Karttaprojektion vaikutus alueittaisten geometristen tunnuslukujen ...

6.4.1 Mittakaavakorjaukset KPP:ssa
Keskipisteprojektion mittakaavakorjauksella tarkoitetaan korjausta, joka
saadaan kun sijoitetaan keskimeridiaani alueen keskipisteeseen. Tämä
alue voidaan jakaa siten sekä läntiseen (Aw), että itäiseen (Ae) osapintaalaan.
Tunnetusti alueen keskipiste on lähempänä suurempaa osapintaalaa,
jolloin matka ja samalla virhe kasvavat vastakkaisella reunalla.
Esimerkkinä (kuva 24) voidaan tarkastella Simon kuntaa, jossa itäinen
osapinta-ala on suurempi kuin läntinen, jolloin myös korjaus lännessä on
suurempi. Tällöin keskipisteessä oleva mittakaavakerroin on 1 eli
mittakaavakorjaus on 0 ppm.
Mittakaavakorjauksia voidaan myös tarkastella liiteessä 2 olevan
karttapohjan avulla. Siinä karttaan on merkitty pituuspiirit välille 18°-32°
sekä myös kuntien alueet, jossa otosjoukon kunnat on tummennettu ja
nimetty.
Kuva 24: Osapinta-alat
esimerkki kuntana Simo
Kaaviosta (kuva 25) nähdään mittakaavakorjaukset keskipisteprojektiossa eli KPP:ssa. Länsi- ja
itäkorjauksen laskenta tapahtuu kohdan 3.3 mukaisesti. Yleensä tulokseksi saadaan, että
alueellisesti länsi- ja itäkorjaukset ovat suurin piirtein yhtäsuuret. Tästä poikkeuksena ovat alueet
kuten Enontekiö, Simo ja Utsjoki, joissa alueen pitkittäinen muoto itä- ja länsisuunnassa aiheuttaa
sen, että toinen korjauksista on merkittävästi toista suurempi.
Kaaviossa nähdään myös koko alueen keskimääräinen mittakaavakorjaus G-K 1°:ssä, jossa nähdään
ero, jos keskimeridiaanina käytetäänkin lähintä tasa-astetta eikä alueen keskipistettä.
Kuva 25 Mittakaavakorjaukset KPP:ssa
Aw <
Ae
26