Karttaprojektion vaikutus alueittaisten geometristen tunnuslukujen ...

6.2 Gauss-Krügerin vertailu otosjoukossa
6.2.1 G-K 1° ja G-K 3°
Kaaviosta (kuva 20) näemme Gauss-Krügerin yhden asteen kaistavälin projektion G-K 1°:n ja
kolmen asteen eli KKJ-kaistojen keskinäinen vertailu otosjoukossa. Eroina ovat pinta-alojen ja
ympärysmitasta saatujen pituuksien erot KPP:ssä laskettuihin arvoihin. Alueet, jotka sijaitsevat G-
K 3° laidoilla (kuten esim. Helsinki, Turku ja Oulu) ero G-K 1°:n on varsin merkittävä. Alueilla
joissa G-K 3° ja G-K 1° sattuvat samoille pituuspiireille, mainittavaa eroa ei ole.
Kaavio tukee käsitystä, jonka
mukaan G-K 1° sopii hyvin
käytettäväksi alueiden paikallisiksi
koordinaatistoiksi. G-K 1° ei ylitä
kertaakaan 0,001 % eli 10 ppm:n
rajaa ja se myös käyttäytyy hyvin
tasaisesti. G-K 3°:n erot ovat
huomattavia, mutta tulee huomata
ettei sielläkään erot ylitä 80 ppm:n
rajaa.
6.2.2 YKJ ja UTM 35
Kuva 20 G-K 1°:n ja G-K 3°:n vertailu otosjoukossa
ja erot keskipisteprojektioon
Oheisesta kaaviosta (kuva 21) nähdään YKJ ja UTM –karttaprojektioiden erot otosjoukossa.
Kaaviossa on myös vertailun
vuoksi lähimmän KKJ-kaistan eli
G-K 3°:n arvot. YKJ antaa
paremmat tulokset Espoosta
itäänpäin kun taas UTM:n tulokset
ovat parempia Espoosta länteen,
johtuen UTM –projektion
leikkaavuudesta. Lisäksi aivan
Suomen itäosissa UTM on
tarkempi kuin YKJ.
K
Kuva 21 YKJ:n ja UTM:n vertailu otosjoukossa ja erot
keskipisteprojektioon
22