJ ja UTM –projektioita keskenään havaittiin, että UTM:n pituuden ero
keskipisteprojektioon on aina 0,04% -yksikköä pienempi kuin YKJ:n. Tästä syystä UTM:ssa
saadaan myös negatiivisia suhteellisia eroja kun YKJ:ssa saadaan erot ovat aina positiivisia. Näitä
pituuksien eroja voidaan suoraan muuttaa myös mittakaavakorjauksiksi, jolloin ne ovat
pienimmillään keskimeridiaanilla 27° – 400 ppm ja suurimmillaan lännessä yli 1700 ppm.
G-K 3°:ssa eli KKJ-kaistoissa mittakaavakorjaukset olivat alle 80 ppm melkein koko maassa. G-K
1°:ssa korjaukset olivat huomattavasti pienempiä. Ne olivat koko aineistossa alle 10 ppm.
Tämä tarkkuus sopisi myös kaavoitukseen yms. toimintaan tarvittavaan tarkkuuteen, jolloin
koordinaatteja voitaisiin käyttää myös kuntien ja alueiden omina paikallisina koordinaatistoina.
Tästä syystä on luonnollista, että käytetään tulevan UTM:n rinnalla myös G-K 1°:sta.
Mittakaavakorjausten erot ovat alueiden välillä suuria. Varsinkin pohjoisessa olevien alueiden
mittakaavakorjausten pitäminen pienenä on vaikeaa ja miltei mahdotonta yhdellä G-K –kaistalla.
Etelässä tilanne on toinen. Alueet ovat verrattain pieniä, joten mittakaavakorjaukset pysyvät myös
pieninä. Samanlainen tilanne on myös havaittavissa vertailussa alueellisten napaluvun korjausten
välillä.
Lambert –projektiota (LCC) suositellaan käytettäväksi pienimittakaavaisiin karttoihin. Lambert
soveltuu hyvin yleiskarttoihin, kuten atlaksiin ja tiekarttoihin. Yleiseurooppalaisessa LCC -
projektiossa virheet ovat verrattain suuria, muttei haittaavia jos puhutaan pienemmistä kuin
1:500000 kartoista. Lambert(Fin) –projektio muunnos oli yllättävän tarkka ja voisi olla tarpeen
tutkia sitä enemmän kuin mitä tässä työssä tulin tehneeksi.
Suomeen sijoitetun Mercator –projektion soveltuvuudesta voi olla montaa mieltä. Mercatoria on
käytetty vuosisatojen ajan merikarttojen projektiona ja vielä tänäänkin sitä käytetään mm. Suomen
merikartoissa. Tämä sopivuus johtuu mercatorin kulmatarkkuudesta, josta syystä navigointi on
helppoa. Mercatorissa alueiden pinta-ala ja pituuserot ovat kuitenkin niin suuret, ettei Mercatoria
ole kovin miellekästä soveltaa muualla kuin merikartoissa.
Tässä tutkimuksessa ei otetttu kantaa uusien koordinaattijärjestelmien käytöönottoon liittyviin
kysymyksiin, vaan tutkimuksen johtopäätökset tehtiin puhtaasti tarkkuuteen ja matemaattisiin
arvoihin perustuen. Tuloksia ei ole tarkasteltu todennäköisyyksiin tai tilastollisiin jakaumiin
perustuvissa tarkasteluissa vaan ainoastaan tuloksista saatujen käyrien ja muiden kaavioiden avulla,
joista tekemäni päätelmät ja huomiot ovat omia näkemyksiäni. Liitteistä löytyvät kuitenkin kaikki
tulokset, joten ne ovat kaikkien nähtävissä. Tulee ottaa myös huomioon tulosten arvioinnissa, että
tutkimuksessa on käytetty vertausellipsoidia ED 50:tä, jota ei enää käytetä tulevassa UTM –
projektioon perustuvassa karttakoordinaatistossa. Tämän epäkohdan ei kuitenkaan pitäisi vaikuttaa
kovinkaan merkittävästi varsinaisiin tuloksiin.
Työkaluina käytin omaa java-sovellusta, jota tarvitsin varsinkin keskipisteprojektiossa tapahtuvaa
laskentaa varten. Muita käytössä olevia ohjelmia olivat mm. Map Info Professional ja GeoTrans -
koordinaattimuunnossovellus, joiden avulla on tarkistettu sovelmalla saadut koordinaatit ja
tulostiedot.
30