Karttaprojektion vaikutus alueittaisten geometristen tunnuslukujen ...

5.6 Napaluvun korjauksien vertailu
Napaluvun korjaukset esitetään asteina. Korjaukset r saadaan määrittämällä alueen läntisimmälle ja
itäisimmälle pisteelle projektiopohjoisen ja maantieteellisen pohjoisen välinen kulma. Lännessä
arvoista saadaan positiivia ja idässä negatiivisia. Kun lasketaan korjaukset KPP:ssa, saadaan
pienimmät korjaukset, jotka ovat suoraan verrannollisia alueiden pituuteen itä- ja länsisuunnassa.
Korjaukset eivät kasva merkittävästi siirryttäessä KPP:sta lähimpään tasa-aste eli G-K 1° -
koordinaatistoon. Kummassakin tapauksessa suurin osa korjauksista pysyvät välillä [-1,1] eli | r | <
1. G-K 1°:ssa nähdään kaistoista johtuva jaksollinen aaltokuvio, jossa aallonpituudeksi saadaan 1°.
Itäosassa olevat aaltokuvion vaihtelevuudet johtuvat osaksi alueiden suuresta koosta sekä alueiden
lukumäärästä, joka on paljon pienempi kuin länsiosassa.
Kuva 15 Napaluvun korjaukset KPP:ssa Kuva 16 Napaluvun korjaukset G-K 1°:ssa
Siirryttäessä lähimmän kaistan eli G-K 3° -koordinaatistoon vaihe-erot tulevat paremmin näkyviin,
joskin vieläkin suuret alueet pohjoisessa aiheuttavat käyrään jyrkkiä ” piikkejä” . Alueiden korjaukset
Dr ovat 1,5 ja 2:n välillä, lukuunottamatta pohjoisen alueita.
Napaluvun korjaus YKJ.ssä on laskettu ainoastaan alueiden keskipisteessä. Tässäkin käyrässä olevat
epätasaisuudet selittyvät alueiden sijainnilla pohjois- ja eteläsuunnassa
Kuva 17 Napaluvun korjaukset G-K 3°:ssa Kuva 18 Napaluvun korjaukset YKJ:ssa
Mittakaavakorjaukset, joita tässä ei ole vielä käsitelty, tullaan käsittelemään luvussa 6
Aluekohtainen vertailu kohdassa 6.3.
20