Karttaprojektion vaikutus alueittaisten geometristen tunnuslukujen ...

More documents

Recommendations

Info

6.3 Keskipisteen muutokset otosjoukossa Keskipisteellä tarkoitetaan tässä työssä ns. alueen painopistettä (ks 3.2). Otosjoukosta laskettiin keskipisteen koordinaatit neljässä taso-koordinaatistossa: G-K 1°, G-K 3° ,YKJ ja UTM. Keskipisteen muutokset ilmoitetaan eroina keskipisteprojektiossa laskettuihin koordinaatteihin. Xkoordinaatti pohjois- ja eteläsuunnassa jaY-koordinaatti kuvaa eroa itä- ja länsisuunnassa. Yksikkönä käytetään metriä (m). Alueiden keskipisteet muutettiin lasketusta koordinaatistosta maantieteelliseen. Nämä koordinaatit muutettiin alueellisiin keskipisteprojektioihin, joista voidaan siten nähdä suoraan keskipisteen muutokset koordinaatistojen välillä. Alla olevassa taulukossa esitellään G-K:ssa ja UTM:ssa laskettuja keskipisteiden eroja KPP:ssa laskettuun ” oikeaan” keskipisteeseen. Alueiden keskipisteen muutokset koordinaatistojen välillä selittyvät alueen koolla, sijainnilla ja muodolla. Taulukosta huomataan että erot alueiden välillä ovat suuria. Mitä suurempi alue on kyseessä ja mitä kauempana se on keskimeridiaanista, niin sitä suurempia ovat myös eri projektioissa laskettujen keskipisteiden erot KPP:n verrattuna. Ero on myös suuri jos alue on pitkä itä- ja länsisuunnassa. YKJ:lla ja UTM:lla saadut tulokset ovat keskenään samanlaiset. UTM:n skalaarikerroin 0,9996 ei siis vaikuta tuloksiin ja ero KPP:ssa laskettuihin keskipisteen koordinaatteihin pysyy samana kuin YKJ:ssa. Taulukossa johtuvat erot YKJ:n ja UTM:n välillä johtuvat ohjelmassa olevasta pyöristysvirheestä. Kunta: 1° G-K 1 (Y) G-K 1 (X) G-K 3 (Y) G-K 3 (X) YKJ (Y) YKJ (X) UTM (Y) UTM (X) ECKERÖ 19,0 0,002 -0,084 0,012 -0,293 0,148 0,833 0,15 0,83 ENONTEKIÖ 23,0 -0,500 0,320 -5,264 3,383 -18,901 12,302 -18,90 12,30 ESPOO 25,0 0,005 0,051 -0,010 -0,134 0,049 0,374 0,05 0,37 FÖGLÖ 20,0 0,027 0,142 -0,051 -0,254 -0,748 -3,252 -0,75 -3,25 HANKO 23,0 0,000 0,000 -0,190 -0,129 -0,783 -0,551 -0,78 -0,55 HELSINKI 25,0 0,000 0,000 0,026 -0,013 -0,051 -0,005 -0,05 -0,01 ILOMANTSI 31,0 0,000 0,000 0,294 -0,047 1,179 -0,399 1,18 -0,40 JYVÄSKYLÄ 26,0 -0,008 -0,002 -0,035 -0,012 -0,035 -0,012 -0,03 -0,01 KALAJOKI 24,0 -0,293 0,168 -0,293 0,168 -2,799 1,618 -2,80 1,62 KOTKA 27,0 0,004 -0,012 0,004 -0,012 0,004 -0,012 0,00 -0,01 KUOPIO 28,0 -0,150 -0,009 0,364 0,019 0,364 0,019 0,36 0,02 KUUSAMO 29,0 0,132 -0,096 -0,336 0,224 1,100 -0,921 1,10 -0,92 LAHTI 26,0 -0,013 -0,002 -0,054 -0,009 -0,054 -0,009 -0,05 -0,01 L.RANTA 28,0 0,069 0,004 0,360 0,019 0,360 0,019 0,36 0,02 MIKKELI 27,0 0,173 -0,126 0,173 -0,126 0,173 -0,126 0,17 -0,13 OULU 26,0 -0,058 0,030 -0,201 0,106 -0,201 0,106 -0,20 0,11 PIIPPOLA 26,0 0,004 0,000 -0,133 0,002 -0,133 0,002 -0,13 0,00 PORI 21,0 0,251 -0,073 0,251 -0,073 -3,280 0,919 -3,28 0,92 SAVONLINNA 29,0 -0,034 0,064 -0,207 0,384 0,343 -0,648 0,34 -0,65 SIMO 25,0 0,117 0,191 0,856 1,418 -1,481 -2,372 -1,48 -2,37 TAMPERE 24,0 -0,003 -0,013 -0,003 -0,013 -0,091 -0,400 -0,09 -0,40 TURKU 22,0 0,005 0,049 0,021 0,225 -0,157 -0,994 -0,16 -0,99 UTSJOKI 27,0 -0,059 -0,047 -0,059 -0,047 -0,059 -0,047 -0,06 -0,05 VAASA 21,0 0,099 -0,007 0,099 -0,007 -1,131 0,080 -1,13 0,08 VANTAA 25,0 -0,007 0,001 0,144 -0,020 -0,306 0,041 -0,31 0,04 24
6.4 Mittakaavakorjaukset otosjoukossa Mittakaavakorjauksien vertailulla suurimmat mittavirheet ovat alueiden länsi ja itäreunoilla. Yksikkönä käytetään ppm:a (parts per million) eli miljoonasosia. Tämä yksikkö voidaan havainnollistaa perusetäisyyden 1 km avulla. Tällöin 1 ppm on miljoonasosa kilometristä eli yksi millimetri (mm). Mittakaavakorjauksiin vaikuttavat myös alueiden korkeudet merenpinnasta. Korkeuskorjaus saadaan seuraavasti: h S h = , S = S M + S R h Huom! Alueiden korkeuskorjausta ei ole ole otettu huomioon mittakaavakorjauksissa. Mittakaavakorjaukset laskettiin seuraavissa G-K –koordinaateissa: S = mittakaavakorjaus Sh = korkeuskorjaus SM = mittakaavakorjaus ilman korkeuskorjausta h = alueen korkeus merenpinnasta R = maan säde 1. KPP:n eli keskipisteprojektiossa olevat mittakaavakorjaukset alueen läntisimmälle ja itäisimmälle pisteelle 2. G-K 1° eli tasa-aste kaistan mittakaavakorjaukset alueen läntisimmälle ja itäisimmälle pisteelle 3. G-K 3° eli lähimmän KKJ-kaistan mittakaavakorjaukset alueen läntisimmälle ja itäisimmälle pisteelle 4. YKJ ja UTM-järjestelmien väliset mittakaavakorjaukset Jokainen vertailu otosjoukon mittakaavakorjausten välillä esitetään omana kaaviona. Itäisimmät ja läntisimmät mittakaavakorjaukset esitetään pylväsdiagrammina. Kaavioissa on myös vertailun vuoksi alueen keskipisteessä oleva mittakaavakorjaus käyräesityksenä. Esiteltävistä kaavioista on huomioitava kohteen ” Enontekiö” tunnusluvut, jotka yleensä ovat niin suuria, etteivät ne mahdu suoraan kaavioihin. Tämän vuoksi kaavioiden vasemmassa yläkulmassa on erillinen asteikko apuviivoineen näiden lukujen kuvaamista varten. 25
Page 1 and 2: Karttaprojektion vaikutus alueittai
Page 3 and 4: 5 TULOSTEN TARKASTELU..............
Page 5 and 6: 2 Karttaprojektiot Karttaprojektioi
Page 7 and 8: Karttakoordinaatiston kaistoilla el
Page 9 and 10: f f -f k n s 1 = fs + , f2 f2 f1 Po
Page 11 and 12: 3 Tunnusluvut ja niiden laskeminen
Page 13 and 14: Lisäksi mittakaavakorjaukset voida
Page 15 and 16: Käänteisessä muunnoksessa käyte
Page 17 and 18: Seuraavissa kaavioissa esitetään
Page 19 and 20: Lambert -projektioissa ei ole paljo
Page 21 and 22: 6 Aluekohtainen vertailu 6.1 Otosjo
Page 23: 6.2.3 Lambert Alla olevista kuvaaji
Page 27 and 28: 6.4.2 Mittakaavakorjaukset G-K 1°:
Page 29 and 30: 6.4.4 Mittakaavakorjaukset YKJ:ssa
Page 31 and 32: 8 Lähteet Kirjalähteet: Bugayevsk

Karttaprojektion vaikutus alueittaisten geometristen tunnuslukujen ...

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?