Karttaprojektion vaikutus alueittaisten geometristen tunnuslukujen ...
Karttaprojektion vaikutus alueittaisten geometristen tunnuslukujen ...
Karttaprojektion vaikutus alueittaisten geometristen tunnuslukujen ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Käänteisessä muunnoksessa käytetään maantieteellisten koordinaattien muunnosta G-K projektion<br />
tasokoordinaateiksi (Liite: Hirvonen 1949). Näiden kaavojen on tehty Java-luokka<br />
GeographicToGK. Tässä käsitellyt kaksi Java-luokkaa sekä myöhemmin käsiteltävänä olevan<br />
YKJ2KKJ –luokan on suunnitellut L. Lehto.<br />
4.3 Muunnokset Gauss-Krügerissä ja UTM:ssä<br />
Aineisto muutetaan eri koordinaatistoihin ja projektioihin javaluokkien avulla. Näissä luokissa<br />
luetaan ensin koordinaattitiedot tiedostosta, jonka jälkeen koordinaattitiedot muutetaan haluttuun<br />
projektioon ja koordinaatistoon. Lopuksi kun kaikki koordinaatit on muutettu haluttuun<br />
koordinaatistoon, lasketaan jokaiselle alueelle ominaistiedot eli pinta-ala, ympärysmitta sekä<br />
keskipiste kohdassa 3 esitettyjen periaatteiden mukaisesti.<br />
KKJ-muunnoksissa on käytetty hyväksi YKJ2KKJ-luokkaa, joka muuttaa YKJ-koordinaatit KKJkaistoihin.<br />
Tämä luokka perustuu menetelmään, jossa Gauss-Krüger-tasokoordinaatit muunnetaan<br />
maantieteellisiksi (ji,li) koordinaateiksi, jotka taas muutetaan uuteen Gauss-Krügerkoordinaatistoon.<br />
Esimerkkinä voidaan pitää YKJ-koordinaattien muutosta esim. KKJ-kaistoihin<br />
(Liite 1: Hirvonen 1949).<br />
UTM –projektiossa käytetään avuksi UTM –luokkaa, joka on suoraan johdettu YKJ2KKJ sillä<br />
edellytyksenä että käytetään kaistana KKJ3:a eli YKJ:ta sekä kerrotaan koordinaatit skalaarilla<br />
0.9996.<br />
4.4 Muunnokset muissa projektioissa<br />
Tämän lisäksi jokaiselle alueelle on laskettu oma koordinaatisto KPP eli keskipisteprojektio, jonka<br />
keskimeridiaanina on aluekohtaisesti YKJ:ssa laskettu alueen keskipiste. Samalla periaatteella on<br />
myös laskettu alueen keskipistettä lähinnä olevan tasa-asteluvun kautta kulkevan keskimeridiaanin<br />
Gauss-Krüger projektio eli G-K 1° sekä kolmen asteen eli lähimmän KKJ-kaistan G-K 3°. Laskenta<br />
on tapahtunut edellä esiteltyjen luokkien avulla, jonka lisäksi tarvitaan myös alueiden<br />
keskipistetiedot, jotta voidaan määrätä aluekohtainen KPP:n keskimeridiaani.<br />
Muunnettaessa aineistoa muihin projektioihin kuten mercatorin ja lambertin projektioihin käytetään<br />
jokaisessa muunnoksessa omaa aliluokkaa (nimeltään Mercator ja Lambert). Kyseiset luokat<br />
muuntavat ainoastaan maantieteellisessä koordinaatistossa, joten laskettaessa projektiota esim. G-<br />
K:stä lambertiin tulee ensin G-K muuntaa maantieteelliseen, jonka jälkeen voi sen muuntaa<br />
Lambertin –projektioon. Projektiomuunnokset on tarkistettu Geotrans Geographic Translatorin<br />
v2.2.2 avulla projektioittain satunnaisten esimerkkialueiden kohdalta.<br />
4.5 Muunnosten käyttäminen laskennassa ja tulosten tallentaminen<br />
Muunnosten avulla saaduista koordinaateista laskettiin edellä mainittujen <strong>tunnuslukujen</strong> lisäksi<br />
myös napaluvun- ja mittakaavakorjaukset. Näiden laskemiseksi tehtiin projektimuunnosluokkien<br />
lisäksi oma PolarNum –luokka, joka suoritti kyseisten korjauksien laskennan. Lisäksi tarvittiin<br />
laskennassa myös meridiaanitiedostoa, jossa oli mukana alueiden keskipisteiden koordinaatit.<br />
Varsinainen laskenta menee kohtien 3.3 ja 3.4 mukaisesti.<br />
Kaikki saadut tunnusluvut tallennettiin omiin tiedostoihinsa. Osa tallennettiin txt-tiedostoiksi ja osa<br />
jatkokäsittelyä varten MIF-tiedostoksi. Lisäksi tunnusluvut on tallennettu ensisijaisesti<br />
aakkosjärjestyksessä ja toissijaisesti alueen pinta-alan mukaan. Tällöin kunnat ja enklaavit, joilla<br />
nimi on sama, voidaan erottaa toisistaan. Tulokset on myös tallennettu taulukoihin, joista<br />
tärkeimmät on mukana liitteessä.<br />
15
Change language