Karttaprojektion vaikutus alueittaisten geometristen tunnuslukujen ...

6.4.3 Mittakaavakorjaukset G-K 3°:ssa
Kaaviosta (kuva 27) nähdään länsi- ja itäkorjaukset lähimmässä KKJ-kaistassa eli G-K 3°.ssa.
Vertailun vuoksi samassa kaaviossa on myös alueiden keskimääräiset korjaukset G-K 1°:ssa ja G-K
3°:ssa.
Keskimääräinen mittakaavakorjaus on alle 80 ppm suurimmassa osassa maatamme, mutta lisäksi on
myös alueita, jotka sijaitsevat kaistojen laidoilla, joilla länsi- tai itäkorjaukset voivat olla suurempia.
Tämä johtuu siitä, ettei kyseisen kohteen reuna-alueet periaatteessa olekaan kyseisellä kaistalla
vaan ne kuuluisivat oikeastaan viereisiin kaistoihin. Valinta tehdään kuitenkin alueen keskipisteen
avulla, joten se kaista mihin keskipiste kuuluu valitaan koordinaattikaistaksi.
Korjaukset ovat suurimmillaan Enontekiössä. Alueena Enontekiö on niin laaja ja pitkä, että se
voitaisiin jakaa useisiinkin kaistoihin. Vielä ongelmaa lisää, että se sijaitsee KKJ 1:n ja KKJ 2:n
kaistojen välissä. Länsikorjausta voitaisiin pienentää valitsemalla kaistaksi KKJ 1, jolloin
länsikorjaus pienenisi oleellisesti eikä itäkorjauskaan suurenisi kovin paljon. Mutta silloin
korjauksien laskeminen ja määrittely ei menisikään keskipisteen mukaisesti.
Kuva 27 Mittakaavakorjaukset G-K 3°:ssa
28