Karttaprojektion vaikutus alueittaisten geometristen tunnuslukujen ...
Karttaprojektion vaikutus alueittaisten geometristen tunnuslukujen ...
Karttaprojektion vaikutus alueittaisten geometristen tunnuslukujen ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
4 Aineisto ja sen käsittely<br />
4.1 Tutkimusaineisto ja työkalut<br />
Tässä tutkimuksessa aineistona on käytetty kun100.e00 -nimistä kuntaraja-aineistoa, joka on<br />
Maanmittauslaitoksen tekemä koko maan kattava vektoriaineisto. Aineiston alkuperäinen formaatti<br />
oli e00-tiedosto, joka muutettiin MapInfon Universal Translaattorilla MIF-tiedostoksi. Tätä<br />
tiedostotyyppiä käytettiin Java-sovelman syöteaineistona.<br />
Aineistossa on Suomen kuntien rajat koordinaatteina 1:100 000 mittakaavan tarkkuudella.<br />
Merialueet ja kuntaan kuuluvat ulkopuoliset alueet eli enklaavit, jotka sijaitsevat muiden kuntien<br />
alueilla, ovat myös aineistossa. Tästä johtuen aineistossa on yhteensä kunnat ja enklaavit laskettuna<br />
574 aluetta.<br />
Lähtöaineisto esitetään G-K 27 eli YKJ:ssä ja<br />
ED50 järjestelmässä.<br />
Vieressä (Kuva 8) näyte kun100 –<br />
aineistosta. Kuten näkyy Suomen<br />
ulkovesialueet ovat mukana.<br />
Havainnollistamiseksi on karttaan<br />
merkitty tärkeimmät kaupungien alueet<br />
kuten Helsinki, Tampere ja Turku.<br />
Aineiston ominaisuustiedot eli pinta-ala,<br />
ympärysmitta sekä keskipistetiedot eivät<br />
ole täysin oikeita johtuen aineiston<br />
mittakaavatarkkuudesta, joten pinta-aloja<br />
ei tule verrata virallisiin pinta-aloihin ja<br />
muihin tietoihin.<br />
Kuva 8 Näyte aineistosta. Punaisella<br />
vasemmmalta alkaen Turku, Tampere ja<br />
Helsinki<br />
Kaikki aineistosta tehdyt laskelmat ja tulokset tein oman Java-sovelmani avulla. Tähän<br />
menetelmään päädyin siksi, että osaa karttaprojektioista kuten G-K 1°, KPP, Lambert(Fin) ja LCC,<br />
ei pysty lainkaan laskemaan valmisohjelmistojen avulla vaan niitä varten täytyy tehdä oma<br />
javasovelma ja luokat. Seuraavaksi käsittelen näitä työvaiheita sekä itsetehtyjä tai muuten<br />
käsittelemiäni java-luokkia ja niiden tarkoituksia.<br />
4.2 Muunnokset maantieteellisiin koordinaatteihin ja päinvastoin<br />
Aineistoa voidaan muuntaa muihin projektioihin muuttamalla G-K (x,y)-tasokoordinaatisto<br />
(j,l) –maantieteelliseen koordinaatistoon. Tähän tarvitaan Gauss-Krüger-tasokoordinaattien<br />
muunnosta maantieteellisiksi koordinaateiksi ja päinvastoin. Kaavat pohjautuvat Taylorin<br />
menetelmään ja sarjakehitelmään. Kaavat löytyvät liitteestä.(Liite 1: Hirvonen, 1949)<br />
Kyseisten kaavojen pohjalta on tehty Java-luokka GKToGeographic.<br />
14
Change language