markkinoita toden teolla. Solaris 10 tuo raskaan sarjan ...
markkinoita toden teolla. Solaris 10 tuo raskaan sarjan ...
markkinoita toden teolla. Solaris 10 tuo raskaan sarjan ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
GPS-autonavigaattorit: koeajossa uuden tekniikan kartanlukijat<br />
WWW.TIETOKONE.FI TIETOTEKNOLOGIAN ASIANTUNTIJA ■ 7-8/2005 ■ HINTA 6,90€<br />
digijärkkärit<br />
BISNESTÄ<br />
AVOIMELLA<br />
KOODILLA<br />
ELÄMÄÄ<br />
VERKKOPELIEN<br />
MAAILMASSA<br />
VERTAILU: WEB-<br />
SELAILU KURIIN<br />
YRITYSVERKOSSA<br />
PAL.VKO 200533<br />
6 414888 284188<br />
05007<br />
828418-05-07<br />
TESTI: ALASTI<br />
INTERNETISSÄ<br />
SOLARIS <strong>10</strong><br />
HAASTAA<br />
LINUXIN
Hannu Järvinen<br />
hannu.jarvinen@tietokone.fi<br />
”Pelikonsolit ovat<br />
toistaiseksi pysyneet<br />
hyvin lestissään.”<br />
4 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005<br />
päätoimittajalta<br />
Peliviihdettä ja viihdepeliä<br />
■ Tietokonepelaaminen ei ole enää asiaan vihkiytyneiden salatiedettä, vaan<br />
massojen huvi. Viimeistään Blizzardin World of Warcraft -rooliseikkailu on<br />
<strong>tuo</strong>nut pelit sellaisiinkin koteihin ja jopa työpaikkoihin, joissa ei pelaamisesta<br />
aiemmin tiedetty mitään. Tyypillinen pelaajakaan ei enää aikoihin ole ollut<br />
kokiksella ja sipseillä elävä väkivaltaviihteen suurkuluttaja, vaan ihan tavallinen<br />
ihminen, yhä useammin myös aikuinen.<br />
Pelien vaikutukset ei rajoitu pelaajien ajankäyttöön ja unenpuutteeseen.<br />
Viihdeteollisuudessa tietokonepeli on noussut oheis<strong>tuo</strong>tteesta pääasiaksi ja tietotekniikassa<br />
pelien vaatimukset määräävät monen perustekniikan kehityksen<br />
tahdin. Tehokkaimmat massa<strong>tuo</strong>tantopiirit otetaan ensimmäiseksi käyttöön<br />
pelikonsoleissa, ja uusimmat mallinnustekniikat hyödynnetään viimeiseen<br />
asti pelien suunnittelussa.<br />
Verkko- ja konsolipelien ansiosta peliteollisuus on päässyt piratismin suhteen<br />
vähemmällä kuin esimerkiksi elokuva- ja musiikkiala. Konsolipelien kopiointi<br />
on kohtalaisen hankalaa ja uusimpien verkkopelien pelaaminen ilmaiseksi<br />
käytännössä mahdotonta. Myös suljetut tekniikat kuten Sonyn uuden<br />
PSP-taskukonsolin pieni optinen UMD-levy auttavat pitämään laittoman<br />
kopioinnin aisoissa ja varmistamaan pelifirmojen liikevaihdon kasvun.<br />
Pelikonsolit ovat toistaiseksi pysyneet hyvin lestissään eli niiden pääasiallinen<br />
käyttö on selkeästi pelaaminen. Tähän pitäisi kaiken järjen mukaan tuleman<br />
muutoksia. Digitaalisen konvergenssin eli yhdentymisen myötä viihdeelektroniikkalaitteet<br />
kytkeytyvät internetiin, televisio-ohjelmaa ja dataa välitetään<br />
yhdellä ja samalla laitteella, käyttöliittymät siirtyvät televisioruudulle ja<br />
digitaalinen sisältö voidaan hakea miltä tahansa muistivälineeltä. Samalla kilpailu<br />
olohuoneen kuninkuudesta kovenee.<br />
Perinteisen pc:n mahdollisuudet nousta viihteen keskuslaitteeksi massamarkkinoilla<br />
ovat vähäiset. Liian epävakaa ja liikaa osaamista edellyttävä järjestelmä<br />
sekä monimutkainen ja hidas käyttöliittymä eivät kelpaa arkiseen viihdekäyttöön<br />
muille kuin tietotekniikan asiantuntijoille ja harrastajille. Toisaalta<br />
heillä konvergenssi on juuri pc:n ansiosta edennyt pisimmälle.<br />
Viihdelaitteiden markkinoilla taas on aivan liian paljon erilaisia epäyhteensopivia<br />
tekniikoita ja laitestandardeja, jotta sieltä voisi lähiaikoina ilmaantua<br />
yhtä kaikkeen sopivaa ratkaisua. Jokaista laitetta ohjataan omalla logiikallaan<br />
ja kaukosäätimellään. Lopputuloksena on helposti palvelinräkkiä<br />
muistuttava laitehylly, jota vain harva kaipaa kotiinsa.<br />
Dvd-asemalla, tehokkaalla näytönohjaimella, kiintolevyllä ja ethernet-yhteydellä<br />
varustettu pelikonsoli sen sijaan voisi helposti venyä paljon muuhunkin<br />
kuin pelaamiseen. Esimerkiksi Microsoftin seuraava Xbox-versio ei<br />
tuntuisi ensinkään mahdottomalta alustalta vaikkapa Windows Media Centerille,<br />
jota nyt kaupitellaan vain pc:lle. Vastaavasti kahdeksanytimisen Cellsuperprosessorin<br />
vauhdittamalla PS3-laitteella voisi varmasti ajaa muutakin<br />
kuin Playstation-pelejä.<br />
TK<br />
■ ■ ■
Rahaa avoimella<br />
koodilla<br />
40<br />
44<br />
46<br />
50<br />
OHJELMISTOT<br />
Linuxin myötä noussut avoimen lähdekoodin aalto<br />
ravistelee ohjelmistoliiketoiminnan perusteita. Kerromme,<br />
kuinka liiketoiminta onnistuu avoimella alustalla.<br />
<strong>Solaris</strong> avautuu<br />
Solariksen uusi versio haastaa<br />
Linuxin sen omilla aseilla.<br />
INTERNET<br />
Verkkopelaaminen<br />
Laajakaistayhteys muuttaa tietokonepelaamisen<br />
yksinäisestä nyhräämisestä<br />
sosiaaliseksi toiminnaksi.<br />
TESTI<br />
Tiikeri ponnahtaa häkistään<br />
Testissä Mac-käyttöjärjestelmän<br />
uusin versio, Mac Os X <strong>10</strong>.4 Tiger.<br />
Mitä uutta tiikeri <strong>tuo</strong>?<br />
6 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005<br />
52<br />
56<br />
72<br />
MARKKINAKATSAUS<br />
Web-sivut hotelliin<br />
Kerromme, miten valitaan oikea<br />
majoitusliike www-sivustolle.<br />
TIETOTURVA<br />
Alasti verkossa<br />
Kuinka tarpeellinen palomuuri todella<br />
on? Lue, kuinka kävi suojatta verkkoon<br />
liitetylle testikoneellemme.<br />
MOBIILI<br />
7-8 •2005<br />
Digikamerat<br />
kovaan käyttöön<br />
30 Digijärjestelmäkameroiden edullisin luokka soveltuu jo<br />
ammattimaiseen käyttöön. Vertailemme uudet ja tehokkaat<br />
järjestelmäpaketit.<br />
60<br />
Verkon käyttö<br />
kuriin<br />
Testaamme eri vaihtoehdot asiattoman<br />
web-liikenteen kuristamiseen yrityksessä.<br />
Turvallista mobiiliviestintää<br />
Tetra-verkot on suunniteltu viranomaisten<br />
turvalliseen viestintään. Kuka verkkoja<br />
käyttää ja kuinka ne toimivat?<br />
20<br />
22<br />
24<br />
69<br />
11<br />
12<br />
13<br />
14<br />
17<br />
sisältö<br />
AJANKOHTAISTA<br />
Tallennuspotti kasvaa hitaasti<br />
Linux-into kovimmillaan suuryrityksissä<br />
Uutta tekniikkaa langattomaan laajakaistaan<br />
Pentium D tuplana kotiin<br />
Nero haluaa eroon polttajan maineesta<br />
PIKAKOKEET<br />
76 Gps-navigaattori opastaa autoilijaa<br />
•Garmin Streetpilot c320<br />
79<br />
80<br />
81<br />
82<br />
84<br />
86<br />
87<br />
88<br />
27<br />
39<br />
71<br />
83<br />
ENSITUNTUMA<br />
Microsoft Visual Studio 2005 Beta 2<br />
Visual Studion uusi versio sisältää työkaluja<br />
myös web- ja tietokantaohjelmointiin.<br />
VAIKUTTAJA<br />
Mikael Jungner<br />
”Kaksisuuntaisuuden <strong>tuo</strong>vissa<br />
teknologioissa mhp on edelleen<br />
ykkösvaihtoehto.”<br />
TULEVAISUUDEN TIETOTEKNIIKKA<br />
Video<strong>tuo</strong>tanto kevenee<br />
Digitaalinen av-<strong>tuo</strong>tanto onnistuu jo kevyellä<br />
kameralla ja kannettavalla tietokoneella.<br />
KYTKENTÖJÄ<br />
Laitteet vastaan ohjelmat<br />
Erillislaitteet haastavat perinteiset konesalien<br />
yleiskäyttöiset tietokoneet ja niiden ohjelmat.<br />
•Magellan Roadmate 300<br />
•Mio 269 Digiwalker<br />
•Navman iCN 5<strong>10</strong> Premium Edition<br />
Symantec Live State Recovery 3.0<br />
Canon HF-DC1<br />
Zyxel Zywall P1, HP ep9012<br />
Steinberg Nuendo 3, Fuji Finepix F<strong>10</strong><br />
Samsung Syncmaster 920T<br />
Nokia Wireless Keyboard SU-8W<br />
TEHOKÄYTTÄJÄN VINKIT<br />
Kadonneen tiedoston palautus<br />
Office-tiedostot turvaan<br />
Hyvät kysymykset<br />
www.tietokone.fi<br />
KOLUMNIT<br />
Petteri Järvinen, Blogimania<br />
Osmo A. Wiio, Missä vika?<br />
Antti Aromaa, Tiedon kaatopaikka<br />
Tero Lehto, Tekstiviesteistä voi oppia paljon<br />
VAKIOT<br />
4 Pääkirjoitus, 8 Lukijalta, 90 Luettua & katsottua,<br />
91 Vapaalla, 92 Uudet <strong>tuo</strong>tteet, 94 Paavo<br />
97 Mediatiedot ja palvelukortti, 98 Ensi numerossa
Tietokone, lukijalta, PL 2,<br />
00040 Sanoma Magazines<br />
toimitus@tietokone.fi<br />
Tietokone.fi:n<br />
softakuvaukset<br />
■ Olisiko mahdollista tehdä sellainen<br />
tiedustelu, jossa kysyttäisiin<br />
Tietokoneen nettikäyttäjiltä,<br />
olisivatko he halukkaita<br />
maksamaan siitä, että heillä olisi<br />
mahdollisuus lukea ohjelmien<br />
kuvaukset? Esimerkiksi lähettämällä<br />
tekstiviestin johonkin numeroon<br />
saisi mahdollisuuden<br />
nähdä tiedot kuukauden ajan.<br />
Sopiva hinta voisi olla esimerkiksi<br />
2 euroa. Itse olen kaivannut<br />
tätä mahdollisuutta sen jälkeen,<br />
kun ohjelmakuvauksia eivät ole<br />
saaneet muut kuin Tietokoneen<br />
tilaajat.<br />
Jouni Hakanen<br />
Kiitoksia ehdotuksesta. Tutkimme<br />
erilaisia mahdollisuuksia sisällön<br />
myymiseen verkossa. Tekstiviestimaksaminen<br />
on yksi mahdollinen<br />
ratkaisu.<br />
Toimitus<br />
Tietokone Mobitpalvelusta<br />
■ Onko tulossa Mobit-sovellusta<br />
Pocketpc-laitteille? Kyselee<br />
Qtek 9090:n omistaja.<br />
Olli Snellman<br />
■ Tietokone Mobit nopeasti<br />
myös Saunalahden käyttäjille.<br />
Vai onko kohtapuolin kenties<br />
tulossa?<br />
Mathias Tallberg<br />
Tietokone Mobit lanseerattiin ensin<br />
Series 60 -alustalle, koska se on<br />
ylivoimaisesti käytetyin mobiilialusta<br />
Suomessa tällä hetkellä.<br />
Seuraamme nyt esimerkiksi palvelun<br />
käyttäjämäärien kehitystä<br />
ja saamaamme palautetta, ja<br />
8 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005<br />
Vaihtoehtoja Wordille: testissä ilmaiset tekstinkäsittelyohjelmat<br />
WWW.TIETOKONE.FI TIETOTEKNOLOGIAN ASIANTUNTIJA ■ 6/2005 ■ HINTA 6,90€<br />
näytönohjaimet<br />
PCI Express <strong>tuo</strong> kaivattua lisävauhtia.<br />
Vertailussa uuden tekniikan<br />
grafiikkakortit.<br />
VIRUKSET<br />
ISKEVÄT<br />
KÄNNYKKÄÄN<br />
EDULLISEMPAA<br />
LANGATTOMUUTTA<br />
WLAN-KYTKIMELLÄ<br />
TIEDON LOUHINTA<br />
JALOSTAA<br />
ASIAKASTIEDON<br />
VERTAILU:<br />
PIENVERKON<br />
VARMISTUSRATKAISUT<br />
TALOYHTIÖN<br />
NETTIYHTEYDET<br />
HANKINTA<br />
KUSTANNUKSET<br />
TEKNIIKAT<br />
pohdimme sen pohjalta jatkokehitystä.<br />
Tällä hetkellä Tietokone Mobit<br />
toimii Elisan, Dna Finlandin ja<br />
Telia-Soneran liittymillä, mutta<br />
neuvottelemme myös muiden<br />
operaattoreiden kanssa parhaillaan.<br />
Emme kuitenkaan voi luvata<br />
näiden osalta vielä aikatauluja<br />
tai muita yksityiskohtia.<br />
Tero Lehto<br />
Minne katosi isp-tutka?<br />
■ Ei ainakaan minulle näy tietokone.fi:n<br />
isp-tutka enää missään.<br />
Onko palvelu lopetettu vai väliaikaisesti<br />
vain telakalla?<br />
Tommi Koivula<br />
Kaikki hyvä loppuu aikanaan.<br />
Niin myös isp-tutka.<br />
Isp-tutkan käyttö oli vähäistä ja<br />
ylläpito työlästä, eikä järjestelmä<br />
siltikään pystynyt kuvaamaan<br />
kuin hyvin pienen osan laajakaistaliittymien<br />
tilasta.<br />
Vähäistä suosiota voi selittää<br />
esimerkiksi se, että laajakaistaliittymissä<br />
on muitakin osa-alueita<br />
kuin nopeus. Esimerkiksi liittymän<br />
toimitusaika ja vakaus saattavat<br />
kiinnostaa kuluttajia enemmän.<br />
Myös nopeus vaihtelee operaattoreilla<br />
alueellisesti, kun taas<br />
tutkassa oli lukuja vain yhdestä<br />
Helsingin paikallispisteestä.<br />
Tulevaisuus näyttää, mitä palveluita<br />
tulee tutkan tilalle. Ideoita<br />
uusille palveluille otetaan vastaan.<br />
Jaakko Mattila, ylläpito<br />
Tero Lehto, web-toimittaja<br />
▲▲▲<br />
■ ■ ■<br />
Tarkennuksia Suseen,<br />
osa 2<br />
■ Kiitos, kun vastasitte edelliseen<br />
kirjeeseeni. Minua jäi kuitenkin<br />
ihmetyttämään muutama<br />
asia.<br />
Mainitsitte, että Susen 9.2 version<br />
dvd-imagen voi imuroida<br />
netistä. Näin minunkin mielestäni,<br />
mutta <strong>tuo</strong>n netin iso-imagen<br />
koko on vain 3,2 Gt. Minun<br />
dvd:lläni jo 64-bittinen hakemisto<br />
on kooltaan 2,8 Gt ja koko<br />
dvd:n koko 7,5 Gt.<br />
Onko kyseessä todella sama<br />
dvd? Sisältääko se myös <strong>tuo</strong>n 64bittisen<br />
version, ja onko siihen<br />
paketoitu todellakin kaikki samat<br />
ohjelmat? Ohjelmat toki voi<br />
hakea netistä jälkikäteenkin,<br />
mutta miten on sen jälkeen automaattipäivitysten<br />
laita? Kun<br />
vertailussa kuitenkin puhuttiin<br />
myös ylläpidosta ja helppokäyttöisyydestä,<br />
eikö asia ole mainitsemisen<br />
arvoinen? Onko muiden<br />
vertailtavien <strong>tuo</strong>tteiden<br />
kohdalla menetelty samoin? Toki<br />
Linuxista saa myös vaikeasti<br />
ylläpidettävän asennuksen tehtyä,<br />
jos haluaa, mutta miksi vaivautua,<br />
sillä markkinoilla on jo<br />
sellainen ja melkein kaikilla on<br />
varmaan siitä myös kokemuksia<br />
ja se ei ole Linux.<br />
Risto Vuorinen<br />
Novell jakaa Suse 9.2 -paketoinnista<br />
kahta dvd-levykuvaa. 32ja<br />
64-bittiset versiot on erotettu<br />
toisistaan. Tämä on järkevää,<br />
sillä vain harva käyttäjä tarvitsee<br />
molempia versioita. Kaupassa<br />
myytävissä paketeissa on molemmat<br />
versiot, sillä isomman<br />
tietomäärän sovittaminen prässätylle<br />
dvd-levylle ei lisää kustannuksia.<br />
Kolmigigaisen tiedoston kopiointi<br />
netistä vie vauhdikkaillakin<br />
laajakaistayhteyksillä tuntitolkulla<br />
aikaa. Automaattiset päivitykset<br />
toimivat Yast-hallintaohjelman<br />
kautta siinä missä ostoversiokin.<br />
Koska 64-bittinen Suse<br />
on käännetty erikseen Athlon 64 -<br />
suorittimille lähes koko paketin<br />
laajuudelta, ovat tiedostot ostolevylläsi<br />
kahteen kertaan.<br />
lukijalta<br />
9.3-versioon voi tutustua livepaketoinnin<br />
avulla. Tarjolla on<br />
kaksi 1,5-gigaista levykuvaa, 64ja<br />
32-bittisille alustoille suunnattuine<br />
versioineen.<br />
Panu Mäntylahti<br />
Dvd-r-levyjen<br />
pinnoitteesta<br />
■ Minua kiinnostaa Tietokoneen<br />
numerossa 2/2005 ollut<br />
suuri dvd-r -levyjen testi. Onko<br />
teillä minkäänlaista listaa testatuista<br />
levyistä, mikä pinnoite<br />
niissä on? Olen yrittänyt etsiä<br />
kulta- tai hopeapintaisia levyjä,<br />
mutta huonolla menestyksellä.<br />
Artikkelista ei käynyt ilmi, millä<br />
pinnalla mikäkin levy on.<br />
Tommi Hakala<br />
Kaipaamaasi listaa ei testin yhteydessä<br />
kerätty. Dvd- ja cd-aihioiden<br />
heijastavat metallikerrokset<br />
koostuvat useimmiten alumiinista,<br />
kullasta, hopeasta tai sopivasta<br />
hopeayhdisteestä. Levyn kirjoituspuolen<br />
väri ei ilmaise suoraan<br />
heijastuskerroksen materiaalia,<br />
vaan lopullinen väri riippuu<br />
heijastuskerroksen lisäksi kirjoitukseen<br />
käytetystä orgaanisesta<br />
väriaineesta.<br />
Esimerkiksi kullanväristen levyjen<br />
heijastuskerros on kirkas, minkä<br />
vuoksi heijastuskerroksen väri<br />
suoraan tulee näkyviin. Vihreissä<br />
levyissä heijastuskerros on kultainen,<br />
mutta sinisen väriainekerroksen<br />
vuoksi levy näyttää vihreältä.<br />
Hopea- tai alumiinipinnoitteisten<br />
levyjen lopullinen väri<br />
voi väriainekerroksesta riippuen<br />
olla sinivihreä tai syvän sininen.<br />
Aivan suoraa lakia levyn värin ja<br />
heijastuskerros/väriaine-yhdistelmän<br />
välille ei kuitenkaan voida<br />
muodostaa.<br />
Henri Kuokka<br />
Oikaisu<br />
■ Numeron 6/2005 jutun Linux<br />
langattomasti verkkoon (s. 78)<br />
kirjoittajan nimi oli virheellinen.<br />
Oikea kirjoittaja on Tapio<br />
Loponen.<br />
TK
12 IBM etsii uutta<br />
13 Kaistaa ilman lankaa<br />
14 Tuplaydin kotiinkin<br />
15 Palvelupaketti puhelimeen<br />
16 Varaudu it-rikoksiin<br />
17 Nero nostaa profiiliaan<br />
ajankohtaista<br />
■ ■ ■<br />
Tallennuspotti kasvaa hitaasti<br />
Kamppailu maailman noin 63 miljardin dollarin<br />
tallennusmarkkinoilla jatkuu kiihkeänä. HP<br />
vastaa kilpailijoiden kovaan haasteeseen laajentamalla<br />
tallennus<strong>tuo</strong>tteidensa valikoimaa.<br />
ARI SAARELAINEN – LONTOO<br />
Uudet <strong>tuo</strong>tteet ja palvelut kuvastavat<br />
HP:n uskoa siihen,<br />
että nyt ostajat vaativat tallennusjärjestelmän<br />
helppoa hallittavuutta,<br />
skaalautuvuutta ja<br />
konsolidointia.<br />
”Laajennuksemme tarjoavat<br />
juuri sitä, mitä asiakkaat haluavat.<br />
Enterprise Virtual Array<br />
eli EVA-levytallennusjärjestelmä<br />
on planeetan yksinkertaisin”,<br />
HP Storageworksin<br />
EMEA-johtaja Neal Clapper<br />
hehkutti uutuuksien eurooppalaisessajulkistustilaisuudessa<br />
toukokuussa.<br />
”Uskomme grid-strategiaan<br />
ja skaalautuvuuteen. Asiakkaat<br />
haluavat kasvua ilman rajoja,<br />
ja tähän tarpeeseen me tarjoamme<br />
myös ohjelmistot, joilla<br />
voi hallita heterogeenisiä järjestelmiä”,<br />
Clapper kertoi.<br />
Paineet kasvussa<br />
Uudet <strong>tuo</strong>tteet myös paikkaavat<br />
kilpailijoihin verrattuna<br />
<strong>tuo</strong>tevalikoimaan jääneitä vajeita.<br />
Storageworks-yksikölle<br />
on kasautunut paineita myös<br />
heikkojen tulosten takia, sillä<br />
toukokuisen neljännesvuosikatsauksen<br />
mukaan yksikön<br />
liikevaihto heikkeni kuusi prosenttia<br />
viime vuoden jaksoon<br />
verrattuna.<br />
Koko tallennusalan pulmana<br />
on, että voittomarginaalit<br />
kuihtuvat samalla, kun myyty<br />
tallennustila kasvaa lähes eksponentiaalisesti.<br />
”Tallennusmarkkinat ainakin<br />
EMEA-alueella kasvavat<br />
kovin hitaasti. Kolme toimijaa,<br />
HP, EMC ja Netapp, ovat kuitenkin<br />
suoriutuneet keskimääräistä<br />
paremmin”, IDC:n analyytikko<br />
Claus Egge arvioi julkistustilaisuudessa.<br />
Eggen mukaan kasvu on nyt<br />
heikointa järeimmässä high<br />
end -sarjassa. Parhaan menekin<br />
hän uskoo olevan pk-yrityksissä,<br />
joissa on riittävästi<br />
osaamista ja kasvava tallennustarve.<br />
HP Storageworksin EMEAalueen<br />
strategisen liiketoiminnan<br />
suunnittelija Debbie<br />
Young vakuuttaa, että tilanne<br />
HP Storageworksin Enterprise Virtual<br />
Array 8000 -tallennusjärjestelmä<br />
lupaa entistä lyhyempiä vasteaikoja.<br />
Ari Saarelainen<br />
HP Storageworksin EMEA-johtaja Neal Clapper korosti tiedon elinkaaren<br />
hallinnan tärkeyttä.<br />
ei herätä huolta. ”Osuutemme<br />
on yhä kasvussa, ja olemme toimittaneet<br />
enemmän EVA-järjestelmiä<br />
kuin koskaan ennen.”<br />
Eurooppa on HP:lle merkittävä,<br />
ja yhtiö menestyy vanhalla<br />
mantereella erityisen hyvin.<br />
Täällä yhtiö on säilyttänyt<br />
markkinajohtajuuden san- ja<br />
ulkoisissa levyjärjestelmissä,<br />
kun koko maailmassa EMC<br />
on kirinyt ohitse. EMEA-alue<br />
<strong>tuo</strong>ttaa HP:lle lähes puolet tallennuksen<br />
liikevaihdosta.<br />
Datasta rahaksi<br />
Storageworksin julkistukset<br />
liittyvät liiketoiminnan jatkuvuuteen<br />
ja korkeaan käytettävyyteen.<br />
Neal Clapper korostaa<br />
myös HP:n ILM-ratkaisun eli<br />
informaation elinkaarren hallinnan<br />
arvoa yrityksille.<br />
”ILM:llä yritykset voivat jalostaa<br />
uutta bisnestä analysoimalla<br />
tallennettua dataa. Se<br />
tarjoaa yrityksille mahdollisuuden<br />
nousta kilpailijoidensa<br />
yläpuolelle”, Clapper luonnehti<br />
palvelua.<br />
Storageworksin laajentuvassa<br />
Ari Saarelainen<br />
valikoimassa kokonaan uutta<br />
on esimerkiksi Enterprise File<br />
Services (EFS) -palvelinklusteri,<br />
joka on HP:n ensimmäinen<br />
<strong>tuo</strong>te enterprise-tason nasverkkoihin.<br />
EFS:ään nivoutuu<br />
muun muassa Wan Accelerator,<br />
jonka väitetään pudottavan<br />
vasteajat hitaampien yhteyksien<br />
takana oleviin toimipaikkoihin<br />
jopa sadasosaan. Järeän<br />
EVA-perheen kolme uutuusmallia<br />
4000, 6000 ja 8000 puolestaan<br />
ovat HP:n mukaan<br />
markkinoiden kokonaiskustannuksiltaan<br />
edullisin levytallennusjärjestelmä.<br />
Nauhakirjastoissa merkittävä<br />
parannus on virtuaalikirjastojärjestelmä,<br />
jolla voi helposti<br />
luoda virtuaalisia nauhoja<br />
nopeaa tiedon palauttamista<br />
ja varmuuskopiointia varten.<br />
Sähköpostiarkistojen käyttöä<br />
helpottaa ratkaisu, jolla yksittäisen<br />
sähköpostiviestin voi<br />
löytää jopa sekunneissa miljoonien<br />
joukosta.<br />
Osa uusista <strong>tuo</strong>tteista ja palveluista<br />
on saatavilla heti, osa<br />
vasta kesäkuun puolivälissä. TK<br />
kesä-heinäkuu 2005 TIETOKONE 11
ajankohtaista<br />
■ ■ ■<br />
Google keksi<br />
portaalin uudelleen<br />
Google on esitellyt personoitavan<br />
portaalin, joka kerää yhteen<br />
Googlen omia palveluita, kuten<br />
Gmail-websähköpostin, Googlen<br />
uutishakukoneen sekä sää- ja<br />
pörssikurssitietojen tapaisia perinteisiä<br />
palveluja. Käyttäjä voi<br />
personoida sivuilleen itseään<br />
kiinnostavan kokonaisuuden. Perinteiset<br />
portaalit yrittävät yleensä<br />
pitää käyttäjät sivustoillaan<br />
mahdollisimman, mutta Googlen<br />
edustaja toteaa suorasukaisesti,<br />
että palvelun filosofia on saada<br />
käyttäjät pois sen sivuilta muihin<br />
palveluihin, josta he saavat haluavansa<br />
informaation.<br />
Applella palovaarallisia<br />
akkuja<br />
Apple vetää 128 000 Powerbook-<br />
ja Ibook-akkua pois kuluttajilta<br />
mittavassa vaihto-ohjelmassa.<br />
Kyseessä on jälleen akkujen<br />
mahdollisesti aiheuttama<br />
palovaara. Vaihto koskee 12-tuumaista<br />
Ibook G4:a, Powerbook<br />
G4:a ja 15-tuumaista Powerbook<br />
G4-koneita, mutta vain tiettyjä<br />
<strong>sarjan</strong>umeroita. Vialliset akut on<br />
valmistanut LG Chem Etelä-Koreassa.<br />
Lithium-ioniakkuja myytiin<br />
lokakuusta 2004 toukokuuhun<br />
2005. Tähän mennessä on<br />
löytynyt kuusi tapausta, jossa akku<br />
on aiheuttanut vaaratilanteen.<br />
Sairaalarobotit<br />
hoitotyössä<br />
Puolitoistametriset Sisar Mary ja<br />
Tohtori Robbie ovat langattoman<br />
tekniikan RP6-sairaalarobotteja,<br />
jotka auttavat potilaiden hoidossa<br />
ja tutkimuksissa Lontoon St Maryn<br />
sairaalassa. Lääkärit käyttävät<br />
RP6:robotteja kauko-ohjaimen välityksellä<br />
ja voivat tarkastaa potilaan<br />
niiden kameran välityksellä.<br />
Samalla potilas näkee robotin<br />
näytöltä oman lääkärinsä. Potilaat<br />
keskustelevat robottien kanssa<br />
kaksisuuntaisesti ja voivat tehdä<br />
kysymyksiä sekä pyytää robotilta<br />
luettavakseen esimerkiksi<br />
röntgen-kokeiden tuloksia.<br />
12 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005<br />
IBM investoi tallennukseen<br />
HANNU JÄRVINEN<br />
Trendin mukaisesti myös IBM hakee palveluliiketoiminnastaan<br />
suuria kasvulukuja ja kannattavuutta,<br />
mutta samalla yhtiö sijoittaa huomattavan<br />
paljon rahaa ja resursseja perustekniikoiden<br />
kehitykseen. Vanhan tekniikan uudessa soveltamisessa<br />
myyntimiehet puhuvat mielellään innovaatioista,<br />
mutta todelliset uudet keksinnöt syntyvät<br />
edelleen enimmäkseen kehityslaboratorioissa.<br />
IBM:n tutkimuksen ja kehityksen vuosibudjetti<br />
on noin viisi miljardia dollaria eli reilut neljä<br />
miljardia euroa, ja sitä kuluttaa noin 3000 työntekijää<br />
kahdeksassa tutkimuskeskuksessa. Yksi tärkeistä<br />
päämääristä on tietokoneiden tehostaminen,<br />
johon yhtiö uskoo päästävän yhtäältä rinnakkaistuksen<br />
ja toisaalta miniatyrisoinnin kautta.<br />
Edellistä edustavat muun muassa Austinissa<br />
kehitettävät uudet prosessoriarkkitehtuurit, jälkimmäistä<br />
esimerkiksi Zürichissä tutkittavat hiilinanoputket<br />
eli fulleriinit.<br />
Tutkimustyö poikii paitsi loputtomasti patentteja,<br />
myös uusia <strong>tuo</strong>tteita. Powerpc-prosessoriarkkitehtuuri<br />
saa tänä vuonna rinnalleen uuden<br />
Cell-prosessorin, jonka ensimmäinen sovellus on<br />
näillä näkymin Sonyn loppuvuodesta markkinoille<br />
tuleva PS3-pelikonsoli. Myös Microsoftin<br />
hiljattain esitelty Xbox 360 -konsoli luottaa IBM:n<br />
Pingviini etenee<br />
suuryrityksissä<br />
ARI KARKIMO<br />
Vaikka Linuxin läpimurtoa on odotettu vuosia,<br />
on sen polulla vielä melkoisesti esteitä. ”Sertifioinnit<br />
ja tukipalvelujen lisääntynyt tarjontaa<br />
ovat lisänneet Linuxin uskottavuutta suuryrityksissä,<br />
mutta kotikäyttäjiltä ja pienyrityksiltä vaaditaan<br />
yhä paljon omaa aktiivisuutta”, Suomen<br />
Linux-käyttäjien yhdistyksen puheenjohtaja Arto<br />
Teräs kuvailee tilannetta.<br />
Teräs selvitteli Linux-käytön tilannetta toukokuussa<br />
HP:n Linux Forumissa pitämässään katsauksessa.<br />
”Kun Linux-harrastaja lähtee tietokoneostoksille,<br />
hän joutuu itse selvittämään, tukevatko<br />
laitteet Linuxia. Pienyrittäjä puolestaan näkee<br />
kauppaan mennessään koneessa tarran, jossa<br />
valmistaja suosittelee Windows XP:tä, joten hän<br />
tuskin Linuxia valitsee.”<br />
Teräksen mukaan kunnissa ja valtionhallinnossa<br />
kiinnostus avoimen koodin ohjelmistoihin on<br />
suuri, ei vähiten taloudellisista syistä. ”Monella taholla<br />
tehdään selvityksiä ja kokeiluita. Suurimpia<br />
esteitä siirtymälle ovat osaajien ja suomennosten<br />
puute sekä se, että muutos on aina vaikeaa.”<br />
HP vakuutteli foorumin osallistujille sitoutumistaan<br />
ja kiinnostustaan avoimen koodin ohjelmistoihin<br />
useammallakin suulla. Pääpuhujaksi oli<br />
Tehosiruille on kysyntää<br />
erityisesti pelimaailmassa.<br />
Kuvassa kolmenPowerpc-prosessorin<br />
vauhdittama uusi<br />
Xbox 360 -konsoli.<br />
siruihin: sitä vauhdittaa<br />
peräti kolme 3,2 gigahertsinPowerpc-prosessoria.<br />
IBM itse kutsuu Celliä<br />
”yhden sirun superkoneeksi”,<br />
mitä se kieltämättä<br />
ainakin teknisten<br />
tietojen perusteella<br />
muistuttaakin. Prosessorissa<br />
on 64-bittinen Power-ydin, joka ohjaa ja valvoo<br />
kahdeksan muun prosessorin toimintaa. Paperilla<br />
suorituskykyarvot näyttävät huimilta: 256<br />
gigaflopsia eli miljardia liukulukuoperaatiota sekunnissa<br />
4 gigahertsin kellotaajuudella. Valmistaja<br />
lupaa uuden prosessorinsa olevan myös vähävirtainen<br />
ja hyvin skaalautuva.<br />
Todellisiin superkoneisiin on toki vielä matkaa.<br />
Muun muassa proteiinien ja ydinkokeiden mallintamiseen<br />
sopiva Blue Gene -superkone laskee<br />
jo peräti 77 teraflopsin nopeudella eli noin 300<br />
kertaa niin nopeasti kuin Cell.<br />
TK<br />
Arto Teräs<br />
Suomen Linuxkäyttäjien<br />
yhdistyksestä<br />
myöntää, että<br />
pingviinillä on<br />
vielä edessään<br />
liukas polku.<br />
hankittu yhtiön Linux-ohjelmasta vastaava teknologiajohtaja<br />
Bdale Garbee.<br />
”Linux on vahvasti kuvioissa niin talon sisäisessä<br />
käytössä kuin <strong>tuo</strong>tteissakin. Kaikki HP.llä käyttävät<br />
Linuxia päivittäin muun muassa webiä, sähköposteja<br />
ja pikaviestintä tarvitessaan. Olemme<br />
monin tavoin sitoutuneet Linuxiin ja avoimen<br />
koodin projekteihin, meillä on muun muassa 6500<br />
koulutettua Linux-asmmattilaista”, Garbee kertoo.<br />
HP:n Linux Forum keräsi Helsingin Messukeskukseen<br />
yli 400 it-alan asiantuntijaa ja päättäjää.<br />
Se oli osa HP:n EMEA-alueella järjestämää, helmikuussa<br />
alkanutta ja 20 maata kattavaa Linuxkiertuetta.<br />
Järjestelyissä olivat mukana monet<br />
merkittävät Linux-toimijat kuten Redhat, Novell,<br />
Oracle ja Nordicmind.<br />
TK<br />
Kuva: Microsoft<br />
Ari Karkimo
Ari Karkimo<br />
Flash-ofdm pyrkii<br />
langattomaan<br />
laajakaistakisaan<br />
KARI HAAKANA<br />
Nmt-käytöstä vapautuneelle 450 MHz:n taajuudelle<br />
olisi ottajia. Liikenneministeriöltä<br />
toimilupaa taajuusalueelle on hakenut seitsemän<br />
yrittäjää, joista luvan saaja olisi tarkoitus saada<br />
selville ennen juhannusta.<br />
Valtiovallan puolelta taajuuden täyttävää tekniikkaa<br />
ei ole rajattu. Käytännössä taajuudesta ja<br />
toimiluvasta kilpailee kaksi tekniikkaa, cdma450<br />
ja lyhennehirviö Flash-ofdm (fast low-latency<br />
access with seamless handoff – orthogonal frequency<br />
division multiplexing)<br />
Cdma450 on lähinnä umts-tekniikan kanssa<br />
kilpaileva kolmannen sukupolven matkaviestintekniikka.<br />
Flash-ofdm taas on mobiilikäyttöön<br />
tarkoitettu laajakaistatekniikka. Näin asian näkee<br />
ainakin Flash-ofdm-tekniikkaa valmistavan Flarionin<br />
Euroopan markkinointijohtaja Joe Barrett.<br />
Langattoman laajakaistan tulevaisuutena<br />
rummutettua wimax-tekniikkaa Barrett taas pitää<br />
niche-ratkaisuna, joka ei sovellu mobiilikäyttöön.<br />
”Eikä markkinoilla vielä ole wimax-laitteitakaan.<br />
Lisäksi wimax vaatii vielä runsaasti testaamista<br />
operaattoreilta”, Barrett heittää.<br />
Laajakaistabisnes ei kestäisi<br />
vaihtorulettia<br />
Capgeminin<br />
Jarmo Nykänen<br />
neuvoo<br />
laajakaistaoperaattoreita<br />
kilpailemaan<br />
asiakkaista<br />
palveluilla, ei<br />
hinnoilla.<br />
ARI KARKIMO<br />
Tiukka hintakilpailu<br />
ja asiakkaiden<br />
matala kynnys<br />
operaattorinvaihdolle<br />
ovat ajaneet<br />
mobiilioperaattorit<br />
ahtaalle. Laajakaistan<br />
tarjoajille vastaava<br />
kehitys olisi<br />
turmiollista, alan<br />
näkymiä luodanneen<br />
konsulttiyhtiö<br />
Capgeminin myyntijohtaja<br />
Jarmo Nykänen<br />
varoittaa.<br />
”Vuotuinen asiakasvaihtuvuus on nyt noin 20<br />
prosenttia, jos se nousee lähellekään mobiilimarkkinan<br />
noin 40 prosentin tasoa, keskimääräinen laajakaista-asiakas<br />
<strong>tuo</strong>ttaa pahimmillaan operaattorille<br />
satojen eurojen tappiot”, Nykänen sanoo.<br />
Capgeminin selvityksen mukaan laajakaistabisnes<br />
on jo nyt heikosti kannattavaa tai jopa tappiolista.<br />
Kun liittymän kytkentä maksaa noin 150<br />
Flash-ofdm-tekniikkaa<br />
käyttäviä verkkokortteja<br />
valmistaa<br />
Flarionin itsensä lisäksi Siemens.<br />
Flash-ofdm sen sijaan olisi Barrettin mukaan jo<br />
kypsää tekniikkaa. Laajoja käyttötestejä tekniikalla<br />
ovat jo tehneet Nextel ja T-Mobile. Suomessa<br />
vastaavia kokeiluja ei vielä ole ollut, mutta 450<br />
MHz:n toimilupaa anonut Saunalahti on kertonut<br />
havittelevansa toimilupaa juuri Flash-ofdmverkkoa<br />
varten. Kaupallisessa käytössä olevia<br />
verkkoja maailmalla on vasta yksi Yhdysvalloissa.<br />
Toisen verkon on tarkoitus nousta Eurooppaan<br />
vielä tänä vuonna.<br />
Flash-ofdm-verkon nopeus olisi Prosessorilehden<br />
haastatteleman Saunalahden liiketoimintajohtajan<br />
Panu Lehden mukaan puolesta megabitistä<br />
yhteen megabittiin. Saunalahden ideana on<br />
toteuttaa lähes sadan prosentin verkkopeitto haja-asutusalueille<br />
noin 400 tukiaseman avulla. Tukiasemat<br />
pystyttäisiin asentamaan nykyisiin gsmtukiasemien<br />
mastoihin.<br />
Flarionin tekniikkaan perustuvia verkkokortteja<br />
ja modeemeja ei vielä ole sankoin joukoin markkinoilla.<br />
Yhtiön omien korttien lisäksi ainut valmistaja<br />
tällä hetkellä on Siemens, mutta Barrett uskoo<br />
valmistajia tulevan lisää jo vuoden kuluessa. TK<br />
euroa ja asiakkaan hankinta sekä suhteen ylläpito<br />
noin 200 euroa, mobiililiittymistä tuttu vaihtoruletti<br />
johtaisi katastrofiin.<br />
Laajakaistamarkkinat ovat kypsymässä, joten<br />
uusia asiakkaita joudutaan houkuttelemaan kilpailijoilta.<br />
Capgemini suosittelee, että operaattorit<br />
ryhtyisivät muualla Euroopassa hyväksi koettuun<br />
tapaan etsimään kilpailukeinoja muualta<br />
kuin hinnasta.<br />
Siellä kehitetään ja markkinoidaan paketteja,<br />
joissa asiakas saa operaattorilta sekä laajakaistayhteyden,<br />
halvat internet-puhelut että televisiopalvelut.<br />
Samaan pakettiin ollaan usein nivomassa<br />
myös mobiilipuhetta.<br />
”Kokonaisuuksia tarjoamalla on asiakasvaihtuvuuden<br />
todettu pienenevän jopa 50 prosenttia,<br />
mikä parantaa kannattavuutta merkittävästi. Pakettien<br />
on havaittu lisäävän myös lisäävän myyntiä<br />
sekä kasvattavan liittymäkohtaista liikevaihtoa”,<br />
Jarmo Nykänen kertoo.<br />
Capgemini uskoo, että niin sanotut triple-play -<br />
palvelut, joissa puheliikenne ja tv-tarjonta yhdistetään<br />
laajakaistaliittymään, lisääntyvät Suomessakin.<br />
Nyt tällaisia kokonaisuuksia tarjoavat muun<br />
muassa Maxinet, HTV ja Kuopion Puhelin. TK<br />
ajankohtaista<br />
■ ■ ■<br />
Tiikerin Dashboard<br />
kiinnostaa<br />
Mac OS X <strong>10</strong>.4 Tiger -käyttöjärjestelmän<br />
Dashboard-ohjelmisto<br />
on saanut nopeasti suuren suosion.<br />
Dashboardin widgettejä eli<br />
miniohjelmia tai ”vempaimia” on<br />
ilmestynyt lyhyessä ajassa useita<br />
satoja kappaleita. Mahdollisuus<br />
luoda suhteellisen yksinkertaisesti<br />
omia vempaimia ja jakaa niitä<br />
Mac-käyttäjille tuntuu olevan suosiossa.<br />
Osa vempaimista on hyödyllisiä,<br />
kuten erilaiset laskimet,<br />
sanakirjat tai aikatauluvempaimet.<br />
Osa on täysin hyödyttömiä,<br />
kuten esimerkiksi vempain, joka<br />
simuloi auton kojelaudalla tanssivaa<br />
hulahula-tyttö-lelua.<br />
HP pyrkii<br />
pelimarkkinoille<br />
HP aikoo tunkeutua pelikonsolien<br />
markkinoille yhdistämällä<br />
perinteisen pc-koneen ja pelikonsolin.<br />
Yhtiö on myös avannut internetissä<br />
HP Games -portaalin,<br />
joka <strong>tuo</strong> kuluttajien ladattavaksi<br />
yli sata tietokonepeliä. Tavallisista<br />
pc-koneista poiketen HP Games<br />
PC Console -ominaisuuksilla<br />
varustetut tietokoneet ovat nykyisten<br />
pelikonsolien ja pelikäyttöön<br />
modifioitujen pöytäkoneiden<br />
kaltaisia. HP:n mukaan tarkoitus<br />
on houkutella erityisesti<br />
satunnaisia pelaajia, joille pelipalvelun<br />
käyttö on helpompaa<br />
kuin pelien ostaminen kaupasta.<br />
Valtio köllähtää<br />
Patjalle<br />
Valtiovarainministeriö ja Valtioneuvoston<br />
kanslia ulkoistavat<br />
käyttäjätukensa ja noin sadan<br />
valtioneuvoston järjestelmissä<br />
käytettävän palvelimen käytettävyyspalvelut<br />
Fujitsulle. Fujitsun<br />
Patja-toimintamallin pohjalta<br />
räätälöity palvelusopimus solmittiin<br />
valtioneuvoston tietohallintoyksikön<br />
kanssa. Yksikkö <strong>tuo</strong>ttaa<br />
tietohallintopalvelut Valtiovarainministeriölle<br />
jaValtioneuvoston<br />
kanslialle sekä lisäksi yhteiskäyttöisiä<br />
valtioneuvoston järjestelmiä<br />
ja infrastruktuuria koskevat<br />
palvelut kaikille ministeriöille.<br />
kesä-heinäkuu 2005 TIETOKONE 13
ajankohtaista<br />
■ ■ ■<br />
Suupohja<br />
seutuverkottuu<br />
Suupohjan nopean seutuverkon<br />
rakennustyöt alkoivat toukokuussa.<br />
Monipalveluverkko yhdistää<br />
alueen viisi kuntakeskusta sekä<br />
niiden yli 40 kylää. Siinä data,<br />
internet-yhteys, puheliikenne,<br />
liikkuva kuva ja digi-tv kulkevat<br />
saman verkon kautta. Seutuverkon<br />
avulla <strong>tuo</strong>tetaan uusia kunnallisia<br />
palveluja verkossa esimerkiksi<br />
vanhustenhuoltoon,<br />
opetus- ja kulttuuritoimeen sekä<br />
sen uskotaan luovan alueen yrittäjille<br />
kilpailukykyä. Monipalveluverkon<br />
ratkaisut yhdistävät internetin<br />
perusteknologiaa suljetun<br />
yritysverkon turvallisuuteen.<br />
Star Wars karkasi<br />
heti nettiin<br />
Uuni<strong>tuo</strong>re Star Wars: Episodi III<br />
- Sithin kosto levisi heti sen avajaisnäytöksien<br />
aikaan nettiin vertaisverkoissa<br />
jaeltavaksi Hollywoodin<br />
elokuva<strong>tuo</strong>ttajien suureksi<br />
harmiksi. Ainakin kahta versiota<br />
teatterissa esitettävästä leffasta<br />
oli tarjolla Bittorrent-tiedostonjakoina.<br />
Reutersin mukaan toinen<br />
versioista oli jo vertaisverkkojakelussa<br />
ennen ensimmäistäkään<br />
teatteriesitystä, mikä antaa<br />
aihetta epäillä leffakopion vuotaneen<br />
suoraan elokuvateollisuudesta<br />
eikä niinkään teatterissa<br />
esitettävän elokuvan salakopioinnista.<br />
Piratismi laskussa<br />
Piratismin määrä tuntuu olevan<br />
laskussa, mutta sen ohjelmistoteollisuudelle<br />
aiheuttamat tappiot<br />
kasvavat. Näihin tuloksiin<br />
päädyttiin <strong>tuo</strong>reessa piratismitutkimuksessa,<br />
jonka ohjelmistovalmistajien<br />
etujärjestö BSA on teettänyt<br />
IDC-tutkimusyhtiöllä. Vuoden<br />
2004 piratismitaso oli laskenut<br />
Emea-alueella kahdella prosenttiyksiköllä<br />
edellisvuodesta,<br />
mutta on yhä 39 prosenttia. Tutkimuksessa<br />
päätellään, että ohjelmistoteollisuudelle<br />
aiheutuvat<br />
tappiot olisivat 12,4 miljardia euroa,<br />
2,4 miljardia enemmän kuin<br />
edellisenä vuonna.<br />
14 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005<br />
Pentium tulee tuplana digikotiin<br />
TONI STUBIN<br />
Intel on viime aikoina panostanut runsaasti<br />
uuden suoritintekniikan <strong>tuo</strong>miseen<br />
toimistoista ja palvelinhuoneista kuluttajien<br />
olohuoneisiin. Uusi Pentium D<br />
-prosessori on Intelin pelinavaus kuluttajakäyttöön<br />
suunnattujen kaksiydinprosessorien<br />
markkinoilla. Hieman aikaisemmin<br />
kauppojen hyllyille ehti peli- ja muuhun tehokäyttöön<br />
suunnattu Pentium Extreme Edition 840.<br />
Molemmille prosessoreille on yhteistä kahden<br />
megatavun L2-välimuisti (megatavu per prosessoriydin),<br />
800 megahertsin järjestelmäväylä sekä<br />
3,2 gigahertsin huippukellotaajuus. Extreme Edition<br />
tukee myös hypersäikeistystä eli hyperthreading-tekniikkaa,<br />
mutta Pentium D:ssä tätä ominaisuutta<br />
ei ole.<br />
Uudet prosessorit vaativat uuden piiri<strong>sarjan</strong>.<br />
Extreme Edition toimii yhdessä Intel 955X<br />
Express -piiri<strong>sarjan</strong> kanssa. Pentium D:n kumppanina<br />
on Intel 945G Express, josta on tarjolla<br />
myös ilman integroitua GMA 950 -grafiikkapiiriä<br />
toimitettava 945P.<br />
945-piiri<strong>sarjan</strong> teknisiin ominaisuuksiin kuuluu<br />
muun muassa tuki kahdeksankanavaiselle äänentoistolle,<br />
pci express -väylätekniikalle, kaksikanavaiselle<br />
667 megahertsin ddr2-muistille,<br />
OLLI-PEKKA KOMONEN – TUKHOLMA<br />
Vastikään 25-vuotissyntymäpäiviään viettänyt<br />
Iomega on kasvanut laaja-alaiseksi tallennustarpeiden<br />
täyttäjäksi. Kymmenvuotiaan Zip-levyn<br />
jälkeen yritys on <strong>tuo</strong>nut markkinoille erilaisia digiajan<br />
ratkaisuja vaihtelevalla menestyksellä. Vuosituhannen<br />
alun harhailujen jälkeen fokus on<br />
kristallisoitunut puhtaasti tallennus<strong>tuo</strong>tteisiin.<br />
Vahva digitaalisen median konvergenssi ei ole<br />
jäänyt yrityksen johdossa vaille huomiota, ja Iomega<br />
aikookin hankkia kasvua seuraavaksi konttoreiden<br />
sijasta olohuoneesta.<br />
Iomegan Euroopan myyntijohtaja Romain<br />
Cholat uskoo keskitetyn tallennuksen lyövän läpi<br />
kodeissa viimeistään ensi vuonna. ”Tällä hetkellä<br />
monet ajattelevat nas-laitteita pelkästään yrityskäyttöön<br />
suunnattuina. Meillä on tarjota hyvin<br />
pienikokoinen ja hiljainen wlan-yhteydellä varustettu<br />
laite, jonka kapasiteettia voi vielä laajentaa<br />
usb-liitännän kautta myöhemmin. Uskon että tämänkaltaisia<br />
laitteita hankitaan koteihin, ja niihin<br />
tallennetaan elokuvia, musiikkia ja valokuvia. Sen<br />
jälkeen sisältö on käytettävissä missä tahansa tietokoneessa,<br />
olohuoneessa, työhuoneessa tai vaikka<br />
lastenhuoneessa. Toivomme että myös elokuvayhtiöt<br />
ymmärtävät mikä potentiaali kotien digitalisoitumisessa<br />
piilee. En pidä mahdottomana<br />
ajatusta että esimerkiksi ‘kotinassin’ ostaja saisi<br />
Pentium Extreme Edition 840 tarjoaa kahden ytimen<br />
säikeistettyä huippusuorituskykyä esimerkiksi pelaajille.<br />
Pentium D -versio on varsin samankaltainen, mutta<br />
siitä puuttuvat hyperthreading-ominaisuudet<br />
Matrix storage -tekniikalle ja kolmen gigabitin serial<br />
ata II -kiintolevyliitännälle.<br />
Intel markkinoi uutta suoritintekniikkaansa<br />
kotien viihdekeskusten sydämeksi. Yrityksen näkemyksen<br />
mukaan monen ytimen prosessori<br />
mahdollistaa sen, että yhdeltä pc:ltä voidaan reitittää<br />
vaikkapa ääntä, kuvaa ja pelejä samaan aikaan<br />
eri huoneisiin. Kun ydinperhe ennen kokoontui<br />
aterian jälkeen yhdessä television ääreen,<br />
uudessa digikodissa jokainen puuhailee omiaan<br />
suljettujen ovien takana.<br />
Intel uskoo vahvasti kahden suoritinytimen<br />
tekniikan vauhdikkaaseen yleistymiseen. Yrityksen<br />
teknologia-asiantuntijan Tommy Rydendahlin<br />
mielestä tuplaytimistä tulee uusien pc:iden vakio-ominaisuus<br />
vuoden loppuun mennessä. TK<br />
Myös Iomega haluaa olohuoneeseen<br />
Romain Cholat<br />
uskoo, että tallennusratkaisut<br />
saavat sijansa<br />
kodeissakin.<br />
laitteen mukana<br />
kupongin<br />
jolla voisi ladata<br />
kymmenen<br />
elokuvaa ilmaiseksi.”<br />
Myös viime<br />
vuonna esitelty<br />
Rev-tekniikka on siirtymässä varmistusratkaisusta<br />
kotikäyttöön. ”Haluamme ehdottomasti tehdä<br />
Revistä standarditallennustekniikan – jopa käytetymmän<br />
kuin Zip on. Tällä hetkellä Rev on käytössä<br />
korvaamassa nauhoja nauha-asemissa, sekä<br />
eräässä nas-<strong>tuo</strong>tteessamme. Neuvottelemme kuitenkin<br />
koko ajan erilaisista sopimuksista esimerkiksi<br />
pc-valmistajien kanssa, ja yritämme saada<br />
teknologiaa ujutettua myös perinteisen pc-maailman<br />
ulkopuolelle.”<br />
Sopisiko Rev-levy siis esimerkiksi digitv-virittimen<br />
tallennusmediaksi? ”Ehdottomasti, tämänkaltaisia<br />
ratkaisuja tulemme näkemään markkinoilla<br />
hyvin pian.”<br />
TK<br />
Kuva: Intel<br />
Kuva: Iomega
Tero Lehto<br />
Nokia Enterprise Summit<br />
Älypuhelimet it-osaston hallintaan<br />
Fujitsu Servicen telepalveluiden johtaja Juha Korsimaa<br />
esitteli Nokian kanssa ratkaisua yritysten älypuhelinten<br />
<strong>tuo</strong>miseksi osaksi it-infraa.<br />
TERO LEHTO – BERLIINI<br />
Nokia järjesti toista kertaa Enterprise Summit<br />
-tapahtuman, jossa se esitteli asiakkailleen ja<br />
kumppaneilleen yritysten langattomia <strong>tuo</strong>tteita ja<br />
visioita. Tarjolla oli monia kiinnostavia esimerkkejä<br />
siitä, miten yritykset ovat uudistaneet liiketoimintansa<br />
prosesseja tai parantaneet asiakaspalveluaan<br />
työntekijöiden ja tietojärjestelmien paremmalla<br />
tavoitettavuudella.<br />
Nokia esitteli itse Ventures-organisaationsa eli<br />
yrityshautomonsa kehittämän ratkaisun, jolla yritysten<br />
älypuhelimet saadaan it-osaston hallintaan.<br />
Nimellä Nokia Local Business Connectivity Solution<br />
tarkoittaa sitä, että kun työntekijä <strong>tuo</strong> bluetooth-<br />
tai wlan-puhelimensa tukiaseman lähetty-<br />
Puhelin ja palvelut paketoitiin<br />
ARI KARKIMO<br />
Elisa on <strong>tuo</strong>nut markkinoille uuden matkapuhelinkonseptin,<br />
jossa Nokian 3230 -puhelimeen<br />
on paketoitu palveluiden käyttöä helpottava<br />
käyttöliittymä. Mobi-valikko tarjoaa hyöty- ja<br />
viihdepalvelut sekä puhelimen tärkeimmät ominaisuudet<br />
käyttöön yhdellä napin painalluksella.<br />
Palvelut ovat puhelimessa tietokoneen työpöydän<br />
lailla aina käyttövalmiina ja palveluasetukset<br />
on esiasennettu. Valikon ansioista internetistä<br />
tuttujen palvelujen, kuten hakukoneen ja sähköpostin<br />
käyttö helpottuu. Sen avulla voi myös lukea<br />
esimerkiksi päivän uutisia, Elisa.net-portaalia<br />
ja tv:n ja radion ohjelmatietoja.<br />
”Päätelaitekehitys on avannut mahdollisuuksia<br />
kehittää uudenlaisia mobiilipalveluiden käyttöä<br />
helpottavia käyttöliittymiä. Elisa Mobi on esimerkki<br />
siitä, miten operaattori voi räätälöidä puhelimen<br />
laitevalmistajan kanssa siten, että palveluiden<br />
käyttäminen on entistä helpompaa”, johtaja<br />
Pasi Lehmus Elisasta sanoo.<br />
Mobin mukana <strong>tuo</strong>daan tarjolla myös uusi<br />
ville, se tunnistetaan imei-koodin ja mac-osoitteen<br />
perusteella, tarkistetaan käyttöoikeudet ja<br />
päästetään verkkoon. Järjestelmän kautta laitteeseen<br />
voidaan työntää esimerkiksi uusimmat kalenterit<br />
ja sähköpostit, tiedotteet tai tietoturvaohjelman<br />
päivitykset.<br />
Ratkaisua esitteli ensimmäisenä ulkoistuspalveluita<br />
tarjoava Fujitsu Services Suomesta. Sen<br />
telepalveluiden johtaja Juha Korsimaa kertoi, että<br />
tekniikalla voidaan ottaa päätelaite etähallintaan,<br />
ja palauttaa esimerkiksi kadonneet tai pieleen<br />
menneet asetukset sekä opastaa käyttäjää<br />
teknisen ongelman kanssa siirtymättä fyysisesti<br />
paikalle.<br />
Korsimaa sanoikin, etteivät älypuhelimet ole<br />
enää villejä ja vapaita, vaan it-osaston hallittavissa<br />
siinä missä kannettavat tietokoneetkin. Korsimaa<br />
myös lupaili, että yrityksen lähiverkon hyödyntäminen<br />
<strong>tuo</strong> yrityksille säästöjä tietoliikennekuluissa,<br />
kun tietoa ei haeta paikallisverkossa ilmateitse<br />
operaattorin kautta.<br />
Nokian mobiiliratkaisujen johtaja Scott Cooper<br />
ennusti avauspuheessaan, että yritysten älypuhelinten<br />
ykkössovelluksena pysyy sähköposti.<br />
Cooperin mukaan mobiilisähköpostin kehityskaari<br />
muistuttaa pc:n vastaavaa: ”Nyt mobiilisähköpostissa<br />
ollaan samassa vaiheessa kuin pcmaailmassa<br />
vuonna 1992, joten tulevina vuosina<br />
edetään nopeasti kohti massa<strong>markkinoita</strong>.” Nokia<br />
arvioi, että lähivuosina jo 30 prosenttia yritysten<br />
työntekijöistä voi lukea sähköpostia mo-<br />
TK<br />
biililaitteellaan.<br />
”Mobi ei ole<br />
kytkykauppaa,<br />
koska se ei sido<br />
käyttäjää<br />
tiettyyn verkkoon.<br />
Siinä on<br />
kaikki, mitä<br />
laki kytkykauppakiellon<br />
aikana sallii”,<br />
Pasi Lehmus<br />
toteaa.<br />
kiinteähintainendatapaketti-vaihtoehto<br />
Elisa<br />
Prodata <strong>10</strong>,<br />
joka sisältää<br />
<strong>10</strong> megatavua datasiirtoa kuukaudessa ja maksaa<br />
6,<strong>10</strong> euroa. Paketin puitteissa pystyy hyvinkin<br />
hoitelemaan jonkin verran sähköpostia, uutisten<br />
lukua tai Google-hakuja, mutta esimerkiksi tv:n<br />
uutisvideoilla kolahtaa pää katosta läpi heti alkuunsa.<br />
Rajan ylitys <strong>tuo</strong> laskuun lisää samat 6,<strong>10</strong><br />
euroa aina <strong>10</strong> megan välein.<br />
TK<br />
Ari Karkimo<br />
ajankohtaista<br />
■ ■ ■<br />
Pentium 4:ssä<br />
turva-aukko<br />
Tietoturvan pahimpiin kuulunut<br />
pelko on tavallaan täyttynyt, kun<br />
kanadalainen 23-vuotias opiskelija<br />
on löytänyt Intelin Pentium 4 -<br />
prosessorista turva-aukon. Haavoittuvuus<br />
antaisi rikollisille jopa<br />
mahdollisuuden varastaa salasanoja,<br />
mutta Intel tyynnyttelee<br />
kohua vakuuttamalla, että hyperthreading-toiminnosta<br />
löytynyt<br />
haavoittuvuus ei <strong>tuo</strong> merkittävää<br />
riskiä käyttäjille. Hyökkäyksessä<br />
palvelimelle asennetaan pieni vakoiluprosessi,<br />
joka hypersäikeistyksen<br />
ansiosta jakaa prosessorin<br />
L2-tason välimuistin opensslsalakirjoitusprosessin<br />
kanssa.<br />
Kuuba loikkaa<br />
Linuxiin<br />
Kuuban valtio aikoo hylätä Windowsin<br />
ja siirtää julkisen sektorin<br />
käyttämään Linux-käyttöjärjestelmää.<br />
Valtion informaatioteknologian<br />
viraston johtaja Roberto del<br />
Puerto kertoo, että käytössä on<br />
jo noin 1 500 Linux-tietokonetta.<br />
Del Puerton mukaan virasto työskentelee<br />
parasta aikaa lakiteknisten<br />
seikkojen parista, jotka<br />
täytyy selvittää ennen kuin Windowsista<br />
voidaan luopua. Hän ei<br />
kertonut tarkemmin hankkeen aikataulusta,<br />
koosta tai esimerkiksi<br />
siitä mihin Linux-versioon Kuuba<br />
on päätynyt. Linuxiin siirtyminen<br />
kuitenkin tehdään vähittäin<br />
eikä kertahankkeena.<br />
Operaattorit sopivat<br />
kiistansa<br />
Matkapuhelinverkkojen yhteenliittämismaksuista<br />
viime kuukausina<br />
äänekkäästi peistä taittaneet<br />
Sonera, Elisa ja Finnet ovat<br />
päässeet asiassa sopuun. Esimerkiksi<br />
Telia-Sonera maksaa<br />
muille korvauksia lähes 50 miljoonaa<br />
euroa, ja jatkossa yhteenliittämismaksut<br />
halpenevat<br />
parikymmentä prosenttia. Operaattorit<br />
ovat myös vetäneet takaisin<br />
kaikki oikeustoimet toisiaan<br />
vastaan asian tiimoilta. Yhteenliittämismaksuillatarkoitetaan<br />
maksuja, jotka verkko-operaattori<br />
perii toisen operaattorin<br />
verkosta tulevien puhelujen yhdistämisestä<br />
tai välittämisestä.<br />
kesä-heinäkuu 2005 TIETOKONE 15
ajankohtaista<br />
■ ■ ■<br />
VTT:ltä digi-tvlähetyksiä<br />
VTT kokeilee kaupallisia digitelevisiolähetyksiä<br />
Otaniemessä ja<br />
Pirkanmaalla opetus- ja tutkimustarkoituksessa.<br />
Tutkimuksen<br />
avulla halutaan selvittää, mitkä<br />
alueelliset, esimerkiksi asuinkuntaa<br />
koskevat palvelut sekä ohjelmat<br />
ovat kuluttajia kiinnostavia<br />
ja sopivat juuri television kautta<br />
tarjottaviksi. VTT rakentaa kesän<br />
2005 aikana digitaalisen television<br />
koelähetysverkon Pirkanmaalle.<br />
Otaniemessä toiminta<br />
painottuu tekniikan kehittämiseen<br />
ja digitelevision kokeiluun<br />
opetuksessa.<br />
Tietokoneita<br />
panttivankeina<br />
Yhdysvalloissa on törmätty tapauksiin,<br />
jossa automaattinen<br />
nettihyökkäys salakirjoittaa tietokoneen<br />
työtiedostoja, ja kiristää<br />
omistajalta 200 dollarin lunnaita<br />
tietojen pelastamiseksi. Hyökkäys<br />
käynnistyy, jos pahaa aavistamaton<br />
käyttäjä onnistutaan<br />
houkuttelemaan hyökkääjän nettisivuille.<br />
Uhrikoneelle yritetään<br />
päästä Microsoftin Internet<br />
Explorer -selaimen turva-aukon<br />
kautta. Jos selainta ei ole paikattu,<br />
sivuilta voidaan ladata koneelle<br />
Trojan.Pgpcoder -troijalaisohjelma,<br />
joka aloittaa tihutyöt.<br />
Netscape loi<br />
turvaseulan<br />
Toukokuussa julkaistun Netscape-nettiselaimen<br />
paluu alkoi noloissa<br />
merkeissä. Vain vuorokausi<br />
julkaisun jälkeen erityisesti tietoturvan<br />
avulla markkinoidusta<br />
”turvaselaimesta” jouduttiin korjaamaan<br />
44 turva-aukkoa, joista<br />
monet olivat kriittisiä. Netscape<br />
8 -selain perustuu Firefox-selaimeen,<br />
josta oli juuri löydetty lukuisia<br />
turva-aukkoja. Firefoxista<br />
ehdittiin jo ennen Netscapen julkaisua<br />
<strong>tuo</strong>da uusi korjattu 1.0.4versio,<br />
mutta sitä ei päivitetty<br />
vielä kehitteillä olevan Netscapen<br />
koodiin. Netscape korjasi<br />
virheensä nopeasti, mutta turvaselaimen<br />
maine on jo kolhuilla.<br />
Ari Karkimo<br />
16 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005<br />
Imac G5 sai lisäpotkua<br />
TAPIO SALMINEN<br />
Apple on päivittänyt alun perin koti- ja oppilaitoskäyttöön<br />
suunnattua Imac G5 -<strong>tuo</strong>telinjaansa<br />
entistä vauhdikkaammaksi ja monipuolisemmaksi.<br />
Samalla entistä kotikonetta on ajateltu<br />
uusiksi myös pienyritysten kannalta, sillä Imac G5<br />
on houkutellut myös ammattikäyttäjiä.<br />
Ulkoisesti mikään ei ole muuttunut, mutta sisällä<br />
on paljon muutoksia. Prosessoriksi on nyt<br />
tarjolla 1,8 tai 2,0 gigahertsin G5-suoritin. Kaikissa<br />
koneissa edullisinta 17-tuumaista versiota<br />
myöten on nyt myös vakiona puoli gigatavua<br />
muistia, joten erillinen muistipäivitys ei enää ole<br />
heti tarpeen. Osasyyllinen vakiomuistimäärän<br />
kasvattamiseen saattaa olla koneissa vakiona oleva<br />
uusi Mac OS X <strong>10</strong>.4 Tiger, joka syö hiukan<br />
edeltäjäänsä enemmän muistia.<br />
Suorituskykyä vauhdittaa myös nopeammaksi<br />
päivitetty näytönohjain. Kaikissa malleissa on vakiona<br />
Atin Radeon 9600, joka on varustettu pelaamiseen<br />
ja vaativampaan käyttöön kohtalaisesti<br />
riittävällä 128 megatavun muistilla. Entisissä<br />
malleissa oli 64 megatavua näyttömuistia.<br />
Kaikissa Imac G5-malleissa edullisimmasta kalleimpaan<br />
on nyt vakiona yhdysrakenteinen Airport<br />
Extreme -verkkokortti ja bluetooth. Näin<br />
Tietoturvarikos ei saa yllättää<br />
ARI KARKIMO<br />
Aku Hilve korostaa,<br />
että<br />
tietotekniikkarikoksiinvarautuminen<br />
on osa<br />
normaalia<br />
tietoturvatyötä.<br />
Helsingissä tehtiin poliisille viime vuonna ilmoitus<br />
63 tietotekniikkarikoksesta, joiden kirjo<br />
ulottui luvattomasta tietojärjestelmien käytöstä<br />
petokseen. ”Kunnollinen tietoturvatyö auttaa<br />
varautumaan tietotekniikkarikoksiin”, Helsingin<br />
poliisin tietoturvapäällikkö Aku Hilve tähdentää.<br />
Hän muistuttaa, että varautumisessa kyse on paljosta<br />
muustakin kuin teknologiasta.<br />
”Tekniikan lisäksi tietoturvatyötä on yhtä lailla<br />
menettelytavoista sopiminen ja käyttöoikeuksien<br />
tarkoituksenmukainen rajaaminen. Riskienhallintakaan<br />
ei tietoturva-asioissa ole aina kunnollis-<br />
Uusien Imac G5:n<br />
tekniikkaa on<br />
hiottu monelta<br />
kantilta.<br />
käyttäjän ei enää tarvitse miettiä Imacia ostaessaan,<br />
olisiko bluetooth mahdollisesti tarpeen joskus<br />
tulevaisuudessa.<br />
Myös kiintolevyjen kapasiteetti on kasvanut.<br />
Kahdessa edullisemmassa mallissa on vakiona 160<br />
gigatavun serial-ata-levy, 20-tuumaisessa lippulaivassa<br />
250-gigatavuinen. Tilalle voi valita suurimmillaan<br />
peräti 400 gigatavun levyn.<br />
Dvd-kirjoittava Superdrive-asema on niin ikään<br />
päivitetty uuteen versioon. Se tukee nyt sekä plusettä<br />
miinuslevyjen polttoa r- ja rw-muodoissa. Lisäksi<br />
uusille kaksikerroksisille levyille kirjoittaminen<br />
on vihdoin mahdollista.<br />
Uudet Imac G5 -koneet ovat jo myynnissä, ja<br />
hinta on edeltäjiä edullisempi. 20-tuumaisen huippumallin<br />
hinta on 1 849 euroa, edullisimman 17tuumaisen<br />
koneen saa omakseen 1 329 eurolla. TK<br />
Kuva: Apple<br />
ta”, Hilve toteaa.<br />
”Riskien <strong>toden</strong>näköisyys ja taloudelliset vaikutukset<br />
pitää selvittää, sen jälkeen niitä voi pienentää,<br />
poistaa tai siirtää vakuutusyhtiölle. Riskejä<br />
on monenlaisia, uhattuna voi olla tiedon<br />
saatavuus, eheys ja luottamuksellisuus. Ne voivat<br />
kohdistua verkkoihin, palvelimiin tai palveluihin”,<br />
hän luettelee.<br />
Varautumisen perustana on se, että suojataan<br />
verkko ja palvelimet sekä huolehditaan ylläpidosta<br />
ja päivityksistä. Varmuuskopiointi on hoidettava<br />
arvioitujen riskien mukaisesti.<br />
Käytön valvonnan on oltava kunnossa, jotta tiedetään<br />
kuka tekee ja mitä. Vastuut pitää määritellä<br />
selkeästi ja vastuuhenkilöt on nimettävä.<br />
”Dokumentointi on tärkeää. Tietomurtojen<br />
selvittämisessä auttaa lokitietojen mahdollisimman<br />
laaja kerääminen. Tutkinnan kannalta on<br />
myös tärkeää, että palvelinten kellonajat ovat oikeellisia”,<br />
Aku Hilve sanoo.<br />
Hilveen mukaan ensimmäinen tehtävä, kun<br />
epäillään jotain hämärää tapahtuneen, on varmistua<br />
ensin, ettei kyse ole tietoliikennehäiriöstä<br />
tai muusta viasta.<br />
”Jos yhä näyttää, että ollaan tekemisissä rikoksen<br />
kanssa, kaikki todisteet pitää ottaa talteen.<br />
Sitten on nimettävä yhteyshenkilö ja myös varattava<br />
henkilöresursseja tapahtuneen selvittämiseen.<br />
Tämän jälkeen otetaan yhteys poliisiin”,<br />
hän opastaa.<br />
TK
Identiteeteistä pidettävä huolta<br />
ARI SAARELAINEN<br />
Identiteetin hallinta nousee vauhdilla uudeksi italan<br />
miljardibisnekseksi. Kehityksessä näkyy,<br />
että väärien identiteettien käyttäminen ja identiteettivarkaudet<br />
ovat Yhdysvalloissa nopeimmin<br />
kasvava rikollisuuden laji, joka aiheuttaa 12 miljardin<br />
dollarin liiketoimintatappiot vuodessa.<br />
Sähköisessä asioinnissa täytyy heti tietää, kuka<br />
ovella kolkuttaa. Sitä varten tarvitaan tehokkaita<br />
portinvartijoita, jotka tarkistavat, millä asioilla tulija<br />
on, mihin hänellä on pääsy ja mitä hän siellä<br />
saa tehdä.<br />
”Identiteettien hallinnan markkinoiden arvo on<br />
yli 5,8 miljardia dollaria, ja Metagroupin mukaan<br />
osuutemme on 28 prosenttia”, Sunin identiteettien<br />
hallinnan johtaja Kirk Brown sanoo.<br />
Sun on käyttäjäprovisioinnin globaali markkinajohtaja.<br />
Yhtiö julkisti alkuvuodesta kattavan,<br />
neliportaisen kokonaisuuden käyttäjäprovisiointia<br />
varten. Access Manager, Identity Manager, Directory<br />
Server ja Identity Auditor hoitavat käyttäjätunnistuksen,<br />
valtuutuksen ja itse sisäänpääsyn<br />
sekä käyttäjärekisterin hallinnan.<br />
Sunin teknologialla voi saumattomasti virtualisoida<br />
erityyppisiä rekistereitä. Brownin mukaan<br />
kilpailijoilla ei ole vastaavaa pakettia sekaympäristöihin,<br />
ja asennuksista 80 prosenttia onkin teh-<br />
Nero osaa muutakin kuin polttaa<br />
ARI KARKIMO<br />
Yksi Nero poltti<br />
Rooman, toinen<br />
levyjä. Patrick<br />
Peeters<br />
muistuttaa, että<br />
yhtiössä<br />
osataan muutakin.<br />
Cd- ja dvd-polttosoftastaan parhaiten tunnettu<br />
ohjelmistotalo Nero pyrkii tarmokkaasti kohentamaan<br />
otettaan pohjoismaisista markkinoista.<br />
Samalla se haluaa monipuolistaa ilmettään:<br />
”On epäoikeudenmukaista leimata meidät vain<br />
polttosoftan valmistajaksi”, myyntijohtaja Patrick<br />
Peeters harmittelee.<br />
”Nero 6 ei ole vain poltto-ohjelma, se multimediapaketti,<br />
jolla voi tehdä kaiken tarpeellisen.<br />
Työpöydillä on aivan turhaa kuvakkeita videoiden,<br />
valokuvien ja audion käsittelyyn ja toistamiseen,<br />
kaikkeen <strong>tuo</strong>hon pääsee käsiksi yhdestä Ne-<br />
Kirk Brown<br />
esittelee Sunin<br />
ratkaisua<br />
identiteettien<br />
hallintaan.<br />
ty muihin kuin Sun-ympäristöihin.<br />
Sunin Suomen-yksikön practice manager Mikko<br />
Soirola kertoo, että Suomessa identiteettien<br />
hallinnan tarpeeseen törmätään jatkuvasti.<br />
”Julkishallinnossakin halutaan siirtää palveluja<br />
verkkoon. Esimerkiksi Imatralla on alkamassa<br />
nettilääkärikokeilu, ja sitä ennen pitää varmistua<br />
siitä, ettei potilaskertomuksia ja muuta arkaluontoista<br />
informaatiota välity vääriin käsiin”, Soirola<br />
valottaa.<br />
Identiteettien hallinnan ratkaisujen käyttäminen<br />
<strong>tuo</strong>ttaa myös rahallista hyötyä. ”Kun hallinta<br />
on kunnossa, liiketoimintaa voidaan automatisoida.<br />
Saadaan paremmin rasvattu kone”, Soirola<br />
kuvailee.<br />
TK<br />
ro-kuvakkeesta”, Peeters kehuu.<br />
Oma osuutensa suppeaan Nero-mielikuvaan on<br />
sillä, että täyden kattauksen saa vain ostamalla ohjelman<br />
sellaisenaan. Suurin osa Nero-käyttäjistä<br />
on saanut sovelluksen joko tallentavan aseman tai<br />
tietokoneen kylkiäisenä. Näiden oem-versioiden<br />
laajuus vaihtelee, mutta täyttä tarjontaa niissä ei<br />
koskaan ole.<br />
Kappaleissa laskettuna oem-versiot hallitsevat<br />
Nero-kauppaa, niitä on peräti 95 prosenttia myydyistä.<br />
Nero on poltto-ohjelmien ykkönen, lähimmät<br />
haastajat ovat Roxio ja Pinnacle. Pitkän päälle<br />
Peeters arvelee Microsoftin olevan kovin kilpailija.<br />
”Windowsin Longhornin on luvattu sisältävän<br />
paljon sellaista mitä me teemme. Vaikka Microsoftin<br />
<strong>tuo</strong>tteet ovatkin aina myöhässä, alan kultainen<br />
sääntö on, ettei sen kanssa kannata kilpailua.<br />
Ehkäpä sitten on etsittävä elintilaa niistä aukoista,<br />
jotka Longhorn jättää.”<br />
Aikaisemmin Ahead-nimellä toiminut Nero<br />
etsii liiketoimintaa myös uudenlaisilla <strong>tuo</strong>tteilla.<br />
Se myy myös kehittämäänsä Mpeg4-standardiin<br />
pohjautuvaa Nero Digital -pakkauskoodekkia, joka<br />
pakkaa niin videota kuin audiotakin.<br />
Toinen päänavaus on voip-puheluratkaisu Sipps,<br />
jota ei myydä paketoituna vaan oem-<strong>tuo</strong>tteena esimerkiksi<br />
pc:n tai web-kameran mukana. Sen uskotaan<br />
leviävän myös operaattoreiden kautta. TK<br />
Ari Saarelainen<br />
ajankohtaista<br />
■ ■ ■<br />
UUTISHUONEESTA<br />
ARI KARKIMO<br />
Laajakaistakisaa<br />
■ Konsulttiyhtiö Capgemini on<br />
tutkaillut Suomen laajakaistamarkkinoiden<br />
tilaa ja heristää varoittavasti<br />
etusormeaan. Alan<br />
kannattavuus on kuulemma niin<br />
heikko, että kunnian kukko ei<br />
kohta laula. Ei ainakaan, jos<br />
asiakkaiden sieluista käydään kilpailemaan<br />
verissä päin toinen<br />
toistaan alhaisemmilla hinnoilla.<br />
Kilpailuun pitäisi sen sijaan<br />
käydä palveluilla. Capgeminiläiset<br />
tarjoavat malliksi manner-Euroopassa<br />
hyväksi havaittua triple<br />
playta: laajakaistaliittymän kanssa<br />
samaan pakettiin nivotaan<br />
nettipuhelut ja tv-ohjelmat.<br />
Entäpä, kun kaikki tarjoavat<br />
samanlaista triple play -pakettia?<br />
Sitten varmaan kilpaillaan taas<br />
hinnoilla. Voi olla, että minulta jäi<br />
jotakin ymmärtämättä, mutta eipä<br />
olisi ensimmäinen kerta.<br />
Minulle laajakaistapalveluksi<br />
riittää nopea, luotettava ja halpa<br />
väylä nettiin. Lankapuhelinta tulee<br />
enää harvoin käytettyä – kyllä<br />
ne sukulaiset soittavat minulle,<br />
jos en itse soita. Ja jos eivät, niin<br />
kyllä joku savoa vääntävä lehtitilauksen<br />
kaupustelija soittaa.<br />
Televisiolupa varmaan pitäisi<br />
maksaa joka tapauksessa, vaikka<br />
ohjelmatarjonta on sellaista, ettei<br />
parempaa ajanvietettä ole vaikea<br />
keksiä. Vielä lisää turhia ohjelmia<br />
tarjolle? Ei kiitos.<br />
Heti Capgeminin selvityksen<br />
jälkeen kuultiin, että Saunalahti<br />
pyrkii tarjoamaan halvempaa laajakaistaa<br />
entistä laajemmalle alueelle.<br />
Mutta menkääpäs kysymään,<br />
pystyykö se suodattamaan<br />
roskapostit postiosoitteesta, josta<br />
on kuukausimaksuja makseltu jo<br />
lähes kymmenen vuotta. Yhdestä<br />
laatikosta se ei onnistu edes rahalla,<br />
kahdesta kuvetta kaivamalla.<br />
Google kyllä suodattaa<br />
roskat pois ilmaisesta Gmailistaankin<br />
ihan maksutta.<br />
Onnea laajentumispyrkimyksille,<br />
sitä tarvitaan! TK<br />
kesä-heinäkuu 2005 TIETOKONE 17
■■■LAAJAKAISTASEURANTA<br />
TERO LEHTO<br />
Uutta tekniikkaa ja nopeuspäivityksiä<br />
Toukokuun lopulla ei nähty juuri hintamuutoksia<br />
suurimpien operaattoreiden pääkaupunkiseudun<br />
tai suurimpien kaupunkien hinnoissa. Edullisimmat<br />
tilaajaliittymät ovat laskeneet alle 20<br />
euron kuukausitaksaan.<br />
Merkittävimmät hinta- ja<br />
nopeusmuutokset seuranta-alueella<br />
olivat HTV:n<br />
3M-liittymän muuttaminen<br />
kuuteen megabittiin. Vanha nopeusluokka<br />
jäi samalla hinnastosta<br />
pois. HTV myös poisti<br />
<strong>10</strong>M-liittymänsä hinnastosta<br />
kokonaan.<br />
Sonera taas nosti osan kaapeli-tv-liittymistään<br />
neljästä megabitistä<br />
kahdeksaan megabittiin.<br />
Myös muutaman hitaamman<br />
portaan nopeusluokka<br />
nousi. Muutokset koskivat palvelun<br />
laajinta saatavuusaluetta.<br />
Adsl2-tekniikkaa testataan<br />
Isot operaattorit ovat kertoneet<br />
jo pilottihankkeistaan adsl2- ja<br />
adls2+-tekniikoilla, joilla adslliittymien<br />
nopeudet<br />
sisäänpäin saadaan LABS<br />
yli <strong>10</strong> tai jopa yli 20<br />
megabittiin sekun-<br />
40<br />
nissa. Toistaiseksi 35<br />
tekniikka on osoittautunutepävar-<br />
30<br />
maksi, eikä sitä siksi 25<br />
käytetä laajasti etenkään<br />
suurissa kaupungeissa.<br />
Uuden adsl2- ja<br />
adsl2+-standardin<br />
20<br />
LABS<br />
euroa<br />
50<br />
45<br />
40<br />
35<br />
30<br />
25<br />
20<br />
Elisa 2M<br />
49 48 48,5<br />
DNA 2M<br />
euroa<br />
2 MBPS -LIITTYMIEN HINNAT KESÄKUUSSA<br />
Saunalahti 2M<br />
24,9<br />
Welho 2M<br />
18 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005<br />
päätelaitteiden kanssa on ollut<br />
yhteensopivuusongelmia operaattoreiden<br />
dslam-yksiköiden<br />
kanssa. Ongelmien odotetaan<br />
korjaantuvan vielä tänä vuonna,<br />
ja onneksi adsl-verkkopäätteet<br />
ovat yleensä helposti päivitettävissä<br />
web-pohjaisen käyttöliittymän<br />
kautta.<br />
Uutta tekniikkaa on viety<br />
kuitenkin <strong>tuo</strong>tantoon asti, näkyvimmin<br />
Saunalahti omilla<br />
runkoverkon (Saunaverkon)<br />
saatavuusalueillaan. Tuoreimpana<br />
esimerkkinä Vakka-Suomen<br />
puhelin kertoi aloittavansa<br />
adsl2+-liittymien toimitukset<br />
Uudenkaupungin ympäristössä.<br />
69 euron kuukausimaksua<br />
vastaan tarjotaan enintään 25<br />
megabitin kaistaa sisäänpäin.<br />
500 KBPS -LIITTYMIEN HINNAT KESÄKUUSSA<br />
23,9<br />
46 46<br />
28<br />
41,9<br />
Telia-Sonera 2M<br />
Go Home 2M<br />
25 23,9 23,9<br />
Elisa 512<br />
Saunalahti 512<br />
DNA 512<br />
Welho 525<br />
Telia-Sonera 512<br />
Go Home 512<br />
47<br />
Netsonic 2M<br />
44,8<br />
Maxinetti 2M<br />
Myös Päijät-Hämeen puhelin<br />
kertoi <strong>tuo</strong>vansa markkinoille<br />
adsl2+-liittymät enintään 16 megabitin<br />
teoreettisella tiedonsiirtonopeudella<br />
sisäänpäin. Operaattori<br />
kertoo asentaneensa uuden<br />
tekniikan kanssa yhteensopivat<br />
keskuksensa isoimpiin taajamiin,<br />
kuten Heinolaan, Lahteen, Orimattilaan<br />
ja Sysmään.<br />
Pullonkaulat muualla<br />
Nyt uutta liittymää hankkivan ei<br />
kannata välttämättä enää ostaa<br />
vanhanmallista adsl-päätettä,<br />
jos muuten löytää vaatimuksia<br />
vastaavan laitteen, koska adsl2päätelaitteidenkin<br />
hinnat ovat<br />
laskeneet reilusti alle <strong>10</strong>0 euroon.<br />
Moni kahdeksan megabitin<br />
tai ”täyden kaistan” liittymän<br />
ostaja on ainakin nettikeskusteluiden<br />
perusteella joutunut pettymään<br />
odotettua alhaisempiin<br />
nopeuksiin. Liittymien nimellisnopeuksien<br />
kasvaessa lähelle ja<br />
yli <strong>10</strong> megabittiin kasvaa myös<br />
ulkoisten pullonkaulojen riski,<br />
sillä verkon tukos tulee <strong>toden</strong>näköisesti<br />
vastaan jossain ulkomaanliikenteen<br />
solmussa. TK<br />
Laajakaistaliittymien hintakehitys 2–6/2005<br />
helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu<br />
Elisa ADSL<br />
256k/256k 19,9 19,9 19,9 19,9 19,9<br />
512k/512k 24,9 24,9 24,9 24,9 24,9<br />
1M/512k 36 36 36 36 36<br />
2M/512k 49 49 49 49 49<br />
4M/512k ** ** ** ** **<br />
8M/1M 59 59 59 59 59<br />
Finnet (DNA Finland, pk-seutu)<br />
256k/256k 19,9 19,9 19,9 19,9 19,9<br />
512k/512k 23,9 23,9 23,9 23,9 23,9<br />
1M/512k 37 37 37 37 37<br />
2M/512k 48 48 48 48 48<br />
4M/512k ** ** ** ** **<br />
8M/1M (*1 48 48 48 48 48<br />
Saunalahti ADSL (Saunaverkko, pk-seutu)<br />
256k/256k 19,5 19,5 19,5 19,5 19,5<br />
512k/512k 24 24 24 24 24<br />
768k/768k 30 30 30 30 30<br />
1M/768k 36 36 36 36 36<br />
2M/768k 42 42 42 42 42<br />
8M/1M (full-rate) 45 45 45 45 45<br />
12M/1M (adsl2 full-rate)<br />
HTV Welho<br />
55 55 55 55 55<br />
Welho 275 / <strong>10</strong>0k 19,9 19,9 19,9 19,9 19,9<br />
Welho 525 / 200k 25 25 25 25 25<br />
Welho 1M / 300k 36 36 36 36 36<br />
Welho 2M / 400k 46 46 46 46 46<br />
Welho 3M / 500k 55 55 55 55<br />
Welho 6M / 500k<br />
Telia-Sonera ADSL<br />
55<br />
256k/256k 19,9 19,9 19,9 19,9 19,9<br />
512k/512k 23,9 23,9 23,9 23,9 23,9<br />
1M/512k 35 35 35 35 35<br />
2M/512k 46 46 46 46 46<br />
8M/1M<br />
Telia-Sonera Kaapeli-tv<br />
58 58 58 58 58<br />
256k/256k 19,9 19,9 19,9 19,9<br />
300k/256k 19,9<br />
512k/256k 25 25 25 25<br />
700k/256k 25<br />
1M/256k 29 29 29 29 29<br />
2M/256k 38 38 38 38 38<br />
8M/1M 58 58 58 58 58<br />
8M/512k<br />
Netsonic Prolink+A18 ADSL<br />
46 46 46 46 46<br />
1M/512k 39 39 39 39 39<br />
2M/512k 47 47 47 47 47<br />
4M/640k * 57 57 57 57 57<br />
8M/1M<br />
Maxinetti Multi Lite<br />
61 61 61 61 61<br />
512k/512k 31,9<br />
2M/512k 44,8 44,8 44,8<br />
8M/1M 56,9 56,9 56,9<br />
*1 Saatavuus rajoitettu, ** Ei saatavissa<br />
Pääkaupunkiseudulla 512 kilobitin laajakaistayhteyteen pääsee kiinni noin<br />
25 euron kuukausimaksulla. Taulukossa ei ole huomioitu mahdollisia avaus-,<br />
asennus- ja laitekustannuksia.
■■■ ENSITUNTUMA<br />
PANU MÄNTYLAHTI<br />
Microsoft Visual Studio 2005 Beta 2<br />
Ohjelmantekijä<br />
uusiutuu<br />
Microsoftin Whidbey-koodinimellä kutsuttu Visual<br />
Studio 2005 <strong>tuo</strong> paljon uutta etenkin Windowsohjelmoijan<br />
työkalupakkiin. Perinteisen sovelluskehityksen<br />
lisäksi paketissa on työkaluja web- ja<br />
tietokantaohjelmointiin. Visual Studion ulkoasua on sipaistu kevyesti modernimpaan suuntaan.<br />
Visual Studio 2005 on saatavilla<br />
useina eri versioina.<br />
Opettelu- ja harrastuskäyttöön<br />
suunnatuissa Express edition<br />
-kokoonpanoissa on yhdestä<br />
kolmeen kieltä. Yksikkötestauksen<br />
ja koodianalyysin välineet sisältyvät<br />
vain järeimpään Team<br />
System -versioon. Muita versioita<br />
ovat Standard ja Pro.<br />
Ulkoasultaan Visual Studio<br />
muistuttaa edelleen varsin paljon<br />
vanhempia 6.0- ja .net 2003<br />
-versiota. Käyttöliittymää on<br />
ehostettu automaattitäydennyksen<br />
ja kelluvien valikoiden<br />
osalta. Palettien pudottamista<br />
paikoilleen helpotetaan ponnahduskuvakkeella,<br />
joka näyttää<br />
pudotuskohdan asemoinnin.<br />
Automaattitäydennys tuntee<br />
uusia tiedostoja, ja tuki kattaa<br />
myös html:n. Tarjolla olevat<br />
vaihtoehdot valitaan projektiin<br />
liitettyjen otsikkotiedostojen<br />
perusteella. Editorissa on sisäänrakennettuvirhekooditulkki,<br />
jonka avulla Windows-api:n<br />
palauttaman numeerisen virhekoodin<br />
selitetekstin voi tarkistaa<br />
näppärästi.<br />
Virheitä etsimässä<br />
Virheenjäljittimeen (debugger)<br />
on lisätty karamellitoimintoja:<br />
tulosteet ilmestyvät pikkuikkunaan<br />
hitaasti, merkki kerrallaan.<br />
Keskeytyskohtiin (breakpoint)<br />
voi liittää toimintoja kuten<br />
viestejä tai makrojen suorituksia<br />
sekä laskureita, joiden<br />
avulla voidaan reagoida tiettyyn<br />
käyntikertaan. Poikkeusten<br />
sieppaamista voidaan lisäksi<br />
kontrolloida virheenjäljittimes-<br />
20 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005<br />
sä. Myös koodin tarkastelu virheenjäljittimessä<br />
on tehostunut,<br />
sillä useimpien tietorakenteiden<br />
sisältöä voi tarkastella<br />
suoraan koodinäytössä olevien<br />
työkaluvihjeiden avulla.<br />
Web-kehittäjien tarpeita varten<br />
versio tukee asp.net 2.0 -rajapinnan<br />
mahdollisuuksia ja<br />
kontrolleja. Code behind -toiminnon<br />
avulla aspx-sivuille yhdistetään<br />
sekä dokumentin<br />
koodi että rakenne, jolloin Visual<br />
Web Developerin <strong>tuo</strong>ttamista<br />
vb/cs-tiedostoista päästään<br />
eroon.<br />
Kääntäjät tukevat monisuoritinympäristöjä,<br />
joten laajojen<br />
projektien moduuleja voi<br />
kääntää rinnakkain eri suorittimilla.<br />
Myös kääntäminen 64bittisille<br />
x86-suorittimille onnistuu.<br />
Refaktorointi ei toimi J#tai<br />
C++ -koodissa, mutta C#- ja<br />
Visual Basic -kielien osalta se on<br />
mahdollista.<br />
Helppoa Windows-kehitystä<br />
Windows Forms -ohjelmistokehys<br />
(framework) on suunniteltu<br />
helpottamaan graafisten<br />
Windows-sovellusten ohjel-<br />
mointia. Visual Studio 2005 tukee<br />
kehyksen 2.0 -versiota, ja<br />
myös .net on päivitetty 2.0 -versioon.<br />
Mfc-luokkien ja Windows<br />
Forms -sovellusten yhteistoimintaa<br />
on helpotettu, ja<br />
C++:n stl-mallikirjastosta on<br />
tehty clr-virtuaalikoneelle sopiva<br />
versio.<br />
Managed Extensions for<br />
C++ on vanhentunut, ja tilalle<br />
ovat tulleet clr-virtuaalikoneen<br />
tarjoamat palvelut. Uusia<br />
muuttujatyyppejä varten syntaksia<br />
sekoitetaan lisäämällä<br />
hattu- ja prosenttimerkeille<br />
uusi merkitys. Niillä viitataan<br />
automaattisen roskankeruun<br />
piiriin kuuluvaan muistiin luotuihin<br />
rakenteisiin.<br />
C++ -kieltä on laajennettu läjällä<br />
uusia avainsanoja. Uudistuksien<br />
varjopuolena on standardinmukaisen<br />
C++ -ohjelmoinnin<br />
vaikeutuminen, sillä<br />
Whidbeyn laajennukset ovat<br />
houkuttelevan käyttökelpoisia.<br />
Visual Basic ja C# ovat saaneet<br />
tuen yleisille tietotyypeille<br />
(generics), joiden avulla yleiskäyttöinen<br />
tietorakenne voidaan<br />
sitoa yksittäiseen tieto-<br />
Visual Studion<br />
mukana asennetaan<br />
myös<br />
.net 2.0 -kirjastontestiversio,<br />
joten<br />
<strong>tuo</strong>tantoympäristössäuutuutta<br />
ei kannata<br />
testata.<br />
tyyppiin. Vb.net-kieleen lisätyt<br />
nimiavaruudet toimivat samaan<br />
tapaan kuin C++ -kielessä, eli<br />
niiden avulla voidaan rajoittaa<br />
päällekkäisyyksiä ja moniselitteisyyksiä<br />
objektien nimeämisessä.<br />
Visual Basiciin on lisätty operaattorien<br />
ylikuormitus.<br />
Napsauta ja asenna<br />
Click Once -tekniikka helpottaa<br />
sovellusten jakelua työasemiin.<br />
Web-sivulle voidaan<br />
liittää helposti sovellus, jonka<br />
voi asentaa yhdellä hiiren napsautuksella.<br />
Järjestelmä toimii<br />
clr-ympäristön hiekkalaatikossa,<br />
joka valvoo turvallisuutta<br />
Javan hiekkalaatikon tapaan.<br />
Click Once -ohjelmat voidaan<br />
myös määrätä päivittymään<br />
automaattisesti sisäänrakennetulla<br />
kontrollilla.<br />
Kääntämistä hallitsemaan on<br />
tarjolla uusi Msbuild-sovellus,<br />
jonka konfiguraatiotiedostot<br />
ovat xml-muodossa. Ratkaisun<br />
esikuvaksi on helppo tunnistaa<br />
Java-alustan Ant. Tietokantavälineissä<br />
on tuki vielä julkaisemattomalle<br />
Yukonille, eli SQL<br />
Server 2005 -relaatiokannalle.<br />
Visual Studio 2005 beta 2 sisältää<br />
runsaasti uusia ominaisuuksia,<br />
joiden pääpaino kohdistuu<br />
ohjelmointikieliin, kääntäjiin<br />
ja kirjastoihin sekä ohjelmistokehyksiin.<br />
Visual Studion<br />
varsin toimivaan käyttöliittymään<br />
on tehty vain pikkuparannuksia.<br />
Uudet toiminnallisuudet<br />
helpottavat ohjelmointia,<br />
mutta sitovat niitä hyödyntävät<br />
sovellukset entistä tiukemmin<br />
Windows-alustaan.<br />
TK
■■■VAIKUTTAJA<br />
TEKSTI: ANTTI J. LAGUS • KUVAT: TIMO SIMPANEN<br />
Mikael Jungner<br />
Monipuolisuuden takuumies<br />
22 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005<br />
Yleisradion toimitusjohtajan Mikael Jungnerin mukaan<br />
ei riitä, että teknologiat ja väylät ovat kunnossa,<br />
vaan YLEn tärkein rooli on <strong>tuo</strong>ttaa sisältöä. YLE<br />
myös <strong>tuo</strong> uusia vaihtoehtoja Suomeen.<br />
■ Yleisradio on jatkossa entistäkin<br />
riippuvaisempi lupamaksuista,<br />
koska kaupallisten toimijoiden<br />
toimilupamaksu poistuu<br />
lähivuosina kokonaan. Lupamaksut<br />
nousevat vastaavasti<br />
noin 3 – 4 prosenttia vuosittain<br />
vuoteen 20<strong>10</strong> asti.<br />
Jungnerin mielestä lupamaksu<br />
on edelleen hyvä diili. Noin<br />
50 sentillä<br />
päivässä saa<br />
kymmeniä<br />
tunteja televisiota,<br />
radiota ja<br />
lisäksi internet-sisältöä.<br />
Hänen mukaansa Yleisradio<br />
myös <strong>tuo</strong>ttaa ohjelmia<br />
tehokkaammin<br />
kuin muut pohjoismaiset<br />
yleisradioyhtiöt.<br />
”Kustannukset per<br />
<strong>tuo</strong>tettu tunti ovat<br />
Suomessa edullisemmat.<br />
Myös<br />
toisella mittarilla<br />
eli laadulla<br />
arvioiden<br />
Yleisradion<br />
tilanne on hyvä.Yleisradiota<br />
pidetään<br />
riippumattomana,<br />
luo-<br />
■ KUKA?<br />
Mikael Jungner<br />
Ikä 40 vuotta<br />
Perhe Avioliitossa, yksi lapsi<br />
Koulutus 1997, oikeustieteen lisensiaatti<br />
Työura<br />
2005 – Yleisradio, toimitusjohtaja<br />
2002 – 2004 Microsoft, tietoyhteiskuntasuhteiden johtaja<br />
2000 – 2002 Pääministerin poliittinen erityisavustaja<br />
1999 – 2000 Oikeusministerin erityisavustaja<br />
1997 – 1999 Hallintoministerin erityisavustaja<br />
1996 – 1997 SDP:n eduskuntaryhmä, lainsäädäntösihteeri<br />
1995 – 1997 Lakiaisaintoimisto Jungner<br />
1995 – 1996 Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, assistentti<br />
Harrastukset sukeltaminen, tietokonepelit, elokuvat<br />
tettavana, monipuolisena ja laadukkaana”,<br />
Jungner luettelee.<br />
YLE ehkäisee USA:n<br />
tv-painajaisen<br />
”Siitä huolimatta, että yleisöjen<br />
segmentoitumista on havaittavissa,<br />
lähes <strong>10</strong>0 prosenttia suomalaisista<br />
viettää tätä nykyä<br />
viikossa vähintään kaksi tuntia<br />
Ylen ohjelmien parissa”, Jungner<br />
sanoo.<br />
Yleisradion tehtävä on Jungnerin<br />
mukaan huolehtia siitä,<br />
ettei kaikilta kanavilta tule<br />
pelkkää tietokilpailuviihdettä.<br />
Toisaalta Suomessa myös kaupalliset<br />
kanavat ovat eriytyneet<br />
niin, että MTV3:n ja Nelosen<br />
ohjelmaprofiili on erilainen.<br />
”On vaikea sanoa, miten tässä<br />
käy. Toivottavasti Suomessa<br />
ei tapahdu Yhdysvaltain kaltaista<br />
painajaista, jossa 60 – 70<br />
kanavaa lähettää lähes pelkkää<br />
samaa”, Jungner sanoo.<br />
Yleisradiokin seuraa ohjelmien<br />
suosiota katsojatutkimuksin,<br />
mutta YLEllä on Jungnerin mukaan<br />
pidempi pinna lopettamisen<br />
suhteen kuin kaupallisilla<br />
kanavilla, joilla päätös voidaan<br />
tehdä nopeastikin.<br />
Teknisellä puolella ohjelma<strong>tuo</strong>tannossa<br />
ollaan menossa<br />
kohti nauhattomuutta.Digitaalisuuden<br />
ja nauhattomuuden<br />
edut<br />
tulevat Jungnerin<br />
mukaan todella<br />
esiin siinä vaiheessa,<br />
kun siihen päästään<br />
läpi koko <strong>tuo</strong>tannon.<br />
Nauhojen<br />
kanssa töiden teko<br />
on huomattavasti<br />
aikaa vievempää<br />
kuin se, että koko
<strong>tuo</strong>tanto on saatavissa digitaalisessa<br />
muodossa. Muun muassa<br />
haku helpottuu.<br />
It-maailman kolme trendiä<br />
Jungner näkee it-maailmassa<br />
kolme trendiä. Ensimmäinen on<br />
kaikkien laitteiden yhteentoimivuus<br />
ja niiden tulo olohuoneisiin.<br />
Kodin mediakeskuksessa<br />
tosin vielä riittää kehitettävää,<br />
ennen kuin siihen asetetut toiveet<br />
todella toteutuvat.<br />
Toinen on ihmisten halu<br />
tuntea historiansa. Aika moni<br />
haluaisi Jungnerin mukaan, että<br />
kuvausryhmä seuraisi omaa<br />
elämää alusta alkaen. Ihmiset<br />
haluavat kerätä elämästään valokuvia,<br />
videoita, lempitelevisiosarjoja<br />
ja –musiikkia.<br />
Kolmantena trendinä Jungner<br />
mainitsee liikkuvuuden ja<br />
esittele Nokian prototyyppilaitetta,<br />
jolla näkyy pienikokoiselta<br />
tarkalta kuvaruudulta<br />
televisio-ohjelmia. Laitteeseen<br />
tulee broadcast-signaalina digi-tv-lähetystä,<br />
joka ei käytä<br />
UMTS-verkkoa. Näin sen kuukausimaksu<br />
tulee olemaan ehkä<br />
”Kaksisuuntaisuuden<br />
<strong>tuo</strong>vissa<br />
teknologioissa<br />
mhp on edelleen<br />
ykkösvaihtoehto.”<br />
vain kymmenisen euroa, jolla<br />
televisiota voi katsoa niin paljon<br />
kuin haluaa.<br />
Mobiili-tv laittaa<br />
telkkarin liikkeelle<br />
Mobiili-tv:n pilotissa on Helsingin<br />
seudulla 500 päätelaitetta.<br />
Palvelua kehittävät muun muassa<br />
Yleisradio, Nokia, operaattorit,<br />
MTV3 ja Sanoma wsoy.<br />
Käytetyn tekniikan ansiosta saadaan<br />
tehokkaasti pakatuksi jopa<br />
30 kanavaa.<br />
”Mobiili-tv:n ansiosta ihmiset<br />
eivät ole niin sidottuja kotiinsa,<br />
vaan voivat esimerkiksi<br />
bussissa tai junassa seurata uuti-<br />
”Maailma on pullollaan<br />
fiksuja ajatuksia. Sen<br />
sijaan, että niitä koettaisi<br />
itse keksiä, niitä<br />
voi myös alleviivailla<br />
kirjoista ja lehdistä”,<br />
Mikael Jungner sanoo.<br />
sia tai sarjaohjelmia”,<br />
Jungner sanoo.<br />
Mobiili-tv:ssä interaktiivisuus<br />
saadaan<br />
toteutetuksi helpommin<br />
telepalveluin<br />
kuin kotilaitteissa.<br />
Digitelevisioon 2000luvun<br />
alussa ladatut<br />
kaksisuuntaisuuden tekniset<br />
odotukset eivät ole Jungnerin<br />
mukaan täyttyneet. Toisaalta<br />
ihmiset ovat hankkineet mhpdigibokseja<br />
aika vähän.<br />
”Kaksisuuntaisuus kyllä tulee.<br />
Kaksisuuntaisuuden <strong>tuo</strong>vissa<br />
teknologioissa mhp on edelleen<br />
ykkösvaihtoehto. Se on aika<br />
laajasti käytössä Euroopassa ja<br />
se on myös avoin. Uskoisin, että<br />
2007 – 20<strong>10</strong> se alkaa olla laajojen<br />
kansanjoukkojen käytössä”,<br />
Jungner sanoo.<br />
Digitaalisuus säästää <strong>10</strong><br />
miljoonaa euroa vuodessa<br />
”YLEn 400 miljoonan euron liikevaihdosta<br />
tappio on 50 miljoonan<br />
euron luokkaa vuodessa.<br />
Digitointi ja eläkkeet eivät yksin<br />
riitä, vaan asioita on tehtävä tehokkaammin.<br />
Täällä on käynnissä<br />
paljon kehittämishankkeita,<br />
joilla haetaan säästöjä”, Jungner<br />
kertoo.<br />
Väki tulee vähenemään YLEssä<br />
eläkkeelle siirtymisen kautta,<br />
mutta on myös työtehtäviä, joita<br />
tarvitaan edelleen. Eläköityiminen<br />
<strong>tuo</strong> kuitenkin liikkumavaraa<br />
YLEn talouteen. Myös<br />
digimaailmaan siirtyminen <strong>tuo</strong><br />
merkittävät säästöt – vuositasolla<br />
kymmenen miljoonaa euroa.<br />
YLEllä on myös uusia rahareikiä.<br />
Jungnerin mukaan esimerkiksi<br />
kotimaiseen draamaan<br />
on päätetty panostaa enemmän.<br />
Uudet palvelut, kuten arkistojen<br />
avaaminen, vaativat myös<br />
resursseja.<br />
”On vaativa paletti, että<br />
pysymme tietoyhteiskuntakehityksen<br />
ja mediakehityksen<br />
eturintamassa ja samaan aikaan<br />
voimme tasapainottaa talouden.<br />
Talouden tasapainottaminen ei<br />
saa johtaa siihen, että emme<br />
ole mukana tässä kehityksessä”,<br />
Jungner linjaa.<br />
Tietoyhteiskunta tarkoittaa<br />
Jungnerin mielestä viime kädessä,<br />
että ihmisten on mahdollisimman<br />
helppo päästä käsiksi<br />
siihen sisältöön, jota he haluavat<br />
– olipa tämä sisältö sitten<br />
viihdettä, elokuvia, urheilua tai<br />
tietoa.<br />
Digiradio tulee<br />
hitaammin kuin digi-tv<br />
Digiradio ei ole edistynyt samalla<br />
tavalla kuin digitaalitelevisio,<br />
koska useimpiin radioihin ei voi<br />
liittää digiboksin kaltaista lisälaitetta<br />
vaan joudutaan ostamaan<br />
uusi radio. Digiradio oli Jungerin<br />
mukaan kokeilu, joka on nyt<br />
tehty ja osaamista on saatu. Tulokset<br />
olivat, että jos digiradiosta<br />
olisi haluttu edetä, siitä olisi pitänyt<br />
tehdä valtakunnallinen. Tällä<br />
hetkellä se ei ole realistista, mutta<br />
jatkossa varmastikin kyllä.<br />
Digiradion aikataulu riippuu<br />
paljon siitä, miten kaupalliset<br />
toimijat etenevät. Digiradio<br />
pitää Jungnerin mielestä tehdä<br />
samanlaisena kansallisena<br />
hankkeena kuin digi-tv. Hän ei<br />
osaa sanoa, milloin se tapahtuu,<br />
mutta yksi merkkipaalu on uusien<br />
toimilupien myöntäminen.<br />
Tallennearkistojen avaamista<br />
on YLEssä selvitetty jo jonkin<br />
aikaa. Toteutus on vielä auki,<br />
sillä asiaan liittyy paljon käytän-<br />
MIKAEL JUNGNER ■■■<br />
nön kysymyksiä tekniikasta ja<br />
hinnoittelusta tekijänoikeuksiin.<br />
Nykyään tekijänoikeudet otetaan<br />
huomioon jo ohjelmien tekovaiheessa,<br />
mutta vanhan aineiston<br />
tekijänoikeuksien haltijoita voi<br />
olla hankalaa jopa löytää.<br />
Helppous ja osaaminen<br />
tietoyhteiskunnan teemoja<br />
Tietoyhteiskuntasuhteiden johtajana<br />
Microsoftilla ennen Yleisradiota<br />
toiminut Jungner on sitä<br />
mieltä, että aiempi työ antoi maailmanluokan<br />
mittakaavan kuvan<br />
asioihin. Myös it-puolella sisältö<br />
alkaa olla ykkönen. Siellä puhutaan<br />
hänen mukaansa enemmän<br />
sisällöstä kuin tekniikasta.<br />
”Helppous ja osaaminen ovat<br />
myös suuria teemoja. Jos kansalaiset<br />
oppisivat käyttämään tietoyhteiskunnan<br />
palveluita, siitä<br />
syntyisi huomattavaa säästöä ja<br />
elämänlaadun parannusta. Perusidea<br />
on pitää asiat yksinkertaisina<br />
ja saada monimutkaistenkin<br />
<strong>tuo</strong>tteiden yksikköhinta<br />
alhaiseksi laajojen markkinoiden<br />
ansiosta”, Jungner sanoo.<br />
YLE on tässä suhteessa Jungnerin<br />
mielestä pidemmällä kuin<br />
Microsoft, sillä televisio on helppokäyttöinen<br />
väline, joka on lähes<br />
kaikilla, mutta vain puolella<br />
suomalaisista on tietokone.<br />
”Olen koonnut kolmisen<br />
tietokonetta itse. Syy, miksi lopetin,<br />
oli se, että poltin yhden<br />
prosessorin. Laitoin puhdasta<br />
hopeatahnaa prosessorin ja<br />
jäähdyttäjäsiilin väliin laskeakseni<br />
lämpötilaa. Poistin näpelöinnissä<br />
syntyneen eristävän<br />
rasvakerroksen kynsilakan<br />
poistoaineella, mutta kävi niin,<br />
että tyttöystäväni kynsilakassa<br />
oli jonkin verran eristävää öljyä,<br />
joka poltti prosessorin saman<br />
tien”, Jungner kertoo.<br />
Jungnerin mukaan aiemmin<br />
kannatti koota koneet itse, sillä<br />
valmiiksi kootuissa koneissa ei<br />
ollut uusimpia komponentteja.<br />
Siinä pääsi jopa puolesta vuodesta<br />
vuoteen kehityksen edelle.<br />
Se tuli myös halvemmaksi. TK<br />
■ MIKÄ?<br />
Yleisradio toimittaa ohjelmia ja sisältöä televisioon, radioon ja internetiin.<br />
Yleisradion toiminnan keskeiset arvot ovat suomalaisuus, luotettavuus,<br />
riippumattomuus, monipuolisuus ja korkea laatu. Näitä arvoja YLE<br />
toteuttaa 3 600 henkilön voimin.<br />
kesä-heinäkuu 2005 TIETOKONE 23
■■■TULEVAISUUDEN TIETOTEKNIIKKA<br />
JANI ROSTI<br />
Digivideo<strong>tuo</strong>tanto<br />
muuttuu<br />
pien<strong>tuo</strong>ttajan<br />
taivaaksi<br />
Ammattimainen video<strong>tuo</strong>tanto elää voimakasta<br />
murrosvaihetta digitaalisen videon ansiosta.<br />
Pien<strong>tuo</strong>ttaja voi pärjätä pelkällä kannettavalla<br />
tietokoneella, välijohdolla ja dv-kameralla.<br />
igitaaliset videokamerat ovat<br />
Dmuutamassa vuodessa korvanneet<br />
kokonaan analogiset<br />
kilpailijat kuluttajamarkkinoilta.<br />
Häähumun ja lasten juhlahetket<br />
voi tallentaa biteiksi jo<br />
muutaman sadan euron ostoksella.<br />
Kotikäyttäjän lisäksi digitaalisen<br />
videon kehittyminen<br />
vaikuttaa merkittävästi myös<br />
ammattimaisen video<strong>tuo</strong>tannon<br />
parissa.<br />
Uutisointiin tai tapahtumien<br />
tunnelmakuvien välittämiseen<br />
■ CASE<br />
24 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005<br />
videoitse ei vaadita enää paljon.<br />
Kun kannettavienkin tietokoneiden<br />
tehot riittävät mennen<br />
tullen normaaliin videoeditointiin,<br />
kulkee selkärepun kokoisessa<br />
kuvauslaukussa helposti mukana<br />
pienen <strong>tuo</strong>tantoyhtiön koko<br />
kalusto. Video on maailmalla<br />
jo muutaman tunnin sisällä<br />
kuvaamisesta, oltiinpa sitten kotitoimistolla<br />
tai maakunnan<br />
tangokarnevaaleilla.<br />
Siksi digitaalisen videon murroksessa<br />
ei ole niinkään merkit-<br />
Digivideo Nelosen tv-uutisten työkaluna<br />
Nelosen uutistoimitus on erinomainen<br />
esimerkki siitä, mitä digitaalinen<br />
video ammattikäytössä<br />
tarkoittaa. Kanavaa perustettaessa<br />
vuonna 1997 kaikki päästiin<br />
suunnittelemaan täysin puhtaalta<br />
pöydältä.<br />
Tuotantotekniikan päällikön<br />
Petteri Ryynäsen mukaan digitaalisuus<br />
näkyy uutis<strong>tuo</strong>tannossa entistä<br />
nopeammassa ja joustavammassa<br />
työskentelyssä. ”Kaikki materiaali<br />
on yhteisellä keskuspalvelimella,<br />
ja se on sieltä erittäin nopea<br />
työstää kohti valmista uutista.”<br />
Tulevaisuudessa nopeuden<br />
kannalta olennaista olisi Ryynäsen<br />
mukaan päästä eroon lopuistakin<br />
video<strong>tuo</strong>tannon pullonkauloina<br />
olevista työvaiheista.<br />
”Kuvatun materiaalin tallentaminen<br />
nauhan sijasta tiedostomuotoisena<br />
muistikortille tai optiselle<br />
levylle nopeuttaa kuvauksen ja<br />
digitoinnin välistä työvaihetta, Ryynänen<br />
sanoo ja jatkaa: ”Osin samaan<br />
ongelmaan liittyen esimerkiksi<br />
uutistoimisto Reuters lähettää<br />
tulevaisuudessa uutismateriaalia<br />
maailmalta toimituksiin videovirran<br />
sijasta tiedostomuotoisena.”<br />
Yhtenä konkreettisena kehitysaskeleena<br />
Ryynänen mainitsee<br />
satelliitti- ja etäyhteyksien jatkuvan<br />
paranemisen. Myös digitaalisten<br />
kuluttajakameroiden tulo markkinoille<br />
näkyy Ryynäsen mukaan<br />
käytännön uutistyössä.<br />
”Laadun puolesta amatöörikaluston<br />
<strong>tuo</strong>ttama video on digitaalisuuden<br />
myötä entistä käyttökelpoisempaa,<br />
ja sen merkitys uutisoinnista<br />
tulee varmasti koko ajan<br />
kasvamaan”, Ryynänen ennustaa.<br />
”Esimerkiksi Aasian tsunami-katastrofin<br />
alkuvaiheessa huomattava<br />
osa kuvamateriaalista pohjautui<br />
amatöörikuvaajien materiaaliin.<br />
Digitaalinen video on helpottanut<br />
merkittävästi etenkin <strong>tuo</strong>tannon<br />
editointivaihetta. Työskentelyyn<br />
riittää keveimmillään<br />
kannettava tietokone.<br />
tävästi kyse uudesta tekniikasta,<br />
vaan <strong>tuo</strong>tantovaiheen dramaattisestayksinkertaistumisesta.<br />
Muutos on suoraan verrattavissa<br />
siihen, mitä digikameroiden<br />
rynniminen markkinoille teki<br />
perinteiselle filmikuvaamiselle.<br />
Kotikäyttäjiä kiinnostavat laitteiston<br />
edulliset hinnat ja am-<br />
Petteri Ryynänen<br />
(vas.) ja Teemu<br />
Järvinen.<br />
Harrastajakaluston<br />
myötä kameroita<br />
on nykyisin<br />
aina paikalla<br />
siellä missä<br />
tapahtuu,<br />
Ryynänen toteaa.<br />
Nelosen uutisten järjestelmävastaavan<br />
Teemu Järvisen mukaan<br />
ulkopuolisen digitaalisen kuvamateriaalin<br />
käyttö aiheuttaa<br />
myös täysin uudenlaisia haasteita.<br />
”Suurin ongelma nyt ja tulevaisuudessa<br />
ovat lukuisat eri kuvaformaatit<br />
ja siirrettävien videoiden<br />
koodekit,” Järvinen summaa.<br />
Suurimmiksi tulevaisuuden<br />
haasteiksi Ryynänen ja Järvinen<br />
summaavat juuri eri formaatit. ”Eri<br />
koodekit, tekniikat ja kuvasuhteet<br />
mattilaisia <strong>tuo</strong>tannon nopeutuminen.<br />
Pien<strong>tuo</strong>tannolla kysyntää<br />
Edulliselle, joustavasti eri medioihin<br />
jaettavalle pien<strong>tuo</strong>tan-<br />
tarkoittavat jatkuvaa tarvetta<br />
muunnoksille eri formaattien välillä<br />
niin päivittäistä työtä kuin arkistointiakin<br />
varten”, Järvinen selvittää.<br />
”Vaarana on, että konversiot<br />
osittain syövät sitä nopeutta, joka<br />
digitaalisuudella on saavutettu.<br />
Vaikka uusista tekniikoista on uutis<strong>tuo</strong>tannossa<br />
kiistaton hyöty, ei<br />
etenkään siirtymäaika näyttäisi<br />
olevan täysin ongelmaton”, Ryynänen<br />
summaa.<br />
JANI ROSTI
■ TEKNIIKKA<br />
Open source -videoeditointia<br />
Video<strong>tuo</strong>tanto muuttuu entistä<br />
edullisemmaksi avoimen ohjelmakoodin<br />
tarjonnalla. Linuxille<br />
kehitetyn Cinelerra -nimisen editointiohjelman<br />
avulla pääsee videotyöskentelyn<br />
pariin täysin ilmaiseksi.<br />
Cinelerra pystyy jopa<br />
pienimuotoiseen ammattilais<strong>tuo</strong>tantoon.<br />
6-kanavaisen äänen<br />
ja hdtv-teräväpiirtoformaatin lisäksi<br />
ohjelma osaa hyödyntää<br />
nolle on kysyntää enemmän<br />
kuin koskaan aiemmin.<br />
Lähetysaikaa valtakunnallisilla<br />
tv-kanavilla ei riitä kaikille halukkaille.<br />
Esimerkiksi urheilu- ja<br />
tapahtumasponsoroinnissa liikkuvat<br />
kuitenkin merkittävät rahasummat,<br />
joiden vastineeksi<br />
halutaan näkyvyyttä myös niissä<br />
lajeissa, jotka eivät joka kodin lähetystaajuuksille<br />
pääse.<br />
Tästä syystä kaiken keskipisteeksi<br />
muodostuu internet.<br />
Edullinen ja vapaa julkaisukanava<br />
on täydellinen lisä keventyneen<br />
digi<strong>tuo</strong>tannon jatkoksi, ja<br />
mahdollistaa taloudellisesti täysin<br />
uusia toimintamalleja.<br />
Yksittäisen, muutaman megatavun<br />
videon siirto katsojalle<br />
ei palveluntarjoajalle maksa<br />
enää kuin murto-osan siitä, mitä<br />
kyseisen kontaktin hinta mainostajalle<br />
on. Yksi esimerkki<br />
tästä on laajakaista- ja mobiiliasiakkaista<br />
kilpailevat operaattorit,<br />
jotka pyrkivät lisäämään palvelujensa<br />
houkuttelevuutta videopohjaisella<br />
erikoistarjonnalla.<br />
Www-video pienentää<br />
odotuksia<br />
Webbikäytössä erot ammattikaluston<br />
ja kuluttajakameroiden<br />
välillä tasoittuvat entisestään.<br />
Kun videota joka tapauksessa<br />
pakataan ja pienennetään alkuperäisestä,<br />
vähenee alkuperäisen<br />
laadun merkitys – ja siten myös<br />
paineet investoida <strong>tuo</strong>tantokustannuksia<br />
nostavaan high end<br />
-kalustoon.<br />
Edullisempaa <strong>tuo</strong>tantoa ajatellen<br />
on merkittävää sekin, että<br />
www-videoita kulutetaan nykyisellään<br />
muun surffauksen lomassa,<br />
ja niiden asema mediana<br />
on kuvagallerioiden ja passiivi-<br />
usean erillisen koneen renderöintifarmeja<br />
antamaan lisäpotkua<br />
<strong>tuo</strong>tantoon.<br />
Käytössä on lukuisia työkaluja<br />
kuvan korjaamiseen ja käsittelyyn,<br />
ja avoimen rajapinnan<br />
kautta toiminnallisuuksia voi lisätä<br />
saatavilla olevin laajennuksin.<br />
Ehdottomasti tutustumisen<br />
arvoinen ohjelma löytyy osoitteesta<br />
heroinewarrior.com/<br />
index.php3<br />
sesti katsottavan viihteen välimaastossa.<br />
Leikkeiden suorastaan<br />
oletetaan olevan tiiviitä ja lyhyitä,<br />
mikä on edullista, nopeaa<br />
<strong>tuo</strong>tantoa ajatellen ideaalitilanne.<br />
Kohti massamediaa<br />
Internetissä jaettavaksi sisällöksi<br />
näyttäisivät muodostuvan yhä<br />
vahvemmin rinnakkaiset <strong>tuo</strong>tannot,<br />
joilla peitetään sitä tarjontaa,<br />
jota valtakunnalliset mediat<br />
eivät kata. Pienemmät urheilutapahtumat,<br />
harrastukset<br />
ja matkailu löytävät internetin<br />
kautta yleisönsä, kun digitaalisen<br />
<strong>tuo</strong>tannon ansiosta video myös<br />
pystytään toimittamaan perille<br />
taloudellisesti kannattavasti.<br />
Mainostajia kiinnostavan<br />
suuren näkyvyyden ehtona olisi<br />
kuitenkin päästä aktiivisesta sisällön<br />
hakemisesta siihen, että<br />
tarjonta valuisi näkyville nimenomaan<br />
ilman jatkuvaa<br />
klikkailua – passiivisen katsomisen<br />
ehdoilla.<br />
Varteenotettava väline <strong>tuo</strong>tantojen<br />
esiin <strong>tuo</strong>miseen onkin<br />
esimerkiksi bannerimainonta,<br />
jossa mainostaja tarjoaisi nettisivun<br />
kulmassa napin painalluksesta<br />
käynnistyvää videovirtaa.<br />
Surffaajan pääasiallinen huomio<br />
olisi edelleen sivun pääasiallisessa<br />
sisällössä, mutta mielenkiintoinen<br />
tarjonta houkuttelisi<br />
katsomaan ohimennen<br />
myös videota – ja siinä sivussa<br />
sekaan upotettuja mainoksia.<br />
Kun video ei enää kilpailisi<br />
ajasta muun surffauksen kanssa,<br />
se nousisi lähemmäs kohti passiivisesti<br />
kulutettavaa massamediaa<br />
radion tai monitorin vieressä<br />
päällä olevan tv:n tapaan. Eikä<br />
sen jälkeen puhuttaisi enää<br />
pien<strong>tuo</strong>tannoista.<br />
TK<br />
Kuva: VTT<br />
DIGIVIDEO KAIKILLE ■■■<br />
Silmää tarkempi konenäkö<br />
Yhä pienempien<br />
teknisten osien<br />
laadun tarkastamiseen<br />
ja biotekniikan<br />
pisaroiden havainnointiinihmisen<br />
näkökyky on<br />
riittämätön. VTT on<br />
kehittänyt konenäkötekniikkaa,<br />
jonka<br />
avulla voidaan tutkia<br />
0,1 millimetrin<br />
kokoisia osia kahta<br />
kameraa käyttäen.<br />
Konenäöllä saadaan esiin mikro-osan lohkeamat, naarmut ja pinnoitevirheet.<br />
Pisaroista konenäkö paljastaa niiden muodon ja koon.<br />
Tekniikalla helpotetaan myös pienten osien vaatimaa steriiliä käsittelyä.<br />
VTT:n järjestelmä määrittää aluksi osan tai pisaran paikan, sillä<br />
mikrokokoiset osat ovat käytännössä irti alustastaan pinnan epätasaisuuden,<br />
elektrostaattisten voimien, pölyn tai kapillaari-ilmiön<br />
vuoksi.<br />
Paikan määrityksen jälkeen kaksi mikroskooppia tarkistaa osan samanaikaisesti<br />
kahdelta eri suunnalta. Tulevaisuudessa järjestelmissä<br />
toimivat ohjatusti mikromanipulaattori ja -annostelija sekä mikroskoopit<br />
ja valaisimet.<br />
Golf-pallolle identiteetti<br />
Tuleeko viheriöllä kinaa siitä, kenen<br />
se pallo on, joka on lähinnä<br />
lippua? Harmittaako,<br />
jos pallo on pelattavissa,<br />
muttei löydy heinikosta?<br />
Golf on perinteistään<br />
tiukasti kiinni pitävä<br />
liikuntamuoto, muttei<br />
välty tietotekniikan soluttautumiselta.<br />
Tulevana kesänä<br />
kentillä voidaan nähdä yhdysvaltalaisen<br />
Radar golfin palloja, jotka löytyvät<br />
niiden lähettämän rfid-signaalin perusteella.<br />
Pallon etsimiseen käytetään tutkaa, joka tunnistaa identifioidut pallot<br />
jopa 30 metrin etäisyydeltä. Paikannin piippaa, kun se on suunnattu<br />
palloon. Näytössä näkyvän signaalin voimakkuusmittarin avulla<br />
voidaan suuntia palloa kohti. Paikannin maksaa 249 dollaria ja pallot<br />
vajaa kolme euroa kappale, mutta nehän eivät enää katoa.<br />
Sadan vuoden akkukesto<br />
Rochesterin yliopistossa on kehitetty tehokas ja pitkään kestävä ydinenergialla<br />
toimiva paristo. Betabatt-niminen yritys on aloittamassa niiden<br />
valmistamisen ja lupaa ensimmäisten versioiden tarjoavan 0,4<br />
milliwatin tehon kuutiosenttiä kohden. Pariston käyttöiäksi on laskettu<br />
12–20 vuotta, mutta jopa yli sata vuotta on mahdollista.<br />
Pitkää käyttöikää tarvitaan laitteissa, joissa pariston vaihtaminen<br />
on hankalaa, esimerkiksi meren alla, avaruudessa tai ihmisen sisällä.<br />
Paristot valmistetaan samalla tekniikalla kuin mikroprosessorit, joten<br />
teholähde voidaan myös sisällyttää mikroprosessoriin tai memstoimilaitteeseen.<br />
Tulevaisuudessa yhtenä sovellusmahdollisuutena on<br />
älykäs pöly.<br />
Radioaktiivisena aineena käytetään tritium-kaasua, joka on vedyn<br />
raskain isotooppi, Sen ytimessä olevista kahdesta neutronista toinen<br />
hajoaa beta-säteilyksi ja protoniksi. Tuloksena on pysyvä helium-3atomi<br />
ja elektroni, joka kaapataan valokennon tapaan toimivaan piielementtiin.<br />
Aiemmin elektronit on kaapattu tasomaiselle piilevylle. Rochesterissa<br />
on kehitetty menetelmä tehdä pinnasta erittäin huokoinen, jolloin<br />
elektroneja vastaanottava pinta-ala on 160-kertainen. Tämä antaa<br />
paristolle sen korkean hyötysuhteen.<br />
KIM LEIDENIUS<br />
Kuva: Radar<br />
kesä-heinäkuu 2005 TIETOKONE 25
petteri järvinen<br />
Diplomi-insinööri Petteri Järvinen on tietokirjailija ja tutkija.<br />
Blogimania<br />
”Kotimatkalla tulimme kotipitsan kautta. Mukaan<br />
tarttui neljä pitsaa, kaksi puolentoista litran kokista ja<br />
kaksi pringles-purkkia. Nyt tuhottuani kolmasosan<br />
satsista, olo on hieman raukea.”<br />
Lainaus on eräästä kotimaisesta blogista eli nettipäiväkirjasta.<br />
Niitä syntyy parhaillaan kuin sieniä sateella.<br />
Bloggaaminen on muotia ja sitä hypetetään aivan<br />
kuten kotisivuja kymmenen vuotta sitten.<br />
Moderni tekniikka tekee kirjoittamisen ja julkaisun<br />
luvattoman helpoksi. Siitä ei kuitenkaan ole<br />
apua, ellei ole mitään sanottavaa.<br />
”Antakaa anteeksi haukotteluni tekstin lomassa”,<br />
pyytää alussa lainattu bloggaaja itsekin.<br />
Mikä kumman blogi?<br />
Blogi on ylläpitäjänsä säännöllisesti päivittämä wwwsivu,<br />
jonka sisältö koostuu lyhyehköistä henkilökohtaisista<br />
merkinnöistä ja ajatuksista. Merkintöjä voi<br />
linkittää keskenään, niihin voi lisätä kuvia tai muuta<br />
multimediaa ja sivulla vierailleet lukijat voivat kommentoida<br />
niitä.<br />
Viimeistä ominaisuutta lukuun ottamatta kuvaus<br />
ei juurikaan poikkea perinteisistä www-sivuista. Onkin<br />
vaikea nähdä, mikä on synnyttänyt nykyisen blogimanian,<br />
kun kaikki sen elementit ovat olleet käytössä<br />
jo kymmenen vuotta.<br />
Onko kyse vain siitä, että ala tarvitsee muutaman<br />
vuoden välein uuden hypetyskohteen? Kotisivut ovat<br />
out, bloggaus on in.<br />
Päiväkirjablogit ovat yleensä tylsiä. Ketä ulkopuolista<br />
kiinnostaa kokiksen ostot, tenttiin valmistautumiseen<br />
liittyvä jännitys tai kuvaukset viikonlopun<br />
bailauksista? Aikana, jolloin jokainen haluaa<br />
julkkikseksi, blogi on jokahenkilön huomiotaloutta,<br />
eräänlaista tee-se-itse tosi-tv:tä.<br />
Jotain merkillistä on siinä, että samalla kun monet<br />
ovat huolissaan yksityisyydestään ja vastustavat lokitietojen<br />
keräämistä, toiset (ja jopa samat) vuodattavat<br />
henkilökohtaiset ajatuksensa ja tapahtumansa<br />
kuvien kera kaikkien katsottaviksi.<br />
Narsismin ja fobioiden ottaessa mittaa toisistaan<br />
ensin mainittu voittaa.<br />
Vaihtoehto valtamedialle?<br />
Olisi väärin tyrmätä blogit tosi-tv-kirjoittajien vuoksi.<br />
Monissa blogeissa on ilahduttavan elävää, värikästä<br />
kieltä. Jostain syystä toimittaja on monen nuoren toiveammatti.<br />
Ehkä meissä kaikissa asuu pieni journalisti,<br />
joka vain odottaa tilaisuutta astua ulos kaapista?<br />
Kaikilla ei ole mahdollisuutta kirjoittaa kolumneja<br />
tai yleisönosastokirjoituksia lehtiin. Silloin blogi on<br />
kaivattu ovi.<br />
Yhdysvalloissa blogeista on tullut todellinen ilmiö.<br />
Sikäläisessä blogosfäärissä on paljon ammattilaisten ylläpitämiä,<br />
omaan työhön liittyviä journalistisia bloge-<br />
ja, joiden anti on korkealuokkaista ja tarjoaa todellisen<br />
vaihtoehdon maan hömpähtävälle tiedonvälitykselle.<br />
Muistettakoon kuitenkin, ettei pelkkä julkaisu vielä<br />
tee mediaa. Vasta yleisö <strong>tuo</strong> merkityksen ja antaa<br />
mahdollisuuden vaikuttaa johonkin oikeasti. Jos jokainen<br />
nettikäyttäjä perustaa oman blogin, kenelle<br />
jää enää aikaa tai kiinnostusta lukea toisten blogeja?<br />
Amerikkalaisen kyselyn mukaan blogeja kirjoittavien<br />
nettikäyttäjien määrä nousi tammi-maaliskuussa<br />
seitsemästä prosentista yhdeksään. Samaan aikaan<br />
blogeja lukevien käyttäjien määrä laski samaiset<br />
kaksi prosenttiyksikköä 25:een.<br />
Nähtäväksi jää, kuinka pitkään nyt innostuneet<br />
bloggaajat jaksavat kirjoittaa päiväkirjaansa. Nettiin<br />
unohdetuista, vuosia päivittämättä olleista kotisivuista<br />
päätellen ei kovin pitkään.<br />
Toivottavasti parhaat blogit vakiinnuttavat asemansa<br />
ja keräävät yhä suuremman yleisön, samalla<br />
kun muut kuihtuvat pois.<br />
Sen jälkeen oikeastaan mikään ei olekaan muuttunut.<br />
Bloggaajasta ministeriksi?<br />
Blogit toimivat hyvin tiedon ja ajatusten välittämisessä,<br />
mutta bisnestä ne eivät ole – ei, vaikka Business<br />
Week -lehti nosti blogit toukokuun alussa kansikuvajutuksi<br />
ja uhosi, että ”blogs will change your business”.<br />
Vaikka yritykset nyt perustavat omia blogejaan,<br />
niitä ei mitenkään voi pitää yhtä mullistavana kuin<br />
www-sivuja aikanaan.<br />
Pikemminkin päinvastoin: leipätyönsä ohessa blogeja<br />
pitävät henkilöt saattavat kilpailla työnantajansa<br />
kanssa tai huomaamattaan paljastaa työhönsä liittyviä<br />
salaisuuksia. Blogeista seurannut kielteinen julkisuus<br />
on jo <strong>tuo</strong>nut potkuja työntekijöille.<br />
Nuorten päiväkirjablogeihin liittyy toinenkin vaara:<br />
ne tulevat tarjoamaan tulevaisuuden oikeille toimittajille<br />
runsaasti materiaalia.<br />
Jos Jorma Ollila, Tanja Karpela tai Tarja Halonen<br />
olisivat pitäneet opiskeluaikoinaan blogia, mitä kaikkea<br />
mielenkiintoista niistä nyt löytyisikään! Esimerkiksi<br />
nykyisen presidentin nuoruuden aikainen toiminta<br />
Setassa tai Karpelan missivuoden ajatukset<br />
kiinnostaisivat nyt niin toimittajia kuin äänestäjiäkin.<br />
Lehdet arkistoivat valokuvia mahdollista tulevaa<br />
käyttöä varten. Ehkä niiden kannattaisi kerätä myös<br />
blogeja? Ja vaikkeivät keräisikään, kerran nettiin laitettu<br />
teksti on kenen tahansa kaivettavissa vuosienkin<br />
päästä.<br />
Tämän päivän bloggaajien kannattaa muistaa, että<br />
aikanaan heistä saattaa tulla pääjohtajia, ministereitä<br />
tai presidenttejä, ja silloin heidän tänään tekemiä merkintöjä<br />
luetaan julkisuudessa suurennuslasin kanssa.<br />
Seisotko päiväkirjasi takana vielä 20 vuoden päästäkin?<br />
TK<br />
”Narsismin ja<br />
fobioiden<br />
ottaessa mittaa<br />
toisistaan ensin<br />
mainittu voittaa.”<br />
kesä-heinäkuu 2005 TIETOKONE 27
■■■VERTAILU<br />
TEKSTI JA TESTIT: JUKKA TIKKANEN • KUVAT: TIMO SIMPANEN<br />
Kamera<br />
J ärjestelmäkameralla<br />
on aina ollut vahva<br />
maine muiden kameroiden joukossa. Se<br />
erottaa vakavat harrastajat näppäilijöistä<br />
ja ammattilaiset amatööreistä. Laadulla ja<br />
ominaisuuksilla on tietysti myös hintansa.<br />
Laadukkaimpien järjestelmäkameroiden<br />
hintataso saa asiaan vihkiytymättömän<br />
vaativalle<br />
harrastajalle<br />
Mukana vertailussa:<br />
• Canon EOS 350D<br />
• Nikon D70S<br />
• Olympus E-300<br />
• Pentax *ist DS<br />
haukkomaan henkeään.<br />
Vaihdettavat objektiivit, loistava peilietsin,<br />
runsaat ja monipuoliset lisävarusteet sekä<br />
pitkä käyttöikä ovat kuitenkin vahvoja<br />
valtteja, kun ollaan hankkimassa laatukameraa<br />
vaativaan käyttöön.<br />
Järjestelmäkamera ei ole kaikkien kuvaa-<br />
jien ja näppäilijöiden kamera. Monipuolisuudesta<br />
ja joustavuudesta sekä moduulirakenteisuudesta<br />
johtuen sekä hinta, koko että<br />
painokin nousevat monien mielestä turhan<br />
suuriksi.<br />
Osittain samoista syistä vaativa ja kunnianhimoinen<br />
kuvaaja valitsee nimen-<br />
Monipuolisuuteensa nähden kohtuuhintaiset digitaaliset<br />
järjestelmäkamerat kiinnostavat niin<br />
yrityksiä kuin kuluttajiakin. Hyvän peruspaketin<br />
saa samalla rahalla, joka pari<br />
vuotta sitten piti maksaa paremmasta<br />
kompaktikamerasta.<br />
omaan sen työkalukseen.<br />
Vertailun laitteet edustavat<br />
tunnettujen valmistajienjärjestelmäkameravalikoimanedullisimpia<br />
malleja, joten aivanhuippuodotuksia<br />
ne eivät täytä. Eikä<br />
näin ole syytä olettaakaan.<br />
Vertailukameroiden valmistajista<br />
Canonilla ja Nikonilla<br />
on <strong>tuo</strong>teohjelmassaan myös<br />
useita vaihtoehtoisia digirunkomalleja,<br />
siinä missä Olympuksen ja Pentaxin<br />
mallistossa on vertailuhetkellä vain yksi<br />
kalliimpi runkovaihtoehto.<br />
Edullista laajennettavuutta<br />
Filmin valtakaudella edullisten järjestelmäkameroiden<br />
hintataso laski kiitettävän lähelle<br />
tavallisen kotikuvaajan kukkaronnyörien<br />
avautumiskynnystä. Aivan samoille lukemille<br />
ei vielä digiajan järjestelmien hinnoissa<br />
olla päästy, mutta uusimman suku-<br />
polven laitteet ovat ominaisuuksiinsa nähden<br />
joka tapauksessa yllättävän edullisia.<br />
Halvimmat järjestelmäkamerarungon ja<br />
peruszoomin muodostamat paketit maksavat<br />
alle tuhat euroa. Parhaimmillaan saa tähän<br />
hintaan tarjouksena rungon ja kahden<br />
objektiivin paketin. Tämä on jo niin edullinen<br />
hinta, että se asettaa kalleimman hintaryhmän<br />
kompaktikamerat ahtaalle.<br />
Järjestelmäkameran olennaisin ero jopa<br />
ulottuvalla objektiivilla varustettuihin kompaktikameroihin<br />
piilee loistavassa peilietsimessä<br />
sekä mahdollisuudessa käyttää lukuisia<br />
vaihto-objektiiveja ja lisävälineitä.<br />
Laadukasta kameraa havittelevaa kiehtoo<br />
järjestelmäkamerassa myös sen tarjoama<br />
mahdollisuus aloittaa edullisella peruspaketilla<br />
ja pikku hiljaa päivittää ja laajentaa järjestelmää<br />
yhä laajemmaksi ja laadukkaammaksi.<br />
Tämä sopii mainiosti myös kameroiden<br />
valmistajille, sillä peruspaketin myynnin<br />
myötä kuvaaja saadaan pysyväisasiakkaaksi<br />
oman merkin piiriin.<br />
Merkkiuskollisuus onkin yksi järjestel-<br />
DIGIJÄRKKÄRIT ■■■<br />
30 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005 kesä-heinäkuu 2005 TIETOKONE 31<br />
Canon<br />
Nikon<br />
Olympus<br />
Pentax
Kuva: Olympus<br />
■■■VERTAILU<br />
Useihin järjestelmäkameroihinkin<br />
on saatavana paineenkestävä<br />
vedenalaiskotelo. Kuvassa Olympus<br />
E-<strong>sarjan</strong> kotelo PT-E01.<br />
mäkamerakaupan avainilmiöitä<br />
– aivan samaan tapaan kuin autokaupankin<br />
piirissä. Useimmi-<br />
■ TEKNIIKKA<br />
Vanhaa ja uutta<br />
Digijärjestelmäkameran perustekniikka<br />
on perin samanlainen kuin<br />
lähes satavuotiaan yksisilmäisen<br />
pienpeilikameran.<br />
Olennaisin ero muutamien vuosien<br />
takaisiin järjestelmäkameroihin<br />
verrattuna on se, että kuvat tallennetaan<br />
filmin asemesta kuvailmaisimen<br />
kautta kuvamuistiin.<br />
Kehitystä on toki tapahtunut<br />
myös muilta osin, mutta tämä olisi<br />
tapahtunut siinäkin tapauksessa,<br />
että kuvat edelleenkin tallennettaisiin<br />
filmille. Esimerkiksi kehittyneitä<br />
integroituja piirejä on<br />
käytetty laatukameroissa jo muutaman<br />
kymmenen vuoden ajan.<br />
Valotukseen, etäisyyden mittaukseen<br />
ja moniin muihin seikkoihin<br />
liittyvä automatiikka ei sekään<br />
ole aivan <strong>tuo</strong>retta, vaan johdonmukaisen<br />
ja jopa vuosikymmeniä<br />
kestäneen kehitystyön tulos.<br />
Digijärjestelmäkameran kohdalla<br />
viiden viimeisen vuoden kehitys<br />
on kuitenkin ollut ratkaisevaa.<br />
Suhteellisen lyhyessä ajassa<br />
hieman kömpelösti toimivasta,<br />
vaatimattomalla kuvailmaisimella<br />
varustetusta kalliista laitteesta on<br />
tullut arkipäiväinen kuluttaja<strong>tuo</strong>te.<br />
Kennolta muistiin<br />
Digitaalisen järjestelmäkameran<br />
ytimen muodostaa kuvailmaisin<br />
sekä kuvadatan käsittelyyn käytetty,<br />
juuri tähän tarkoitukseen kehitetty<br />
suoritin.<br />
Kuvailmaisin koostuu mil-<br />
Canonin cmos-kuvailmaisimet<br />
edustavat yhtiön <strong>tuo</strong>tekehittelyn<br />
huippua.<br />
32 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005<br />
ten vain pettymys tai pitempiaikainentyytymättömyys<br />
ajaa asiakkaan<br />
toisen <strong>tuo</strong>temerkin<br />
helmaan.<br />
Iso hintahaitari<br />
Järjestelmäkameralaitteistonmoduulirakenteisuuden<br />
vuoksi<br />
on vaikeata suoralta kädeltä<br />
sanoa, mikä on koko laitteiston<br />
hinta. Jo yhden laitemerkin<br />
<strong>tuo</strong>tteista voidaan koota useita<br />
eri hintaisia kokonaisuuksia.<br />
Jonkinlaista pohjaa hinta-arvioille<br />
voi kuitenkin antaa<br />
muutaman esimerkkilaitteiston<br />
kasaaminen.<br />
Otetaanpa esimerkiksi tun-<br />
Canonin<br />
tehokkainta<br />
Digic II<br />
-suoritinta<br />
käytetään valmistajan<br />
laadukkaimmissa malleissa.<br />
joonista mikrolinssein varustetuista<br />
yksittäisistä kennoista, joiden<br />
edessä on joko punainen, vihreä<br />
tai sininen värisuodatin. Miljoonien<br />
yksittäisten kennojen (pikselien)<br />
muodostama komposiittivärikuva<br />
tallentuu kuvamuistiin.<br />
Kuvailmaisimia on käytännössä<br />
kahta päätyyppiä. Ccd-kennot<br />
ovat yleisimpiä, mutta esimerkiksi<br />
Canon käyttää monissa kameroissaan<br />
cmos-kennoja. Myös Nikon<br />
käyttää kalliimpien ammattilaismallien<br />
ilmaisimina hieman saman<br />
tyyppisiä kennoja kuin Canon.<br />
Kennon tyyppi ei vielä sinällään<br />
kerro totuutta kameran kuvanlaadusta.<br />
Kummallakin kennotyypillä<br />
saadaan aikaan teknisesti korkealaatuisia<br />
kuvia. Tosin cmos-kennon<br />
eräänä parhaana piirteenä pidetään<br />
sen keskimääräistä parempia<br />
kohinaominaisuuksia.<br />
Koska nykyisten tavallistenkin<br />
järjestelmäkameroiden kuvailmaisinten<br />
tarkkuus lähestyy kym-<br />
Kuva: Canon<br />
nettu valmistaja, jonka laitevalikoima<br />
on riittävän kattava.<br />
Kootaan laitevalikoimista kolme<br />
toiminnallisesti samankaltaista<br />
järjestelmää, jotka edustavat<br />
edullista, keskihintaista ja huippulaitteistoa.<br />
Pentaxin salamalaiteponnahtaa<br />
ylemmäs<br />
kamerasta. Tämä<br />
kasvattaa<br />
välähdysputken<br />
ja objektiivin<br />
etäisyyttä, mikä<br />
vähentää punasilmäongelmaa.<br />
Kuva: Canon<br />
menen megapikselin luokkaa,<br />
asettaa tämä suuret vaatimukset<br />
kameran suorittimelle. Käsiteltävän<br />
informaation määrä on valtava<br />
ja kuvainformaation käsittelyn<br />
ja muokkauksen ohella suoritin<br />
hoitaa myös monia muita kameran<br />
toiminnan kannalta keskeisiä mittaus-<br />
ja säätötoimia.<br />
Niinpä jokainen valmistaja pyrkii<br />
kehittämään tai kehityttämään<br />
entistä parempia ja suosituskykyisempiä<br />
suorittimia. Ne valmistajat,<br />
jotka suunnittelevat ja valmistavat<br />
itse suorittimensa, ovat hienoisessa<br />
etulyöntiasemassa muihin verrattuna.<br />
Optiikan osuus<br />
Pelkkä kuvailmaisin ja suoritin eivät<br />
yksinään luo yhtään ainutta kuvaa.<br />
Kuvanmuodostukseen tarvitaan<br />
aina objektiivi tai jokin muu<br />
optinen järjestelmä.<br />
Digiajan objektiivit joutuvat koville,<br />
sillä perinteistä kinofilmiruutua<br />
pienikokoisemmat kuvailmaisimet<br />
asettavat niiden erottelukyvylle entistä<br />
tiukemmat vaatimukset.<br />
Onneksi ajanmukainen<br />
optinen valmistustekniikka<br />
on <strong>tuo</strong>nut mukanaan jatkuvasti<br />
uusia keinoja optisen<br />
laadun parantamiseksi ja valmistuskustannustenpitämiseksi<br />
kurissa.<br />
Uudet lasilaadut, kehittyneet<br />
valmistusmenetelmät, hieno-optii-<br />
Esimerkkijärjestelmämme<br />
muodostuvat rungosta, kolmesta<br />
objektiivista ja erillisestä<br />
salamalaitteesta. Objektiiveina<br />
ovat yleiszoom, lähikuvausobjektiivi<br />
ja telezoom.<br />
Aloittelijan laitteisto koostuu<br />
kan keinot sekä muovi- ja lasilinssien<br />
yhdistely yhdessä monikalvopäällystysten<br />
kanssa, on edesauttanut<br />
uuden sukupolven objektiivien<br />
synnyttämisessä. Niinpä nykyisten<br />
objektiivien hinta-laatusuhdetta<br />
voidaan pitää keskimäärin<br />
erinomaisena.<br />
On kuitenkin tehtävä selvä ero<br />
kuluttajain käyttöön tarkoitettujen<br />
ja huippuluokan ammattiobjektiivien<br />
välillä. Niillä ei todellisuudessa<br />
ole juurikaan muuta yhteistä<br />
kuin polttovälin kaltaiset fyysiset<br />
perusominaisuudet.<br />
Kolminaisuus kunnossa<br />
Vasta kun nämä kolme keskeistä<br />
osatekijää: Kuvailmaisin, suoritin,<br />
ja objektiivi ovat laadultaan riittäviä<br />
ja vielä toisiinsa sovitettuja, voidaan<br />
odottaa kuvien olevan tekniseltä<br />
laadultaan moitteettomia.<br />
Kun tähän liitetään oikean valotuksen,<br />
valkotasapainon säädön ja<br />
kohteen lähestymisen sekä kuvaustilanteen<br />
hallintaan liittyvät monet<br />
seikat, voidaan vain todeta että kyseessä<br />
on aikamoinen tekniikan ja<br />
ilmaisun synteesi.<br />
11-kertaisen zoomausalueen<br />
omaava ammattitason objektiivi.<br />
Kuva: Canon
Olympus E-300 -kameran läpileikkauskuva.<br />
Kamera muistuttaa monessa<br />
suhteessa muita vertailun<br />
laitteita. Poikkeavan etsinjärjestelmän<br />
vuoksi kamerasta kuitenkin<br />
puuttuu peilikameroille tyypillinen<br />
kyhmy.<br />
amatöörirungon lisäksi edullisesta<br />
peruszoomista, lyhytpolttovälisestä<br />
makro-objektiivista<br />
ja edullisesta telezoomista sekä<br />
salamalaitteesta. Tällaisen paketin<br />
kokonaishinta asettuu<br />
noin 2000 euron tietämiin.<br />
Vaativan harrastajan laitteisto<br />
koostuu puoliammattilaisrungosta,<br />
laadukkaasta yleiszoomista,pidempipolttovälisestä<br />
lähikuvausobjektiivista sekä<br />
laadukkaasta telezoomista ja<br />
tehokkaammasta salamalaitteesta.<br />
Tämän paketin hinta<br />
nousee yli 4000 euron.<br />
Huippuluokan ammattilaiskalustoon<br />
valitaan laadukas kamerarunko,<br />
huippuluokan valovoimainen<br />
peruszoom, lähikuvaukseen<br />
tarkoitettu zoom<br />
sekä valovoimainen vaativiin<br />
tehtäviin kelpaava telezoom.<br />
Kokonaisuuden kruunaa valmistajan<br />
tehokkain salamalaite.<br />
Ammattilaispaketin hinnan<br />
kohdalla näppäilijän kannattaa<br />
jo istua alas, sillä laadultaan ja<br />
ominaisuuksiltaan tinkimättö-<br />
Olympuksessa ei ole säätöarvojen ja<br />
asetusten ilmaisemiseksi lainkaan<br />
erillistä nestekidepaneelia. Asetukset<br />
näkyvät kameran näytön info-tilassa.<br />
Kuva: Olympus<br />
män laitteiston kokonaishinta<br />
kipuaa <strong>10</strong> 000 euroon.<br />
Laadun mielikuvia<br />
Usein kysytään mikä erottaa<br />
kalliit merkkikamerat toisistaan,<br />
mutta aivan yksiselitteistä<br />
vastausta ei ole. Tarjolla on<br />
useita laadukkaita ja hyvämaineisia<br />
laitemerkkejä, joiden välillä<br />
on toki eroja, mutta näiden<br />
merkityksestä voidaankin keskustella<br />
sangen pitkään.<br />
On selvää, että ammattilaisten<br />
eniten suosimat merkit kuten<br />
Canon ja Nikon ovat rakentaneet<br />
maineensa suurimmalta<br />
osin laadun ja kestävyyden varaan.<br />
Tämähän ei tietenkään<br />
tarkoita, että monet muut perinteiset<br />
ja tunnetut merkit olisivat<br />
olennaisesti huonompia.<br />
Joillakin markkina-alueilla<br />
myös monet muut perinteiset<br />
merkit, kuten esimerkiksi Leica,<br />
Minolta, Olympus ja Pentax<br />
ovat aina kuuluneet kuvaajien<br />
suosikkeihin.<br />
Kyse on myös mielikuvista.<br />
Kun kerran ammattilaiset suosivat<br />
tiettyjä merkkejä, tämän perusteella<br />
muodostuu helposti<br />
mielikuva, että näiden laitteiden<br />
käyttäminen takaisi automaattisesti<br />
paremmat kuvat.<br />
Näinhän ei luonnollisestikaan<br />
ole. Taitava kuvaaja, olipa<br />
hän sitten harrastaja tai ammattilainen,<br />
saa erinomaisia kuvia<br />
aikaan myös vähemmän tunnetuilla<br />
tai vaatimattomammilla<br />
laitteilla.<br />
Hyvien kuvien takana on<br />
useimmiten paljon taitoa ja tekniikkaa,<br />
mutta aina myös näkemystä<br />
ja ideoita. Pelkät laitteet<br />
eivät yksinään takaa onnistunutta<br />
lopputulosta.<br />
Järkevä rakenne<br />
Kompaktikameroista poiketen<br />
järjestelmäkameroiden runkojen<br />
ydin on poikkeuksetta metallia.<br />
Kameroiden rungon<br />
muodostaa teräs- tai magnesiumvalukehikko,<br />
jonka päälle<br />
on valettu tai kiinnitetty komposiittirakenteinen<br />
varsinainen<br />
runko. Tällä tavoin saavutetaan<br />
kevyt, kestävä ja <strong>tuo</strong>tantokustannuksiltaan<br />
kohtuuhintainen<br />
rakenne.<br />
■ MARKKINAT<br />
Objektiiveja<br />
joka lähtöön<br />
Suurimmilla järjestelmävalmistajilla,<br />
kuten<br />
Canonilla ja Nikonilla<br />
on valmistusohjelmassaan<br />
useita rinnakkaisia<br />
objektiivisarjoja.<br />
Tyypillisesti saman objektiivityypin<br />
tapaa kolmessahinta-laatuluokassa.<br />
Edullisin objektiiviluokka<br />
on tarkoitettu<br />
pääasiassa näppäilijöiden<br />
ja aloittelevien harrastajien<br />
käyttöön. Hintahaarukka<br />
on näissä tyypillisesti<br />
<strong>10</strong>0–500 euroa. Näiden perusobjetiivien<br />
laatu riittää mainiosti,<br />
jos kuvista teetetään tai tulostetaan<br />
vain kohtuullisen kokoisia<br />
vedoksia.<br />
Vaativampaan käyttöön, kuten<br />
vakaville harrastajille ja puoliammattilaisille<br />
tarkoitettujen<br />
objektiivien hintataso on selvästi<br />
korkeampi. Valtaosa näistä sijoittuu<br />
noin 500–<strong>10</strong>00 euron välille.<br />
Tämän ryhmän objektiivien<br />
<strong>tuo</strong>ttama kuvanlaatu kelpaa jo<br />
sangen vaativaan käyttöön, esimerkiksi<br />
kohtuullisessa koossa<br />
painettavaksi.<br />
Kaikkein kalleimman ja laadukkaimman<br />
hintaluokan muodostavat<br />
erittäin valovoimaiset, tai<br />
rakenteeltaan ja polttoväliltään tavanomaisesta<br />
poikkeavat objektiivit.<br />
Valovoimaiset pitkät zoomit,<br />
erikoisobjektiivit ja mahtavat telet<br />
kuuluvat tähän ryhmään.<br />
Tämän objektiiviryhmän kohdalla<br />
hinta on perin suhteellinen<br />
käsite, sillä objektiivin tyypistä ja<br />
käyttötarkoituksesta riippuen se<br />
saattaa olla mitä tahansa<br />
<strong>10</strong>00–<strong>10</strong>000 euron väliltä.<br />
DIGIJÄRKKÄRIT ■■■<br />
Vertailukameroiden etsimet<br />
rajaavat todellisesta kuva-alasta<br />
pois noin viitisen prosenttia. Digitaalikamerassa<br />
voisi hyvin olla<br />
sataprosenttinen etsin, sillä kuvasta<br />
ei enää jälkikäteen rajaudu<br />
mitään pois, kuten negatiivien<br />
tai diapositiivien kohdalla.<br />
Tarkemman rajauksen näyttävän<br />
etsinjärjestelmän valmistaminen<br />
tulisi varmaankin kalliimmaksi,<br />
siksi tällaiset etsimet ovat<br />
vain huippuammattilaitteissa.<br />
Valikoima objektiiveja, mukana<br />
muun muassa Olympuksen isompi<br />
zoom sekä Canonin <strong>10</strong>–22 millin<br />
laajakulmazoom. Joukkoa täydentää<br />
kookas pitkäpolttovälinen<br />
zoom sekä kiinteäpolttovälinen<br />
laajakulmaobjektiivi.<br />
Kaikkein eksoottisimmat ja<br />
kookkaimmat maksavat vielä tätäkin<br />
enemmän.<br />
Vertailukameroiden valmistajien<br />
objektiivivalikoiman laajuudesta<br />
kertonee se, että Canonilla<br />
on tarjolla kuutisenkymmentä<br />
objektiivia ja Nikonin ohjelmassa<br />
on yli 80 objektiivia, kun mukaan<br />
lasketaan myös käsitarkenteiset<br />
mallit.<br />
Pentaxillakin on kinofilmi- ja<br />
digirunkoihin sopivia objektiiveja<br />
ohjelmassaan lähes 30 erilaista<br />
ja melko <strong>tuo</strong>reen Olympus E-<strong>sarjan</strong><br />
objektiivien lukumäärä on sekin<br />
jo yhdeksän kappaletta.<br />
Edellä mainittujen ohella järjestelmäkameroihin<br />
on lisäksi<br />
saatavana laaja valikoima kolmansien<br />
valmistajien <strong>tuo</strong>ttamia<br />
objektiiveja. Sigma, Tamron ja<br />
Tokina lienevät näistä tunnetuimpia.<br />
kesä-heinäkuu 2005 TIETOKONE 33
■■■VERTAILU<br />
■ MITTAUKSET<br />
LABS<br />
LABS<br />
Canon<br />
Nikon<br />
Pentax<br />
Olympus<br />
Kuvan laatu on tärkein<br />
SARJAKUVAUSNOPEUS parempi<br />
0 2 4 6 8 <strong>10</strong> 12 14<br />
Raw-kuvia / <strong>10</strong> s<br />
Sarjakuvausnopeus mitattiin kuvaamalla vakio-olosuhteissa raw-kuvia nopealle<br />
muistikortille. Tulokset laskettiin kymmenen sekunnin aikana tallentuneiden<br />
ruutujen määrän perusteella.<br />
KOHINAKÄYRÄ<br />
LABS<br />
7<br />
6<br />
5<br />
4<br />
%<br />
3<br />
2<br />
1<br />
0<br />
Testasimme digijärjestelmäkameroita<br />
todellisin käyttö- ja kuvaustestein<br />
sekä kuvaamalla testitauluja<br />
ja -värikarttoja.<br />
Testikarttojen ja -taulujen kuvaamisella<br />
selvitettiin kameroiden<br />
kokonaistoistokykyä objektiiveineen<br />
muun muassa erottelukyvyn,<br />
värintoiston ja kohinatason suhteen.<br />
Käytännön kuvaustestein varmennettiin<br />
testitaulujen kuvaamisella<br />
ja kuvatiedostojen analysoimisella<br />
saadut tulokset.<br />
Kuvanlaadun arvosana on laskettu<br />
kohinan, väripoikkeaman,<br />
erottelukyvyn ja värintoiston perusteella.<br />
Myös kuvien valotus on<br />
vaikuttanut arvosanaan.<br />
Kohinan suhteen Canon ja Nikon<br />
sijoittuvat kärkeen ja Pentax<br />
hieman niiden jälkeen. Olympus<br />
osoittautui kohinan suhteen havaittavasti<br />
muuta joukkoa vaatimattomammaksi.<br />
Väripoikkeama pysyi Canonin<br />
kohdalla erinomaisesti kurissa,<br />
mutta muidenkin kohdalla sen suuruus<br />
osoittautui kohtalaisen hyväksi.<br />
Erottelukykyyn vaikuttaa kuvailmaisimen<br />
ohella luonnollisesti<br />
myös objektiivi. Tämän suhteen Nikon<br />
veti selkeästi pisimmän korren,<br />
mutta Canon ja Olympus seuraavat<br />
lähituntumassa. Ainoas-<br />
34 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005<br />
Olympus<br />
Pentax<br />
Nikon<br />
Canon<br />
200 400 800 1600<br />
ISO-asetus<br />
Kameroiden kohinaominaisuudet on testattiin ja analysoitiin Imatest-ohjelman<br />
avulla. Lopputuloksen laskemisen ja esittämisen pohjana on käytetty<br />
kohinan osuutta kokonaissignaalissa. Alle kahden prosentin tasolla kohina<br />
on käytännössä olematonta, mutta kasvaa kahden ja kolmen prosentin välillä<br />
havaittavaksi. Yli kolmen prosentin tasolla kohina on jo selvästi havaittavaa<br />
ja yli neljän prosentin tasolla häiritsevän suuri.<br />
taan Pentaxin kohdalla kokonaiserottelukyky<br />
osoittautui vain<br />
tyydyttäväksi.<br />
Värintoiston suhteen Canon, Nikon<br />
ja Olympus osoittautuivat sangen<br />
neutraaleiksi. Pentaxin värikylläisyys<br />
osoittautui hieman muuta<br />
kolmikkoa korostetummaksi.<br />
Valotuksen suhteen erot eri kameroiden<br />
välillä osoittautuivat pieniksi.<br />
Joissakin hankalissa valaistusolosuhteissa<br />
Canon<br />
ja Nikon<br />
<strong>tuo</strong>ttivat hiemantarkemmanvalotustuloksen<br />
kuin<br />
HINTA/LAATU<br />
LABS<br />
arvosana<br />
<strong>10</strong><br />
9<br />
8<br />
7<br />
6<br />
5<br />
4<br />
0 200 400 600 800 <strong>10</strong>00 1200 1400 1600<br />
hinta, euroa<br />
Hinta-laatusuhteeltaan parhaat laitteet sijoittuvat kuvassa vasemmalle<br />
ylös.<br />
Olympus ja Pentax. Näillä oli taipumusta<br />
lievän ylivalotuksen<br />
suuntaan.<br />
Käytettävyys arvioitiin kameran<br />
säätimien ja painikkeiden sijoittelusta<br />
ja käytöstä sekä keskeisten<br />
säätöjen tekemisestä syntyneiden<br />
kokemusten perusteella.<br />
On toki hyväksyttävä, että nämä<br />
ovat osittain makuasioita. Jonkun<br />
mielestä hyvin toimiva ja sijoitettu<br />
säädin on jonkun toisen mielestä<br />
todella hankalakäyttöinen.<br />
Ominaisuudet pisteytettiin kameroiden,<br />
erityisesti runkojen säätöominaisuuksien<br />
laajuuden ja<br />
käytettävyyden perusteella. Erot kameroiden<br />
välillä ovat melko pieniä,<br />
mutta Canon ja Nikon nousevat<br />
tässäkin suhteessa aavistuksen<br />
Canon<br />
Olympus<br />
Pentax<br />
Nikon<br />
Olympuksen ja Pentaxin edelle.<br />
Varustelun arvosanaa nostavat<br />
peruspakettiin kuuluvat oheiset,<br />
kuten objektiivin (objektiivien)<br />
ominaisuudet, ohjelmistopaketin<br />
koostumus sekä lisävarusteet.<br />
Canon saa hieman Nikonia ja<br />
Pentaxia paremman arvosanan<br />
poikkeuksellisen runsaan ja monipuolisen<br />
ohjelmistopakettinsa ansiosta.<br />
Olympuksen muita korkeamman<br />
arvosanan taustalla<br />
taas on rungon ja kahden objektiivin<br />
muodostama runsas kokonaispaketti.<br />
Laajennettavuus on arvioitu<br />
melko suoraviivaisesti valmistajan<br />
tarjoaman kokonaisjärjestelmän<br />
ja lisälaitevalikoiman laajuuden<br />
perusteella.<br />
Painoarvo Nikon Canon Olympus Pentax<br />
Kuvan laatu 30 % 9 8 7 7<br />
Käytettävyys 20 % 9 8 8 8<br />
Ominaisuudet 20 % 9 9 8 8<br />
Varustelu 15 % 8 9 <strong>10</strong> 8<br />
Laajennettavuus 15 % <strong>10</strong> <strong>10</strong> 8 9<br />
Arvosana <strong>10</strong>0 % 8,7 9,0 8,0 7,9<br />
Ominaisuudet on pisteytetty asteikolla 4–<strong>10</strong>. Hinta ei vaikuta pisteytykseen.<br />
Canon Nikon<br />
Tikkanen<br />
Jukka Kuvat:<br />
Kameroiden<br />
värintoisto peruskorjattunakuvaohjelmassa.<br />
Canonin ja<br />
Nikonin värintoisto<br />
on sangenluonnollinen.Olympuksenvärintoisto<br />
on aavistuk-<br />
Olympus Pentax<br />
senkeskitasoavaimeampi ja Pentaxin<br />
hieman muita<br />
korostetumpi<br />
ja kylläisempi.
■ RATKAISUT<br />
Tietokone ohjaa kuvausta<br />
Digitaalisen järjestelmäkameran<br />
myötä tietotekniikka on hiipinyt entistä<br />
lähemmäs valokuvaajia. Kukaan<br />
digitaalikuvausta työkseen<br />
harjoittava ei voi täysin välttää tietokoneen<br />
käyttöä ja kuvien muokkaamista<br />
kuvaohjelmien avulla.<br />
Erityisesti raw-muotoon tallennetut<br />
kuvat vaativat käytännössä<br />
aina ”kehityksen”, eli käsittelyn<br />
raw-kuvien <strong>tuo</strong>nti- ja muokkausohjelman<br />
avulla. Raw-kuvaan kuvatieto<br />
on tallentunut suoraan kennolta<br />
siirtyneessä raakamuodossa.<br />
Etuna on se, että kuvaaja voi tehdä<br />
kuviin hyvin laajoja säätöjä ja<br />
muokkauksia jälkikäteen.<br />
Tietotekniikka <strong>tuo</strong> valokuvaamiseen<br />
myös aivan uusia käytännön<br />
ulottuvuuksia. Yksi tyypillinen digiajan<br />
ilmiö on usb-kaapelilla tietokoneeseen<br />
liitetyn kameran käyttä-<br />
Sama kohde kuvattuna samasta pisteestä<br />
Pentaxin zoomin 16 millin<br />
laajakulma-asetuksella ja Nikonin<br />
zoomin 70 millin teleasetuksella.<br />
Laajakulma-asetus vastaa kinokameran<br />
24-millistä ja teleasetus <strong>10</strong>5millistä.<br />
Canonin ja Nikonin etsinkuva<br />
on aavistuksen kirkkaampi<br />
kuin Olympuksessa ja Pentaxissa,<br />
mutta etsinkuvat poikkeavat<br />
sävyltään, joten erojen havaitseminen<br />
on jopa rinnakkain vertailemalla<br />
melko vaikeata.<br />
Pentax on joukon ainoa kamera,<br />
jossa on oikea pentaprisma.<br />
Pentaxin etsinkuva onkin<br />
kilpailijoihin verrattuna aavistuksen<br />
terävämpi ja kontrastikkaampi.<br />
Canonissa ja Nikonissa on<br />
peilien avulla toteutettu niin<br />
kutsuttu pentapeilietsin. Olym-<br />
Kuva: Jukka Tikkanen<br />
minen tietokoneen ohjaamana. Tähän<br />
tarvittava ohjelma kuuluu jopa<br />
joidenkin edullisten järjestelmäkameroiden<br />
perusvarustukseen.<br />
Kuvadata voidaan ohjata tallentumaan<br />
muistikortin asemesta<br />
suoraan tietokoneen kiintolevylle.<br />
Otettu kuva voidaan välittömästi<br />
avata suuressa koossa näyttöruutuun<br />
tarkasteltavaksi. Myös halutut<br />
korjaukset esimerkiksi valotukseen<br />
ja väritasapainoon voidaan<br />
tehdä suoraan tietokoneesta kameraan<br />
koskematta.<br />
Tällainen työskentely on omiaan<br />
helpottamaan ja järkeistämään<br />
esimerkiksi studiotyöskentelyä<br />
tai muuta työtä, jossa on<br />
etua siitä että kameran toimintoja<br />
voidaan ohjata muualta kuin kamerasta.<br />
Ilman tietokonetta kamera voi-<br />
puksessa on muista poiketen<br />
niin kutsuttu porropeilietsin,<br />
minkä ansiosta kameran päällä<br />
ei ole lainkaan peilikameroille<br />
tyypillistä etsinkyhmyä.<br />
Kaikissa kameroissa on yhdysrakenteinen,<br />
kameran päälle si-<br />
Nikonin sähköinen lankalaukaisin<br />
sallii kameran<br />
laukaisemisen kameraa<br />
täräyttämättä.<br />
daan laukaista joko<br />
langallisella tai langattomallakaukolaukaisimella.<br />
Varsinkin<br />
langaton infrapunakauko-ohjain<br />
on oiva<br />
vastine vanhanaikaisellelankalaukaisimelle.<br />
Järjestelmäkamerain monipuolisuus<br />
ja modulaarisuus käy<br />
mainiosti ilmi siitä tosiseikasta, että<br />
kaikista kameroista juuri tämä<br />
tyyppi sopii parhaiten teknistieteelliseen<br />
työskentelyyn.<br />
Miltei kaikissa niissä tilanteissa,<br />
joissa kamera täytyy liittää<br />
osaksi jotakin muuta optista ko-<br />
Canonin erikseen myytävän <strong>10</strong>—22 millin zoomin laajakulmaisin<br />
asetus vastaa kinokamera 16-millistä laajakulmaa.<br />
Tämä on jo niin huikea laajakulma että pienikin kameran<br />
kallistus ylöspäin saa pystylinjat ”kaatumaan”.<br />
Kuva: Jukka Tikkanen<br />
joitettu esiin ponnahtava salamalaite.<br />
Tämä takaa säälliset salamakuvat,<br />
mutta salamoiden teho<br />
on sangen vaatimaton. Ohjelukuna<br />
on kaikilla muilla 11 (metreillä<br />
laskettuna, ISO <strong>10</strong>0) paitsi<br />
Canonilla, jonka ohjeluku on 13.<br />
DIGIJÄRKKÄRIT ■■■<br />
konaisuutta, on järjestelmäkamera<br />
paras vaihtoehto.<br />
Sopivin mekaanisin ja mekaanis-optisin<br />
sovittein järjestelmärunko<br />
on helposti liitettävissä esimerkiksi<br />
mikroskooppiin, tähtikaukoputkeen<br />
tai vaikkapa ihmisten<br />
sisikunnan kuvaamiseen tarkoitettuihin<br />
laitteisiin.<br />
Olympus-paketin pidemmän zoomin pisin polttoväliasetus<br />
vastaa perinteisen kinokameran 300-millistä<br />
teleobjektiivia. Niinpä sen avulla on jo mahdollista<br />
lähestyä myös eläviä luontokohteita.<br />
Näiden salamalaitteiden teho<br />
riittää hyvin vain muutamien<br />
metrien etäisyydelle. Suurempaa<br />
salamatehoa kaivattaessa on<br />
hankittava kameran lisävarusteluistiin<br />
kiinnitettävä tehokkaampi<br />
lisäsalama.<br />
kesä-heinäkuu 2005 TIETOKONE 35<br />
Kuva: Jukka Tikkanen<br />
Kuva: Jukka Tikkanen
■■■VERTAILU<br />
■ TEKNIIKKA<br />
Salamat ja automatiikka<br />
Vaativammassa käytössä ja hankalissa<br />
valaistusolosuhteissa tarvitaan<br />
avuksi salamalaitetta. Kameran<br />
omasta pikkusalamasta ei<br />
useimmiten ole kuin apuvaloksi.<br />
Järjestelmäkameroiden kanssa<br />
käytettäviä erillisiä salamalaitteita<br />
kutsutaan usein järjestelmäsalamalaitteiksi.<br />
Syynä tähän on se, että<br />
salamalaitteiden oma mittausja<br />
säätöautomatiikka kytkeytyy<br />
osaksi kamerarungon valonmittaus-<br />
ja valotusautomatiikkaa.<br />
Tällainen saumaton yhteistoiminta<br />
takaa sen, että kohde va-<br />
Zoomilla pärjää pitkälle<br />
Järjestelmäpakettien peruszoomit<br />
edustavat valmistajiensa<br />
objektiivivalikoiman edullisinta<br />
ryhmää. Tämänhän sanoo jo<br />
objektiivien hintakin. Pakettien<br />
noin tuhannen euron hinnasta<br />
objektiivi haukkaa muutaman<br />
sadan euron verran.<br />
Edullisen hinnan vaikutus<br />
näkyy objektiivin mekaanisessa<br />
rakenteessa ja muun muassa<br />
niiden valovoimassa. Objektiivirungon<br />
päämateriaalina on<br />
monissa tapauksissa komposiittimateriaali.<br />
Objektiivien<br />
valovoima on vain kohtalainen,<br />
yhtään hyvä- tai huippuvalovoimaista<br />
laitetta ei kuulu<br />
joukkoon.<br />
Edullisen hinnan takana on<br />
myös se, että yksikään vertailun<br />
zoomeista ei ole tarkoitettu<br />
kattamaan täyttä kinofilmiruudun<br />
alaa. Kaikki objektiivit<br />
on suunniteltu filmiruutua<br />
pienikokoisemmalle kuvailmaisimelle.<br />
Täyden ruudun<br />
kattavat, vastaavilla polttoväliominaisuuksilla<br />
varustetut objektiivit<br />
olisivat jo selkeästi<br />
kalliimpia.<br />
Objektiivien polttovälialue<br />
kattaa hyvin kaivatuimman alueen<br />
laajakulmasta pikkuteleen.<br />
Kaikkien muiden zoomauskerroin<br />
on kolmen luokkaa, mutta<br />
Nikonin objektiivin miltei nelinkertainen<br />
zoomausalue on<br />
joukon laajin.<br />
Jos kuitenkin otetaan huomioon<br />
Olympuksen kahden<br />
zoomin peruspaketti, vie tämä<br />
kirkkaasti voiton, sillä ne yhdessä<br />
kattavat kinokameran<br />
36 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005<br />
lottuu oikein, vaikka se valotettaisiin<br />
osaksi vallitsevan valon,<br />
osaksi salamavalon avulla. Tällainen<br />
kahden valotyypin yhdistäminen<br />
<strong>tuo</strong>ttaakin useimmiten luonnollisimman<br />
ja uskottavimman<br />
vaikutelman.<br />
Automaattisalamalaitteiden valotusautomatiikka<br />
perustuu useimmiten<br />
filmin tai kennon pinnasta<br />
heijastuvan valon mittaamiseen.<br />
Hieman yksinkertaistaen salamalaite<br />
syttyy ja lähettää valoaan,<br />
kunnes sitä on heijastunut kohteesta<br />
sopiva määrä takaisin, jon-<br />
polttovälialueen 28 millistä aina<br />
300 milliin. Yhdistelmän zoomauskerroin<br />
on miltei 11-kertainen.<br />
Vertailukameroiden zoo-<br />
ka jälkeen välähdysputki sammutetaan.<br />
Kaikki tämä tapahtuu sekunnin<br />
kymmenestuhannesosien<br />
aikana.<br />
Filmin- ja kuvailmaisimen pinnan<br />
erilaisesta heijastavuudesta<br />
johtuen laadukkaat filmikameran<br />
kanssa käytettäviksi tarkoitetut<br />
salamat eivät toimi tyydyttävästi,<br />
kun ne kytketään digirunkoon.<br />
Kuvailmaisimen pinnan heijastavuuseroista<br />
johtuen on viisasta<br />
hankkia kamerarungon kanssa saman<br />
merkkinen salamalaite. Toisen<br />
valmistajan sinänsä laadukas<br />
mien lähikuvausominaisuudet<br />
ovat kohtalaiset, sillä pisimmällä<br />
polttoväliasetuksella päästään<br />
kuvaamaan noin postikortin<br />
kokoinen alue. Todella vaikut-<br />
Speedlite 580EX on Canonin<br />
järjestelmäsalamavalikoiman<br />
huippumalli.<br />
Kuva: Canon<br />
ja monipuolinen salama ei välttämättä<br />
toimi parhaimmalla tavalla<br />
oman kamerarungon kanssa.<br />
tavia lähikuvia kaipaavan on<br />
kuitenkin syytä hankkia käyttöönsä<br />
erityisesti lähikuvaukseen<br />
tarkoitettu mikro- tai<br />
makro-objektiivi.<br />
Canon Nikon Olympus Pentax<br />
Malli EOS 350D D70S E-300 *ist DS<br />
Hinta (runko + peruszoom) 1 000 € 1 300 € <strong>10</strong>00 €* 1 000 €<br />
Valmistaja Canon Nikon Olympus Pentax<br />
Http:// www.canon-europe.com www.nikon.com www.olympus.com www.pentaxeurope.com<br />
Lisätietoja Canon Oy Nikon Suomen toimisto Olympus Finland Oy Perkko Oy<br />
Puhelin 0<strong>10</strong> 54420 (09) 566 0060 (09) 875 8<strong>10</strong> (09) 478 0500<br />
Http:// www.canon.fi www.nikon.fi www.olympus.fi www.perkko.fi<br />
VALOKUVAUSOMINAISUUDET<br />
Vakiozoomin polttovälialue ja valovoima 18 – 55 mm, f/3,5 – 5,6 18 – 70 mm, f/3,5 – 4,5 14 – 45 mm, f/3,5 – 5,6* 16 – 45 mm, f/4<br />
Vastaavuus kinokoossa 29 – 88 mm 27 – <strong>10</strong>5 mm 28 – 90 mm 24 – 68 mm<br />
Zoomauskerroin 3 3,9 3,2 2,8<br />
Objektiivin kiinnitys Canon EF/EFS-bajonetti Nikon-bajonetti 4/3" -bajonetti Pentax-KAF -bajonetti<br />
Etsimen rakenne ja näyttöala Pentapeili, 95 % Pentapeili, 95 % Porropeilietsin, 95 % Pentaprisma, 95 %<br />
Yhdysrakenteinen salama, teho (iso <strong>10</strong>0) ●, 13 ●, 11 ●, 11 ●, 11<br />
Suljinajat sekuntia 30 – 1/4000, B 30 – 1/8000, B 60 – 1/4000, B 30 – 1/4000, B<br />
Sarjakuvausnopeus (kuvaa sekunnissa) 3 3 2,5 2,8<br />
Valotustavat Auto, P, A, T, M Auto, P, A, T, M Auto, P, A, T, M Auto, P, A, T, M<br />
Valotusohjelmia 5 7 5 + 14 7<br />
Käyttäjän omia asetusvaihtoehtoja 9 25 4 18<br />
Valotushaarukointi ● ● ● ●<br />
Valkotasapainon haarukointi ● ● ● O<br />
Valkotasapainon mittaus ja käsisäätö ● ● ● ●<br />
Kohinanvaimennus O valinnainen valinnainen valinnainen<br />
Tarkennuspisteiden lukumäärä/valinnaisuus 7/kuvaajan valittavissa 5/kuvaajan valittavissa 3/kuvaajan valittavissa 11/kuvaajan valittavissa<br />
DIGITAALIOMINAISUUDET<br />
Ccd-elementin koko (mm) 22.2 x 14,8 (cmos) 23,7 x 15,6 (ccd) 17,3 x 13 (ccd) 23,5 x 15,6 (ccd)<br />
Tehollinen pikselimäärä (megapikseliä) 8,0 6,1 8,0 6,1<br />
Polttovälikerroin (kinokameraan verrattuna) 1,6 1,5 2,0 1,5<br />
Paras kuvatarkkuus 3456 x 2304 3008 x 2000 3264 x 2448 3008 x 2000<br />
Kuvasuhde 3:2 3:2 4:3 3:2<br />
Tft-ruudun halkaisija (tuumaa/mm) 1,8 / 46 2,0 / 51 1,8 / 46 2,0 / 51<br />
Herkkyysasetus (asa/iso) <strong>10</strong>0 – 1600, Auto 200 – 1600, Auto <strong>10</strong>0 – 400 (1600/3200), Auto 200 – 3200, Auto<br />
Tiedostoformaatit jpeg, raw + jpeg jpeg, raw jpeg, tiff, raw jpeg, raw<br />
Kuvamuisti Compact flash I ja II Compact flash I ja II Compact flash I ja II Sd / Mmc<br />
Pictbridge-suoratulostus ● ● ● ●<br />
Paristot/akut Litiumioniakku NB2-LH Litiumioniakku EN-EL3 Litiumioniakku BLM-1 AA-koon akut ja paristot<br />
tai CR-V3 -litiumparistot<br />
Akun jännite / kapasiteetti 7,4 V / 720 mAh 7,4 V / 1500 mAh 7,2 V / 1500 mAh paristot<br />
Rungon koko mm (l x k x s) 127 x 94 x 64 140 x 111 x 78 146 x 87 x 68 125 x 93 x 66<br />
Rungon ja peruszoomin yhteispaino 730 g 1135 g 980 g 830 g<br />
MUUTA<br />
Väriavaruusvaihtoehdot sRGB, Adobe RGB sRGB, Adobe RGB sRGB, Adobe RGB sRGB, Adobe RGB<br />
Muuta Asentotunnistin Kuvan kääntö katseltaessa<br />
Ohjelmat Canon Zoom Browser Nikon View Olympus Master Pentax Photo Browser<br />
Arcsoft Photostudio 5.5 Pentax Photo Laboratory<br />
Digital Photo Professional<br />
Huomautuksia Lisäakkukahvan kanssa Lisäparistopitimen kanssa *Peruspaketin hintaan kuuvoidaan<br />
käyttää myös AA- voidaan akun asemesta luu myös 40–150 mm,<br />
koon akkuja tai paristoja. käyttää 3 kpl CR2- f/3,5 – 4,5 Zoom. Objektiivi<br />
Suomenkielinen litiumparistoa. vastaa 80 – 300 mm:n<br />
käyttövalikko. kinokamerazoomia.<br />
● = Kyllä O = Ei
Eroja<br />
käytettävyydessä<br />
Kaikissa vertailun kamerapaketeissa<br />
ovat<br />
perusominaisuudet<br />
varsin hyvin kohdallaan.<br />
Erityisesti Olympuksen<br />
ja Pentaxin kohdalla<br />
on panostettu tavanomaistaenemmän<br />
käytön helppouteen<br />
ja ne toimivat<br />
hyvin myös<br />
”tähtää ja laukaise” -<br />
periaatteella.<br />
Canon ja Nikon tarjoavat<br />
hieman kahta muuta<br />
paremman käytettävyyden, sillä<br />
niiden säätöihin ja asetusvaihtoehtoihin<br />
pääsee helpommin käsiksi.<br />
Nämä ominaisuudet vetoavat<br />
ennen kaikkea niihin kuvaajiin,<br />
jotka haluavat itse valita<br />
kuvausasetukset.<br />
Yleinen periaate on se, että<br />
useimmin kaivatut säädöt, kuten<br />
valotuksen hienosäätö, valkotasapainoasetukset,iso-herkkyysasetukset<br />
ja salaman toimintatapa<br />
ovat helposti valittavissa<br />
omista painikkeistaan tai<br />
selkeiden säädinten avulla.<br />
Harvemmin kaivatut toiminnot,<br />
muun muassa valotuksen<br />
tai valkotasapainon haarukointi<br />
sekä terävöinti- ja värikorjailuasetukset<br />
on useimmiten<br />
tehtävä valikon kautta.<br />
Säädettävyyden suhteen pi-<br />
Canon EOS 350D<br />
Pienikokoinen ja mustanpuhuva<br />
EOS 350D on<br />
hyvin menestyneen EOS 300D:n<br />
seuraajamalli. Suurempi kennon<br />
tarkkuus, pienempi fyysinen koko<br />
ja helpompi käsiteltävyys ovat<br />
päällimmäisiä parannuksia.<br />
Järjestelmäkamerarungoksi<br />
350D on kiitettävän kevyt ja pieni-<br />
Canoniin on erikseen<br />
saatavana lisäakkukahva, joka sallii<br />
joko kahden akun tai AA-koon paristo<strong>sarjan</strong><br />
käyttämisen kameran virransyöttöön.<br />
Kahva parantaa myös<br />
kameran käsiteltävyyttä erityisesti<br />
kuvattaessa pystykuvia.<br />
simmän korren vetää Nikon,<br />
jonka kintereillä Canon ja Pentax<br />
seuraavat sangen tiiviisti.<br />
Olympuksestakin löytyy käytännössä<br />
kaikki samat säätöominaisuudet<br />
kuin muistakin,<br />
mutta niiden tekeminen on hieman<br />
työläämpää.<br />
Kameran koko on aina makuasia.<br />
Toiset pitävät reilun kokoisesta<br />
ja toiset taas arvostavat<br />
pientä kokoa. Kameroiden äärimmäiset<br />
kokoerot ovat kohtalaisen<br />
suuret. Kun ottaa käteensä<br />
suurikokoisimman Nikonin<br />
tai pienimmän Canonin, on koko-<br />
ja painoero merkittävä.<br />
Pientä kameraa on helpompi<br />
kokoinen. Jopa niin pieni,<br />
että suurikätinen saattaa<br />
kokea sen turhankin<br />
kouraanhukkuvaksi.<br />
Lisävarusteena<br />
myytävä akkukahva<br />
on tässä avuksi.<br />
Kahva helpottaa kameran<br />
käsittelyä, pystykuvien<br />
ottamista sekä<br />
tarjoaa mahdollisuuden<br />
käyttää kahta akkua tai kuutta AAkoon<br />
akkua tai paristoa.<br />
Ominaisuuksiensa puolesta kamera<br />
jättää sangen vähän toivottavaa,<br />
joskin kameraan tarttuminen<br />
vie peukalon kovin helposti yksittäis-,<br />
sarjakuva- ja vitkalaukai-<br />
kuljetella ja jopa pidellä, mutta<br />
toisaalta suurempi koko ja paino<br />
<strong>tuo</strong>vat mukanaan lisää massaa ja<br />
näin ollen myös vakautta kuvaamiseen.<br />
Minkä valitsisin?<br />
Kokonaisuutena joukon laitteiden<br />
välillä on suhteellisen vähän<br />
eroja. Lisäksi osa eroista on<br />
puhtaasti maku- ja mieltymyskysymyksiä.<br />
Jos kuvaajalla on<br />
tapana käyttää kameraa automaattiasetuksin<br />
ilman suurempia<br />
käsisäätöjä tai korjailuja,<br />
ovat kaikki kamerat käytännössä<br />
yhtä helppokäyttöisiä.<br />
Jos taas kokeneen ja vaativan<br />
kuvaajan tapaan halutaan itse<br />
vaikuttaa valotukseen ja asetuksiin<br />
erilaisin hienosäädöin, alkavat<br />
erot eri kameroiden välillä<br />
käydä ilmeisen selviksi.<br />
Tuntumaltaan, samoin kuin<br />
kooltaan ja painoltaankin Nikon<br />
on vertailujoukon vakuuttavin<br />
laite. Kalleimman hintansa vastapainoksi<br />
se tarjoaa myös ammattimaisimman<br />
vaikutelman.<br />
Myös Olympus on reilun kokoinen<br />
kamera, joskin se on sel-<br />
■ Nikon D70S<br />
Hyvin suunniteltu Nikon on monipuolinen väline jopa puoliammattilaisen<br />
tarpeisiin. Kameran käytettävyys on erinomainen ja järjestelmän<br />
laajennettavuus erittäin hyvä. Pakettiin kuuluva objektiivi on<br />
vertailujoukossa kiistattomasti paras.<br />
Arvosana<br />
8,7<br />
+ Kuvanlaatu, sarjakuvaus, ohjelmat<br />
– Vahinkopainallukset<br />
sinpainikkeelle. Tämä saattaa hetkeksi<br />
sotkea kameran toiminnan.<br />
Kamerapaketin mukana seuraava<br />
peruszoom on edullisesta<br />
hinnastaan ja vaatimattomasta ulkonäöstään<br />
huolimatta laadukas<br />
objektiivi. Se ei tietenkään edusta<br />
aivan huippua, mutta riittää mainiosti<br />
peruskäyttäjän tarpeisiin.<br />
Kokonaisuutena EOS 350D:n<br />
kuvanlaatu on hyvä ja Canonille<br />
tyypilliseen tapaan värintoisto on<br />
miellyttävä ja luonnollinen.<br />
Canonin mukana seuraava ohjelmisto<br />
on poikkeuksellisen runsas<br />
ja laadukas. Se käsittää monien<br />
osaohjelmien ohella laadukkaan<br />
Digital photo professional -kuva-<br />
DIGIJÄRKKÄRIT ■■■<br />
västi Nikonia kevyempi. Se on<br />
kuitenkin muita selvemmin<br />
suunnattu sellaiselle käyttäjälle,<br />
joka kernaasti luottaa automatiikkaan<br />
ja jättää hienosäädöt<br />
muiden murheiksi.<br />
Joukon pienikokoisemmat<br />
kamerat, Canon ja Pentax sijoittuvat<br />
näiden kahden välimaastoon.<br />
Canon tarjoaa Nikonin<br />
veroiset säätöominaisuudet aavistuksen<br />
hankalammin käytettävässä<br />
paketissa.<br />
Pentax puolestaan on helppokäyttöisyyden<br />
ilmentymä.<br />
Sen säätöjen ja asetusten muuttaminen<br />
on hieman Canonia<br />
kankeampaa, mutta selkeästi<br />
Olympusta sujuvampaa.<br />
Kuvanlaadun suhteen erot<br />
kameroiden välillä ovat suhteellisen<br />
pieniä, erityisesti jos kuvia<br />
ei tulosteta tai vedosteta poikkeuksellisen<br />
suureen kokoon.<br />
On syytä ottaa huomioon, että<br />
objektiivin vaikutus kuvanlaatuun<br />
on melko suuri. Jos edullisen<br />
perusobjektiivin tilalle hankitaan<br />
huippuluokan ammattiobjektiivi,<br />
paranee kuvanlaatu<br />
havaittavasti.<br />
TK<br />
ohjelman sekä kameran kauko-ohjaukseen<br />
tarvittavan ohjelman.<br />
Kokonaisuutena Canon EOS<br />
350D antaa itsestään hyvin positiivisen<br />
vaikutelman. Helppokäyttöinen,<br />
pienikokoinen ja edullinen<br />
kamera sopii mitä mainioimmin ensimmäiseksi<br />
digitaaliseksi järjestelmäkameraksi.<br />
■ Canon EOS 350D<br />
Hinta: <strong>10</strong>00 €<br />
Valmistaja: Canon,<br />
www.canon-europe.com<br />
Lisätietoja: Canon, puh. 0<strong>10</strong> 544 20,<br />
www.canon.fi<br />
Lyhyesti: Pienikokoinen, kevyt ja monipuolinen,<br />
kahdeksan megapikselin kuvailmaisimella<br />
ja 18–55 millin zoomilla<br />
varustettu järjestelmäkamera.<br />
kesä-heinäkuu 2005 TIETOKONE 37
■■■VERTAILU<br />
Nikon D70S<br />
Nikon on objektiiveineen vertailujoukon<br />
kookkain ja painavin laite.<br />
Sen koko ja paino eivät toki ole<br />
poikkeuksellisen suuret, mutta<br />
esimerkiksi Canonin rinnalla se<br />
tuntuu eri painoluokan laitteelta.<br />
Olympus E-300<br />
Kookas Olympus on hyvin<br />
muotoiltu ja kokoisekseen yllättävän<br />
helposti pideltävä ja käsiteltävä<br />
kamera. E-300 on myös<br />
sangen helppokäyttöinen, joskin<br />
muutamat ajoittain kaivatut toiminnot<br />
on kätketty valikoiden alle.<br />
Pentax *ist DS<br />
Pentax jakaa yhdessä<br />
Canonin kanssa<br />
joukon pienikokoisimman ja keveimmän<br />
kameran sijan. Kamerassa<br />
on satsattu helppokäyttöisyyteen,<br />
sillä säätimien ja painikkeiden<br />
määrä on saatu pidetyksi kiitettävän<br />
38 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005<br />
Monille ostajille tämä tosin<br />
saattaa olla positiivinen<br />
argumentti.<br />
Nikonin käsiteltävyys<br />
on esimerkillisen<br />
hyvä, sillä jokaista<br />
olennaista säädettävää<br />
seikkaa varten on<br />
oma säätimensä. Kaksi<br />
yleissäätöpyörää tekee<br />
rinnakkaisten säätöjen tekemisen<br />
todella helpoksi.<br />
Kokemattoman käyttäjän mielestä<br />
Nikon saattaa vaikuttaa kovin<br />
tekniseltä ja nippeleiden täyttämältä<br />
laitteelta. D70S ei olekaan<br />
aivan omiaan aloittelijan kameraksi,<br />
vaan puhuttelee pikemmin-<br />
Kamera on mitä ilmeisimmin<br />
suunnattu helppokäyttöisyyttä<br />
arvostavalle käyttäjälle.<br />
Ohjelma-automatiikalla tai<br />
aiheohjelmia käytettäessä<br />
kuvaaminen on sujuvaa<br />
ja helppoa.<br />
Olympus poikkeaa koko<br />
muusta joukosta kuvailmaisimensa4:3-kuvasuhteen<br />
puolesta. Tämä <strong>tuo</strong>ttaa<br />
selvästi neliömäisemmän kuvan<br />
kuin vertailun muut, kinofilmiruudun<br />
kuvasuhteen 3:2 omaavat laitteet.<br />
Se, kummasta pitää enemmän,<br />
on makuseikka, mutta 4:3kuva<br />
on lähempänä klassisen tai-<br />
pienenä. Useimmin kaivatut säätötoiminnot<br />
löytyvät kuitenkin nopeasti<br />
ja vaivattomasti yhden<br />
funktiopainikkeen avulla.<br />
Olympuksen tavoin<br />
myös Pentax vetoaa<br />
helppokäyttöistä järjestelmäkameraakaipaavaan<br />
kuvaajaan. Se on<br />
parhaimmillaan täysautomatiikan<br />
tai aiheohjelmien<br />
varassa käytettynä.<br />
Tarjolla on kuitenkin luonnollisesti<br />
koko säätö- ja kuvaustapavaihtoehtojen<br />
kirjo.<br />
Pentaxin objektiivi poikkeaa<br />
muusta joukosta siinä suhteessa,<br />
että se on peruszoomiksi poik-<br />
Arvosana<br />
9,0<br />
+ Kuvanlaatu, käytettävyys, objektiivi<br />
– Paino<br />
kin edistynyttä harrastajaa tai vaativaa<br />
kuvaajaa.<br />
Akun tilalla voidaan virtalähteenä<br />
käyttää erikseen saatavan lisäosan<br />
avulla kolmea pitkäikäistä<br />
litiumparistoa. Paristosarja onkin<br />
hyvä vakuutus virransaantiin myös<br />
matkaolosuhteissa.<br />
Nikonin objektiivi on koko vertailujoukon<br />
ulottuvin ja laadukkain.<br />
Se edustaa selvästi astetta korkeampaa<br />
laatuluokkaa kuin vertailun<br />
muut peruszoomit. Myös sen<br />
zoomauskerroin on muita suurempi.<br />
Moni käyttäjä ei varmaan pitkään aikaan<br />
kaipaakaan lisäobjektiiveja.<br />
D70S:n kuvanlaatu on hyvä,<br />
joskin värintoistossa se häviää aa-<br />
Arvosana<br />
8,0<br />
+ Objektiivipaketti, ergonomia<br />
– Kohina, käsitarkennus, sarjakuvaus<br />
dekäsityksen mukaista kultaisen<br />
leikkauksen kuvasuhdetta.<br />
Olympuksen suurimmat heikkoudet<br />
liittyvät muita kameroita häiritsevämpään<br />
kohinaan sekä joukon<br />
alhaisimpaan sarjakuvausnopeuteen.<br />
Myös objektiivin käsitarkennus<br />
on sähköisenä muuta joukkoa tunnottomampi<br />
ja epämääräisempi.<br />
E-300:n kuvien terävyys on samaa<br />
hyvää tasoa Canonin kanssa<br />
ja sen ehdottomana vahvuutena<br />
on muita täydellisempi kahden hyvän<br />
objektiivin paketti. Nämä kattavat<br />
yhdessä todella runsaan alueen,<br />
joten harva kaivanneekaan<br />
enää lisäobjektiiveja.<br />
Arvosana<br />
7,9<br />
keuksellisen laajakulmainen. Objektiivin<br />
polttoväli vastaa noin<br />
24–68 mm:n kinokameraobjektiivia.<br />
Moni kuvaaja onkin viehtynyt<br />
näin laajakulmaiseen objektiiviin.<br />
Valitettavasti muutoin mainio<br />
objektiivi on toisaalta myös Pentaxin<br />
heikko kohta, sillä sen terävyystoisto<br />
on koko joukon vaatimattomin.<br />
Toistoa ei ehkä voi luonnehtia<br />
heikoksi, mutta muihin nähden<br />
se on vain tyydyttävää luokkaa.<br />
Pentaxin kohina-arvot ovat kohtalaisen<br />
hyvät, miltei Canonin ja Nikonin<br />
tasoa. Kameran värintoisto<br />
on sangen lämmin ja kylläinen, mitä<br />
seikkaa moni harrastaja saattaa<br />
jopa pitää erinomaisena. Täysin<br />
vistuksen Canonille. Kuvien terävyys<br />
sen sijaan on vertailujoukon<br />
parhain. Kohinaominaisuuksissa<br />
se jakaa Canonin kanssa vertailun<br />
ykköspaikan.<br />
Nikon on kokonaisuudessaan<br />
vertailujoukon laadukkain ja monipuolisin,<br />
mutta samalla myös joukon<br />
kallein kamera.<br />
■ Nikon D70S<br />
Hinta: 1300 €<br />
Valmistaja: Nikon, www.nikon.com<br />
Lisätietoja: Nikon Suomi,<br />
puh. (09) 566 0060, www.nikon.fi<br />
Lyhyesti: Puoliammattimainen, kuuden<br />
megapikselin kennolla ja 18–70 millin<br />
zoomilla varustettu laadukas järjestelmäkamera.<br />
Automaattisena käytettynä<br />
Olympus on helppokäyttöinen ja<br />
mukava, sekä kokonaisuudessaan<br />
poikkeuksellisen edullinen digijärjestelmä.<br />
Kahden objektiivin paketti<br />
tässä hintaluokassa on vahva<br />
valtti.<br />
■ Olympus E-300<br />
Hinta: <strong>10</strong>00 €<br />
Valmistaja: Olympus,<br />
www.olympus.com<br />
Lisätietoja: Olympus Finland,<br />
puh. (09) 8758 1<strong>10</strong>5, www.olympus.fi<br />
Lyhyesti: Kookas ja kohtuuhintainen,<br />
kahdeksan megapikselin kennolla ja<br />
kahdella zoom-objektiivilla varustettu digijärjestelmäpaketti.<br />
+ Helppokäyttöisyys, etsin, laajakulmainen zoom<br />
– Terävyystoisto<br />
neutraali väriskaala on monen<br />
mielestä hieman lattea ja vaimea.<br />
*ist DS on pienikokoinen ja selkeä<br />
digijärjestelmäkamera, joka<br />
takaa hyvän lähtökohdan järjestelmän<br />
käyttöön perehtymiseen. Laite<br />
on myös ilahduttavan helppokäyttöinen,<br />
mikä viehättänee runsaita<br />
nippeleitä vieroksuvaa kuvaajaa.<br />
■ Pentax *ist DS<br />
Hinta: <strong>10</strong>00 €<br />
Valmistaja: Pentax,<br />
www.pentaxeurope.com<br />
Lisätietoja: Perkko,<br />
puh. (09) 478 0500, www.perkko.fi<br />
Lyhyesti: Pienikokoinen ja helppokäyttöinen,<br />
kuuden megapikselin kennolla ja<br />
16—45 millin zoomilla varustettu järjestelmäkamera.
osmo a. wiio<br />
Missä vika?<br />
Tietokoneet nopeutuvat, kuva paranee ja laitteiden<br />
luotettavuuskin tuntuu lisääntyvän. Jälkimmäisestä<br />
voidaan tietysti esittää erilaisia mielipiteitä, mutta<br />
pitkään mukana ollut näkee kyllä siinäkin kehitystä.<br />
Useimmilla heistä on kokemuksia laitteiden pettämisestä.<br />
Muistan ajat, jolloin kiintolevyt vahingoittuivat<br />
pienistäkin kolhaisuista tai sormista koneeseen välittynyt<br />
staattinen varaus pysäytti toiminnan. Korpuilla<br />
olevat tiedot olivat tietysti magneettikentissä ainaisen<br />
katoamisen vaarassa. Voisin kertoa moniakin<br />
tarinoita tärkeiden tiedostojen katoamisesta, kun<br />
pöydällä oli sakset. Monasti ilmeistä syytä katoamiseen<br />
ei löytynyt lainkaan, jostain vain oli riittävä<br />
magneettikenttä ulottunut levynpintaan, esimerkiksi<br />
liikuttaessa liian lähellä näyttölaitetta. Kiintolevyt<br />
kaatuvat edelleen, mutta harvemmin.<br />
Kone, korjaa itsesi!<br />
Kalifornian ja Stanfordin yliopistojen yhteisen tutkijaryhmän<br />
mukaan vain 15 prosenttia raportoiduista<br />
vioista johtuu laitteista, 34 prosenttia ohjelmista ja 51<br />
prosenttia käyttäjästä (Scientific American kesäkuu<br />
2003, s. 44). Viat voivat saada hyvin kalliita seurauksia,<br />
jos esimerkiksi tehtaan koneet pysähtyvät tai<br />
<strong>tuo</strong>ttavat viallista tavaraa tai erilaiset turvajärjestelmät<br />
eivät toimi.<br />
Tämän kolumnin aihe kumpusi siitä, että tunti sitten<br />
tietokoneeni ilmoitti, ettei noin kuukausi sitten<br />
kirjoittamani ja varmistamani cd-levy ole lainkaan<br />
alustettu! Onneksi tiedot olivat vielä kiintolevyllä.<br />
Muutama viikko sitten melko uusi emolevy lopetti<br />
toiminnan. Kun mitään elektroniikkaa ei enää korjata,<br />
oli ainoa vaihtoehto ostaa uusi emo, joka palautti<br />
toimintakyvyn entisillä osilla. Emon vikaantuminen<br />
kuitenkin tuhosi tallentamattomia tekstejä.<br />
Jos siis saisi lausua toivomuksen vakavasti otettavasta<br />
kotitietokoneen parannuksesta, niin en liene<br />
ainoa, joka kaipaa itse itsensä korjaavaa tietokonetta.<br />
Ajatus ei suinkaan ole uusi, vaan moista tekniikkaa<br />
on pitkään käytetty ainakin kriittisissä palvelinjärjestelmissä,<br />
avaruusohjelmissa ja ilmeisesti myös sotilaselektroniikassa.<br />
Tekniikalla on ihan oma nimikin,<br />
eli ROC, recovery-oriented computing.<br />
Tarkoituksena on siis palauttaa toimintakyky, ei<br />
niinkään korjata varsinaisia vikoja. Oletetaanpa sellainen<br />
tilanne, että koneessani on kolme muistikampaa<br />
ja kesken työskentelyn yksi menee rikki. Koneen<br />
käyttöjärjestelmään kuuluu tarkkailija, joka<br />
valvoo toimintoja. Se huomaa muistivian ja päättelee,<br />
että kolmesta muistikammasta kaksi vielä toimii.<br />
Ohjelma sulkee viallisen muistin pois häiritsemästä<br />
ja jatkaa työskentelyä pienemmällä muistilla. Käyt-<br />
täjä saa tiedon tilanteesta ja voi sitten korvata viallisen<br />
muistin.<br />
Toistetta<br />
Huomasitte varmaan äskeisessä päättelyssä mahdollisen<br />
virheen? Miten kone voi suorittaa korjauksen,<br />
jos vika estää koneen toiminnan? Kyseessä ei siis voi<br />
olla pelkkä sovellusratkaisu, itse koneessa pitää olla<br />
sisäinen varakone, joka toimii joka tapauksessa. Varakone<br />
olisi siis jonkinlainen huoltaja, joka tavallaan<br />
ulkopuolelta puuttuu pääkoneen toimintoihin.<br />
Nykyisillä monitoimisilla piireillä tämä ei liene mikään<br />
erityinen ongelma, tarvitaan erillinen virtalähde<br />
ja muutama piiri. Uudentyyppiset monen ytimen<br />
suorittimet saattavat ehkä ottaa vastuulleen myös<br />
näitä huoltotehtäviä. Tehtävä ei ole kuitenkaan yksinkertainen,<br />
vaan varakoneen lisäksi tarvitaan hyvin<br />
tehokas huolto-ohjelma.<br />
Shannonin matemaattisesta informaatioteoriasta<br />
(1948) on lähtöisin käsite redundancy, jonka käänsin<br />
1968 suomen sanaksi toiste. Sillä tarkoitetaan saman<br />
asian ylijäämätietoa. Esimerkiksi luonnollinen kieli<br />
on toisteista, sillä sitä voidaan suuresti karsia ilman,<br />
että merkitys kokonaan katoaa. Toisteen vähentämiseen<br />
pohjautuvat myös useat pakkausohjelmat.<br />
Tekniikassa toisteisuus (redundant) tarkoittaa varajärjestelmiä,<br />
jotka voivat korvata viallisen toiminnon.<br />
Suurissa tietokonejärjestelmissä onkin yleensä<br />
tätä toisteisuutta, kuten useita samanlaisia tietokoneita<br />
rinnakkain. Tiedän, että tätä ”redundanssia”<br />
kehitetään tärkeitä tietojärjestelmiä varten. Minä kaipaan<br />
toistetekniikkaa myös tavallisiin kotikoneisiin.<br />
Pehmo ja käyttäjä käsi kädessä<br />
Laiteviat eivät kuitenkaan ole suurimpia ongelmia,<br />
joskin esiintyessään ehkä tuhoisimpia. Peräti 85<br />
prosenttia vioista johtuu käyttäjistä ja sovelluksista.<br />
Niputan käyttäjät ja sovellukset yhteen, sillä toinen<br />
johtuu toisesta. Vuosikausien arvostelusta huolimatta<br />
käyttöjärjestelmän ja sovelluksien <strong>tuo</strong>tannossa<br />
näyttää toimintojen jatkuva lisääminen (featurism)<br />
olevan tärkeämpää kuin käyttöliittymän inhimillisyys<br />
ja käytön helppous.<br />
Esimerkiksi Microsoftin Word-teksturissa on arvioiden<br />
mukaan 80–90 prosenttia turhaa. Ahkerana<br />
kirjoittajana minäkin käytän vain <strong>10</strong>–15 prosenttia<br />
sen toiminnoista. Loppu rasittaa ja hidastaa koneeni<br />
toimintaa. Osien karsiminen on hankalaa ja automaattiset<br />
päivitykset tyrkyttävät puuttuville osille<br />
turhia korjauksia. Useita vuosia sitten toivoin näillä<br />
palstoilla modulaarisia sovelluksia, jotka sallisivat<br />
tiettyihin tarkoituksiin yksinkertaistettuja versioita.<br />
Ei ole näkynyt!<br />
TK<br />
Viestinnän emeritusprofessori Osmo A. Wiio<br />
on tunnettu tietotekniikan popularisoija.<br />
”En liene ainoa,<br />
joka kaipaa itse<br />
itsensä korjaavaa<br />
tietokonetta.”<br />
kesä-heinäkuu 2005 TIETOKONE 39
■■■RAPORTTI<br />
ANTTI J. LAGUS • ALOITUSKUVITUS: MINNA AHO<br />
40 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005<br />
Näin<br />
tehdään<br />
rahaa<br />
avoimella<br />
koodilla<br />
Avointen ohjelmistojen<br />
yleistyminen muuttaa<br />
ohjelmistoalan ansaintamalleja.<br />
Lisenssitulojen<br />
sijasta yritykset tienaavat<br />
palveluilla.<br />
Avointen ohjelmistojen ohjelmistopino<br />
on kasvanut<br />
reilusti keskiosastaan eli niin<br />
kutsuttujen infrastruktuuriohjelmistojen<br />
kohdalta. Pinon alaosan<br />
ohjelmistot, muun muassa<br />
web-palvelimet, ovat olleet jo<br />
pitkään laajassa käytössä.<br />
Ohjelmistopinon yläpää, bisnessovellukset,<br />
eivät vielä ole<br />
avautuneet avoimelle lähdekoodille.<br />
Sieltä puuttuvat menestystarinat,<br />
jotka helpottaisivat itpäättäjien<br />
päätöksentekoa.<br />
Suomalaisen ohjelmistotalon<br />
Nemeinin osakas Henri Bergius<br />
näkee, että asiakkaat maksavat<br />
samalla tavalla, olipa kyse<br />
avoimista tai muista ohjelmistoista.<br />
Avoimissa ohjelmistoissa<br />
ansaintalogiikka perustuu palveluihin,<br />
jotka voivat olla asennusta,<br />
kehitystä tai sovellustukea.<br />
Näistä maksetaan myös
suljetuissa ohjelmistoissa, mutta<br />
avoimissa ohjelmistoissa ei peritä<br />
lisenssimaksuja.<br />
Lisäksi avointen ohjelmistojen<br />
maailmassa voidaan periä<br />
sovellusvuokria niin kutsutusta<br />
asp- eli sovellusvuokrauspalvelusta.<br />
Näin hankkivat osan tuloistaan<br />
hosting-yritykset, jotka<br />
käyttävät ja tarjoavat avoimia<br />
sovelluksia, jotka ovat puolestaan<br />
Nemeinin kaltaisten yritysten<br />
tekemiä.<br />
Lisenssibisnes on kuollut,<br />
palvelubisnes tulee<br />
Intomielisimmät voivat jopa sanoa,<br />
että lisenssibisnes on kuollut<br />
ja palvelubisnes ottaa sen<br />
paikan. Bisnesmallin muuttuminen<br />
merkitsee, että asiakkaan<br />
ymmärtäminen ja palvelu korostuvat.<br />
Tämä sopii hyvin Ohjelmistoyrittäjien<br />
yhdistyksen<br />
puheenjohtajan, Cubical Solutionsin<br />
Mika Leivon mielestä<br />
hyvin Suomeenkin, vaikka Suomea<br />
onkin moitittu puuttuvasta<br />
palvelukulttuurista. Täällä ei<br />
hänen mukaansa hössötetä<br />
vaan asiantuntijapalvelut toimitetaan<br />
luontevasti.<br />
Leivo jakaa avoimen ohjelmiston<br />
toimijat kolmeen luokkaan.<br />
Toiset rakentavat avointen<br />
ohjelmistojen päälle ohjelmistoja,<br />
joita myydään tavalliseen tapaan.<br />
Toiset suuntautuvat tukeen<br />
ja kolmas ryhmä on <strong>tuo</strong>tetalo,<br />
joka jättää koko <strong>tuo</strong>tteensa<br />
■ MARKKINAT<br />
Ei vielä bisnessovelluksiin<br />
Tutkimusjohtaja Nikos Drakos<br />
tutkimusyritys Gartnerilta on seurannut<br />
avointen ohjelmistojen kehitystä<br />
yli kymmenen vuotta. Hänen<br />
mukaansa avointen ohjelmistojen<br />
määrää on vaikea arvioida<br />
yhdellä mittatikulla. Suuntaa voi<br />
sen sijaan hakea useista eri lähteistä.<br />
”Useimmat isot organisaatiot<br />
käyttävät avoimia ohjelmistoja<br />
joissakin sovelluksissaan, vaikkeivät<br />
itse sitä tietäisikään. Monissa<br />
infrastruktuuri- ja sisällönhallintasovelluksissa<br />
on open source<br />
-komponentteja”, Drakos sanoo.<br />
Levinneisyyttä voi Drakosin<br />
mukaan arvioida esimerkiksi tarkastelemallaApache-web-palvelimen<br />
käyttöä, joka on löytänyt tiensä<br />
30 prosenttiin ns. Fortune<br />
250 -yrityksestä. Myös Linuxin<br />
kasvava markkinaosuus palvelinkäyttöjärjestelmänä<br />
antaa viitteitä<br />
avointen ohjelmistojen lisääntymisestä.<br />
Nea Gustafsson<br />
”Suljettujen ohjelmistojen toimittajat<br />
joutuvat kaiken aikaa keksimään<br />
yhä nopeammin ja tehokkaammin lisäarvoja”,<br />
Novellin Suomen maajohtaja<br />
Kim Aaltonen sanoo.<br />
Drakos pitää mielenkiintoisena<br />
kehitystä, jossa erilaisia avoimia<br />
ohjelmistoja pakataan valmiiksi<br />
paketeiksi, joihin on myös tukea<br />
tarjolla. Hänen mielestään myös<br />
avointen ohjelmistojen nousu bisnessovelluksiin<br />
on kiintoisa vaihtoehto,<br />
mutta ohjelmat eivät ole<br />
vielä tarpeeksi kypsiä.<br />
Avoimiinkin<br />
sisältyy riskejä<br />
Myöskään avointa sovelluskehitystä<br />
tekevistä yrityksistä ei Drakosin<br />
mukaan ole tilastoja. Hänen<br />
mukaansa tyypillinen yritys on<br />
pieni, siinä on alle tusinan verran<br />
työntekijöitä ja sen liikevaihto jää<br />
alle viiden miljoonan dollarin.<br />
Pääomasijoittajat ovat tehneet<br />
ensimmäiset sijoituskierrokset joidenkin<br />
yritysten kanssa.<br />
Yksi Drakosilta eniten kysyttyjä<br />
kysymyksiä on, mitä uusia riskejä<br />
liittyy avoimiin ohjelmistoihin. Takuut<br />
ja vastuut ovat yrityksille tär-<br />
AVOIMEN KOODIN BISNES ■■■<br />
avoimeksi. Kolmannessa mallissa<br />
raha tulee erikoisehtoisten lisenssien<br />
myynnistä tai asiantuntijapalveluista.<br />
Kolmannen ryhmän täysi<br />
avoimuus on Leivon mukaan<br />
vielä harvinaista. Hän arvioi, että<br />
neljä viidestä ohjelmistotalosta<br />
käyttää avoimia ohjelmistoja<br />
<strong>tuo</strong>tteen tai <strong>tuo</strong>tekehityksen<br />
osana. Myös Cubical Solutions<br />
toimii niin, että osa sen <strong>tuo</strong>tteista<br />
perustuu avoimiin ohjelmistoihin.<br />
Yritys toimiikin<br />
open source -yhteisön ota jotain<br />
– anna jotain periaatteen mukaan.<br />
”Open source siirtää ohjelmistoalan<br />
bisnesmallia yksittäisten<br />
lisenssien myynnistä<br />
käyttöönoton, tuen tai neuvonnan<br />
myyntiin. Se myös vääntää<br />
bisnesmallia kohti sovellusvuokrausta”,<br />
Leivo sanoo.<br />
Pinossa ylöspäin<br />
Novell Finlandin maajohtajan<br />
Kim Aaltosen mukaan avointen<br />
ohjelmistojen pinossa on noustu<br />
kaiken aikaa korkeammille tasoille.<br />
Matalan lisäarvon <strong>tuo</strong>tteissa<br />
kuten web-palvelimissa avoi-<br />
keitä asioita. Drakos neuvoo yrityksiä<br />
aloittamaan tekemällä selvän<br />
linjauksen, käytetäänkö vai eikö<br />
yrityksessä käytetä avoimia<br />
ohjelmistoja.<br />
Suomessa ehkä<br />
kymmenen prosenttia<br />
Myös teknologiajohtamisen professori<br />
Heli Koski Helsingin kauppakorkeakouluun<br />
liiketoiminnan<br />
teknologian laitokselta on sitä<br />
mieltä, että suomalaisten avointa<br />
ohjelmistokehitystä tekevien yritysten<br />
määrää hankala arvioida.<br />
Hän on tänä keväänä tehnyt tutkimusta<br />
ohjelmistoyrityksistä, joissa<br />
590 kyselyn saaneesta yrityksestä<br />
174 vastasi.<br />
Vastanneista 73 kertoi tekevänsä<br />
avointen ohjelmistojen ohjelmistokehitystä.<br />
Kun Suomessa<br />
on 2 <strong>10</strong>0 ohjelmistoyritystä, merkitsisi<br />
tämä, että 3,5 prosenttia tekee<br />
töitä avoimen ohjelmistojen<br />
parissa.<br />
met ohjelmistot ovat jo lyöneet<br />
läpi. Myös keskitason <strong>tuo</strong>tteet,<br />
kuten sovelluspalvelimet ja grid<strong>tuo</strong>tteet<br />
alkavat olla riittävän hyviä<br />
laajaankin yrityskäyttöön.<br />
”Pinossa on noustu ylöspäin<br />
ja päästy paketoinnissa monimutkaisempiin<br />
<strong>tuo</strong>tteisiin. Tämä<br />
on kilpajuoksua avointen ja<br />
suljettujen ohjelmistojen välillä,<br />
jossa suljettujen ohjelmistojen<br />
toimittajat joutuvat kaiken aikaa<br />
keksimään yhä nopeammin ja<br />
tehokkaammin lisäarvoja, joita<br />
ei ole saatavissa avoimista <strong>tuo</strong>tteista”,<br />
Aaltonen sanoo.<br />
”Kun asiakas maksaa siitä<br />
mitä tarvitsee, on helppo päätellä,<br />
että esimerkiksi web-palveimissa<br />
ei kannata maksaa, kun<br />
Apachen saa avoimena ohjelmistona.<br />
Sen sijaan en ole varma,<br />
käykö koskaan niin, että laajojatoiminnanohjausohjelmistoja<br />
saisi näin”, Aaltonen arvelee.<br />
Toiminnanohjauksessa kyse<br />
ei ole niinkään ohjelmistojen<br />
teknologisesta laadusta, jossa<br />
avoin yhteisö pystyy huippusuorituksiin,<br />
kuin erilaisten liiketoimintaprosessienhahmottamisesta.<br />
”Ainakin tämän verran yrityksistä<br />
harrastaa avoimien ohjelmistojen<br />
kehitystä. Jos osuus lasketaan<br />
kyselyn saaneista 590 yrityksestä,<br />
prosenttiosuus nousee yli<br />
kymmeneen, mikä on mielestäni<br />
yllättävän paljon”, Koski sanoo.<br />
Koski muistuttaa, että tutkimuksissa<br />
pitää ottaa huomioon<br />
sellainen vääristymän mahdollisuus,<br />
että siihen vastaavat ne yritykset,<br />
joita asia kiinnostaa tai joille<br />
se on ajankohtainen.<br />
”Kun arvioidaan sitä, kuinka<br />
paljon on avointa koodia tarjoavia<br />
yrityksiä, pitää samalla arvioida<br />
myös sitä, minkälainen lisenssikäytäntö<br />
valitaan. Liiketoimintamalli<br />
vaikuttaa yrityksen kannattavuuteen”,<br />
Koski arvioi.<br />
Neljännes yrityksistä <strong>tuo</strong>ttaa<br />
pääasiassa kaupallisia ohjelmistoja<br />
ja kymmenesosa vain<br />
avoimella lisenssillä. Samaa <strong>tuo</strong>tetta<br />
myy niin sanotulla kaksoislisensoinnilla<br />
neljä prosenttia.<br />
kesä-heinäkuu 2005 TIETOKONE 41
■■■RAPORTTI<br />
”Eri alojen vertikaaliprosesesseja<br />
tuntevat kovapalkkaiset<br />
konsultit eivät koodaa vapaa-aikanaan<br />
netissä. Nähtäväksi jääkin,<br />
syntyvätkö bisnestyökalut<br />
jatkossakin suljetussa yhteisössä”,<br />
Aaltonen päättelee.<br />
Ketsuppi-ilmiö alkaa toimia<br />
IBM:n Pohjoismaista ja Baltian<br />
alueesta vastaava Linux-johtaja<br />
Odd Bakkengen kertoo, että<br />
vielä pari vuotta sitten yritykset<br />
eivät uskaltaneet panostaa avoimen<br />
lähdekoodin ohjelmistoihin.<br />
Myös Bakkengenin mukaan<br />
avointen ohjelmistojen pino on<br />
■ TEKNIIKKA<br />
Avoin lähdekoodi ei ole niin avointa<br />
kuin usein luullaan, ja avoimuuttakin<br />
on montaa eri lajia. Yleinen<br />
harhaluulo on se, että avoimen ohjelmakehityksen<br />
sovelluksien lähdekoodia<br />
voidaan vapaasti kierrättää<br />
ja yhdistellä muihin ohjelmiin.<br />
Näin ei kuitenkaan ole.<br />
Lähtökohtaisesti tekijällä on aina<br />
oikeus omaan koodiinsa.<br />
Avoimuus perustuukin lisenssiin eli<br />
tietynlaiseen sopimukseen, jossa<br />
tekijän oikeuksia siirretään käyttäjille.<br />
Avoimen ohjelmakehityksen<br />
kisenssiasioita selventämään perustettiin<br />
vuonna 1998 OSI (Open<br />
source initiative, www.opensource.org/licenses).<br />
Se on tähän<br />
mennessä hyväksynyt yli 60 lisenssiä,<br />
eivätkä ne yleensä ole yhteensopivia<br />
keskenään.<br />
Lopputulos on se, että yhdellä lisenssillä<br />
tehtyä avointa koodia ei<br />
yleensä voikaan käyttää toisessa<br />
avoimen koodin ohjelmassa. Tätä<br />
epäyhteensopivuutta käytetään<br />
toisinaan tietoisestikin hyväksi. Esimerkiksi<br />
Sun Microsystemsin avaamasta<br />
<strong>Solaris</strong> <strong>10</strong> -käyttöjärjestelmästä<br />
ei erilaisen lisenssin vuoksi<br />
voi ottaa lähdekoodia ja siirtää si-<br />
42 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005<br />
kasvanut voimakkaasti ja niitä<br />
käytetään myös muissa tehtävissä<br />
kuin pinon alakerroksissa.<br />
IBM toimii avointen ohjelmistojen<br />
kehityksessä monella<br />
rintamalla. Se on luovuttanut<br />
omia ohjelmistojaan yhteisön<br />
Lisenssit rajoittavat avoimuutta<br />
Avoimen koodin lisenssit<br />
tä vaikkapa kilpailijaan Linuxiin.<br />
Kehittäjien ja yritysten keskuudesta<br />
on tullut voimakkaita toiveita<br />
lisenssien määrän karsimiseksi,<br />
mutta tämä on vaikeaa. Lisenssien<br />
takana olevat ideologiat<br />
kun herättävät suuria tunteita,<br />
varsinkin vapauden ja kaupallisten<br />
tekijöiden välinen kädenvääntö.<br />
Copyright vastaan<br />
copyleft<br />
Lisenssit voidaan jakaa kahteen<br />
perusryhmää. Ensimmäiseen kuuluu<br />
open source -lisensseistä tunnetuin<br />
ja suosituin, gpl (Gnu general<br />
public license). Sen kehitti<br />
Free software foundationin<br />
Richard Stallman. Hän harmistui<br />
kovasti siitä, että lupauksia lähdekoodin<br />
avoimuudesta alettiinkin<br />
myöhemmin vetää takaisin, jolloin<br />
kokonaisia sovellusten osia pitikin<br />
yhtäkkiä kirjoittaa uudelleen.<br />
Ratkaisu oli innovatiivinen gpl,<br />
jossa tekijänoikeudet valjastetaan<br />
suojaamaan koodin vapaus ja<br />
avoimuus pitkälle tulevaisuuteen.<br />
Lisenssin mukaan paitsi itse koodi,<br />
myös kaikki sen pohjalta kehitetyt<br />
jatko<strong>tuo</strong>tteet on pakko jul-<br />
Lisenssimuoto Vapaa Vapaa Avoin Koodin Tiukka Sanktiot<br />
jakelu käyttö lähdekoodi avoimuuden avoimuuden ohjelmistosuojelu<br />
suojelu patenteista<br />
Shareware ● O O O O O<br />
Freeware ● ● O O O O<br />
BSD-lisenssi ● ● ● O O O<br />
LGPL-lisenssi ● ● ● ● O O<br />
GPL-2-lisenssi ● ● ● ● ● O<br />
GPL-3-lisenssi ● ● ● ● ● ?<br />
● = Kyllä O = Ei<br />
Avoimuus ja lähdekoodin vapaus merkitsevät eri ihmisille eri asioita, mikä<br />
näkyy avoimen koodin lisenssien eroissa. Linuxista tuttu gpl on yksi tiukimmista<br />
ja se suojelee koodin ja sen johdannaisten avoimuutta erittäin<br />
voimakkaasti.<br />
”Kovapalkkaiset konsultit<br />
eivät koodaa<br />
vapaa-aikanaan netissä.”<br />
käyttöön ja se myös kehittää<br />
edelleen ohjelmistojaan avoimeen<br />
ympäristöön. IBM:n<br />
open source -kehitystä koordinoi<br />
yrityksen Austinissa Texasissa<br />
sijaitseva keskus 600 hengen<br />
voimin.<br />
Teknillisen korkeakoulun tutkija<br />
Mikko Välimäki neuvoo selvittämään<br />
lisenssiasiat huolellisesti,<br />
jos tarkoituksena on käyttää open<br />
source komponentteja <strong>tuo</strong>tteissa.<br />
kaista avoimina samalla lisenssillä,<br />
eikä niistä saa koskaan periä lisenssimaksuja.<br />
Jatkuvan avoimuuden<br />
vaatimusta ei voi kiertää,<br />
esimerkiksi linkittäminen suljettuihin<br />
ohjelmakirjastoihin on kiellettyä.<br />
Konseptista käytetään nimeä<br />
copyleft, eli se on täydellinen vastakohta<br />
perinteisille tekijänoikeuksille<br />
(copyright).<br />
Linus Torvalds päätti julkaista<br />
Linuxin gpl-lisenssillä. Siksi kaikki<br />
Linux-jakelut julkaistaan aina<br />
myös ilmaisena versiona lähdekoodeineen<br />
ja muutoksineen.<br />
Gpl-3 hyökkää<br />
patentteja vastaan<br />
Lähivuosina valmistuvassa gpl:n<br />
kolmannessa versiossa tavoitteena<br />
on estää jopa ohjelmistopatenttien<br />
vaikutus koodin avoimuuteen.<br />
”Monet yritykset käyttävät ohjelmissaan<br />
joitakin avoimeen koodiin<br />
perustuvia osia. Jos yhtiö haastaisi<br />
jonkun oikeuteen ohjelmistopatenteista,<br />
se menettäisi käyttöoikeuden<br />
käyttämiinsä open source<br />
-komponentteihin, ja joutuisi ohjelmoimaan<br />
ne itse uudelleen”, selittää<br />
Teknillisen korkeakoulun tutkija<br />
Mikko Välimäki, joka on teh-<br />
IBM:n kumppaneina toimivat<br />
ohjelmistotalot ovat Bakkengenin<br />
mukaan siirtymässä<br />
avointen ohjelmistojen tekemiseen.<br />
Hänen ketsuppi-ilmiöksi<br />
nimittämänsä odottelu on saavuttamassa<br />
purskahdusvaiheen.<br />
Ketsuppi-ilmiöllä hän tarkoittaa<br />
tilannetta, jossa osapuolet odottelevat,<br />
mitä toiset tekevät, aivan<br />
kuin ylösalaisin käännetty ketsuppipullo<br />
antaa odottaa sitä,<br />
että kastike alkaa herua.<br />
Nyt kun ketsuppipullon suu<br />
on auki, ohjelmistotoimittajat<br />
ovat alkaneet toimia. Bakkengen<br />
on nähnyt muutoksen alkavan<br />
nyt väitöskirjan open source -lisensoinnista.<br />
Vaatimus saattaisi<br />
johtaa tilanteeseen, jossa suuret<br />
ohjelmistotalot eivät enää voisi uhkailla<br />
toisia ohjelmapatenteilla.<br />
Gpl:lle on tehty hieman löyhempiä<br />
serkkuja. Esimerkiksi Gnu<br />
lesser general public license (lgpl)<br />
ja varsinkin Mozilla public license<br />
(mpl) antavat enemmän liikkumavaraa<br />
suljettujen ja jopa patentoitujen<br />
osien käytössä, mutta ne<br />
suojelevat silti tehokkaasti lähdekoodin<br />
vapautta.<br />
Vapaa koodi vai<br />
vapaa käyttö?<br />
Toinen näkökulma avoimeen lähdekoodiin<br />
on se, että koodi on täysin<br />
vapaata silloin kun käyttäjät<br />
saavat tehdä sillä mitä haluavat.<br />
Koodia saa vapaasti muutella,<br />
myydä ja siitä saa myös tehdä suljetun<br />
ohjelman. Ehkäpä kuuluisimmat<br />
esimerkit tästä näkemyksestä<br />
ovat Bsd- ja Mit-lisenssit.<br />
Käyttäjä saa tehdä lähdekoodilla ja<br />
ohjelmalla melkeinpä mitä vain,<br />
kunhan muistaa lisätä maininnan<br />
sen alkuperästä ja tekijästä.<br />
Peruslinjojen lisäksi OSI:n 60 lisenssiin<br />
mahtuu monenlaisia motiiveja<br />
ja erikoisuuksia. Jopa Nokian<br />
nimellä löytyy Nokia open<br />
source license eli nokos. Jotkin uudet<br />
lisenssit parantavat merkittävästi<br />
käyttäjän asemaa. Esimerkiksi<br />
CA julkaisi <strong>raskaan</strong> Ingres-tietokantansa<br />
uudella ca-tosl-lisenssillä.<br />
Siinä luvataan, että koodin<br />
tekijänoikeudet ja patenttiasiat<br />
ovat kunnossa. Näin käyttäjät<br />
ovat suojassa Linux-SCO-kiistojen<br />
tapaisilta ongelmilta.<br />
SAMULI KOTILAINEN
viime vuonna. Esimerkiksi keskisuuret<br />
toiminnanohjaustalot<br />
Intentia, IBS ja Hansa siirtävät<br />
sovelluksiaan Linuxiin.<br />
Tuotteita viidenneksen<br />
työmäärällä<br />
Myös Suse Linuxin viime vuonna<br />
hankkinut Novell on voimakkaasti<br />
sitoutunut open source<br />
-maailmaan. Novellin Suomen<br />
maajohtaja Kim Aaltonen kertoo,<br />
että yritys osallistuu avoimen ohjelmistoyhteisön<br />
eri tavoin.<br />
”Osan projekteista olemme itse<br />
laittaneet liikkeelle ja olemme<br />
niissä projektinomistajina. Näihin<br />
olemme myös rekrytoineet<br />
ihmisiä. Osassa olemme mukana<br />
kehittäjinä. Näin syntyy laadukkaita<br />
<strong>tuo</strong>tteita, jotka istahtavat<br />
johonkin rooliin meidän jakelussamme”,<br />
Aaltonen kuvailee.<br />
Aaltonen vertaa avoimen ohjelmistoprojektin<br />
työmäärää<br />
siihen, että ohjelmisto kehitettäisiin<br />
täysin omin voimin ja<br />
päätyy arvioon, että avoimessa<br />
mallissa päästään 20 prosentilla<br />
siitä työmäärästä, mitä tarvittaisiin,<br />
jos kaikki tehtäisiin itse.<br />
Näin saadaan hänen mukaansa<br />
parempia ja laajempia kokonaisuuksia,<br />
jotka ovat myös luotettavampia.<br />
Suuret riippumattomat ohjelmistokehittäjät,<br />
niin kutsutut<br />
isv:t (independent software<br />
vendor) ovat Aaltosen mukaan<br />
hyvin mukana kehityksessä ja lähes<br />
kaikki seuraavat kehitystä.<br />
Suomalaisistakin ohjelmistoyrityksistä<br />
suuri osa osallistuu toimintaan,<br />
jos ei yritystasolla,<br />
niin työntekijöiden harrastuksesta.<br />
Näin työntekijät kehittävät<br />
myös ammatillista osaamistaan.<br />
COSS toimii<br />
verkostosolmuna<br />
Suomalaisten open source -yritysten<br />
osaamisesta kantaa huolta<br />
Commercial Open Source<br />
Software, COSS, joka on johtaja<br />
Petri Räsäsen mukaan<br />
avointa lähdekoodia hyödyntävien<br />
yritysten palvelukeskus ja<br />
verkostosolmu. COSS pyrkii<br />
kehittämään yritysten liiketoimintaa<br />
ja tarjoaa niille erilaisia<br />
kehityspalveluita.<br />
COSS auttaa yrityksiä myös<br />
vienninedistämisessä. Esimer-<br />
”Kaikki tulot tulevat tehdystä työstä.<br />
Tämä on selkänahkauppaa”, ohjelmistoyritys<br />
Nemeinin osakas Henri<br />
Bergius sanoo.<br />
Nea Gustafsson<br />
kiksi toukokuussa se vieraili<br />
muutaman yrityksen kanssa<br />
New Yorkin Linux Worldissa.<br />
Vaikka internet onkin tärkeä<br />
kanava, se ei Räsäsen mukaan<br />
korvaa inhimillisiä kontakteja.<br />
COSS on puuhaamassa Suomeen<br />
omaa Linux World -tapahtumaa,<br />
joka keskittyisi erityisesti<br />
sulautettuihin järjestelmiin.<br />
Suomessa on Räsäsen<br />
mukaan tällä alalla kiinnostavaa<br />
osaamista Nokian lisäksi myös<br />
koneenrakennuksessa ja automaatioteknologiassa.<br />
Herätys on parempi kuin<br />
silmien ummistaminen<br />
COSS pyrkii vastaamaan avointen<br />
ohjelmistojen ohjelmistoliiketoimintaan<br />
<strong>tuo</strong>miin muutoksiin<br />
myös herättelemällä yrityksiä.<br />
Huonoin vaihtoehto on Räsäsen<br />
mukaan ummistaa silmänsä<br />
kehitykseltä ja olla kuin<br />
koko asiaa ei olisikaan.<br />
”Kun asiaa katsotaan silmiin,<br />
tunnistetaan sen <strong>tuo</strong>mat mahdollisuudet<br />
ja riskit. Avoimiin<br />
ohjelmistoihin sisältyvät samat<br />
riskit kuin muuhunkin ohjelmistokehittämiseen<br />
ja -käyt-<br />
töön. Lisäksi avoimessa lähdekoodissa<br />
on kehittäjäyhteisöön<br />
liittyvät riskinsä, joita ei pystytä<br />
perinteisin menetelmin haistelemaan”,<br />
Räsänen sanoo.<br />
”Yritysten hakiessa kestäviä<br />
ansaintamalleja ne <strong>tuo</strong>vat tarjontaan<br />
erilaisia komponentteja<br />
ja siirtyvät perinteisestä järjestelmäintegraatiostakoulutukseen,<br />
konsultaatioon ja sovellusvuokraukseen.<br />
Näin palvelutarjonnasta<br />
syntyy erilaisia yhdistelmiä”,<br />
Räsänen sanoo.<br />
Kehityskustannukset<br />
jakoon<br />
”Avoimen ohjelmistokehityksen<br />
etu on siinä, että voimme jakaa<br />
kehityskustannukset muiden<br />
vastaavien organisaatioiden<br />
kanssa. Kunkin projektin<br />
<strong>tuo</strong>tekehitysinvestoinnin maksaa<br />
se asiakas, jolle uusi osio tulee,<br />
mutta asiakaskin hyötyy<br />
siitä, että saa käyttöönsä laajemman<br />
kokonaisuuden”, Bergius<br />
luonnehtii.<br />
Nemeinin <strong>tuo</strong>tteistossa on<br />
kaksi linjaa. Toinen perustuu 90luvun<br />
loppupuolella kehitetylle<br />
Midgard-julkaisujärjestelmälle ja<br />
toinen alun perin ohjelmistotaloille<br />
kehitettyyn Open Psa -toiminnanohjausjärjestelmään.<br />
Midgard on hyvin levinnyt<br />
eri puolille maailmaa. Käyttäjiä<br />
on eri maiden puolustusvoimista<br />
Uuden Seelannin julkiseen<br />
hallintoon. Projektienhallintakin<br />
on kehittynyt sitä mukaa<br />
kun siihen on lisätty uusia<br />
moduuleita. Bergius mainitsee,<br />
että esimerkiksi eräälle asiakkaalle<br />
kehitetty tuntikirjaus on<br />
nyt liitettävissä sovellukseen.<br />
Yhteisössä merkittävä<br />
markkinointikanava<br />
Open source -yhteisö on Bergiuksen<br />
mukaan merkittävä<br />
markkinointikanava. Sieltä löydetään,<br />
ladataan ja aletaan käyttää<br />
uusia ohjelmistoja. Jos käyt-<br />
”Avoimessa lähdekoodissa<br />
on kehittäjäyhteisöön<br />
liittyvät riskinsä.”<br />
AVOIMEN KOODIN BISNES ■■■<br />
täjille tulee ohjelmaan liittyviä<br />
ajatuksia tai kehitystarpeita,<br />
Nemeiniin otetaan yhteyttä ja<br />
pyydetään tekemään tarvittavat<br />
lisäykset.<br />
”Pienelle suomalaiselle softatalolle<br />
olisi hankalaa rakentaa<br />
isoa markkinointikoneistoa,<br />
mutta asiakaskin hyötyy mallista.<br />
Harva organisaatio pitää kilpailuvalttina<br />
sovellusta, jota kukaan<br />
muu ei saa käyttää. Yhteisössä<br />
<strong>tuo</strong>tekehityskulut jäävät<br />
pieniksi”, Bergius sanoo.<br />
”Kaikki tulot tulevat tehdystä<br />
työstä. Tämä on selkänahkauppaa”,<br />
ohjelmistoyritys Nemeinin<br />
osakas Henri Bergius sanoo.<br />
Selkänahan myynnillä Nemein<br />
on onnistunut tekemään<br />
voitollista tulosta ja laajentamaan<br />
asiakaskuntaansa niin, että<br />
sen ohjelmia käytetään tätä<br />
nykyä ympäri maailman. Markkinointikanavana<br />
toimivassa<br />
internetissä Nemein ylläpitää<br />
näkyvyyttään julkaisemalla materiaalia<br />
ja vastaamalla verkon<br />
kautta tuleviin kysymyksiin.<br />
Patenttidirektiivi<br />
huolestuttaa<br />
”Olemme seuranneet huolestuneinaohjelmistopatentoinnista<br />
EU:ssa käytävää keskustelua.<br />
Patentit suosivat isoja yrityksiä<br />
ja estävät pieniltä markkinoille<br />
pääsyn. EU:ssa on<br />
kummallisinta se, että suositaan<br />
yhdysvaltalaisia ohjelmistoyrityksiä,<br />
joilla on omat patenttiportfolionsa”.<br />
Bergius järkeilee, että ainut<br />
järkevä tapa toimia jatkossa on<br />
siirtää toiminta muualle, jos EU<br />
ottaa käyttöön ohjelmistopatentoinnin.<br />
Nemein on avannut<br />
toimiston Georgiassa. Ensisijaisena<br />
syynä ei ole varautuminen<br />
patenttiuhkaan vaan tarkoitus<br />
on kokeilla, miten Suomessa<br />
kehitetty open source -malli<br />
saadaan juurrutetuksi toisenlaiseen<br />
markkinaan.<br />
Georgiasta Nemein ei Bergiuksen<br />
mukaan myöskään hae<br />
halpoja kehitysresursseja. Sen<br />
sijaan siellä myydään ohjelmistoja<br />
paikallisin voimin. Keväällä<br />
avattu toimipiste oli toukokuun<br />
puoliväliin mennessä saanut jo<br />
kolme asiakasta, mukaan lukien<br />
Georgian isoimman pankin. TK<br />
kesä-heinäkuu 2005 TIETOKONE 43
■■■OHJELMISTOT<br />
SAMULI KOTILAINEN<br />
Sun Microsystemsin<br />
uusi <strong>Solaris</strong>versio<br />
hämmentää<br />
käyttöjärjestelmä<strong>markkinoita</strong><br />
<strong>toden</strong><br />
<strong>teolla</strong>. <strong>Solaris</strong> <strong>10</strong><br />
<strong>tuo</strong> <strong>raskaan</strong> <strong>sarjan</strong><br />
ominaisuudet niin<br />
kymmenien prosessorientehopalvelimiin<br />
kuin edullisimpiinCeleronkannettaviinkin.<br />
Aurinkoenergiaa<br />
palvelimiin<br />
Vielä pari vuotta sitten yleinen<br />
mielikuva Solariksesta,<br />
niin kuin unix-käyttöjärjestelmistä<br />
yleensäkin, oli tylsä hiljaista<br />
kuolemaa tekevä vanhakantainen<br />
palvelinjärjestelmä,<br />
jonka myynti on tasaisessa laskussa.<br />
Tänä vuonna jakeluun<br />
päässyt <strong>Solaris</strong> <strong>10</strong> muuttaa käsitykset<br />
tyystin. Ensimmäistä kertaa<br />
Sun panostaa vahvasti Intelin<br />
ja AMD:n x86-rautaan perustuviin<br />
koneisiin ja <strong>tuo</strong> niille<br />
aivan samat ominaisuudet kuin<br />
raskaille unix-myllyille.<br />
Kaiken huipuksi <strong>Solaris</strong> päätettiin<br />
vapauttaa avoimen lähdekoodin<br />
ohjelmistoksi. Kuka<br />
tahansa voi ladata ja muunnella<br />
käyttöjärjestelmän lähdekoodia,<br />
eikä käyttöjärjestelmästä<br />
veloiteta jatkossa senttiäkään.<br />
Sanalla sanoen Linux on saanut<br />
palvelinkäyttöön todella kovan<br />
tason kilpailijan.<br />
44 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005<br />
Avoin lähdekoodi ei itse<br />
asiassa ole Sunille uusi asia, vaan<br />
kyseessä on paremminkin paluu<br />
juurille. Sunin perustajiin kuulunut<br />
Bill Joy oli unixien kantaisän,<br />
avoimesti yliopistoissa<br />
kehitetyn bsd:n eli Berkeley<br />
Software Distributionin takana.<br />
Tälle avoimelle perustalle syntyi<br />
Sun Microsystems ja yhtiön tietokoneiden<br />
käyttöjärjestelmä<br />
Sun OS vuonna 1983. Myöhemmin<br />
käyttöjärjestelmän pohja<br />
uudistettiin, mistä syntyi ensimmäinen<br />
<strong>Solaris</strong> vuonna 1992.<br />
Unixin viimeinen linnake<br />
Erilaiset unix-käyttöjärjestelmät<br />
ovat olleet melko tuntemattomia<br />
verrattuna Windowsin, Dosin<br />
tai OS/2:n tapaisiin massojen<br />
työkaluihin. Todellisuudessa<br />
unixit ovat jo vuosikymmenten<br />
ajan hallinneet tehotyöasemien<br />
ja varsinkin palvelimien markki-<br />
noita. Aivan viime vuosiin asti<br />
palvelinkaupassa unix-koneita<br />
on myyty useammalla eurolla<br />
kuin Windows-koneita.<br />
Windowsin ja Linuxin kehittymisen<br />
myötä tilanne on nopeasti<br />
muuttunut. Perinteinen<br />
unix-käyttöjärjestelmien kirjo<br />
on harventunut sukupuuton<br />
partaalle. Käytännössä markkinoille<br />
on jäänyt enää kova kolmikko:<br />
Hewlett-Packardin HP-<br />
UX, IBM:n AIX sekä Sunin <strong>Solaris</strong>.<br />
Eräässä mielessä Sun on<br />
unix-maailman viimeinen tukijalka,<br />
sillä HP ja IBM eivät enää<br />
<strong>tuo</strong> kovin näkyvästi esille omia<br />
unix-versioitaan.<br />
Sunilla tilanne on toinen, sillä<br />
yhtiön tukijalka on sen omilla<br />
Ultrasparc-suorittimilla pyörivät<br />
raskaat palvelimet, joiden<br />
ainut käyttöjärjestelmä on <strong>Solaris</strong>.<br />
Windows-koneita Sun ei<br />
myy, eikä Linuxiakaan <strong>tuo</strong>da<br />
<strong>Solaris</strong> on jatkossa avoimen<br />
lähdekoodin ohjelma. Ilmaisia<br />
lounaita ei toki ole, ja Sun kerää<br />
tuloja palvelinlaitteista sekä tuki- ja<br />
ylläpitopalveluista.<br />
palvelimiin kovin innokkaasti.<br />
Kevyempään suuntaan on nyt<br />
laajennuttu Solariksen x86-versiossa,<br />
joka toimii aivan tavallisella<br />
Intelin ja AMD:n prosessoriraudallaCeleron-halpaprosessoreista<br />
raskaimpiin Xeoneihin<br />
ja Opteroneihin. Käyttöjärjestelmä<br />
on nyt ilmainen, ja rahat<br />
kerätään Linuxin tapaan laitemyynnillä<br />
ja tukipalveluilla.<br />
Linuxin korvaajaksi<br />
Testasimme <strong>Solaris</strong> <strong>10</strong>:n x86versiota<br />
kahdella pc-koneella,<br />
joista toisessa oli Intelin Pentium-<br />
ja toisessa AMD:n Athlon-prosessori.<br />
<strong>Solaris</strong> asentui<br />
molempiin mukisematta, joskin<br />
lähinnä palvelinkäyttöön<br />
suunnatussa järjestelmässä ei<br />
ole tukea kaikille uusille näytönohjaimille<br />
tai lisälaitteille.<br />
Solariksen käyttötuntuma on<br />
varsin lähellä Linuxia. Tämä on
luonnollista, sillä graafinen<br />
käyttöliittymä on Gnome, jota<br />
käytetään myös useissa Linuxjakeluissa.<br />
Sovelluspuolelta löytyy<br />
niin ikään tuttuja sovelluksia,<br />
esimerkiksi Sunin Starofficetoimisto-ohjelmapaketti.<br />
<strong>Solaris</strong>ta ei ole tarkoitettu tavalliseenperustyöasemakäyttöön,<br />
ja ohjelmatarjonta koostuukin<br />
lähinnä erikoissovelluksista.<br />
Palvelinohjelmissa tilanne<br />
on aivan toinen, sillä <strong>Solaris</strong> on<br />
lukumäärällä mitattuna suosituin<br />
unix-alusta.<br />
Solariksessa komentokehote<br />
tulee ehkäpä Linuxiakin tutummaksi,<br />
sillä useimmat vaativammat<br />
palvelinominaisuudet<br />
toimivat kokonaan tekstikomennoilla.<br />
Tämä voi tuntua<br />
vanhanaikaiselta, mutta <strong>Solaris</strong>-ammattilaiselle<br />
komentorivi<br />
on usein helpoin vaihtoehto.<br />
Komennot on helppo kopioida<br />
ohjeiksi muille ylläpitäjille, ja<br />
myös erilaisten skriptien teko on<br />
helpompaa.<br />
Teknistä ilotulitusta<br />
Sun kehuu sijoittaneensa <strong>Solaris</strong><br />
<strong>10</strong>:n kehitykseen noin puoli miljardia<br />
euroa. Jättipanostuksella<br />
on saatu noin 600 uudistusta.<br />
Eräs merkittävimmistä on<br />
käyttöjärjestelmän jakaminen<br />
niin kutsutuiksi Containerosioiksi.<br />
Tekniikka on tuttu<br />
■ CASE<br />
kaikkein järeimmistä tehopalvelimista<br />
tai suurkoneista, joissa<br />
koneen voi jakaa useampaan<br />
erilliseen loogiseen osaan.<br />
Usein palvelinohjelmat on<br />
pakko jakaa omille palvelimilleen,<br />
jotta ne eivät sotkisi toistensa<br />
toimintaa. Uudessa Solariksessa<br />
osiot ovat ohjelmallisia,<br />
mutta täysin erillisiä. Pienenkin<br />
palvelimen voi jakaa vaikkapa<br />
kymmeneksi erilliseksi koneeksi,<br />
joiden saamia resursseja voi<br />
muutella lennossa. Kokeilimme<br />
tekniikkaa yhden prosessorin<br />
testikoneessa, ja näinkin kevyt<br />
mikro saatiin helposti jaettua<br />
useaksi osioksi.<br />
<strong>Solaris</strong>ta neljässä sukupolvessa<br />
EQ Online on tullut tunnetuksi<br />
pankki- ja sijoitustoiminnastaan,<br />
jota harjoitetaan pitkälti internetin<br />
välityksellä. Yhtiölle on kertynyt kokemusta<br />
niin Windows- kuin Linuxjärjestelmistäkin,<br />
mutta päätyöjuhta<br />
on <strong>Solaris</strong>.<br />
Mikä on Solariksen vahvin ominaisuus?<br />
”<strong>Solaris</strong> on stabiili”, kertoo<br />
järjestelmäasiantuntija Juha<br />
Virtanen. ”Windowsia sai aikaisemmin<br />
olla koko ajan paijaamassa,<br />
jotta se pysyi pystyssä.<br />
Parhaat <strong>Solaris</strong>-koneet olivat olleet<br />
päällä yhtä mittaa yli kolme vuotta,<br />
kunnes sähköt jouduttiin katkaisemaan<br />
muusta syystä”, Virtanen<br />
kertoo. Hän tosin toteaa, että<br />
Windowsin luotettavuus on parantunut<br />
selvästi NT4:n ajoista.<br />
Hyvin suuri osa unix-hallinnasta tapahtuu edelleen konsoli-ikkunassa tekstikomennoilla.<br />
Tämä on satunnaiselle käyttäjälle hankalaa, mutta raskaassa<br />
palvelinkäytössä se usein helpottaa työtä.<br />
Myös Linuxin luotettavuus on<br />
koettu hyväksi. Solariksella on tietoturvan<br />
puolesta kuitenkin eräs<br />
etu puolellaan. Käyttöjärjestelmä ja<br />
monet sen sovellukset ovat Linuxiin<br />
ja Windowsiin verrattuna harvinaisia,<br />
joten ne pysyvät paremmin<br />
suojassa viruksilta ja hakkereilta.<br />
Vääntöä riittää<br />
Solariksen suorituskykyyn ollaan<br />
erittäin tyytyväisiä. ”<strong>Solaris</strong> venyy<br />
todella pitkälle”, kehuu Virtanen.<br />
Hän kertoo, että järjestelmä ei lyyhisty<br />
kovimmassakaan kuormassa,<br />
vaan käyttäytyy ennustettavasti.<br />
Tämän vuoksi <strong>Solaris</strong> ei myöskään<br />
vaadi palvelimelta yhtä paljon ylimääräistä<br />
varatehoa huippukuormien<br />
varalle kuin Windows.<br />
Uuden Solariksen kantava<br />
teema on ollut nopeuden kasvu.<br />
Vanhoille sovelluksille luvataan<br />
parhaimmillaan parinkymmenen<br />
prosentin nopeuslisä. Optimointiin<br />
on myös kehitetty uusi<br />
apuväline, Dtrace. Sen avulla<br />
yritykset voivat melko helposti<br />
tutkia omia sovelluksiaan ja etsiä<br />
pullonkauloja sekä vaikeasti havaittavia<br />
ohjelmavirheitä.<br />
Uusi tekniikka on myös Predictive<br />
Self Healing. <strong>Solaris</strong> osaa<br />
itse tarkkailla toimintaansa ja jopa<br />
korjata joitakin ongelmia<br />
etukäteen.<br />
Osa Solariksen uutuuksista<br />
julkistetaan vasta myöhemmin.<br />
EQ:n järjestelmäasiantuntija Juha<br />
Virtanen on erittäin tyytyväinen<br />
Solariksen luotettavuuteen.<br />
Solariksen ylläpitoa tekstikomennoilla<br />
Virtanen pitää hyvänä<br />
asiana. Käyttöohjeet voi kirjoittaa<br />
SUN SOLARIS <strong>10</strong> ■■■<br />
Näinä hetkinä on valmistumassa<br />
uudenlainen zfs-tiedostojärjestelmä,<br />
jossa ei käytännössä ole<br />
lainkaan tilarajoituksia.<br />
Varmuus on valttia<br />
Yrityskäytössä Solariksen suurimmat<br />
myyntivaltit saattavat<br />
tulla hieman yllättävistä tekijöistä.<br />
Vuosia sitten Sun muutti Solariksen<br />
sisäistä rakennetta, mikä ei<br />
lainkaan miellyttänyt asiakkaita.<br />
Sun otti onkeensa, ja yhteensopivuudesta<br />
tehtiin kilpailuvaltti.<br />
Solarikselle samoin kuin Sunin<br />
palvelinraudalle on jo yli<br />
seitsemän vuoden ajan taattu<br />
jatkuva binääriyhteensopivuus<br />
taaksepäin, eli nykyiset sovellukset<br />
toimivat varmasti myös<br />
tulevissa järjestelmissä. Tämä<br />
on merkittävä lupaus varsinkin<br />
Intelin ja HP:n Itanium-ongelmien<br />
jälkeen.<br />
Avoimen koodin lisenssiongelmilta<br />
Sun suojautuu omien<br />
sopimustensa ja patenttisalkkunsa<br />
kanssa, ja <strong>Solaris</strong>-käyttäjille<br />
luvataan täysi oikeussuoja.<br />
Myös tietoturvan puolella Solariksen<br />
maine on vankka.<br />
Pystyykö Sun kilpailemaan<br />
näillä avuilla Linuxiin panostavia<br />
it-jättejä ja Microsoftin Windowsia<br />
vastaan? Solariksen tekniset<br />
ansiot ovat ainakin kiistattomat,<br />
ja hintalappu usein Linuxiakin<br />
edullisempi.<br />
TK<br />
suorina tekstikomentoina, ja<br />
skriptien teko on helppoa. Samoin<br />
etäkäyttö on teksti-ikkunoiden<br />
kautta mutkatonta, eikä siihen<br />
vaadita lisäohjelmia. Tämä on ollut<br />
EQ:lle tärkeää, sillä kehitystyö ja ylläpito<br />
tehdään lähes kokonaan<br />
etäyhteyksien kautta.<br />
<strong>Solaris</strong> on tunnettu binääriyhteensopivuuden<br />
säilyttämisestä.<br />
”<strong>Solaris</strong> <strong>10</strong>:ssä on muutettu joitakin<br />
perusasioita esimerkiksi palvelujen<br />
käynnistämisessä. Vielä ei tiedetä,<br />
onko tämä hyvä vai huono<br />
asia”, pohtii Virtanen. Yhteensopivuuteen<br />
ollaan kuitenkin tyytyväisiä.<br />
Järjestelmissä pyörii tälläkin<br />
hetkellä sulassa sovussa neljän eri<br />
sukupolven <strong>Solaris</strong>-versioita Intel-,<br />
AMD- ja Sun Ultrasparc -alustoilla.<br />
kesä-heinäkuu 2005 TIETOKONE 45
■■■INTERNET<br />
KARI A. HINTIKKA<br />
Verkkopelit olohuoneiksi<br />
Verkkopelit ovat nousseet suosituksi<br />
ajanviettotavaksi internetissä. Ne<br />
ovat muuttumassa teininörttien<br />
temmellyskentästä kaiken kansan<br />
huviksi.<br />
Tietokonepelien tekoälyt ovat<br />
nykyään jo varsin kehittyneitä.<br />
Mikään ei kuitenkaan vedä<br />
vertoja toiselle ihmiselle kumppanina<br />
tai vastustajana. Lisäksi<br />
tuhansien ihmisten virtuaalimaailmat<br />
tuntuvat eläviltä yksinpeluuseen<br />
verrattuna. Nettipeleissä<br />
myös tutustuu uusiin ihmisiin<br />
ympäri maailman.<br />
Tampereen yliopiston Hypermedialaboratorio<br />
tutkii parhaillaan<br />
muun muassa verkko-<br />
46 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005<br />
pelien laajenemista kännyköihin<br />
sekä uudentyyppisiä pelejä, jotka<br />
yhdistävät muita viestintävälineitä<br />
ja fyysistä ympäristöä.<br />
Helpompien pelien myötä<br />
verkkopelaamisesta on tulossa<br />
massojen ajankulua.<br />
”Ilmiötä voisi verrata ircin tai<br />
tv-chattien suosioon”, tutkimusjohtaja<br />
Frans Mäyrä sanoo.<br />
”Viestintä ja toimiminen muiden<br />
ihmisten kanssa on kiinnostavaa,<br />
ja vieläkin hauskempaa, jos sen<br />
voi tehdä mieltä kiehtovissa ja<br />
elämyksellisissä puitteissa.”<br />
Verkkopelit voidaan jakaa<br />
karkeasti kolmeen päätyyppiin<br />
ajankäytön näkökulmasta. Jokaiselle<br />
yksinpelilajille löytyy<br />
verkkovastine.<br />
Nopeimpia ovat kortti- ja<br />
lautapelit sekä ristikot ja arvauspelit.<br />
Entertainment Software<br />
Associationin mukaan näiden<br />
parissa kuluu yli puolet ajasta, ja<br />
niitä pelaavat eniten naiset.<br />
Parikymmentä prosenttia<br />
kohdistuu urheilu-, strategia-,<br />
seikkailu- ja toimintapeleihin.<br />
Tavoitteena on yleensä ylittää<br />
muiden suoritus tai läpäistä yksinkertaisia<br />
haasteita.<br />
Nettipelien ajankäytöllistä<br />
aatelia ovat mmorpg:t (massive<br />
multiplayer online role-playing<br />
game) eli monen käyttäjän tai<br />
niin sanotut massiiviroolipeli-<br />
ympäristöt, jotka imaisevat alle<br />
kymmenen prosenttia pelaajista.<br />
Niissä tuhannet samanaikaiset<br />
pelaajat viettävät aikaansa ja<br />
elävät roolihahmoaan hieman<br />
kuin todellisuudessa: kohtaavat<br />
haasteita, kehittävät hahmojaan<br />
ja oppivat uusia taitoja.<br />
Mmorpg-pelit eroavat yksinpelistä<br />
jo huomattavasti. Pelinsuunnittelijat<br />
ovatkin tiukoilla,<br />
koska pelaajat keksivät ajanviettotapoja,<br />
jotka eivät ole tulleet<br />
suunnittelijoiden mieleenkään.<br />
Esimerkkeinä vaikkapa avioituminen<br />
häineen, mielenosoitukset<br />
kuukausimaksun korotusta<br />
vastaan tai sotilasparaatit, joita<br />
vaaditaan tarkastamaan peliyhtiön<br />
ohjaama hahmo.<br />
Helppo aloittaa<br />
Nettipeleihin pääsee käsiksi<br />
usein eri tavoin. Kortti- ja
puzzle-pelaamiseen riittää usein<br />
www-selain ja pelit ovat pääosin<br />
maksuttomia.<br />
Toiminta- ja strategiapeleihin<br />
tarvitaan yleensä ostettu tietokone-<br />
tai konsolipeli, jossa on verkkotuki.<br />
Itse pelaaminen on usein<br />
maksutonta. Monet mmorpgpelimaailmat<br />
vaativat erillisen<br />
pääteohjelman ja kuukausimaksun.<br />
Lisäksi suosittu harrastus on<br />
lanitus eli pelaajat raahaavat<br />
tietokoneensa samaan paikkaan<br />
ja kytkevät ne toisiinsa lähiverkolla.<br />
Nettipelaaminen ei vaadi<br />
välttämättä edes laajakaistaa.<br />
Perustekniikka on, että palvelin<br />
laskee tosiaikaisesti pelaajien<br />
toimintojen vaikutukset näkymään<br />
ja lähettää jatkuvasti pienen<br />
määrän dataa asiakasohjelmalle,<br />
joka päivittää näkymän.<br />
Tämä mahdollistaa näyttävien<br />
virtuaalimaailmojen pelaamisen<br />
hitaallakin yhteydellä.<br />
Esimerkiksi Blizzardin World<br />
of Warcraftia pyöritetään tuhansilla<br />
palvelimilla. Pelitalojen tekniikasta<br />
tihkuu kuitenkin hyvin<br />
vähän tietoja. Syinä ovat kilpai-<br />
lutekijät sekä pelaajat, jotka yrittävät<br />
jatkuvasti löytää keinoja<br />
pelata ilmaiseksi tai parantaa<br />
hahmoaan laittomin keinoin.<br />
Sadan miljoonan<br />
virtuaalibisnes<br />
Nettipelit ovat viime vuosina lähentyneet<br />
todellisuutta monin<br />
eri tavoin. Pelien ympärille järjestetään<br />
turnauksia, jotka kiertävät<br />
maailmaa formulasirkuksen<br />
tavoin.<br />
Voittajille on luvassa satoja<br />
tuhansia euroja tai urheiluautoja.<br />
Sonyn Everquest II-peli etsii<br />
Qeynosin kuningattaren näköistä<br />
naispelaajaa, jolle on luvassa<br />
mallisopimus.<br />
Verkkopelien ympärille on<br />
kehittynyt laaja vaihdantatalous,<br />
jolla on arvioitu olevan jo<br />
sadan miljoonan dollarin vuosiliikevaihto.<br />
Kun pelihahmo kehittyy,<br />
se saa yhä parempia varusteita,<br />
voi kohdata vaikeampia<br />
haasteita ja perustaa virtuaaliresidenssin.<br />
Monet aloittelevat pelaajat<br />
haluavat maksaa reaalirahalla<br />
virtuaaliesineistä nopeuttaakseen<br />
omaa kehittymistään. Osa<br />
■ KOKEMUKSIA<br />
World of Warcraft – jäähyväiset elämälle<br />
Vuoden kuumin nettipeli on ollut helmikuussa<br />
Euroopassa avattu<br />
mmorpg World of Warcraft, josta jutun<br />
pelikuvat ovat. Se vie pelaajan<br />
ihmisten, örkkien, yöhaltioiden, kääpiöiden<br />
ja muutaman muun rodun<br />
kansoittamaan fantasiamaailmaan.<br />
Vastapooleina maailmassa ovat ihmisten<br />
ja kumppaniensa Alliance sekä<br />
örkkien ja kavereidensa Horde.<br />
Maailma pitää tietysti pelastaa<br />
ja maksaa pahalle palkkansa.<br />
Maksuvälineinä käytetään miekkaa<br />
ja magiaa, muitakaan aseita<br />
unohtamatta.<br />
Aluksi luodaan hahmo, jolle valitaan<br />
rotu ja hahmoluokka – esimerkiksi<br />
ihmismaagi tai örkkisoturi. Tätä<br />
voimakkaalla puhalluksella kaadettavaa<br />
rääpälettä kasvatetaan hankkien<br />
sille pelaamalla entistä parempia<br />
varusteta, kykyjä ja voimia.<br />
Pelissä on joitakin juonikuvioita<br />
ja tarinanpoikasia, mutta pääasiassa<br />
pelaaminen on erilaisten<br />
vastaan tulevien tehtävien suorit-<br />
tamista ja palkkioiden kuittaamista.<br />
Näiden varaan talouttaan ei tarvitse<br />
pystyttää. Hahmoille voi valita<br />
erilaisia ammatteja, joiden<br />
puitteissa valmistetaan sitten<br />
vaikka varusteita tai ruokaa käyttöön<br />
tai myytäväksi.<br />
Kolmenlaisia palvelimia<br />
Pelikokemus määräytyy pitkälti<br />
sen mukaan, minkälaiselle palvelimella<br />
hahmonsa luo.<br />
Normaalipalvelimiksi kutsutaan<br />
Player vs. Environment -palvelimia<br />
(PvE), joissa päävastuksen tarjoavat<br />
tietokoneen ohjaamat hahmot.<br />
Muiden pelaajien kanssa ei<br />
joudu tahtomattaan taistelemaan.<br />
Pelaaja vastaan pelaaja -palvelimilla<br />
(PvP) vahvemman oikeutta<br />
ja muita elämän realiteetteja<br />
voi opettaa tietokoneen ohjaamien<br />
hahmojen lisäksi vastakkaisen<br />
liittokunnan pelaajille.<br />
Fantasiamaailman kutsulle altteimmat<br />
valitsevat roolipelipalveli-<br />
Seikkailijat voivat kokoontua taistelujen<br />
välillä rentoutumaan kylän kapakkaan.<br />
Hahmon taitojen ja varusteiden kohentaminen<br />
ovat olennainen osa World of Warcraftia.<br />
pelaajista on niin kärsimättömiä,<br />
että he haluavat ostaa valmiin<br />
hahmon tiluksineen.<br />
Vuonna 1999 alkoi mmorpgmaailmojen<br />
hahmojen, tavaroiden<br />
ja tonttien laajamittainen<br />
myynti todellisella rahalla Ebayverkkohuutokaupassa.Kehittyneestä<br />
hahmosta saatettiin maksaa<br />
tuhansia euroja, ja pelimaail-<br />
men (RP), jossa pelaaja menee<br />
hahmonsa nahkoihin ja pyrkii sekä<br />
puheillaan että teoillaan olemaan<br />
mahdollisimman aito maagi, taistelija<br />
tai mikä lieneekään. Täällä ei<br />
huudella pelikavereille ”mä meen<br />
kattomaan telkusta salattuja eläimiä,<br />
tuun takas tunnin päästä”. Ei<br />
edes englanniksi.<br />
Saksalaiselle ja ranskalaiselle<br />
kielialueelle on omat palvelimensa,<br />
joissa peli sujuu kokonaisuudessaan<br />
tällä kielellä. Muu Eurooppaa<br />
saa tyytyä englanninkieliseen<br />
pelaamiseen.<br />
Pikkusormi meni ensin<br />
Nettipelit olin mieltänyt pitkään salamannopeilla<br />
reagointikyvyillä<br />
loistavien teininörttien temmellyskentiksi,<br />
joista normaali pelaaja ei<br />
saa muuta kuin pikakuoleman, pahan<br />
mielen ja parhaassa tapauksessa<br />
hieman sääliä osakseen.<br />
Muutenkin on tuntunut, että nettipelien<br />
pelaajakunta on ollut niin<br />
VERKKOPELIT ■■■<br />
man virtuaalirahaa sai ostaa oikeilla<br />
dollareilla.<br />
Uusia ansaintamalleja<br />
California State Universityn<br />
professori Edward Castronova<br />
julkisti muutama vuosi sitten taloudellisen<br />
analyysinsa Everquest-pelistä.<br />
asialleen omistautunutta, ettei<br />
keskivertoa enemmän kokemusta<br />
yksinpeleistä hankkineenakaan<br />
huvittanut hypätä altaan syvään<br />
päähän.<br />
World of Warcraftin ensimmäinen<br />
ennakkokohu meni siis ohi<br />
aistimien leimalla taas uusi nettipeli<br />
-varustettuna. Työkaveri houkutteli<br />
kokeilemaan tammikuussa<br />
ilmaisen beetatestausvaiheen aikana.<br />
Ja se olikin menoa sitten.<br />
Mukana on monen tasoisia pelaajia,<br />
ja peli on tehty helpoksi<br />
omaksua. Joukkoon voi loikata vähäiselläkin<br />
pelikokemuksella, vaativuus<br />
ja haasteellisuus kasvavat<br />
samalla kuin taidotkin.<br />
Halpaa lysti ei toki ole. Blizzard<br />
vie ensin rahojasi runsaat 40 euroa<br />
itse peliin, sen jälkeen noin 12<br />
euroa kuukaudessa. Sekä vapaaaikasi.<br />
Jos et pidä varaasi, myös<br />
elämäsi ja ihmissuhteesi ovat<br />
vaarassa mennä vaihtokaupassa.<br />
ARI KARKIMO<br />
kesä-heinäkuu 2005 TIETOKONE 47
■■■INTERNET<br />
Keskitetty malli<br />
palvelin<br />
Keskitetyssä verkkopelimallissa pelaajat ottavat suoraan yhteyttä pääpalvelimeen,<br />
joka pyörittää peliä kellon ympäri riippumatta siitä, pelaako yksittäinen<br />
pelaaja vai ei.<br />
Norrath-pelimaailman pelaajien<br />
reaalisen kaupankäynnin<br />
vuosiliikevaihto sijoittui<br />
suunnilleen Venäjän ja Bulgarian<br />
väliin väkimäärään suhteutettuna.<br />
Luku vastasi maailman<br />
77. rikkainta valtiota, ja useimpien<br />
maiden kansalaisten kannattaisikin<br />
<strong>tuo</strong>ttaa työkseen virtuaaliesineitä<br />
perinteisten ammattien<br />
sijaan.<br />
Aikoinaan esimerkiksi Sony<br />
kielsi pelaajilta ulkopuolisen<br />
vaihdannan vedoten tekijänoikeuksiin.<br />
Sittemmin peliyhtiöt<br />
ovat muuttaneet mieltään.<br />
Virtuaaliesineet ovat nimittäin<br />
hyvä bisnes, kuten Suomesta<br />
kansainvälistynyt Sulakkeen<br />
Habbo Hotel osoittaa. Pelaaminen<br />
on maksutonta, mutta<br />
■ TAUSTAT<br />
Verkkopelit alkoivat Hack-yksinpelistä<br />
UNIX-ympäristöissä 1970luvun<br />
lopulla. Merkkipohjaisessa<br />
seikkailussa pelaaja tunkeutuu<br />
syvälle luoliin miekan ja magian<br />
hengessä.<br />
F. Randall Farmer ja Chip Morningstar<br />
loivat Lucasfilmille 1985<br />
graafisella käyttöliittymällä pelattavan<br />
Habitatin Commodore64:lle<br />
tukenaan Lucasfilm Games. Habitatista<br />
tuli klassikko, kun pelaajat<br />
keksivät usein luovia toimintatapoja,<br />
jotka eivät olleet tulleet ylläpidon<br />
mieleen.<br />
Museja (multi user simulation<br />
environment) alettiin kehittää<br />
1980-luvun alkupuolella, mutta<br />
ne yleistyivät internetissä 1980-luvun<br />
lopulla. Muset ovat merkki-<br />
48 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005<br />
oman virtuaalihuoneen voi sisustaa<br />
maksullisilla tavaroilla.<br />
Kuukausiveloitus ei ole kovin<br />
hyvää bisnestä. Pelipalvelimet,<br />
ylläpito ja asiakaspalvelu nielevät<br />
suunnattomat määrät rahaa,<br />
ja kulut vain kasvavat uusien pelaajien<br />
myötä.<br />
Verkkopeliyhtiöt kehittävätkin<br />
kuumeisesti uusia ansaintamalleja,<br />
kuten maksulliset erikoispalvelut<br />
ja laajennusosat.<br />
Peleihin sijoitettavat aidot mainokset<br />
ovat nouseva liiketoimintamalli.<br />
”Verkkopelien kehittämisessä<br />
voi menestyä yllättäväkin maa,<br />
kuten Etelä-Korea”, Frans Mäyrä<br />
toteaa. ”Suomessa on teknologiaa<br />
ja kansakunta, joka rakastaa<br />
tekstiviestejä.”<br />
Neljännesvuosisata Hackista Haloon<br />
pohjaisia tiloja eli ne esitetään ja<br />
niissä toimitaan pelkällä tekstillä.<br />
Lajityyppi tunnetaan yleisesti<br />
mudeina (multi user dimensions)<br />
ja suomalaisillakin oli vahva kehityspanos,<br />
kuten Stickmud.<br />
Rick Gates keksi Internet Huntin<br />
1992. Tavoitteena oli löytää internetin<br />
avulla vastaukset annettuihin<br />
kysymyksiin – ennen Googlea.<br />
Kolmiulotteiset toimintapelit<br />
käynnistyivät Wolfenstein 3D:sta,<br />
jonka loi John Carmackin id<br />
software. Yhtiön varsinainen hitti oli<br />
kuitenkin Doom, joka nousi nopeasti<br />
lan-lähiverkkojuhlien suosikiksi.<br />
Kolmiulotteinen vrml-kuvauskieli<br />
mahdollisti 1994 alkaen<br />
käyttäjien itsensä koodaamat vir-<br />
Hajautettu malli<br />
”Uusi, viestinnällinen verkkopelimuoto<br />
voisi ponnistaa<br />
Suomestakin kansainväliseen<br />
menestykseen. Huimat <strong>tuo</strong>tantokustannukset<br />
rajoittavat<br />
mahdollisuuksia <strong>tuo</strong>ttaa valtavirta<strong>tuo</strong>tteita.<br />
Toisaalta mobiilipelit<br />
sekä Habbo Hotelin menestys<br />
viittaavat mahdollisuuksiin<br />
perinteisten jakelukanavien<br />
ulkopuolella”, Mäyrä uskoo.<br />
Keski-ikäiset naiset<br />
himopelaajia<br />
Time Warner -konserniin kuuluva<br />
AOL teetti viime vuonna<br />
tutkimuksen verkkopelaajista.<br />
Perusmielikuvan vastaisesti yli<br />
40-vuotiaat naiset olivat ajankäytöllisesti<br />
selkeästi suurin<br />
käyttäjäryhmä.<br />
tuaalimaailmat, mutta massat eivät<br />
niitä ottaneet omikseen.<br />
Alan pitkäikäisin kaupallinen<br />
sovellus on 1997 aloittanut Ultima<br />
Online -roolipelimaailma. Se<br />
on myös saanut mainetta käyttäjien<br />
luovuudella, josta esimerkkinä<br />
alastomien pelaajien mielenosoitukset<br />
tai pelimaailman kuninkaan<br />
salamurha.<br />
Isot pelitalot alkoivat oivaltaa<br />
nettipelaamisen mahdollisuudet.<br />
Verkko-optiosta tuli lähes vakioominaisuus<br />
tietokonepeleissä ja<br />
konsolit seuraavat.<br />
Ultima Onlinen roolipeliominaisuudet<br />
ja Doomin kolmiulotteisuus<br />
loivat pohjan nykyisille<br />
massiiviroolipeleille, kuten World<br />
of Warcraft tai Halo.<br />
pelipalvelin<br />
pääpalvelin<br />
Hajautetussa mallissa pelaajat ottavat ensin yhteyttä pääpalvelimeen, joka<br />
tutkii, mitkä pelipalvelimet ovat tarjolla, ja pelaajien tietokoneet ottavat suoraan<br />
yhteyttä näihin. Osa pelistä voidaan prosessoida pelaajien tietokoneilla.<br />
Verkkopelit ovatkin muuttumassa<br />
julkisiksi olohuoneiksi.<br />
Kokemuksia seikkailuista, voitoista<br />
ja tappioista jaetaan globaalisti<br />
iästä, sukupuolesta tai<br />
varallisuudesta riippumatta.<br />
”Kun mmorpg-pelin ystäville<br />
on mahdollista viestiä kännykällä<br />
bussimatkojen aikana,<br />
niin tyhjätkin hetket kuluvat<br />
helposti verkkopelaamiseen.<br />
Television viihdeohjelmat tai<br />
pokkariviihde voivat jatkossa<br />
osin jäädä nopeasti kehittyvien<br />
verkkopelimaailmojen jalkoihin”,<br />
Frans Mäyrä visioi.<br />
Ala kehittyy nopeasti. Monissa<br />
peleissä voi jo puhua kuulokemikrofonilla.<br />
Puhe lisää merkittävästi<br />
immersiivisyyden eli<br />
ympäröivyyden tunnetta, kun<br />
joukkue huutaa toisilleen radioviestejä<br />
kiihkeässä taistelussa.<br />
Yksi innovatiivinen suuntaus<br />
on verkkopelimaailman ja peerto-peer-<br />
eli vertaisverkkoteknologian<br />
yhdistäminen, kuten Solipsis,<br />
Open Source Metaverse<br />
Project ja Second Life. Niissä<br />
ajatuksena on, että pelaajat voivat<br />
jakaa koneillaan itse tekemiään<br />
lisäympäristöjä, jotka kytkeytyvät<br />
päämaailmaan.<br />
Tekniikkaa kokeiltiin menestyksellisesti<br />
jo 1990-luvun puolivälissä<br />
vrml-kuvauskielellä<br />
(virtual reality modeling language).<br />
Lähestymistapa <strong>tuo</strong><br />
William Gibsonin kyberavaruuden<br />
astetta lähemmäksi. Pelinkehittäjät<br />
vertaavatkin innoissaan<br />
muutosta loikkaan<br />
1990-luvun alun Gopher-hakukoneesta<br />
Googleen.<br />
TK
■■■TESTI<br />
TEEMU MASALIN<br />
Mac OS X:n<br />
uusin <strong>10</strong>.4-versio<br />
eli Tiikeri<br />
<strong>tuo</strong> mukanaan<br />
paljon mielenkiintoista<br />
uutta.<br />
Tarjolla on<br />
muun muassa<br />
käyttöjärjestelmään<br />
integroitu<br />
työpöytähaku.<br />
Mac OS X <strong>10</strong>.4 Tiger<br />
Tiikeri Macintoshissa<br />
Mac OS X on kehittynyt tasaisella<br />
tahdilla. <strong>10</strong>.4 Tiger<br />
on jo viides versio neljä vuotta<br />
sitten ilmestyneestä käyttöjärjestelmästä.<br />
Modulaarinen rakenne<br />
ja Unix-ydintä lukuun ottamatta<br />
nuori ikä helpottaa ja<br />
nopeuttaa kehitystyötä.<br />
Huhtikuun lopussa julkaistu<br />
<strong>10</strong>.4 on tähän mennessä suurin<br />
päivitys Mac OS X:een. Ensimmäistä<br />
kertaa virallisesti kissapedon<br />
nimellä ja vain dvd:llä<br />
toimitettava paketti sisältää yli<br />
200 uutta ominaisuutta. Asennus-dvd:n<br />
voi toki vaihtaa vielä<br />
cd-versioksi lähettämällä levyn<br />
Applelle ja maksamalla toimituskulut.<br />
Tosin hyvin harvassa<br />
Tiger-yhteensopivassa Macissa<br />
on pelkkä cd- tai cd-rw -asema:<br />
Mac OS X <strong>10</strong>.4 ei nimittäin toimi<br />
enää ensimmäisissä Imaceissä<br />
ja Ibook-kannettavissa, sillä<br />
vaatimuksena on firewire-liitäntä<br />
ja 256 megatavua muistia.<br />
Mac OS X on nopeutunut jatkuvasti,<br />
eikä Tiger katkaise perinnettä,<br />
vaan päinvastoin <strong>tuo</strong><br />
huomattavan teholisän myös<br />
50 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005<br />
vanhempiin ja hitaampiin Maceihin.<br />
Finder eli Macintoshin<br />
Explorer toimii Tiikerissä huomattavasti<br />
nopeammin, minkä<br />
lisäksi kone käynnistyy nopeammin<br />
ja tiedostojen kopiointinopeus<br />
on parantunut hieman.<br />
Finder päivittää nyt myös reaaliaikaisesti<br />
muutokset, esimerkiksi<br />
levyllä vapaana olevan tilan<br />
määrän näkee nyt luotettavasti.<br />
Spotlight hakee<br />
tehokkaasti<br />
Tiikerin ehdottomasti<br />
tärkein uutuus on tehokas<br />
ja nopea hakumoottori<br />
Spotlight. Se ei ole<br />
muiden hakutekniikoiden<br />
tavoin erillinen ohjelma<br />
vaan kiinteä osa<br />
käyttöjärjestelmää. Spotlight-hakukenttä<br />
on aina<br />
käytettävissä Mac OS<br />
X:n oikeassa yläreunassa<br />
Spotlight-haku on<br />
erittäin tehokas ja<br />
nopea. Tulokset tulevat<br />
näkyviin heti ja kaikki<br />
ohjelmat voivat<br />
hyödyntää tekniikkaa.<br />
sekä tiedostojen avaus- ja tallennusikkunoissa.<br />
Spotlight on lisäksi<br />
integroitu esimerkiksi<br />
Mac OS X:n Mail-sähköpostiohjelmaan<br />
ja Finderiin.<br />
Spotlightin tehokkuus perustuu<br />
jatkuvasti päivitettävään hakutietokantaan.<br />
Hakutulokset<br />
löytyvät hyvin nopeasti, tuloksia<br />
tulee näkyviin sitä mukaan, kun<br />
hakukenttään kirjoitetaan ja tulokset<br />
tarkentuvat jatkuvasti.<br />
Tiedoston nimen ja sisällön lisäksi<br />
Spotlight hakee tietoa me-<br />
tatiedoista. Tiedostoja voi etsiä<br />
normaalisti näkymättömien<br />
määrityksien, kuten digikuvan<br />
valotusajan tai videoklipin copyright-tiedon<br />
perusteella. Spotlightin<br />
sisältöhaku on myös hyvin<br />
tehokas ja esimerkiksi pdfmuodossa<br />
olevan kartan paikannimet<br />
ovat haettavissa.<br />
Finderissa hakutulokset voidaan<br />
tallentaa jatkuvasti päivittyviksi<br />
kansioiksi, jotka keräävät<br />
hakuehtojen perusteella löydetyt<br />
tiedostot linkkeinä samaan<br />
paikkaan.<br />
Pikkuohjelmat<br />
kojelaudassa<br />
Mac OS X <strong>10</strong>.4:n näyttävin uutuus<br />
on Dashboard. Dashboard<br />
on työpöydän päälle laskeutuva<br />
läpinäkyvä kerros, joka on tarkoitettu<br />
widgeteille, eli eräänlaisille<br />
pienille web-sovelluksille<br />
ja html-kielelle ja Javascriptillä<br />
kirjoitetuille mini-ohjelmille.<br />
Dashboardissa voi olla esimerkiksi<br />
osakekurssin näyttö, laskin<br />
ja kalenteri sekä maailmankello.<br />
Widgetit tulevat näkyviin heti,
kun Dashboard aktivoidaan ja<br />
pysyvät muuten taustalla piilossa.<br />
Parempaa pakkausta ja<br />
grafiikkaa<br />
Mac OS X:n multimedia-arkkitehtuuri<br />
perustuu Applen<br />
Quicktimeen, jonka uusi 7.0versio<br />
rakentuu vahvasti uuden<br />
H.264-pakkaustekniikan varaan.<br />
H.264 eli mpeg-4 Part <strong>10</strong><br />
on uusi hyvin tehokas ja skaalautuvavideonpakkaustekniikka,<br />
joka mahdollistaa videon<br />
pakkaamisen entistä tehokkaammin.<br />
H.264 on valittu hddvd-<br />
ja blu-ray-standardien<br />
pohjaksi, minkä lisäksi se on 3gpuhelimien<br />
videostandardi.<br />
Quicktime osaa myös hyödyntää<br />
näytönohjaimen tehoa<br />
uusien Core Image ja Core Video<br />
-tekniikoiden ansiosta. Core<br />
Image on uusi kuvankäsittelyarkkitehtuuri,<br />
joka mahdollistaa<br />
kuvan muokkauksessa käytettyjen<br />
suotimien ja tehosteiden<br />
renderöinnin reaaliajassa nopean<br />
näytönohjaimen avulla.<br />
Mac OS X:n työpöydän piirrossa<br />
hyödynnetään myös näytönohjaimen<br />
voimaa, Tiikerissä<br />
vieläkin tehokkaammin. Microsoft<br />
on kaavaillut Longhorniin<br />
samankaltaista Avalon-grafiikkamoottoria,<br />
Mac OS X:ssä<br />
Quarz Extreme on ollut käytössä<br />
jo <strong>10</strong>.2-versiosta lähtien.<br />
Mac OS X:ssä Quicktime on<br />
käyttöjärjestelmätasolla, joten<br />
sitä voidaan hyödyntää kaikissa<br />
ohjelmissa. Hyvä esimerkki tästä<br />
on Tiikerin uusi Ichat AV 3<br />
-videokonferenssi ja -chatohjelma,<br />
joka mahdollistaa H.264:n<br />
ansiosta neljän osallistujan välisen<br />
videoneuvottelun järjestämisen.<br />
Vastaavasti Ichat 3:lla<br />
voi olla yhteensä kymmenen<br />
osallistujaa audiochatissä. Ichat<br />
AV käyttää AOL:n IM-verkkoa<br />
sekä Jabberia, MSN IM:n kanssa<br />
se ei toimi suoraan, mutta pcyhteydet<br />
toimivat AOL:n ohjelman<br />
ja Ichatin välillä.<br />
Uusia ohjelmia<br />
Mac OS X:n mukana tulee<br />
muutama perusohjelma esimerkiksi<br />
internetin käyttöön.<br />
Safari on Tiikerin myötä myös<br />
Dashboard on Tiikerin kojelauta mini-ohjelmille eli widgeteille.<br />
nyt myös rss-selain. Useilla uutissivuilla<br />
olevat rss-lähetykset<br />
voidaan katsoa suoraan Safariselaimella,<br />
joka tunnistaa rss-lähetykset<br />
ja niitä voidaan lisätä<br />
websivujen tavoin suosikeiksi.<br />
Automator on aivan uusi ohjelma,<br />
joka on tarkoitettu normaalisti<br />
käsin tehtäviin toistuvien<br />
työvaiheiden, kuten tiedostojen<br />
uudelleen nimeämisen automatisointiin.<br />
Automatorissa<br />
luodaan skriptejä ilman minkäänlaista<br />
ohjelmointia tai koodin<br />
kirjoittamista. Automatisoidut<br />
työnkulut rakennetaan<br />
legopalikoiden tavoin valitsemalla<br />
suoritettava toiminto valmiista<br />
vaihtoehdosta.<br />
Työnkulku voi olla vaikka<br />
kuinka monimutkainen, esimerkiksi<br />
kansiolliseen kuvia<br />
voidaan lisätä väriprofiili, kuvat<br />
voidaan skaalata ja tallentaa eri<br />
nimillä toiseen kansioon ja vielä<br />
vaikka pakata valmiiksi ziparkistoksi<br />
sähköpostiviestiin.<br />
Työnkulku rakennetaan vetämällä<br />
hiirellä työn vaiheet oikeaan<br />
järjestykseen ja muokkaamalla<br />
vaiheiden asetuksia. Automatisointi<br />
voidaan sitten tal-<br />
MAC OS X <strong>10</strong>.4 TIGER ■■■<br />
lentaa ja käyttää aina tarvittaessa<br />
uudelleen.<br />
Windows-yhteensopivuutta<br />
Apple houkuttelee Windowskäyttäjiä<br />
erityisesti edullisen<br />
Mac minin avulla myös Macintosh-käyttäjiksi.<br />
Mac ja pc tulevat<br />
nykyisin hyvin toimeen ja<br />
Apple on edelleen parantanut<br />
yhteensopivuutta Tiikerissä.<br />
Mac OS X tukee Windowsin<br />
smb-verkkojakoa sekä lisäksi<br />
myös smb-kotihakemistoja.<br />
Macin käyttö on vain Windowsia<br />
käyttäneelle lisäksi hieman<br />
helpompaa, sillä asetukset,<br />
kuten taustakuvan vaihtaminen<br />
löytyvät helposti Windows-hakutermien<br />
avulla. Mac OS X:n<br />
kaikki asetukset on koottu Järjestelmäasetukset-ohjelmaan,<br />
jossa<br />
on Spotlightia hyödyntävä hakukenttä,<br />
joka tunnistaa myös<br />
Windowsissa käytetyt termit.<br />
Mac OS X:n kevyt tekstinkäsittelyohjelma<br />
Texturi on myös<br />
jälleen askeleen yhteensopivampi<br />
Word-tiedostojen kanssa.<br />
Texturilla saa auki nyt myös<br />
Wordillä luodut taulukot, mistä<br />
on hyötyä, jos ei halua hankkia<br />
Wordiä tai koko<br />
Office-pakettia.<br />
Officen korvaajaksi<br />
Texturista ei<br />
tietenkään ole ja<br />
Mac OS X:n Mailsähköpostiohjelma<br />
on muuttunut paljon.<br />
Tärkein uutuus<br />
on Spotlight-haku ja<br />
mahdollisuus tallentaa<br />
haut automaattisesti<br />
päivittyviksi<br />
postilaatikoiksi.<br />
Microsoft onkin julkaisemassa<br />
Officeen paremmin Tiikerin<br />
ominaisuuksia hyödyntävän<br />
Service Pack -version pian.<br />
Tietoturvallisuus<br />
Mac OS X on säilynyt tietoturvaongelmilta<br />
suojassa, eikä Tiikerissä<br />
ole ainakaan heikennetty tietoturvatasoa.<br />
Safari-selaimessa<br />
on mahdollista aktivoida yksityisyyttä<br />
suojaava tila päälle, jolloin<br />
selain ei tallenna mitään salasanoja,<br />
välimuisteja tai evästeitä.<br />
Safari varoittaa myös aina, kun<br />
on imuroimassa jotain tiedostoa.<br />
Tiikerissä on lisäksi entistä tehokkaampi<br />
palomuuri, jossa voi<br />
määritellä häive-tilan ja seurata<br />
lokista, onko koneeseen yritetty<br />
murtautua. Mac OS X:ssä on oletuksena<br />
edelleen kaikki tietoliikenneportit<br />
suljettuna.<br />
Kannettavan kanssa matkaava<br />
voi Mac OS X:ssä kryptata<br />
kiintolevyn sisällön tehokkaalla<br />
salauksella, virtuaalimuistia<br />
myöten. Jos kone katoaa, ei<br />
käyttäjän tarvitse ainakaan pelätä<br />
omien tiedostojensa päätyvän<br />
vääriin käsiin.<br />
Onnistunut päivitys<br />
Mac OS X:n kehitys jatkuu hyvässä<br />
vauhdissa ja Tiikeri on hyvin<br />
onnistunut päivitys, joka<br />
<strong>tuo</strong> paljon työskentelyä helpottavia<br />
ja nopeuttavia uusia ominaisuuksia<br />
ja toimintoja. Nykyisille<br />
Mac OS X -käyttäjille<br />
Tiikeri on helppo valinta, varsinkin<br />
jos ei ole päivittänyt konettaan<br />
aiemmin.<br />
Macintoshin hankintaa<br />
miettiville pc-käyttäjille Mac<br />
OS X:n erinomainen tietoturvallisuus,<br />
helppokäyttöisyys ja<br />
toimivuus Windows-koneiden<br />
kanssa sekä uudet ominaisuudet<br />
tekevät Macista aina vain paremman<br />
vaihtoehdon kotiin<br />
pc:n rinnalle.<br />
■ Mac OS X <strong>10</strong>.4 Tiger<br />
Hinta: 129 €, viiden lisenssin<br />
perhepakkaus 199 €<br />
Lisätietoja: Apple Finland,<br />
puh. (09) 476 1500, www.apple.fi<br />
Valmistaja: Apple, www.apple.com<br />
Laitevaatimukset: G3, G4 tai G5, firewireliitäntä,<br />
256 Mt muistia, 3–4 Gt levytilaa.<br />
Lyhyesti: Uusin versio Applen Unix-pohjaisesta<br />
käyttöjärjestelmästä.<br />
kesä-heinäkuu 2005 TIETOKONE 51
■■■MARKKINAKATSAUS<br />
TERO LEHTO • ALOITUSKUVITUS: MINNA AHO<br />
Verkon<br />
majatalot<br />
Jos pienyritys ei itse halua tai pysty<br />
ylläpitämään omaa verkkopalvelinta,<br />
on käännyttävä<br />
web-hotellin puoleen.<br />
Palveluiden kirjo on laaja.<br />
Yrityksen on tunnettava<br />
tarpeensa valintaa tehtäessä.<br />
Pk-yrityksen paineet web-sivujen<br />
kehitykseen ja ylläpitoon<br />
ovat kasvaneet, koska<br />
asiakkaat ovat entistä vaativampia<br />
palveluiden suhteen. Sivulta<br />
odotetaan korkeaa käytettävyyttä,<br />
nopeaa palautekanavaa<br />
sekä usein jo asiointi- ja ostosmahdollisuutta<br />
verkossa.<br />
Pieniltä yrityksiltä taas yleensä<br />
puuttuu osaaminen tällaisten<br />
sivujen toteuttamiseen ja palveluiden<br />
ostamiseen. Sivustojen<br />
teon ja ylläpidon ohella tarvitaan<br />
web-hotelli, joiden valikoimat<br />
ovat liki tuskastuttavan suuria.<br />
Yksinkertainen käyntikorttisivusto<br />
ei aseta erityisvaatimuksia<br />
palveluntarjoajalle. Webhotellien<br />
halvimmissa peruspaketeissakin<br />
on yleensä <strong>10</strong> tai 20<br />
megatavua levytilaa, johon sivut<br />
kuvineen mahtuvat. Laaja sivusto<br />
taas voi vaatia satoja megatavuja<br />
levytilaa ja laajan kirjon lisäpalveluita,<br />
joita kaikki webhotellit<br />
eivät edes tarjoa.<br />
Sähköposti<br />
samassa paketissa<br />
Pienyrityksen on usein helpointa<br />
ottaa yhdeltä palveluntarjo-<br />
52 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005<br />
ajalta myös sähköpostipalvelut,<br />
sillä<br />
nämä aktivoidaan<br />
yleensä samanaikaisesti<br />
kuin verkkotunnukset<br />
rekisteröidään.<br />
Peruspaketit sisältävät tyypillisesti<br />
viidestä kymmeneen sähköpostiosoitetta.<br />
Sähköpostin lukeminen sähköpostiohjelmalla<br />
edellyttää<br />
imap4- tai pop3-protokollan<br />
tukea. Yritysten web-hotellit tukevat<br />
yleensä molempia. Imap4<br />
on oikea valinta silloin, kun<br />
posteja luetaan useissa paikoissa<br />
ja useilla päätelaitteilla, koska<br />
viestit säilytetään aina oletusarvoisesti<br />
palvelimella.<br />
Asian kääntöpuoli on se, ettei<br />
sähköposti- ja web-palveluita<br />
haluta välttämättä sitoa samaan<br />
palveluun. Yrityksen tarpeiden<br />
kasvaessa tai muuttuessa webhotellin<br />
sähköpostipalvelu ei<br />
välttämättä enää riitä. Hinnoittelun<br />
kannalta on myös selkeää,<br />
jos asiakas tietää, minkä verran<br />
maksaa toisaalta sähköposti- ja<br />
toisaalta web-palvelusta.<br />
Teknisesti sähköpostit ja<br />
web-sivutila voidaan ostaa eri<br />
palveluntarjoajilta, joten ennen<br />
valintaa kannattaa tutustua esimerkiksi<br />
postilaatikoiden määrään,<br />
levytilaan, roskapostisuodatukseen<br />
ja muihin palveluihin.<br />
Nykyisin moni yritys haluaa<br />
myös web-sähköpostin ja mahdollisuuden<br />
lukea sähköpostia<br />
kännykällä, mikä ei vielä kuulu<br />
kaikkien palveluiden ominaisuuksiin.<br />
Verkko-osoite yritykselle<br />
Yllättävän moni pienyritys säästää<br />
vielä verkko-osoitteen hankinnassa,<br />
vaikka esimerkiksi fipäätteinen<br />
osoite maksaa vain<br />
55 euroa. Hienoistakaan sivuista<br />
ei ole iloa, jos potentiaaliset<br />
asiakkaat eivät löydä niitä.<br />
Moni yritys rekisteröi myös<br />
useampia osoitteita. Omaan<br />
toimialaan liittyvä osoite voi<br />
houkutella vieraita esimerkiksi<br />
hakukoneiden kautta enemmän<br />
kuin yrityksen oma nimi. Tätä<br />
varten ei tarvita erillisiä sivustoja,<br />
vaan useampi osoite voidaan<br />
sijoittaa samaan palveluun.<br />
Ulkomaisia verkko-osoitteita,<br />
kuten com-, net- ja org-päätteisiä,<br />
rekisteröidessä kannattaa<br />
huolehtia siitä, että saa itselleen<br />
oikeudet tunnuksen hallintaan.<br />
Helpointa osoitteen hankinta<br />
on jättämällä se palveluntarjoajan<br />
huoleksi, mutta osa palveluntarjoajista<br />
laittaa verkkoosoitteen<br />
hallinnointi-, laskutus-<br />
ja tekniikkayhteystiedoksi<br />
itsensä. Pahimmassa tapauksessa<br />
asiakas ei edes tiedä, että yrityksen<br />
verkkotunnuksen vuosimaksu<br />
saattaa olla maksamatta<br />
ja vaarassa joutua takaisin vapaaksi<br />
riistaksi.<br />
Pieniä web-hotellipalveluita<br />
myös menee ja tulee nopeaan
tahtiin, joten tältäkin kannalta<br />
on turvallista, että asiakkaalla on<br />
aina itsellään mahdollisuus ohjata<br />
sivunsa uuden palveluntarjoajan<br />
nimipalvelimiin.<br />
Sovelluksia palvelimelle<br />
Yrityksen tarpeet kasvavat, kun<br />
nettisivuille halutaan esimerkiksi<br />
ostoskori ja verkkokauppa,<br />
helposti päivitettävä <strong>tuo</strong>tetietokanta,<br />
palaute- ja uutissivuja sekä<br />
muuta niin sanottua dynaamista<br />
sisältöä. Nämä vaativat,<br />
että palvelimella voidaan ajaa<br />
omia skriptejä tai sovelluksia.<br />
Kevyiden nettisivujen sovellustoiminnot<br />
toteutetaan tyypillisesti<br />
palvelinpuolen cgi-sovelluksina<br />
tai skripteinä. Linuxja<br />
Unix-ympäristöissä on muun<br />
muassa perl- ja php-kielten tuki<br />
valmiina, joten ne ovat useimmiten<br />
käytettävissä oletusarvoisesti.<br />
Aivan kaikissa palveluissa<br />
nämä eivät ole käytettävissä, ja<br />
palveluntarjoajien käytännöt<br />
vaihtelevat suuresti sen suhteen,<br />
sallitaanko omien sovellusten<br />
ajaminen ja miten niiden<br />
käytöstä veloitetaan.<br />
Osa web-hotelleista tarjoaa<br />
myös Microsoftin IIS-palvelimella<br />
toimivan palvelun, jossa<br />
voidaan hyödyntää esimerkiksi<br />
asp- ja asp.net-tekniikoita sekä<br />
monia Microsoftin ohjelmistoja<br />
suoraan. Esimerkiksi yksinkertaisen<br />
MS Access -tietokannan<br />
julkaisu verkossa voi onnistua ilman<br />
erityistä tietokantaohjelmoinnin<br />
osaamista. IIS-pohjaiset<br />
palvelut ovat toisaalta yleensä<br />
kalliimpia kuin Linux- ja<br />
Unix-pohjaiset hotellipalvelut.<br />
Pienet palveluntarjoajat ovat<br />
omien sovellusten suhteen melko<br />
joustavia. Osaavat ylläpitäjät<br />
voivat itse virittää ohjelmat ja<br />
skriptit palvelimelle esimerkiksi<br />
■ CASE<br />
Php ja mysql riittävät pitkälle<br />
Web-hotellin valintakriteerit eivät<br />
yleensä ole ensimmäisenä mielessä,<br />
kun pk-yritys tai järjestö haluaa<br />
perustaa verkkosivuston.<br />
Monesti sivustolle sopivan majatalon<br />
tarpeet näkee sivuston tekevä<br />
yhtiö, esimerkiksi helsinkiläinen<br />
Apaja Creative Solutions. Se tekee<br />
www-sivustoja eri tarpeisiin, eikä itse<br />
ylläpidä web-hotellia.<br />
”Staattinen sivusto vaatii aika vähän,<br />
mutta valtaosa asiakkaidemme<br />
saiteista on dynaamisia”, toimitusjohtaja<br />
Henry Lehto aloittaa.<br />
”Siksi aina tulee vastaan se, että<br />
käytettävissä pitää olla php-tulkki<br />
ja tietokanta, yleensä mysql”,<br />
projektipäällikkö Turjo Tuohiniemi<br />
jatkaa. Vielä muutama vuosi sitten<br />
haluttuja cgi-ohjelmia ei hänen mukaansa<br />
enää juuri tarvita.<br />
Kävijäraportit antavat hyödyllistä tietoja sivujen käytöstä ja suosituimmista<br />
sivuista. Kuvassa Webalizerin yksinkertainen perusraportti.<br />
Php-mysql-yhdistelmällä pärjää<br />
pitkälle. Sitä käyttää valtaosa<br />
Apajan asiakkaista.<br />
”Php taipuu hyvin moneen tarpeeseen.<br />
Jokin laajennus tosin on<br />
monesti tarpeen, mutta se ei<br />
yleensä vaadi mitään lisäpalveluja”,<br />
Tuohiniemi sanoo.<br />
Mysql-tietokannan takia ei<br />
kannata pihdata muutamaa euroa,<br />
ja yksi tietokanta yleensä riittää.<br />
Perusedellytysten täytyttyä kasvunvaraksi<br />
tarvitaan vain tarpeeksi<br />
suuri levytila sekä kyllin suuri liikennemääräoikeus.<br />
Kumpaakin<br />
voi tosin helposti ostaa lisää tarpeen<br />
mukaan.<br />
Ylläpitoon ssh ja shell<br />
Päivityksiin ja ylläpitoon täytyy olla<br />
turvallinen ssh sekä shell-oi-<br />
palautelomakkeita ja tietokantapohjaisia<br />
sivuja varten, kun taas<br />
isot palveluntarjoajat saattavat<br />
vaatia sovellusten hyväksyttämistä<br />
heillä ennen kuin sovelluksia<br />
voidaan ajaa palvelimella.<br />
keudet. Itse sivuston<br />
ylläpitoa varten<br />
Apaja tarjoaa<br />
oman sisällönhallintajärjestelmän.<br />
Se ja monet vastaavat<br />
järjestelmät<br />
ovat tyypillisesti<br />
vaivattomia käyttää<br />
myös koodaustaidottomalle.<br />
”Ei tarvitse yhtään<br />
osata ohjelmointikieltä, hyvällä<br />
yleissivistyksellä selviää”, Henry<br />
Lehto kertoo.<br />
Apajan omaan palveluun kuuluu,<br />
että tietokantapäivitysten tekoakaan<br />
ei tarvitse osata. ”Asiakkaan<br />
kannalta sivustot ovat kuin<br />
autoja, joiden konepellin alle ei<br />
tarvitse kurkata, kun mekaanikot<br />
WEB-HOTELLIT ■■■<br />
Tämä vie aikaa ja <strong>tuo</strong> asiakkaalle<br />
kuluja palveluntarjoajan tuntilaskutettavana<br />
työnä.<br />
Läheskään aina sovelluksia ei<br />
tarvitse asentaa itse. Esimerkiksi<br />
lomakkeiden käsittelyä ja sähköpostin<br />
lähettämistä varten on<br />
tyypillisesti palvelimella valmiina<br />
muutamia sovelluksia, jotka<br />
ovat maksutta asiakkaiden käytettävissä.<br />
Näitä kannattaa hyödyntää,<br />
jos osaamista ei ole<br />
omasta takaa.<br />
Liikennemäärällä on väliä<br />
Siinä missä internet-yhteyksillä<br />
on yleensä kiinteä hinta, web-hotellipalveluissa<br />
kaistan käytöstä<br />
veloitetaan yleensä erikseen, jos<br />
tiedonsiirtomäärät ylittävät riittävän<br />
korkeat rajat. Kukkakaupan<br />
nettisivujen tai pienten sivujen<br />
omistajan ei tarvitse huolehtia<br />
rajoista, mutta monimutkaisemmilla<br />
sivuilla liikennerajoitukset<br />
ylittyvät helposti.<br />
Sivujen liikennemäärä vaihtelee<br />
suomalaisissa palveluista<br />
”IIS-pohjaiset palvelut ovat yleensä kalliimpia<br />
kuin Linux- ja Unix-pohjaiset hotellipalvelut.”<br />
Henry Lehto ja Turjo Tuohiniemi.<br />
hoitavat homman”, Lehto luonnehtii.<br />
Ydinasiana kaikissa tapauksissa<br />
Lehto pitää palveluntarjoajan<br />
asiakaspalvelun tasoa. Hänen kokemuksensa<br />
mukaan pienet yritykset<br />
voivat isoilla operaattoreilla<br />
törmätä hitaaseen palveluun.<br />
ARI SAARELAINEN<br />
Ari Saarelainen<br />
kesä-heinäkuu 2005 TIETOKONE 53
■■■MARKKINAKATSAUS<br />
Esimerkkejä web-hotelliasiakkaista<br />
Yritys 1 Yriitys 2 Yritys 3<br />
Sivujen luonne Pienyrityksen esittely Kukkakaupan esittely Kokonaan verkossa<br />
ja verkkokauppa toimiva kauppa ja yritys<br />
Levytila Alle 50 Mt Alle <strong>10</strong>0 Mt Alle 500 Mt<br />
Sähköpostit 5 imap4-laatikkoa <strong>10</strong> imap4-laatikkoa Ei tarvita<br />
Liikennemäärä Alle 1 Gt/kk Alle 5 Gt/kk Alle 20 Gt/kk<br />
Omat sovellukset Ei ole Oma tilauslomake Oma tilausjärjestelmä,<br />
ostoskori, palautejärjestelmä<br />
ja seurantasovelluksia<br />
Muut toiminnot Web-hotellin tarjoama Access-tietokanta-tilauksille, Mysql-tietokannat: asiak-<br />
palautelomake MS Frontpage-laajennukset kaat, <strong>tuo</strong>tteet ja palvelut<br />
Tukipalvelut Sähköposti Sähköposti ja puhelin Sähköposti ja puhelin<br />
Varmuuskopiot Asiakas hoitaa Web-hotelli hoitaa Web-hotelli hoitaa<br />
Kuukausimaksu Alle <strong>10</strong> €/kk Alle 20 €/kk Alle <strong>10</strong>0 €/kk<br />
Pientenkin yritysten tarpeet voivat vaihdella suuresti. Taulukossa on arvioitu<br />
kolmen hyvin erityyppisen fiktiivisen yrityksen web-hotellipalvelun tarpeet ja<br />
vaatimukset sekä palvelun hintaluokka kuukausitasolla.<br />
”Kymmenen megatavun paketin<br />
lataaminen jo sata kertaa <strong>tuo</strong>ttaa<br />
gigatavun edestä liikennettä.<br />
muutamasta gigatavusta aina<br />
lähes teratavuun kuukaudessa,<br />
joten palvelut skaalautuvat hyvin<br />
erikokoisiin tarpeisiin.<br />
Liikennemäärää on vaikea<br />
arvioida sivujen määrän tai sisällön<br />
perusteella. Esimerkiksi<br />
grafiikoilla, mainoksilla ja tekstillä<br />
täytetyn etusivun koko voi<br />
olla mitä tahansa 50 kilotavusta<br />
useisiin satoihin kilotavuihin.<br />
Vielä vaikkapa 500 kilotavun<br />
Flash-sivukin mahtuu muutamaan<br />
gigatavuun kuukaudessa<br />
yli 2000 kertaa.<br />
Tiedonsiirtotarve kasvaa<br />
yleensä silloin, kun sivuilla on<br />
esimerkiksi isoja ladattavia kuvia<br />
tai muita tiedostoja. Kymmenen<br />
megatavun paketin lataaminen<br />
jo sata kertaa <strong>tuo</strong>ttaa gigatavun<br />
edestä liikennettä.<br />
Helppoa sivujen päivitystä<br />
Jos yrityksessä ei ole omasta takaa<br />
sivujen tekemisen ja päivityksen<br />
osaamista, on syytä valita palveluntarjoaja,<br />
joka tarjoaa puoliksi<br />
tai kokonaan automatisoidut<br />
työkalut tähän tarkoitukseen.<br />
Useimpiin palveluihin voidaan<br />
asentaa erillisenä ohjelmistona<br />
julkaisu- ja ylläpitojärjestelmä,<br />
mutta halvemmaksi tulee, jos<br />
palveluntarjoajalla on valmiiksi<br />
<strong>tuo</strong>tteistettu palvelu tätä varten.<br />
Julkaisujärjestelmä perustuu<br />
yleensä tietokantaan ja dynaamiseen<br />
sivurakenteeseen, jol-<br />
54 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005<br />
loin palvelussa on oltava tietokantaominaisuudet<br />
ja esimerkiksi<br />
asp- tai php-tekniikoiden<br />
tuki käytettävissä.<br />
Yksi puoliksi automatisoitava<br />
työkalu web-sivujen ylläpitoon<br />
on Microsoftin Frontpage-ohjelmisto<br />
ja sen palvelinlaajennus,<br />
jolla sivuja voidaan päivittää ja<br />
ylläpitää wysiwyg-tilassa suoraan<br />
palvelimelle. Päivittäminen<br />
voi sujua helposti, mutta Frontpagen<br />
heikkous on se, että ohjelma<br />
rikkoo helposti sivut koko-<br />
■ MUISTILISTA<br />
Tarkistuksen aiheita<br />
Mieti tarpeet etukäteen<br />
Staattinen yritysesittely ja dynaaminen<br />
verkkokauppasivusto asettavat<br />
aivan erilaiset vaatimukset<br />
palvelulle. Sivujen sisältö, toiminnallisuudet<br />
ja tulevaisuuden laajentamissuunnitelmat<br />
on hyvä listata<br />
kohta kohdalta, ja verrata<br />
vaatimuksia palvelutarjontaan.<br />
Hyvä verkkotunnus on<br />
markkinointia<br />
Sivut löydetään ja tunnistetaan<br />
helpommin, kun domain- eli verkkoosoite<br />
on valittu fiksusti. Verkkoosoitteen<br />
hallintaoikeudet kannattaa<br />
pitää itsellä mahdollisten<br />
epäselvyyksien varalta. Palveluntarjoaja<br />
toimii teknisenä kontaktina.<br />
Miten sivuja ylläpidetään?<br />
Vain harva palvelu tarjoaa vielä<br />
helppokäyttöistä työkalua sivujen<br />
ylläpitoon käyttäjälle, joka ei<br />
■ SANASTO<br />
Web-hotellien termistöä<br />
Web-hotellien hinnastot ja ominaisuusluettelot<br />
tulvivat teknisiä<br />
termejä, jotka eivät kerro ostajalle<br />
välttämättä mitään. Alla on<br />
muutamia termejä selvennettynä.<br />
MS Access, MS Sql, Mysql,<br />
Postgresql<br />
Web-palveluissa hyödynnettäviä<br />
tietokantaohjelmistoja erilaisten<br />
sisältöjen julkaisuun ja ylläpitoon<br />
webissä.<br />
alidomain (sub-domain,<br />
aliverkkotunnus)<br />
Yrityksen verkkotunnuksen alle<br />
tuleva osoite, esimerkiksi alidomain.yritys.fi<br />
domain (verkkotunnus)<br />
Yrityksen sähköposti- ja webosoite<br />
verkossa, esimerkiksi yritys.fi<br />
tai yritys.com<br />
ftp, sftp, scp<br />
Tiedostot voidaan päivittää palvelimelle<br />
tavallisella tai salatulla<br />
ftp-yhteydellä tai salatulla scp-yhteydellä.<br />
Ftp-siirto-ohjelma on<br />
asiakkaan hankittava yleensä itse.<br />
Frontpage-laajennukset<br />
Microsoftin IIS-ympäristössä<br />
yleensä käytettävät laajennukset,<br />
joilla sivuja voidaan päivittää ja<br />
ylläpitää MS Frontpage -ohjelmistolla<br />
helposti.<br />
htaccess ja htpasswd<br />
Linux- ja Unix-palvelinympäristöissä<br />
käytetty tekniikka helppoon<br />
sivujen salasanasuojauksen<br />
toteuttamiseen.<br />
imap4, pop3, smtp<br />
Suosituimmat protokollat sähköpostin<br />
lukemiseen ja lähettämi-<br />
osaa itse tehdä ja päivittää sivuja.<br />
Jos työntekijöiden on voitava itse<br />
päivittää esimerkiksi uutisia ja<br />
muuta sisältöä, on syytä varmistaa<br />
ennen palvelun tilaamista<br />
tarjotaanko tähän valmiit työkalut<br />
tai voidaanko palvelimelle asentaa<br />
tarvittavat ohjelmistot.<br />
Asettavatko sivut erityisvaatimuksia<br />
ohjelmistolle?<br />
Jos yritys haluaa Access-tietokannan<br />
verkkoon tai ylläpitää sivuja<br />
vaikkapa Microsoft Frontpagella,<br />
voi palvelinalustalla olla väliä. Uuteen<br />
web-hotelliin siirtyessä kannattaa<br />
varmistaa sovellusten yhteensopivuus.<br />
Mitä oheispalveluita tarvitaan?<br />
Tyypillisiä pienyrityksen web-hotellin<br />
oheispalveluja ovat työntekijöiden<br />
sähköpostiosoitteet, domain-osoitteiden<br />
hallinta, Unix-<br />
seen erillisellä sähköpostiohjelmalla.<br />
Kävijätilastot<br />
Yleensä html-muotoinen raporttisivu,<br />
jossa ylläpitäjä voi seurata<br />
sivujen kävijämääriä ja muita<br />
tietoja.<br />
asp, asp.net, cgi, coldfusion,<br />
jsp, perl, php, python, tcl<br />
Web-palvelinten tekniikoita dynaamisten<br />
sivujen ja web-sovellusten<br />
toteuttamiseen. Käytettävissä olevat<br />
tekniikat vaihtelevat palvelun<br />
laajuuden ja palvelinympäristön<br />
mukaan. Näillä toteutetaan esimerkiksi<br />
ostoskorit, palautelomakkeet,<br />
yhteydet tietokantoihin ja sivujen<br />
julkaisujärjestelmiin sekä<br />
monet muut toiminnot.<br />
ssi<br />
Palvelimen sisäiset liitokset (server<br />
side includes), joilla voidaan<br />
helposti liittää sivuja tai osia sivuista<br />
toisiinsa.<br />
ssh, ssh2, shell-yhteys<br />
Tekstipohjainen pääteyhteys<br />
palvelimelle esimerkiksi asetusten<br />
virittelyyn, ohjelmien asentamiseen,<br />
sähköpostien lukemiseen<br />
ja muihin ylläpitotehtäviin.<br />
ssl (https)<br />
Salattujen http-yhteyksien tekniikka,<br />
jota suositellaan käytettävän<br />
esimerkiksi verkkokaupoissa<br />
ja muissa toiminnoissa,<br />
joissa asiakas luovuttaa henkilö-<br />
tai maksutietojaan.<br />
webmail<br />
Selaimella käytettävä sähköpostipalvelu.<br />
shell-tunnukset etäyhteyksiä varten<br />
ja sivujen kävijäraportit.<br />
Tukipalvelut<br />
Tarjoaako web-hotelli tukea vain<br />
sähköpostitse vai myös puhelimitse?<br />
Vastaako puhelin vain arkisin<br />
virka-aikana? Neuvonta- ja<br />
tukipalveluille voi tulla nopeasti<br />
tarvetta ensimmäisiä sivuja avatessa<br />
tai vanhoja laajentaessa. Tukipalvelut<br />
eivät välttämättä kuulu<br />
peruspakettiin.<br />
Varmuuskopiot ja vikatilanteet<br />
Mitä tapahtuu, jos web-hotellin<br />
palvelin kaatuu tai levyt rikkoutuvat?<br />
Ovatko varmuuskopiot<br />
asiakkaan vastuulla vai huolehtiiko<br />
palveluntarjoaja niistä? Kuinka<br />
nopeasti vikatilanteet luvataan<br />
korjata ja hyvitetäänkö asiakkaalle<br />
vikatilanteiden vuoksi esimerkiksi<br />
kuukausimaksuja?
WEB-HOTELLIT ■■■<br />
Suomalaisia web-hotelleja<br />
Yritys Active 24 Avaruus.net Capnova Datamappi Devnull Easylinehost Far-m hosting<br />
Palvelu Business Medium 4-avaruus Pronssi Yritys Null05 Gold Far-m B<br />
http:// www.active24.fi www.avaruus.net www.capnova.com www.datamappi.fi www.devnull.fi www.easylinehost.fi www.far-m.com<br />
Levytila (Mt) 50 <strong>10</strong>0 <strong>10</strong>0 500 <strong>10</strong>0 500 200<br />
Hintaan sisältyvä<br />
liikennemäärä (Gt / kk) ei ilmoitettu 2 2 <strong>10</strong> 5 ei ilmoitettu 2<br />
Käyttäjämäärä ei ilmoitettu 1 2 25 5 50 <strong>10</strong><br />
Palvelinympäristö Linux tai Windows Linux Linux tai Windows Linux Linux Linux Linux, Windows ja Unix<br />
Dynaamiset web-sivut asp, cgi, perl, php4, cgi, perl, php4, ssi cgi,, jsp, php4, ssi cgi, perl, php4 cgi, perl, php4 cgi, perl, php4, shtml asp, cgi, perl, php4<br />
coldfusion<br />
Sivujen päivitys ftp, Frontpage ftp ftp, Frontpage ftp ftp, sftp ftp ftp, Frontpage<br />
Kuukausimaksu (€) 23,18 3 9,1-<strong>10</strong>,1 5,83 7–8 3,95 52-62<br />
Avausmaksu (€) 85,40 - - - - - -<br />
Domainin rekisteröinti sisältyy avausmaksuun laskutetaan erikseen laskutetaan erikseen laskutetaan erikseen laskutetaan erikseen laskutetaan erikseen laskutetaan erikseen<br />
Alidomainit ● ● ● ● ● ● ●<br />
Oheispalvelut<br />
Kävijätilastot ● ● ● ● ● ● ●<br />
Tietokannat odbc Mysql Mysql, Mysql (<strong>10</strong>0 Mt) Mysql Mysql (<strong>10</strong> Mt) Interbase, Mysql<br />
Sähköpostilaatikot 15, imap4 ja pop3 <strong>10</strong>, pop3 2, imap4 ja pop3 20, imap4 ja pop3 5, imap4 ja pop3 1, imap4 ja pop3 -<br />
Webmail ● ● ● ● ● ● ●<br />
Roskaposti- ja virussuodatus O ● O ● ● ● ●<br />
ssh/ssh2-etäyhteydet ● ● ● ● ● ● ●<br />
Salatut http-yhteydet (ssl) ● O ● O ● O ●<br />
Muuta Lomake- ja laskuri- reaaliaikainen varmuusohjelmat<br />
kopiointi, postituslistat<br />
Yritys Kotisivut.com Mediaraffic Nebula Scene Group Sigmatic Webhotelli Netsor Wmhost<br />
Palvelu Classic/Classic Windows Media Hotel II Webhotel asp.net Webhotel Gold Sigmatic 1.0 Sviitti 4 Business Pro<br />
http:// www.kotisivut.com www.mediatraffic.fi www.nebula.fi www.scenegroup.fi www.sigmatic.fi www.netsor.fi www.wmhost.com<br />
Levytila (Mt) 400 <strong>10</strong>0 2048 500 <strong>10</strong>24 500 2048<br />
Hintaan sisältyvä<br />
liikennemäärä (Gt / kk) <strong>10</strong> 15 50 <strong>10</strong> 20 <strong>10</strong> ei ilmoitettu<br />
Käyttäjämäärä <strong>10</strong> 99 50 30 20 <strong>10</strong>0 50<br />
Palvelinympäristö Linux ja Windiows Linux Windows Linux Linux Unix Linux<br />
Dynaamiset web-sivut asp, cgi, perl, php4, ssi cgi, perl, php4, ssi asp, php5, ssi cgi, php4 cgi, perl, php4, python, cgi, perl, php4, ssi perl, php4<br />
Sivujen päivitys ftp, Frontpage ftp ftp, Frontpage ftp ftp ftp ftp<br />
Kuukausimaksu (€) 21-23 25 29 8,30-<strong>10</strong>,0 8,30-<strong>10</strong>,00 25 18,3<br />
Avausmaksu (€) - - - - - - -<br />
Domainin rekisteröinti laskutetaan erikseen laskutetaan erikseen laskutetaan erikseen laskutetaan erikseen laskutetaan erikseen laskutetaan erikseen laskutetaan erikseen<br />
Alidomainit ● ● ● ● ● ● ●<br />
Oheispalvelut<br />
Kävijätilastot ● ● ● ● ● ● ●<br />
Tietokannat Access, odbc Mysql, Postgresql Mysql, MS Sql Mysql (3 kantaa) Mysql O Mysql<br />
Sähköpostilaatikot <strong>10</strong>, imap4 ja pop3 15, imap4 ja pop3 50, imap4 ja pop3 30, imap4 ja pop3 30, imap4 ja pop3 <strong>10</strong>0, imap4 ja pop3 50, imap4 ja pop3<br />
Webmail ● ● ● ● ● ● ●<br />
Roskaposti- ja virussuodatus ● ● ● ● ● ● ●<br />
ssh/ssh2-etäyhteydet O ● O ● ● ● ●<br />
Salatut http-yhteydet (ssl) ● ● ● ● ● ● ●<br />
Muuta sms-yhdyskäytävä postituslistat postituslistat<br />
Suomessa on satoja isoja ja pienempiä web-hotellipalveluiden tarjoajia. Tässä<br />
taulukossa on esimerkkiluontoisesti poimintoja operaattoreista riippumattomista<br />
web-hotellipalveluista, joiden hinnoittelu, peruspalvelut ja oheispalvelut<br />
vaihtelevat. Esimerkiksi oheispalveluista tietokannat ovat joissakin palveluissa<br />
maksullisia, kun taas osassa sähköpostilaatikot kuuluvat hintaan. Tiedot<br />
on kerätty palveluntarjoajien sivuilta 30. toukokuuta mennessä.<br />
”Web-sivun omistajaa kiinnostaa tietää,<br />
kuinka moni sivuilla käy ja mitä kautta<br />
sivuille on löydetty.<br />
naan osaamattomissa käsissä.<br />
Frontpagen palvelinominaisuudet<br />
edellyttävät, että laajennukset<br />
ovat aktivoituina palvelimella.<br />
Tietoja sivujen käytöstä<br />
Jokaista web-sivun omistajaa<br />
kiinnostaa tietää, kuinka moni<br />
sivuilla käy, millaisia koneita ja<br />
selaimia on käytössä ja mitä<br />
kautta sivuille on löydetty. Nämä<br />
ja paljon muuta tietoa tallentuu<br />
aina web-palvelimen lo-<br />
kitiedostoihin. Tiedostot ovat<br />
kuitenkin sekavia tekstilistoja,<br />
joiden käsittely ilman koneellista<br />
apua on työlästä.<br />
Useimmat web-hotellit tarjoavatkin<br />
jo jonkinlaisen työkalun<br />
kävijätietojen seurantaan ja<br />
analysointiin. Yksinkertaisimmillaan<br />
kyse on vain yhden sivun<br />
kevyestä raportista, kun<br />
monipuolisimmillaan sivuista<br />
tarjotaan hyvinkin yksityiskohtaista<br />
tietoa.<br />
Perustason Access- tai Mysql-tietokannasta on tullut useimpien web-hotellipakettien<br />
peruspalvelu. Microsoft Frontpagen avulla yksinkertaisen tietokannan<br />
saa julkaistua verkossa ilman erityistä tietokantaosaamista.<br />
Raporteista on apua sivujen<br />
kehittämisessä, kun omistaja<br />
saa tietää esimerkiksi millaisilla<br />
hakusanoilla sivuille on löydetty<br />
tai mitä tietoa vieraat ovat etsineet.<br />
Web-lokien ja -raporttien<br />
saatavuus kannattaa tarkistaa<br />
ennen palvelun tilaamista. TK<br />
● = Kyllä O = Ei<br />
Etsi ja vertaile<br />
web-hotelleja netissä<br />
Web-hotellien tietoja voi vertailla<br />
myös internetissä:<br />
www.hostingvertailu.org<br />
www.webhotellit.com<br />
kesä-heinäkuu 2005 TIETOKONE 55
■■■TIETOTURVA<br />
TERO LEHTO • PIIRROS: PETRI ROTSTEN<br />
Suuri osa niin kotien<br />
kuin yritystenkin<br />
koneista on edelleen<br />
vailla kriittisiä<br />
päivityksiä ja<br />
tietoturvaohjelmia.<br />
Selvitimme, mitä<br />
tapahtuu Windowskoneelle,<br />
jota ei ole<br />
suojattu tämän päivän<br />
vaatimusten<br />
mukaisesti.<br />
Windowsin tietoturva on<br />
torjunta- ja haittaohjelmien<br />
kehittäjien jatkuva kilpajuoksu.<br />
Kun järjestelmästä löytyy<br />
uusi haavoittuvuus tai sen<br />
kautta päästään muulla tavoin<br />
käsiksi ihmisten tiedostoihin,<br />
on korjauksille aikaa tyypillisesti<br />
päivä tai pari, ennen kuin uutta<br />
hyökkäystapaa hyödynnetään<br />
aktiivisesti.<br />
Vaikka haittaohjelmat ja virukset<br />
nousevat ajoittain jopa<br />
valtakunnan uutisiin, arvioidaan<br />
suuren osan kotikoneista<br />
olevan edelleen täysin päivittämättömiä<br />
tai suojaamattomia.<br />
Ihmiset eivät usko oman koneensa<br />
kiinnostavan rikollisia<br />
tai näe uhkia realistisina.<br />
Haittaohjelmien torjuntaa<br />
käsittelevässä artikkelissamme<br />
(Tietokone 4/2005) totesimme,<br />
että urkintaohjelmia ja muuta<br />
koneen toimintaa haittaavaa<br />
tarttuu tavanomaisessa käytössä<br />
koneeseen satoja, vaikkei erityisesti<br />
vierailisi epämääräisillä sivuilla.<br />
Tutkimme nyt, miten nopeasti<br />
passiivinen kone saastuu.<br />
56 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005<br />
Suojaton kone<br />
imee ötököitä
Haittaohjelmia<br />
tuutin täydeltä<br />
Haittaohjelmien arviointia vaikeuttaa<br />
se, että ohjelmat sekoittavat<br />
tavalliset evästeet haitallisimpiin<br />
koodinpätkiin. Tämän<br />
takia aloitimme selvityksen jättämällä<br />
päivittämättömän Windows<br />
XP:n verkkoon yksinään<br />
ilman, että koneella surffattiin<br />
tai avattiin itse yhteyksiä minnekään.<br />
Hypoteesi oli, että koneeseen<br />
pyrkisi aktiivisesti<br />
muutamia vihulaisia.<br />
Lopputulos oli kuitenkin aivan<br />
toista suuruusluokkaa. Päivittämätön<br />
mikro kerää urkintaohjelmia,<br />
troijalaisia ja muuta<br />
haittaa useiden kymmenien sovellusten<br />
päivävauhdilla. Verkkoliikenne<br />
pysyi jatkuvasti sadoissa<br />
kilobiteissä sekunnissa eli<br />
käytti koko tyypillisen perustason<br />
laajakaistaliittymän kapasiteetin.<br />
Haittaohjelmat käyttävät hyväkseen<br />
Windows XP:n tunnettuja<br />
haavoittuvuuksia ja muutamia<br />
avoimia portteja. Ohjelmat<br />
etsivät aktiivisesti internetistä<br />
avoimia koneita. Kun yksi ohjelma<br />
pääsee sisään, se yleensä hakee<br />
lisää palikoita seurakseen.<br />
Suojatta verkkoon jätetty<br />
Windows XP -työasema houkutteli<br />
vuorokaudessa muutamia<br />
kymmeniä haittaohjelmia.<br />
Neljän vuorokauden kuluttua<br />
■ NÄKÖKULMA<br />
määrä oli kasvanut useilla kymmenillä.<br />
Esimerkiksi Internet<br />
Explorer -selain availi jo itsekseen<br />
eri web-sivuja, joiden<br />
kautta koneelle pyrki lisää ohjelmia.<br />
Käynnissä olevien prosessien<br />
määrä kasvoi Windowsin<br />
puhtaan asennuksen alle 20<br />
prosessista liki sataan.<br />
Kun tällaisia taudinpesiä kulkeutuu<br />
loman jälkeen kodeista<br />
työpaikan verkkoon, ovat katastrofin<br />
aineet kasassa.<br />
Ensin suojat,<br />
sitten verkkoon<br />
Helpoiten tietoturvan saa ajan<br />
tasalle kaupallisilla tietoturvapaketeilla,<br />
joissa on helppokäyttöinen<br />
käyttöliittymä ja selkeät ohjeet.<br />
Saatavana on kuitenkin<br />
myös ilmaisohjelmia, joilla saa<br />
automaattisesti päivittyvän virustorjunnan<br />
ja ohjelmallisen<br />
palomuurin. Jokin ohjelma<br />
kuitenkin tarvitaan, sillä vanhat<br />
Windowsit houkuttelevat pöpöjä<br />
kuin lomapäivät sadepilviä.<br />
Uuden mikron tai yleensäkin<br />
vasta asennetun Windowsin<br />
hallittu käyttöönotto edellyttää,<br />
ettei koneelle avata pääsyä internetiin,<br />
ennen kuin välttämättömät<br />
valmistelut on tehty.<br />
Tärkeintä on, että käyttöjärjestelmän<br />
mukana tuleva tai erikseen<br />
asennettava ohjelmallinen<br />
Operaattorit kyllästyivät roskaan<br />
Suomessa on viranomaisten arvioiden<br />
mukaan jatkuvasti toistatuhatta<br />
kotitaloutta, joiden koneet<br />
toimivat aktiivisesti esimerkiksi<br />
roskapostia ja viruksia välittävinä<br />
palvelimina. Nämä eivät <strong>toden</strong>näköisesti<br />
ole tahallisten vahingontekijöiden<br />
tai rikollisten käytössä,<br />
vaan osaamattomien, tietämättömien<br />
ja varomattomien kotikäyttäjien<br />
koneita, joiden omistajat saattavat<br />
samanaikaisesti tuskailla hidastuneen<br />
koneensa kanssa aavistamatta,<br />
mistä ongelma johtuu.<br />
Operaattorit, korkeakoulut,<br />
opiskelija-asuntosäätiöt sekä<br />
muut nettiyhteyksien tarjoajat<br />
ovat joka tapauksessa kyllästyneet<br />
ongelmaan ja ylimääräiseen kuormitukseen,<br />
joten ne ovat aloittamassa<br />
asiakkaiden koneilta tulevan<br />
haittaliikenteen suodatuksen.<br />
Operaattoreilla on tehokkaita <strong>raskaan</strong><br />
verkkotason järjestelmiä,<br />
joilla voidaan suodattaa tai estää<br />
kokonaan haittaliikenne.<br />
Jos jokin liittymä kuormittaa<br />
verkkoa selvästi tavallista enemmän,<br />
operaattorit voivat katkaista<br />
yhteyden toistaiseksi. Asiakkaaseen<br />
otetaan yhteyttä ja bitit kulkevat<br />
taas, kun asiakas on saanut<br />
koneensa nettikelpoiseen kuntoon.<br />
Business Manager Mirka Järnefelt<br />
Elisalta vahvistaa, että virukset<br />
ja muut haittaohjelmat<br />
ovat operaattoreille merkittävä<br />
ongelma, johon on puututtu jo jonkin<br />
aikaa. Järvisen mukaan verkosta<br />
suljettuja koneita on ollut<br />
muutamia tuhansia. ”Jos kotikoneelta<br />
tulee paljon tällaista liikennettä,<br />
se suljetaan verkosta.<br />
Asiakkaan avatessa selaimen,<br />
■ VINKKI<br />
Varovaisen käyttäjän muistilistaa<br />
seuraamalla <strong>toden</strong>näköisesti<br />
onnistutaan estämään haittaohjelmien<br />
luikahtaminen koneelle<br />
ennen päivitysten käyttöönottoa.<br />
Ennen internet-yhteyden<br />
kytkemistä:<br />
Asenna ohjelmallinen palomuuri<br />
tai ota käyttöön käyttöjärjestelmän<br />
oma palomuuri (Windows<br />
2000/XP).<br />
Asenna ilmainen tai kaupallinen<br />
virustorjunta.<br />
Asenna koneen mukana tulleet<br />
tai cd-levyllä saatavat päivitykset,<br />
esimerkiksi Windows XP<br />
Service pack 2.<br />
Kytke mikro internetiin<br />
ja hae heti päivitykset:<br />
Hae kriittiset Windows-päivitykset<br />
osoitteesta www.windowsupdate.com.<br />
Käyttöjärjestelmän automaattiset<br />
tietoturvapäivitykset<br />
palomuuri on käytössä, sillä se<br />
torjuu valtaosan haittaohjelmista<br />
alkuunsa.<br />
Tämän jälkeen koneelle voidaan<br />
avata verkkoyhteys, ja tällöin<br />
välittömästi haetaan kriittiset<br />
päivitykset. Arkipäiväisessä<br />
käytössä Windowsiin ei ole syytä<br />
kirjautua ylläpitäjän (administrator)<br />
käyttöoikeuksilla.<br />
ALASTI VERKOSSA ■■■<br />
Näin päivität koneesi oikein<br />
eteen tulee infosivu, jossa kerrotaan<br />
mitä on tapahtunut ja annetaan<br />
toimenpideohjeet.”<br />
Järvisen mukaan yleensä kyse<br />
on siitä, ettei kotikäyttäjällä ole tietoturvaohjelmaa<br />
lainkaan tai se on<br />
vanhentunut. ”Käyttäjälle opastetaan,<br />
että ohjelman täytyy olla automaattisesti<br />
päivittyvä tai ne täytyy<br />
itse muistaa säännöllisesti tehdä.”<br />
Operaattorin estettävä<br />
haittaliikenne<br />
Ryhmäpäällikkö Arttu Lehmuskallio<br />
Telia-Soneran tietoturvayksiköstä<br />
kertoo, että operaattori suodattaa<br />
roskapostia ja haittasovellusten<br />
liikennettä monellakin tavalla.<br />
Yleensä riittää, että saastunut<br />
kone suljetaan verkosta, ja käyttäjiä<br />
opastetaan päivittämään Windows<br />
sekä asentamaan asianmu-<br />
kertovat tulevista päivityksistä<br />
jatkossa.<br />
Tarkista, että palomuurin ja virustorjunnanautomaattipäivitykset<br />
ovat käytössä. Aja päivitys<br />
heti, koska ohjelman mukana tulevat<br />
virustietokannat ovat jo<br />
vanhentuneet.<br />
Asenna spywaren torjuntaohjelma,<br />
esimerkiksi Microsoft Antispyware,<br />
Ad-aware, Spybot tai<br />
Spy Sweeper. Ohjelmia esiteltiin<br />
tarkemmin Tietokone-lehden numerossa<br />
04/2005. Niitä voi ladata<br />
osoitteesta www.tietokone.fi/softa<br />
sivulta Tietoturva ja<br />
virustorjunta.<br />
Jos et tarvitse ylläpitäjän (administrator)<br />
käyttöoikeuksia, luo<br />
käyttäjätunnukset vain peruskäyttäjän<br />
oikeuksilla. Monet hyötysovellukset<br />
ja pelit eivät suostu<br />
asentumaan tai toimimaan kuin<br />
administrator-tunnuksilla, joten<br />
niitä tarvitaan ajoittain.<br />
Windows XP SP2<br />
korjaa paljon<br />
Windows XP:n toinen korjauspaketti,<br />
Service pack 2, parantaa<br />
ohjelmallista palomuuria niin<br />
paljon, että se torjuisi useimmat<br />
nyt koneelle päässeistä haittaohjelmista.<br />
Microsoftin mukaan yhtiö<br />
on jakanut SP2-pakettia leh-<br />
kaiset tietoturvaohjelmat. Pääsy<br />
sallitaan tällöin esimerkiksi Windows<br />
Updateen ja virustorjuntaohjelmien<br />
päivityssivuille.<br />
Troijalaisten ja muiden hankalien<br />
haavoittuvuuksien tapauksessa<br />
liittymä joudutaan sulkemaan kokonaan.<br />
Lehmuskallio muistuttaa,<br />
että viestintämarkkinalaki velvoittaa<br />
palveluntarjoajan sulkemaan häiriötä<br />
aiheuttavan laitteen verkosta.<br />
Lehmuskallion mukaan Sonera<br />
sulkee noin 200–<strong>10</strong>00 kotien<br />
laajakaistaliittymää haittaohjelmien<br />
ja virusten takia. Hän arvioi,<br />
että tyypillisesti päivittämätön kone<br />
saastuu muutamasta sekunnista<br />
puoleen tuntiin, joten tilanne<br />
ei voi enää hirveästi huonontua.<br />
Sähköpostin virusviesteissä pahin<br />
kasvupiikki on jo saavutettu, ja laskuakin<br />
on näkyvissä.<br />
kesä-heinäkuu 2005 TIETOKONE 57
■■■TIETOTURVA<br />
tien, uusien koneiden ja muiden<br />
jakelutapojen kautta yli<br />
900 000:een suomenkielisen<br />
käyttöjärjestelmän koneeseen.<br />
Kansainvälisesti arviot SP2-päivityksen<br />
perillemenosta vaihtelevat<br />
25 ja 60 prosentin välillä.<br />
Joidenkin selvitysten mukaan<br />
yritykset ovat siirtyneet SP2:een<br />
kotikäyttäjiä hitaammin, koska<br />
päivityksen hallittu asennus ja<br />
yhteensopivuustestaus ovat<br />
osoittautuneet odotettua hitaammiksi.<br />
Suomenkielisen SP2:n julkistuksen<br />
aikoihin Microsoft kertoi<br />
tavoitteekseen saada päivitys 75<br />
prosenttiin työasemista yhdeksän<br />
kuukauden kuluessa. Yhtiön<br />
mukaan tällä hetkellä näyttää<br />
siltä, että tavoite saavutetaan ja<br />
jopa ylitetään.<br />
Microsoftia on arvosteltu siitä,<br />
ettei päivityksiä anneta enää<br />
piraatti-Windowsien käyttäjille,<br />
mikä taas vaarantaa myös<br />
maksavien asiakkaiden tietoturvan.<br />
Suomen Microsoftin tietoturvajohtaja<br />
Kimmo Bergius<br />
kiistää tämän. Hänen mukaansa<br />
asia on uutisoitu ja tulkittu laajasti<br />
väärin, koska yhtiö tarjoaa<br />
edelleen kaikkiin Windowseihin<br />
automaattipäivitykset, jotka<br />
sisältävät aina korjaukset kriittisiin<br />
haavoittuvuuksiin.<br />
Bergiuksen mukaan piraattikäyttäjiltä<br />
on sen sijaan estetty<br />
pääsy Windows Updateen, koska<br />
siellä tarjotaan huoltopäivitysten<br />
lisäksi myös ajureita,<br />
uusia ominaisuuksia Windowsiin<br />
ja muita maksavien<br />
asiakkaiden etuja.<br />
Vanhat Windowsit heikoilla<br />
Microsoftilla ja tietoturvayhtiöillä<br />
on ohjeet päivitysten<br />
asentamista varten. Peruslähtökohta<br />
on se, että palomuurin on<br />
oltava päällä, ennen kuin koneella<br />
lähdetään edes hakemaan<br />
Windows-päivityksiä, jos halutaan<br />
välttyä haittaohjelmilta.<br />
Hyvä on, jos esimerkiksi XP:n<br />
Service pack 2 voidaan asentaa<br />
cd-levyltä, ennen kuin konetta<br />
kytketään lainkaan verkkoon.<br />
Muiden Windowsien kanssa<br />
tilanne on heikompi, koska ohjelmallista<br />
palomuuria ei käyttöjärjestelmän<br />
mukana ole lainkaan.<br />
Windows 2000:n palo-<br />
58 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005<br />
Yksi ovelimmista vakoiluohjelmista on Powerscan, joka väittää itse olevansa<br />
haittaohjelmien siivoaja. Todellisuudessa ohjelma kerää ja lähettää nettiin<br />
tietoja koneelta. Ohjelma tuli XP-testikoneeseen täysin omin avuin ilman,<br />
että koneella oli käyty ainoassakaan web-osoitteessa.<br />
muuri taas on hyvin vaikeaselkoinen,<br />
eikä se ole oletuksena<br />
koskaan päällä.<br />
Muiden kuin Windows XP:n<br />
käyttäjien on pakko hankkia jokin<br />
automaattisesti päivittyvä<br />
palomuuri- ja virustorjuntapaketti,<br />
jos mielivät pitää koneensa<br />
suojassa haittaohjelmilta.<br />
Kodeissa edelleen jonkin verran<br />
käytetyt Windows 95, 98 ja Me<br />
on luotu arkkitehtuuriltaan<br />
kymmenen vuotta sitten, jolloin<br />
internetin haittaohjelmista ja<br />
muista uhista ei ollut tietoakaan.<br />
Käyttöjärjestelmät eivät<br />
yksinkertaisesti vastaa tämän<br />
päivän turvavaatimuksia.<br />
Koneesta mehut pois<br />
Sen lisäksi, että haittaohjelmat<br />
vaarantavat oman ja muiden<br />
koneiden tietoturvan, ne laskevat<br />
suorituskykyä merkittävästi.<br />
Testissämme ensimmäisen neljän<br />
päivän aikana koneelle tunkeutuneet<br />
sovellukset kuormittivat<br />
konetta lähes saman verran<br />
■ TESTATTUA<br />
Selvitimme spywaren, troijalaisten ja<br />
muiden haittaohjelmien vaikutusta<br />
Windows XP -koneeseen asentamalla<br />
julkiseen verkkoon täysin<br />
suojaamattoman koneen ilman tietoturvaohjelmia<br />
tai käyttöjärjestelmän<br />
päivityksiä. Testikoneessa oli<br />
XP:n SP1-versio ilman palomuuria.<br />
Liittymä oli Maxinetin adsl.<br />
Kone jätettiin päälle ilman, että<br />
sillä surffattiin tai avattiin yhteyksiä<br />
minnekään. Noin vuorokaudessa<br />
sinne tunkeutui jo kymmeniä<br />
erilaisia haittaohjelmia,<br />
jotka availivat itse Internet Explo-<br />
kuin esimerkiksi jatkuva mp3musiikin<br />
kuuntelu.<br />
Suorituskyvyn menetystä ei<br />
välttämättä huomaa tehokkaalla<br />
koneella, mutta vaikutus tulee<br />
selvästi esille, kun koneella ei samaan<br />
aikaan tehdä muuta.<br />
Windowsin tehtävänhallinnan<br />
mukaan haittaohjelmien suoritinajan<br />
kulutus vaihteli 30–<strong>10</strong>0<br />
prosentin välillä.<br />
Kiinnostava havainto oli, että<br />
kun verkkoyhteys katkaistiin<br />
fyysisesti irrottamalla verkkokaapeli<br />
tai ottamalla verkkokortti<br />
pois käytöstä, ohjelmat lisäsivät<br />
tehoaan. Ne ilmeisesti etsivät<br />
vaihtoehtoisia yhteystapoja. Jokin<br />
sovellus yritti muodostaa<br />
nettiyhteyden vaihtoehtoiseksi<br />
määritetyn matkapuhelimen<br />
bluetooth-soitto<strong>sarjan</strong> kautta.<br />
Tämä kuvastaa sitä, että ohjelmien<br />
kehittäjät ovat hyvin perillä<br />
esimerkiksi kannettavien tietokoneiden<br />
käyttäjistä. Jos nettiin<br />
ei pääse lähiverkon tai laajakaistaliittymän<br />
kautta, voi jokin lan-<br />
Windows XP päivässä huoltokuntoon<br />
rerilla yhteyksiä verkkoon, latailivat<br />
lisää ohjelmia ja vaihtoivat itsensä<br />
selaimen aloitussivuksi.<br />
Noin neljässä päivässä koneella<br />
oli jatkuva useiden satojen<br />
kilobittien liikenne sisään ja ulos<br />
ilman, että koneella tehtiin mitään.<br />
Suoritinta tämä kuormitti<br />
30–<strong>10</strong>0 prosenttia.<br />
Lopuksi koneelle yritettiin<br />
asentaa usealla yrityksellä F-Securen<br />
Internet Security -tietoturvapaketti<br />
ja Microsoftin Windows<br />
XP Service pack 2 -päivitys, mutta<br />
molempien asennus kaatui<br />
gaton yhteys olla määritettynä<br />
toissijaiseksi yhteystavaksi.<br />
Päätön surffailu kostautuu<br />
Kaikkia haittaohjelmia ei voi<br />
välttää millään tietoturvaohjelmilla,<br />
vaan osa jää käyttäjän varovaisuuden<br />
varaan. Jos käyttäjä<br />
hyväksyy asennettavaksi ohjelman<br />
ja avaa sille vielä oikeudet<br />
ohjelmallisessa palomuurissa, ei<br />
mikään pysty estämään vahinkoa.<br />
Tyypillisesti tällainen on itse<br />
asennettu ilmaisohjelma, joka<br />
lupaa netistä ilmaiseksi kuvia, pelejä,<br />
ohjelmia tai muuta kaunista<br />
ja kivaa. Monet p2p-ohjelmat levittävät<br />
mukaan haittaohjelmia<br />
ja luottavat siihen, että käyttäjät<br />
ahneuksissaan asentavat mitä<br />
vain turhia tarkistelematta. Esimerkiksi<br />
suositun Kazaan vertaisverkko-ohjelman<br />
mukana<br />
koneelle tunkeutuu melkoinen<br />
määrä ylimääräisiä sovelluksia.<br />
Web-selaimista eniten haittaohjelmia<br />
vuotaa Windowsiin<br />
Internet Explorerin kautta, joka<br />
on rakennettu kiinteästi käyttöjärjestelmään.<br />
Sen tietoturvaa<br />
voi kohentaa hyödyntämällä<br />
esiasetettuja tietoturvatasoja eli<br />
vyöhykkeitä. Oletustaso medium<br />
riittää silloin, jos koneella<br />
on muuten tietoturva kunnossa,<br />
mutta muussa tapauksessa taso<br />
kannattaa kiristää tiukimmaksi.<br />
Asetuksen kääntöpuoli on se,<br />
että monet nettisivut lakkaavat<br />
toimimasta. Tämän voi kiertää<br />
määrittämällä samoissa asetuksissa<br />
luotetut web-sivut (trusted<br />
sites), joilla annetaan laajemmat<br />
oikeudet.<br />
TK<br />
useista yrityksistä huolimatta. Tähän<br />
ei auttanut, vaikka kone irrotettiin<br />
verkosta.<br />
Testiolosuhteet eivät ole yleistettävissä,<br />
koska operaattorin<br />
käytännöistä ja verkosta riippuu<br />
millaiset haittaohjelmat pääsevät<br />
läpi. Varmaa on, että kotikäyttäjän<br />
päivittämätön Windows-kone<br />
on jopa alle vuorokaudessa<br />
valmis huoltoon, jossa<br />
käyttöjärjestelmä voidaan ehkä<br />
pelastaa siirtämällä kiintolevy<br />
puhtaaseen ympäristöön ja ajamalla<br />
sille virustorjuntaohjelma.
■■■VERTAILU<br />
TEKSTI: PANU MÄNTYLAHTI • TESTIT: TIMO HELENIUS • VALOKUVAT: TIMO SIMPANEN<br />
Surffailun<br />
portinvartijat<br />
Internetin käyttö<br />
työajalla on harvoin<br />
pelkästään töihin<br />
liittyvää. Viihdesurffailu<br />
ja tiedostojen kopiointi<br />
syövät resursseja.<br />
Liikenteen rajoittamiseen<br />
on useita vaihtoehtoja.<br />
Internet-yhteyden käytön rajoittamista<br />
perustellaan usein viidellä eri argumentilla.<br />
Moraalisten syiden takia törkysivujen<br />
selaamista ei pidetä hyväksyttävänä. Laitonta<br />
materiaalia ei yritysverkkoon haluta,<br />
sillä se voi johtaa oikeudellisiin seurauksiin.<br />
Työntekoon tarkoitetun verkkoyhteyden<br />
viihdekäyttöä voidaan pitää työnantajan<br />
resurssien väärinkäyttönä. Verkon aktiivinen<br />
käyttö vapaa-ajan tarpeisiin kuormittaa<br />
yhteyttä. Epämääräiset sivustot ovat myös<br />
tietoturvauhka.<br />
Moraalisyiden ongelmana on törkysisällön<br />
määritteleminen, sillä se on hyvin<br />
kulttuurisidonnaista. Yleismailmallisesti ei<br />
voida sanoa, ovatko La Perlan ja Wolfordin<br />
alusvaatesivustot ruokotonta pornoa vai<br />
60 TIETOKONE kesä-heinäikuu 2005<br />
Mukana vertailussa:<br />
• ISS Proventia Web Filter 2.2<br />
• Puresight Content Filtering 4.6<br />
• Surf Control Web Filter 5.0<br />
• Websense Enterprise 5.5<br />
asiallisia <strong>tuo</strong>te-esittelyjä.<br />
Laittoman materiaalin määrittely on<br />
osin vaikeaa, sillä lainsäädäntö vaihtelee<br />
valtioittain. Esimerkiksi osa Yhdysvalloissa<br />
vapaasti myytävistä urheilupiristeistä on<br />
Suomessa reseptilääkkeitä tai doping-aineita;<br />
Hollannin liberaali kannabispolitiikka on<br />
länsimainen kummajainen.<br />
Työnantajan resurssien väärinkäyttö ja<br />
verkon kuormitus ovat melko suoraviivaisia<br />
tapauksia. Jälkimmäisestä on helppo tehdä<br />
tilastoja koneellisesti, ja väärinkäyttö on<br />
yksinkertaisesti käyttöohjeiden vastaista<br />
toimintaa. Verkon tukkiminen vaikkapa<br />
videoiden kopioinnilla häiritsee muiden<br />
työntekoa ja saattaa luoda erheellisesti kuvan<br />
internet-yhteyden päivitystarpeesta.<br />
Suodattaminen vähentää riskiä pääasiassa<br />
Internet Explorer -selaimeen iskevien haitta-<br />
ja mainossovellusten invaasiosta.<br />
Pulmia myös pikaviestit ja p2p<br />
Verkon käytön rajoittamisen yhteydessä<br />
puhutaan pääasiassa www-sivujen sensuroinnista.<br />
Sen rinnalle on kuitenkin nous-<br />
sut tarve puuttua jutustelu- ja tiedostojen<br />
vaihto-ohjelmien käyttöön. Usein näiden<br />
kontrollointi voikin olla surffauksen suodattamista<br />
tärkeämpää, sillä niiden rajoittaminen<br />
teknisesti on hankalaa.<br />
Vertaisverkko-ohjelmat ruuhkauttavat<br />
helposti nopeankin verkkoyhteyden. Volyymiveloitteisen<br />
yhteyden laskun maksaja<br />
tuskin ilahtuu huomatessaan kustantavansa<br />
musiikki- ja videotiedostojen levittämistä<br />
tuikituntemattomille tahoille. Myöskään<br />
laillisen sisällön, esimerkiksi sen kuuluisan<br />
Linux-levykuvan, tarjoaminen verkkoon<br />
ei ole useimpien yritysten liiketoiminnan<br />
avainalueita.<br />
Pikaviestinten avulla sisäverkkoon voidaan<br />
siirtää epämääräisistä lähteistä oh-<br />
VERKON KÄYTÖN RAJOITTAMINEN ■■■<br />
jelmia ohi ulkoreunan virustarkistuksen.<br />
Jutustelusovelluksien avulla on helppo<br />
kuluttaa huomattavasti työaikaa joutavaan<br />
turinointiin. Useissa yrityksissä kuitenkin<br />
käytetään pikaviestimiä sisäisesti, jolloin ohjelmien<br />
käyttö pitää rajata intranetiin.<br />
Testiryhmän ratkaisuista Websense ja<br />
Surf Control osaavat rajoittaa pikaviesti mien<br />
toimintaa. Vakio-ominaisuudesta ei ole kyse:<br />
Websensessä toiminta vaatii Premium<br />
Groups -laajennuksen ja Surf Controlissa<br />
Enterprise Threat Shield -lisäkkeen.<br />
Ensin selvät säännöt<br />
Oltiin rajoittamisen kriteereistä mitä mieltä<br />
tahansa, verkkoyhteyden maksajalla on<br />
oikeus päättää sen käytöstä. Rajoituksiin<br />
kesä-heinäikuu 2005 TIETOKONE 61
■■■VERTAILU<br />
Protokolla-analysaattorin<br />
toiminta<br />
1) www.pornosivu.com<br />
2) Pääsy<br />
kielletty<br />
3) Sulje<br />
yhteys<br />
tyytymättömät voivat hankkia<br />
sensuroimattoman yhteyden<br />
omilla rahoillaan vaikkapa kotiinsa.<br />
Ensimmäinen askel verkkoyhteyden<br />
käytön rajoittamisessa<br />
on sääntöjen luominen ja niistä<br />
■ NÄKÖKULMA<br />
www-palvelin<br />
Kaikki tahot eivät ole tyytyväisiä<br />
ajatukseen verkkoyhteyksien rajoittamisesta.<br />
Kansalaisoikeuksia<br />
ja sanavapautta kannattavat tahot<br />
pitävät sensurointia sensuroitavaa<br />
materiaalia pahempana asiana.<br />
Sensuurin vastustajat perustelevat<br />
kantaansa viettävän tason<br />
ongelmalla, ja ihmisten oikeudesta<br />
tietää ja keskustella pahoistakin<br />
asioista. Suuren yleisön vastenmieliseksi<br />
kokemien asioiden<br />
kieltämisen varjolla sensuurin piiri<br />
laajenee, ja lopulta rajoitukset<br />
ulottuvatkin totalitaarisesti kaikkeen<br />
vallanpitäjien sopimattomaksi<br />
katsomaan aineistoon. Sisällönsuodatusratkaisuja<br />
valmistavia<br />
yrityksiä on syytetty usein siitä,<br />
että ne sensuroivat toimintaansa<br />
kritisoivia sivustoja.<br />
Sensuurin kiertämiseen ei ole<br />
patenttiratkaisuja. Riittävän ankarasti<br />
toteutetun ratkaisun voi<br />
kiertää ainoastaan murtamalla<br />
järjestelmän, mikä puolestaan on<br />
laitonta. Useimmat suotimet eivät<br />
sensuuripalvelin<br />
Työasema pyytää pornosivua Internetistä (1). Http-pyyntö<br />
välittyy keskittimen avulla sensuuripalvelimelle, joka lähettää<br />
www-palvelimen nimissä vastauksen sivupyyntöön, ja<br />
uudelleenohjaa työaseman pääsyn estämisestä kertovalle<br />
sivulle (2). Samalla www-palvelimelle lähetetään työaseman<br />
nimissä yhteyden katkaisukäsky (3).<br />
62 TIETOKONE kesä-heinäikuu 2005<br />
tiedottaminen käyttäjille. Usein<br />
pelkkä käyttäjien ohjeistaminen<br />
rajaa ei-toivottuja verkkoaktiviteetteja<br />
tehokkaasti pois tai<br />
työajan ulkopuolelle.<br />
Käyttösääntöjen luomisessa<br />
on määriteltävä sallittu ja kiel-<br />
kuitenkaan ole täysin vedenpitäviä.<br />
Avainsanoihin perustuvat listat on<br />
helppo kiertää Suomessa, sillä<br />
lukuisiin sijamuotoihin taipuva<br />
kielemme on hyvin vaikeaa tulkattavaa<br />
tietokoneelle. Myöskään<br />
markkina-alueen pienen koon<br />
vaikutuksesta sulkulistat eivät ole<br />
alati ajan tasalla.<br />
Mustat listat ovat rajoittuneita.<br />
Uusien sivujen perustaminen on<br />
helppoa, eivätkä suotimet aina<br />
ymmärrä sivujen todellista tarkoitusta.<br />
Vikkelä hakukoneen käyttäjä<br />
pystyykin huijaamaan sensoreita<br />
melko hyvin. Kaikkia vertailuryhmän<br />
<strong>tuo</strong>tteita pystyi kiertämään<br />
aktiivisella Googlen käytöllä. Tämä<br />
vaatii sekä intoa kissa ja hiiri -leikkiin<br />
että pelottomuutta sääntöjen<br />
rikkomisesta seuraavaa rangaistusta<br />
kohtaan.<br />
Erilaiset tunnelointiratkaisut<br />
ja välityspalvelimet muodostavat<br />
kiertotien suodattimien ohitse.<br />
Työasema muodostaa yhteyden välityspalvelimeen<br />
ja siirtää kiellettyä<br />
Palomuuripohjainen suodatus<br />
letty toiminta riittävän tarkasti<br />
epäselvyyksien välttämiseksi.<br />
Esimerkiksi uhkapelien kieltämisen<br />
yhteydessä olisi syytä<br />
tarkentaa, koskeeko kielto myös<br />
Veikkauksen sivustoja vai pelkästään<br />
nettikasinoja.<br />
Kiertotie kiellettyyn sisältöön<br />
Sensuurin kiertotiet sisäverkko<br />
Välityspalvelin<br />
noutaa kiellytyn sivun,<br />
ja palauttaa sen<br />
tunnelia pitkin<br />
sensuroitu<br />
palvelin<br />
välityspalvelin<br />
sisäverkko<br />
Palomuuri sallii http-liikenteen internettiin vain, jos se tulee<br />
sisältöä suodattavalta välityspalvelimelta (sininen reitti.)<br />
Suorat yhteydenotot pysäytetään palomuurissa (punainen<br />
reitti.)<br />
tietoa kiertotietä pitkin. Vastavetona<br />
ohjelmat tuntevat luokan proxy<br />
avoidance, jonka avulla pääsyä<br />
välityspalvelimiin ja niistä kertoviin<br />
sivustoihin voidaan rajoittaa.<br />
Salakirjoituksen käyttö välityspalvelimeen<br />
liikennöitäessä on<br />
askelta tehokkaampi keino, sil-<br />
välityspalvelin<br />
Salattu yhteys<br />
ulkoiselle<br />
välityspalvelimelle<br />
välityspalvelin<br />
Kaikissa ympäristöissä käyttösäännöt<br />
eivät riitä takaamaan<br />
rajoituksia. Käyttäjät joko eivät<br />
ymmärrä tai halua noudattaa<br />
ohjeita. Joissain tapauksissa harhaanjohtavilla<br />
domain-nimillä<br />
ja dns-väärennöksillä voidaan<br />
eksyttää verkon käyttäjä aivan<br />
eri sivustolle, kuin alun perin oli<br />
tämän tavoitteena. Usein harhaanjohtamisen<br />
tarkoituksena<br />
on levittää haittaohjelmia, mutta<br />
kyse voi myös olla liikenteen haalimisesta<br />
omille sivuille. Suodattimet<br />
tuntevat osan hämäävistä<br />
sivustoista ja luokittelevat ne joko<br />
mainoksiksi tai roskapostiin ja<br />
khalastamiseen (phishing).<br />
Voimatoimien valikoima<br />
Käyttöpolitiikan toimeenpano<br />
voimatoimien aulla on mahdollista<br />
useilla eri vaihtoehdoilla.<br />
Rajoittaminen voidaan tehdä<br />
työasemassa ohjelmallisesti, välityspalvelimen<br />
ja palomuurin<br />
avulla, tai verkkoon liitettävän<br />
valmispalvelimen voimin. Kotikutoisia<br />
ratkaisuja voi koostaa<br />
vaikkapa Linuxin ja Squid -välimuistin<br />
avulla.<br />
Lähes kaikissa työasemien<br />
suojaamiseen tarkoitetuissa vi-<br />
Työasema muodostaa<br />
salatun<br />
yhteyden ulkoisellepalvelimelle,<br />
joka noutaa<br />
kielletyn websivun<br />
ja välittää<br />
sen salattuna<br />
työasemalle.<br />
lä muut verkon<br />
jäsenet näkevät<br />
vain päätepisteet.Vastakeinona<br />
on asettaa<br />
palomuuriin<br />
rajoitus salatun<br />
liikenteen käyttämiselle.<br />
Tunnelin<br />
muodostaminen<br />
voidaan sallia<br />
vain ennaltamäärättyihin palveluihin,<br />
kuten partneriyritysten verkkoihin<br />
ja verkkopankkeihin. Salatulle<br />
liikenteelle voidaan myös asettaa<br />
kiintiö. Yhteys suljetaan liikennelaskurin<br />
täytyttyä, ja uuden avaaminen<br />
estetään määräajaksi.
Uutiset<br />
Sähköposti<br />
Pankkipalvelut<br />
Matkustus<br />
Ostokset<br />
Multimedia<br />
Porno<br />
Jutustelu<br />
Verkkopelit<br />
18<br />
17<br />
16<br />
14<br />
0 <strong>10</strong> 20 30 40 50 60 70 80 90<br />
Prosenttia työntekijöistä<br />
Suurin osa työntekijöistä käyttää verkkoyhteyttä muuhunkin kuin työtehtäviin.<br />
Uutiset, sähköposti, pankkipalvelut ja ostokset kiinnostavat käyttäjiä eniten.<br />
Muut<br />
39 %<br />
Webwasher<br />
3 %<br />
Symantec 6 %<br />
Työtehtäviin kuulumaton verkon käyttö<br />
Sisällön suodatuksen<br />
markkinaosuudet<br />
Websense<br />
24 %<br />
Surf<br />
Control<br />
19 %<br />
Secure Computing<br />
9 %<br />
Sisällön suodattamisen markkinat<br />
ovat melko hajanaiset. Websensen<br />
osuus on vahva, mutta ero haastajiin<br />
ei ole kovin suuri.<br />
rustorjunta- ja palomuuripaketeissa<br />
on nykyisin lapsilukkotoimintoja.<br />
Www-sivujen selailua<br />
voidaan rajoittaa määräämällä<br />
kielletyt ja sallitut kategoriat<br />
tai avainsanat. Jutustelu- ja tiedostonjako-ohjelmat<br />
voidaan<br />
pysäyttää palomuurin avulla.<br />
Työasematason ratkaisujen<br />
haasteena ovat sopivien estopolitiikkojen<br />
jakelu ja suodatustehokkuuden<br />
seuranta. Paikallisesti<br />
asennetun ohjelman<br />
kiertämiseen on myös useita<br />
keinoja.<br />
Monissa edullisissakin palomuurilaitteissa<br />
on mahdollisuus<br />
suodattaa www-sivupyyntöjä.<br />
Toiminto voi raakata sisältöä<br />
valmistajan oman mustan listan<br />
perusteella, avainsanoilla tai<br />
kolmannen osapuolen palvelun<br />
Lähde: IDC, Websense 2004.<br />
52<br />
56<br />
58<br />
61<br />
avulla. Mustat listat toimivat<br />
kohtuullisen hyvin, mutta vedenpitäviä<br />
ne eivät ole. Uusia<br />
sivustoja voi perustaa parilla<br />
hiirenheilautuksella. Tekoälyt<br />
ovat niin primitiivisiä, ettei<br />
suodattamispäätöstä voi jättää<br />
niiden harteille.<br />
Vertailujoukon sisällönrajoittimet<br />
sijoitetaan lähelle verkon<br />
ulkoreunaa. Ne asennetaan<br />
sisäverkon välityspalvelimeen<br />
(proxy), tai sen eteen. Kiellettyjen<br />
kategorioiden sivupyynnöt<br />
pysäytetään. Suora, välityspalvelimen<br />
ja sensuurin kiertävä<br />
liikennöinti internetiin kielletään<br />
palomuurisäännöillä.<br />
Websense ja Surf Control<br />
toimivat protokolla-analysaattoreina.<br />
Ne seuraavat verkkoliikennettä<br />
reaaliaikaisesti ja<br />
sieppaavat niin http- kuin vertaisverkkoliikenteenkin.<br />
Jos sopimatonta<br />
liikennettä havaitaan,<br />
ohjelmat pysäyttävät liikenteen<br />
lähettämällä sekä asiakkaalle<br />
että palvelimelle väärennetyn<br />
yhteyden katkaisukehoituksen.<br />
Amerikan mallia<br />
Yksinkertaiset pakettisuodatukseen<br />
perustuvat palomuurit<br />
eivät osaa pysäyttää vertaisverkkoja<br />
tai jutusteluohjelmia, sillä<br />
useimmat ohjelmat on laadittu<br />
varta vasten muurien<br />
murto mielessä.<br />
Sovellustason<br />
eli layer 7-tason<br />
protokolla-analyysiin<br />
taipuvat palo-<br />
VERKON KÄYTÖN RAJOITTAMINEN ■■■<br />
81<br />
Meneekö lapsi<br />
pesuveden mukana,<br />
jos kategorioita<br />
on liian vähän?<br />
Puresightin<br />
niukkuutta.<br />
Lähde: IDC, Websense 2004.<br />
■ RATKAISUT<br />
Tee-se-itse-suodatus<br />
Kaikkiin käytönrajoitusta suunnitteleviin<br />
yrityksiin erillisratkaisu<br />
ei sovi esimerkiksi oman ylläpito-osaamisen<br />
puutteen vuoksi.<br />
Valmiita palveluratkaisuja on<br />
tarjolla niin ispeiltä kuin muilta<br />
ratkaisutoimittajilta.<br />
Vapaita toteutuksia verkon<br />
sensurointiin on olemassa gnuhengessä.<br />
Tarjolla on useita vaihtoehtoja<br />
osaavalle käyttäjälle.<br />
Kaikki ratkaisut vaativat aikaa<br />
ja osaamista, joten valmiiksi<br />
<strong>tuo</strong>tteistettujen vaihtoehtojen<br />
haastajiksi ilmaisratkaisuista ei<br />
välttämättä ole.<br />
Yleisin tapa www-sivujen sensurointiin<br />
on monille eri alustoille<br />
saatavissa olevan Squid -välimuistin<br />
käyttö. Squid itsessään<br />
kykenee rajoittamaan sivujen<br />
käyttöä käyttöoikeuslistojen (acl,<br />
access control list) avulla. Listoilla<br />
voidaan suodattaa kohteita<br />
tunnettujen osoitteiden tai vaikka<br />
säännöllisten lausekkeiden<br />
avulla. Käytännössä Squid-suodatus<br />
tarvitsee mustan listan,<br />
sillä avainsanoilla suodatustehokkuus<br />
ei ole kovin suuri.<br />
Ilmaisia mustia listoja ei juuri<br />
ole tarjolla, sillä luotettavan<br />
listan ylläpito vaatii aikaa, vaivaa<br />
ja omistautumista. Koska<br />
internetissä on tarjolla yllin kyllin<br />
hyvinkin epämiellyttävää materiaalia,<br />
ei ole ihme, että vapaaehtoisvoimin<br />
luodut listat ovat vajavaisia.<br />
Nettisaastan penkominen<br />
on raskasta, joten korvauksetta<br />
harva viitsii sitä tehdä. Vertailun<br />
välityspalvelin<br />
sisäverkko<br />
Suodatettava liikenne pakotetaan kulkemaan<br />
välityspalvelimen kautta. Laite sijoitetaan<br />
sisäverkkoon. Palomuurin säännöillä<br />
estetään työasemia liikennöimästä suoraan<br />
internettiin.<br />
vuoksi ilmaisessa Squidguardin<br />
listassa on yli <strong>10</strong>0 000 osoitetta,<br />
kun Websensellä niitä on yli neljä<br />
miljoonaa.<br />
Kaikkien vertaisverkkojen<br />
torjuminen ei onnistu perus-Linuxilla<br />
sellaisenaan, sillä Linuxin<br />
käyttämä Netfilter- tai Iptablespalomuuri<br />
ei osaa sovellustason<br />
analyysiä. Vaihtoehtoja on kaksi:<br />
Palomuuria laajennetaan sovelluskerrosta<br />
tukevaksi tai verkkoon<br />
asennetaan ids-palvelu. Tunnetuin<br />
avoimen koodin ids-järjestelmä<br />
on Snort, jonka avulla voi tunnistaa<br />
ja pysäyttää eri vertaisverkkoohjelmia<br />
ja pikaviestimiä.<br />
Kuten kaupallistenkin ratkaisujen<br />
tapauksessa, salakirjoitus<br />
ja uudet sovellukset mahdollistavat<br />
suojausten kiertämisen ainakin<br />
siksi aikaa, kunnes havaintojärjestelmien<br />
kehittäjät ja verkon<br />
ylläpitäjät huomaavat tavallisesta<br />
poikkeavaa liikennettä.<br />
Squid-välimuistiin perustuvia<br />
ratkaisuja www-sivujen<br />
suodattamiseksi:<br />
www.squidguard.org<br />
dansguardian.org<br />
www.safesquid.com<br />
Musta lista suodattamiseen:<br />
www.urlblacklist.com<br />
www.squidgurad.org/blacklist<br />
Vertaisverkkosovellusten<br />
suodattaminen Linuxilla:<br />
www.ipp2p.org<br />
l7-filter.sourceforge.net<br />
www.snort.org<br />
sourceforge.net/projects/<br />
iptables-p2p<br />
kesä-heinäikuu 2005 TIETOKONE 63
■■■VERTAILU<br />
■ MITTAUKSET<br />
LABS<br />
Suodattimet koetuksella<br />
Sisällönrajoittimien kokeilu suoritettiin<br />
Tietokoneen testilaboratoriossa.<br />
Kukin sovellus asennettiin<br />
omaan segmenttiinsä niin, etteivät<br />
suotimet häirinneet toisiaan.<br />
Järjestelmien vaikutusta verkon<br />
suorituskykyyn ei vertailtu, sillä<br />
ratkaisujen alustavaatimukset<br />
eivät ole yhteneväisiä. Puresight<br />
vaatii alustakseen välityspalvelimen<br />
tai palomuurisovelluksen,<br />
muut eivät. Tämän vuoksi suotimien<br />
ja alustasovelluksen vaikutusta<br />
suorituskykyyn on työlästä<br />
erottaa toisistaan. Useimmissa tapauksissa<br />
internet-yhteyden rajat<br />
tulevat vastaan paljon ennen nykylaitteistoon<br />
asennetun sisällön-<br />
muurit osaavat<br />
pysäyttää nämä<br />
ohjelmat, sillä<br />
ne ymmärtävät<br />
ohjelmien liikennettä.Sensurointisovellukset<br />
jaottelevat websivustojen<br />
sisällöt eri luokkiin.<br />
Tavallisesti tarjolla on ainakin<br />
seksiä, huumeita, väkivaltaa, vihaa,<br />
uhkapelejä, työnhakua ja<br />
viihdettä. Rajoittunein kategorisointi<br />
on Puresightissä, jonka<br />
luokittelu koostuu vain kymmenestä<br />
ryhmästä. Proventiassa,<br />
Surf Controlissa ja Websensessä<br />
on kymmeniä hierarkisia<br />
luokkia.<br />
Mustien listojen sisällöt ovat<br />
valmistajakohtaisia salaisuuksia.<br />
Listojen ilmoitettu laajuus liikkuu<br />
<strong>tuo</strong>tteesta riippuen parista<br />
miljoonasta lähes kahteenkymmeneen<br />
miljoonaan osoitteeseen.<br />
Vääristä kategorioista voi<br />
ilmoittaa valmistajalle muuta-<br />
64 TIETOKONE kesä-heinäikuu 2005<br />
suotimen suorituskyvyn kattoa.<br />
Suodatuksen tehokkuutta kokeiltiin<br />
käsityönä. Www-rajoitusten<br />
kieltämään sisältöön pääsi käsiksi<br />
kaikkien ratkaisujen suojista<br />
ahkeralla hakukoneiden käytöllä.<br />
Internetin dynaamisen luonteen<br />
takia ainoa vedenpitävä tapa<br />
sisällönrajoitukseen on vain ennaltamäärättyjen<br />
resurssien salliminen.<br />
Painopiste<br />
joustavuudessa<br />
Tuotteiden arvioinnissa päähuomio<br />
kiinnitettiin web-suodatusominaisuuksiin.<br />
Arvosanaa<br />
korottivat joustavat mahdollisuu-<br />
Painoarvo Websense Surf Control ISS Proventia Puresight<br />
Web-suodatusominaisuudet<br />
35 % 9 9 8 6<br />
Muut ominaisuudet 20 % 9 8 7 7<br />
Raportointi 20 % 9 9 8 7<br />
Käyttöönotto <strong>10</strong> % 8 7 7 7<br />
Ylläpito 15 % 8 7 8 7<br />
Arvosana <strong>10</strong>0 % 8,8 8,3 7,7 6,7<br />
Ominaisuudet on pisteytetty asteikolla 4–<strong>10</strong>. Arvosana on laskettu painotettuna<br />
keskiarvona. Tuotteen hinta ei ole vaikuttanut sen saamiin pisteisiin.<br />
Websense<br />
kertoo käyttäjien<br />
kiinnostuskohteet.<br />
malla hiirenheilautuksella. Kaikissa<br />
sovelluksissa ylläpito voi<br />
määrätä listoihin poikkeuksia ja<br />
lisärajoituksia.<br />
Tuotteiden amerikkalaisen<br />
alkuperän näkee kategorioista<br />
ja dokumentaation viittauksista<br />
kalliisiin oikeudenkäynteihin.<br />
Vahvasti politisoituneet ja<br />
runsaasti kiistoja herättäneet<br />
abortti- ja huumeaiheet ovat<br />
näkyvästi esillä.<br />
Pahimmat toran<strong>tuo</strong>ttajat on<br />
Websensessä hajautettu neutraalien,<br />
kannattajien ja vastustajien<br />
ryhmiin. Surf Control<br />
puolestaan lokeroi abortin sukupuolivalistuksen<br />
alaisuuteen,<br />
kun Proventiassa raskauden<br />
LABS<br />
HINTA/LAATU LAITTEET<br />
arvosana<br />
<strong>10</strong><br />
9<br />
8<br />
7<br />
6<br />
5<br />
4<br />
0 <strong>10</strong>00 2000 3000 4000 5000<br />
hinta, euroa<br />
Hinta-laatusuhteeltaan parhaat ohjelmat sijoittuvat vasemmalle ylös.<br />
Hintatietona on käytetty sadan käyttäjän lisenssin hintaa.<br />
det sisällön luokkajakoon ja kyky<br />
rajoitusten kiertämiseen sala sanan<br />
tai kiintiön perusteella.<br />
Muut ominaisuudet sisältävät<br />
huijaussivujen ja mainosten<br />
sekä tiedostonjako- ja jutustelusovellusten<br />
käytön rajoittamisen<br />
toiminnot sekä kaistanhallinnan<br />
toiminnot.<br />
Raportoinnin pisteet on annettu<br />
hallinta- ja raportointityökalujen<br />
käyttöliittymän tehokkuuden<br />
ja työkalujen ominaisuuksien<br />
mukaan. Arvosanaa korottivat<br />
keskeyttäminen sijoittuu lääketieteen<br />
alle. Puresight ei lokeroi<br />
raskauden keskeyttämistä lainkaan.<br />
Hienojakoisuus tulee tarpeeseen,<br />
sillä muutoin mielekkään<br />
suodatuspolitiikan laatiminen<br />
muuttuu haastavaksi. Esimerkiksi<br />
Puresightin kanta nakuilun<br />
suodattamiseen on yksioikoinen:<br />
Adult-kategoriaan luokitellaan<br />
yhtä lailla uimapukukuvastot<br />
kuin huoria välittävät<br />
sutenöörisivustotkin.<br />
Kun pääsy<br />
resurssiin estetään,<br />
käyttäjä<br />
saa ilmoituksensensuroinnista.<br />
Surf<br />
Controlin<br />
ilmoitus on<br />
Proventiassa<br />
kiellettyjen<br />
sivujen käytön voi<br />
sallia erikseen<br />
pyydettävällä<br />
luvalla.<br />
Puresight<br />
Websense<br />
Surf Control<br />
ISS Proventia<br />
valmiit mallipohjat ja mahdollisuudet<br />
suorittaa tiedon louhintaa<br />
lokeista.<br />
Käyttöönotto on pisteytetty järjestelmän<br />
asennuksen ja perustason<br />
suodatuspolitiikan luonnin ja<br />
voimaansaattamisen vaatiman<br />
työmäärän perusteella.<br />
Ylläpidon arvosana kertoo toimivaan<br />
järjestelmään tehtävien<br />
muutosten aikaansaamisen vaatimuksista<br />
ja hallintakäyttöliittymän<br />
ominaisuuksista.<br />
Bit Torrentin<br />
käyttökiellosta<br />
kerrotaan Windowsin<br />
Messenger -palvelun<br />
avulla.<br />
tylyin, sillä se koostuu pelkästä<br />
pääsy kielletty -ilmoituksesta.<br />
Websense, Puresight ja Proventia<br />
kertovat myös kieltoperusteen<br />
ja tarjoavat käyttäjälle linkin<br />
väärästä kiellosta kertomiselle.<br />
Websensen ja Proventian<br />
käyttäjät voivat kiertää rajoitukset<br />
tapauskohtaisesti salasanan<br />
avulla, tai viihdekiintiön avulla.<br />
Laki ja lokit<br />
Pelkkä rajoituspolitiikka ja tekninen<br />
kieltojärjestelmä eivät
Websensen hallintasovellus vaatii runsaasti ruututilaa.<br />
riitä tehokkaan rajoittamisen<br />
toteuttamiseen. Verkon tilannetta<br />
on kyettävä seuraamaan.<br />
Ovatko käyttäjät kiinnostuneet<br />
rajoitetusta materiaalista tai<br />
yritetäänkö suojauksia kiertää<br />
aktiivisesti? Miten hyvin rajoitukset<br />
suodattavat liikennettä?<br />
Onko suodatuksella mitään vaikutusta?<br />
Kysymyksiin vastaaminen<br />
vaatii suodatusjärjestelmältä<br />
riittävät lokitoiminnot.<br />
Käytön seuraaminen tapahtuu<br />
rajoitusjärjestelmien lokien<br />
avulla. Sensuurisovellukset kirjaavat<br />
tietokantaan joko kaikki<br />
pyynnöt tai ainoastaan pääsynestot.<br />
Lokien avulla voidaan<br />
muodostaa hyvinkin kattava kuva<br />
yksittäisen käyttäjän toimista,<br />
sillä kaikki vertailujoukon<br />
järjestelmät kykenevät tunnistamaan<br />
käyttäjät. Tunnistuskeinoja<br />
ovat sisäisten käyttäjälistojen<br />
VERKON KÄYTÖN RAJOITTAMINEN ■■■<br />
ohella mac- ja ip-osoitteet sekä<br />
hakemistopalvelut aina nt -toimialueista<br />
Active Directoryyn<br />
ja ldap-protokollaa tukeviin järjestelmiin.<br />
Koska lokit muodostavat<br />
henkilörekisterin, on ylläpidon<br />
tiedotettava sen olemassaolosta<br />
käyttäjille, ja huolehdittava<br />
järjestelmän asiallisesta suojauksesta.<br />
Lokitietoja ei myöskään<br />
saa käyttää muuhun kuin<br />
käyttäjille ilmoitettuun tarkoi-<br />
tukseen. Lisätietoja rekisterinpitäjän<br />
velvoitteista saa tietosuojavaltuutetulta<br />
(www.tietosuoja.<br />
fi). Surf Controlissa on erillinen<br />
Privacy Edition -toimitila, jonka<br />
käyttöönotto riisuu automaattisesti<br />
lokeista tunnistetiedot.<br />
Parhaat raportointiominaisuudet<br />
ovat Websensessä ja Surf<br />
Controlissa. Valmiita raporttipohjia<br />
on niin liikenteen luokittelulle<br />
kuin mahdollisille riskeillekin.<br />
Myös arviot vapaa-ajan<br />
Surf Controlin huomio herpaantuu ajoittain, sillä jotkut kielletyt sivut avautuvat<br />
osittain.<br />
Tuote ISS Proventia Web Filter 2.2 Puresight Content Filtering 4.6 Surf Control Web Filter 5.0 Websense Enterprise 5.5 Smart Filter<br />
Valmistaja Internet Security Systems Pure Sight Surf Control Websense Secure Computing<br />
http:// www.iss.net www.puresight.com www.surfcontrol.com www.websense.com www.securecomputing.com<br />
Maahan<strong>tuo</strong>ja Securesoft Oy, Nordic Lan & Wan Securesoft Oy Pc protech, Oy Surfin Ab Securesoft Oy Pointsec Finland Oy<br />
Puhelin (09) 4765 0680 / (09) 4243 5555 (09) 4765 0680 020 730 3060 / 044 367 3674 (09) 4765 0680 (09) 565 7670<br />
http://<br />
Hinta<br />
www.securesoft.fi www.lanwan.fi www.securesoft.fi www.pcprotech.fi www.surfinsecurity.com www.securesoft.fi www.pointsec.fi<br />
25 käyttäjää 1 342 € O 1 537 € O O<br />
50 käyttäjää 2 074 € 1 458 € 2 050 € 1 605 € 1 289 €<br />
<strong>10</strong>0 käyttäjää 3 050 € 2 430 € 3 490 € 2 674 € 2 085 €<br />
Ylläpito / vuosi<br />
Alustat<br />
<strong>10</strong>0 % 35 % 25 % <strong>10</strong>0 % <strong>10</strong>0 %<br />
Windows 2000 ● O ● ● ●<br />
Windows 2003 ● O ● ● ●<br />
Microsoft Proxy Server O ● ● ● ●<br />
Microsoft ISA Server ● ● ● ● ●<br />
Check Point FW-1 O ● ● ● ●<br />
Cisco CE O O ● ● ●<br />
Bluecoat O O ● ● ●<br />
Squid O ● O ● ●<br />
Novell Bordermanager O O ● O O<br />
Nokia IPSO O O O ● O<br />
Inktomi<br />
Ryhmät<br />
O O O ● O<br />
Active Directory ● ● ● ● ●<br />
Edirectory ● ● ● ● ●<br />
LDAP<br />
Suodatukset<br />
● ● O ● ●<br />
Www-sivustojen kategoriat 58 <strong>10</strong> 45 89 62<br />
Protokollat O O ● ● ●<br />
VBS O O O ● O<br />
Java Applet O O O ● O<br />
Ponnahdusikkunat O O O ● ●<br />
Mainokset O O O ● O<br />
Evästeet O O Enterprise Threat Shield ● O<br />
Streaming Media O O Enterprise Threat Shield Premium Group ●<br />
Pikaviestimet O O Enterprise Threat Shield Premium Group ●<br />
Haittaohjelmat, osoiteharhautukset O O Enterprise Threat Shield Premium Group O<br />
P2P O O Enterprise Threat Shield Premium Group O<br />
Muuta Enterprise Threat Shield hinnat: Premium Group hinnat: Ratkaisutoimittajina myös<br />
25 käyttäjää 1 922€, 50 käyttäjää 534 €, Forte Netservices Oy ja<br />
50 käyttäjää 2 562€,<br />
<strong>10</strong>0 käyttäjää 4 362€.<br />
<strong>10</strong>0 käyttäjää 1 070 €. ATEA Finland Oy<br />
Smart Filter -ohjelmisto ei ollut mukana vertailussa, vaan sitä kokeiltiin vaihtoehtona esitellyn Bluecoat-välityspalvelimen lisävarusteena.<br />
● = Kyllä O = Ei<br />
kesä-heinäikuu 2005 TIETOKONE 65
■■■VERTAILU<br />
■ VAIHTOEHTO<br />
Sinitakki portsariksi<br />
Valmispalvelimena verkkoon asennettavan<br />
suodatusratkaisun etuja<br />
ovat helppo käyttöönotto ja <strong>tuo</strong>tteistettu<br />
kokonaisuus. Bluecoat SG<br />
400 on yhden yksikön korkuinen<br />
laite, joka on mitoitettu 150 käyttäjän<br />
tai 2 Mbit/s symmetrisen<br />
internet-liittymän tarpeisiin.<br />
Bluecoatin välityspalvelimessa<br />
on kaksi kuparista <strong>10</strong>0 Mbit/s ethernet-liitintä,<br />
joten sen voi asentaa<br />
useimpiin verkkoihin suoraan.<br />
Laitteen voi kytkeä joko läpikulkutilaan<br />
tai yksittäislaitteeksi. Ensinmainitussa<br />
tilassa kaikki liikenne<br />
kulkee fyysisesti laitteen lävitse.<br />
Jälkimmäisessä vaihtoehdossa<br />
Bluecoatille ohjataan vain haluttu<br />
liikenne esimerkiksi välityspalvelin-<br />
tai palomuuripolitiikan avulla.<br />
Ominaisuuksiltaan SG 400 on<br />
varsin monipuolinen laite. Se voi<br />
toimia ssl-yhteyksien päätepisteenä,<br />
suorittaa kaistanhallintaa eri<br />
protokollille, suodattaa selailuliikenteestä<br />
mainos- ja ponnahdus-<br />
käytön <strong>tuo</strong>mista kustannuksista,<br />
suodattamisen säästämästä<br />
työajasta sekä siirrettyjen tietomäärien<br />
luokittelut syntyvät<br />
kaksikon välineillä nopeasti.<br />
Puresightin selainpohjainen<br />
käyttöliittymä on joukon kömpelöin.<br />
Raporttien tarkastelu<br />
vaatii liikkumista edes takaisin<br />
html-lomakesivuilla, ja kaikki<br />
asetukset nollaantuvat siirtymien<br />
välillä. Puresightin ja Proventian<br />
raporttien tietosisältö<br />
ISS Proventia Web Filter<br />
2.2<br />
Tietoturva<strong>tuo</strong>tteita valmistavan<br />
ISS:n Proventia-perheeseen kuuluvaa<br />
sisällönsuodatinta kutsutaan<br />
66 TIETOKONE kesä-heinäikuu 2005<br />
ikkunoita ja haittaohjelmia.<br />
Java- ja active<br />
x -komponentit voidaan<br />
myös raakata<br />
pois.<br />
Sisällön suodattamisen<br />
tarpeita ajatellen valmistajan<br />
oman mustan listan lisäksi<br />
laitteeseen voi asentaa Websensen,<br />
Smartfilterin, Surf Controlin,<br />
Intersafen tai Proventian listat.<br />
Kokeilimme laitetta Smartfilterin<br />
suodattimella. Asentaminen oli<br />
helppoa, mutta suodatuspolitiikan<br />
luominen ei ensin ollut aivan intuitiivista.<br />
Toimintalogiikan selviämisen<br />
jälkeen rajoitusten luonti oli<br />
suoraviivaista.<br />
Microsoftin, Yahoon ja AOL:n<br />
pikaviestimien tuen avulla ohjelmia<br />
voidaan kontrolloida tehokkaasti.<br />
Multimedian kuljetukseen<br />
tarkoitetut protokollat (streaming<br />
protocol) voidaan joko kuristaa<br />
tai rajata pois kokonaan. Perusversiossa<br />
tuetaan quicktimea,<br />
rajoittuu perustasolle, eikä niissä<br />
ole mahdollisuuksia pureutua<br />
syvälle havaintoihin.<br />
Sopivimman sisällönrajoittimen<br />
valinta vaatii tarpeiden<br />
kartoitusta ja myös käyttäjien<br />
kuulemista. Mikäli vaatimukset<br />
painottuvat www-suodatukseen,<br />
kaikki <strong>tuo</strong>tteet ovat kelpo<br />
ratkaisuja. Laajennettuina Websense<br />
ja Surf Control ovat vaihtoehtoja<br />
myös vertaisverkkojen<br />
ja jutustelun torppaamiseen.<br />
Surf Controlin<br />
tapaan yksinkertaisesti<br />
Web Filteriksi.<br />
Suodattaminen<br />
voidaan<br />
toteuttaa<br />
kolmella eri<br />
tavalla. Internettiinsuunnatut<br />
pyynnöt<br />
voidaan ohjata välityspalvelimen<br />
kautta icap-protokollalla suodattimelle,<br />
Proventia voidaan integroida<br />
suoraan välityspalvelimeen tai<br />
Proventiaa voidaan käyttää sellaisenaan<br />
välityspalvelimena.<br />
Suodattaminen perustuu mus-<br />
mms- ja rtsp-protokollia. Sisällön<br />
voi ohjata myös virustarkistukseen.<br />
Erikoisuutena Bluecoat osaa välittää<br />
kertaalleen puhtaaksi havaitun<br />
tiedoston käyttäjille välimuististaan<br />
kierrättämättä sitä uudestaan virustarkistuksen<br />
kautta.<br />
Käyttäjien hallinta voidaan tehdä<br />
sisäisesti tai olemassaolevien<br />
järjestelmien avulla. SG 400 tukee<br />
NT-toimialueita, ldap-, Radius-, Active<br />
Directory-, edirectory- ja Sun<br />
One -hakemistopalveluja.<br />
Bluecoatin hallintaan voi<br />
käyttää ssh-yhteyttä tai selainta.<br />
Käyttöliittymä perustuu java-sovelmiin,<br />
joiden käyttäminen on melko<br />
hidasta. Vastapainona sovelmien<br />
avulla toteutetun käyttöliittymän<br />
toiminnallisuudet ovat www-sivuja<br />
Suodatustehokkuus on kaikilla<br />
ratkaisuilla vähintään kohtuullinen,<br />
vaikkei yksikään ole<br />
Modulaarinen Websense Enterprise on monipuolinen ja hyvin toimiva<br />
ratkaisu verkon käytön rajoittamiseen. Raportointitoiminnot ovat<br />
kattavat, ja <strong>tuo</strong>tteen hallintasovellus on joustava.<br />
Arvosana + Käyttöliittymä<br />
7,7 – Vain www-suodatus, suppeat raportit<br />
tan listan lisäksi tekoälyyn. Proventian<br />
sisällön analysointitekniikka<br />
käyttää bayesiläisiä <strong>toden</strong>näköisyysmalleja<br />
sekä merkkien tunnistusta<br />
arvioidakseen sisällön tyypin.<br />
Sisältökategorioita alaluokkineen<br />
on hieman alle 60. Rajoitettuihin<br />
kategorioihin pääsyyn voidaan<br />
määritellä poikkeuksia passlock<br />
-toiminnon avulla, jonka avulla tietyt<br />
käyttäjät voivat kiertää eston.<br />
Proventian hallintaliittymä on<br />
yksittäinen Windowsin mmc-hallintaliittymän<br />
oloinen sovellus.<br />
Kaikki säädöt ja raporttitoiminnot<br />
on koottu samaan sovellukseen.<br />
Käyttöliittymä on toteutettu selkeästi<br />
ja sulavasti. Järjestelmän<br />
monipuolisemmat ja joustavammat.<br />
Raportointiominaisuudet ovat<br />
hyvät.<br />
Bluecoat SG 400 on kattava<br />
kokonaisratkaisu internet -yhteyden<br />
hallintaan. Monipuolisten<br />
ominaisuuksien vastapainoksi kokoonpano<br />
on hintavahko vaihtoehto<br />
pienten ja keskisuurten yritysten<br />
verkon vartijaksi.<br />
■ Bluecoat SG 400<br />
Hinta: Blue Coat Proxy SG 400-0<br />
(50–200 käyttäjälle), noin 4300 €<br />
Valmistaja: Blue Coat Systems,<br />
www.bluecoat.com<br />
Lisätietoja: Securesoft Oy,<br />
(09) 4765 0680, www.securesoft.fi<br />
Lyhyesti: Valmispalvelin sisällön<br />
suodattamiseen. Tukee useiden<br />
valmistajien suodatuslistoja.<br />
täysin vedenpitävä. Sopivan suodatuspolitiikan<br />
määrittely on välineen<br />
valintaa tärkeämpää. TK<br />
■ Websense Enterprise 5.5<br />
heikkouksina ovat raporttien vähäisyys<br />
Websenseen ja Surf Controliin<br />
verrattuna sekä kykenemättömyys<br />
vertaisverkkojen ja jutustelusovellusten<br />
käytön rajoittamiseen.<br />
■ ISS Proventia Web Filter<br />
2.2<br />
Hinta: 3 050 € (<strong>10</strong>0 käyttäjää)<br />
Valmistaja: Internet Security Systems,<br />
www.iss.net<br />
Lisätietoja: Securesoft Oy,<br />
www.securesoft.fi, p. (09) 4765 0680,<br />
Nordic Lan & Wan, www.lanwan.fi,<br />
p (09) 4243 5555<br />
Lyhyesti: Tavanomainen web-sisällönsuodatin<br />
tekoälyn ja sulkulistan voimin.
Puresight Content<br />
Filtering 4.6<br />
Vertailujoukossa ainoana Puresight<br />
vaatii alustakseen joko<br />
Surf Control Web Filter<br />
5.0<br />
Aiemmin Super Scout -nimellä tunnetun<br />
suodatusohjelman nimi on<br />
vaihdettu Web Filteriksi. Yrityksen<br />
<strong>tuo</strong>teperhe sisältää www-suoda-<br />
Websense Enterprise<br />
5.5<br />
Protokolla-analysaattorina toimiva<br />
Websense on vertailujoukon monipuolisin<br />
<strong>tuo</strong>te. Valmistajan sivulta<br />
vä li tys palvelimen tai<br />
pa lomuurin. Tuettujen<br />
ratkaisujen joukko on<br />
suppeahko, mutta tarjolla<br />
on myös Fedora Core<br />
2 -Linuxin varaan koostettu<br />
referenssitoteutus.<br />
Testikäytössä Puresightin<br />
alustana käytettiin Microsoftin<br />
ISA Server 2004<br />
-palomuuria.<br />
Puresightin hallinta<br />
tapahtuu yksinomaan selaimella.<br />
Perlillä toteutettu muutamia<br />
ponnahdusikkunoita hyödyntävä<br />
käyttöliittymä on keveähkö.<br />
Valikot koostuvat päätasoista ja<br />
muutamista kategoriakohtaisista<br />
tuksenohella välineitä<br />
roskapostien<br />
ruotimiseen,<br />
vertaisverkkojen,pikaviestinten<br />
ja<br />
vakoiluohjelmienrajoittamiseen.<br />
Surf Controlin<br />
järjestelmä asennetaan Websensen<br />
tapaan protokolla-analysaattoriksi<br />
lähelle verkon ulkoreunaa.<br />
Asiattoman liikenteen pysäyttäminen<br />
tapahtuu väärennettyjen<br />
katkaisusanomien luonnilla.<br />
Vertaisverkkoihin ja pikaviesti-<br />
saatavilla<br />
olevassa<br />
esittelyversiossa<br />
on<br />
runsaasti<br />
lisäosia,<br />
joiden lisääminen<br />
perusversioon nostaa<br />
kokonaisratkaisun hintaa.<br />
Websensen perusversio suodattaa<br />
ainoastaan www-sivuja.<br />
Premium Groups -laajennuksen<br />
avulla voidaan rajoittaa vertaisverkkojen<br />
ja jutustelusovellusten<br />
VERKON KÄYTÖN RAJOITTAMINEN ■■■<br />
Arvosana + Helppokäyttöinen<br />
6,7 – Käyttöliittymä, niukat kategoriat, vain web-suodatus<br />
alaosioista. Liittymässä käytetään<br />
sekaisin laajennettavia puurakenteita<br />
ja välilehtiä.<br />
Musta lista ei ole Puresightin<br />
suodatuksen ytimenä, vaan järjestelmä<br />
nojaa tekoälyyn. Ylläpito voi<br />
parantaa osumatarkkuutta mustan<br />
tai valkean listan lisäämisellä.<br />
Järjestelmällä voi myös rajoittaa<br />
tiedostojen kopiointia. Toiminta<br />
perustuu tietyn tiedostopäätteen<br />
kieltämiseen, joten varsinaiseksi<br />
kaistanhallinnaksi toimintaa ei voi<br />
kutsua.<br />
Kokonaisuutena Puresight vaikuttaa<br />
kotitekoiselta ratkaisulta.<br />
Suodatuskategorioiden vähyys<br />
rajoittaa järkevän käyttöpolitiikan<br />
Arvosana + Raportointi, laajennusmahdollisuudet<br />
8,3 – Käyttöliittymä<br />
miin Surf Controlin perus<strong>tuo</strong>te ei<br />
pure. Niiden torjunnan voi toteuttaa<br />
Enterprise Threat Shield -laajennusosalla.<br />
ETS-agentti asennetaan<br />
valvottaviin työasemiin, joissa<br />
se seuraa käyttäjien suorittamia<br />
sovelluksia ja pakottaa politiikan<br />
noudattamiseen.<br />
Surf Controlin raportit luodaan<br />
oletusarvoisesti pdf-muotoon. Siistit<br />
ja selkeät raportit ovat vakuuttavan<br />
näköisiä. Valmiita raporttipohjia<br />
on kymmeniä. Havaintoihin<br />
on mahdollista tutustua lähemmin<br />
kerran vuorokaudessa ajetun analyysin<br />
jälkeen.<br />
Tuotteen heikkoutena on käyttöliittymän<br />
hajanaisuus. Järjestelmän<br />
Arvosana + Monipuolinen, laajennettavuus<br />
8,8 – Hajanainen käyttöliittymä<br />
käyttämistä. Laajennus lisää suotimeen<br />
myös tuen huijaus- ja ajantapposivustojen<br />
ruotimiselle. Surf<br />
Controlin tapaan Websense tukee<br />
agenttisovellusta, jolla voidaan rajoittaa<br />
sovellusten suorittamista<br />
työasemissa.<br />
Websensen dokumentaatio<br />
edustaa testijoukon asiallisinta<br />
päätä neutraalin sävynsä ansiosta.<br />
Raportointijärjestelmä tarjoaa<br />
monipuoliset välineet havainnollisten<br />
diagrammien ja taulukoiden<br />
luomiseksi. Tarjolla on niin suodatustehokkuutta<br />
kuin järjestelmän<br />
synnyttämää säästöä tietoliikenteessä<br />
ja työajassa.<br />
Hallintajärjestelmä jakaantuu<br />
rakentamista. Raporttien tietosisältö<br />
on riittävä, mutta kyselyjen<br />
luonti järjestelmän omilla välineillä<br />
on kömpelöä. Muista ratkaisuista<br />
poiketen lokitiedot tallennetaan<br />
vapaan koodin hankkeena kehitettyyn<br />
Mysql -tietokantaan.<br />
■ Puresight Content Filtering<br />
4.6<br />
Hinta: 2 430 € (<strong>10</strong>0 käyttäjää)<br />
Valmistaja: Pure Sight,<br />
www.puresight.com<br />
Lisätietoja: Securesoft Oy,<br />
www.securesoft.fi, p. (09) 4765 0680<br />
Lyhyesti: Tekoälyyn luottava<br />
web-suodatin.<br />
hallinta vaatii niin Java-sovelmia,<br />
tavallisia selainikkunoita kuin perinteisiä<br />
Windows-sovelluksiakin.<br />
Kokonaiskuvan muodostumisen<br />
jälkeenkin järjestelmän asetusten<br />
muokkaaminen <strong>tuo</strong>ttaa hämmennystä,<br />
sillä yksittäisen toiminnon<br />
etsiminen voi vaatia paljon aikaa.<br />
■ Surf Control Web Filter 5.0<br />
Hinta: 3 490 € (<strong>10</strong>0 käyttäjää)<br />
Valmistaja: Surf Control,<br />
www.surfcontrol.com<br />
Lisätietoja: Pc protech, www.pcprotech.<br />
fi, p. 020 730 3060, Oy Surfin Ab,<br />
www.surfinsecurity.com,<br />
p. 044 367 3674<br />
Lyhyesti: Monipuolinen suodatinsovellus<br />
monikäyttöisiin verkkoihin.<br />
kolmeen osaan. Sääntöjen luonti<br />
tapahtuu graafisella työkalulla ja<br />
raporttien luonti omalla välineellään.<br />
Lisäksi suotimen toimintaa<br />
voi seurata selainpohjaisella ratkaisuilla.<br />
Kokonaisuus on selkeämpi<br />
kuin Surf Controlissa, muttei<br />
yhtä hyvä kuin Proventiassa.<br />
■ Websense Enterprise 5.5<br />
Hinta: 2 674 € (<strong>10</strong>0 käyttäjää)<br />
Valmistaja: Websense,<br />
www.websense.com<br />
Lisätietoja: Securesoft Oy,<br />
www.securesoft.fi, p. (09) 4765 0680<br />
Lyhyesti: Erinomaisilla raportointivälineillä<br />
varustettu sisällönsuodatin.<br />
kesä-heinäikuu 2005 TIETOKONE 67
■ ■ ■<br />
Laitteita vai ohjelmia?<br />
Yrityksen konehuoneesta, erityisesti<br />
sen laitekehikosta tulevat ensimmäiseksi<br />
mieleen palvelimet, massamuistiyksiköt<br />
ja runkokytkimet, joilla sovellukset<br />
ajetaan ja tiedot säilytetään<br />
ja siirretään.<br />
Samaan kehikkoon on kuitenkin ilmaantunut<br />
myös paljon erikoistuneita<br />
laitteita, joiden moninaisuutta on<br />
vaikea kuvata yhdellä sanalla. Palomuuri<br />
tai kuormantasain pakataan<br />
mielellään omaan yhden yksikön korkuiseen<br />
laitteeseensa, jota kuvaamaan<br />
on aina niin täsmälliseen englannin<br />
kieleen vakiintunut termi ”appliance”.<br />
Termin sanakirjakäännös on banaalisti<br />
”laite” tai ”koje”. ”Home appliance”<br />
on suomeksikin kodinkone,<br />
mutta tietoteknisille laitteille vastaavaa<br />
yksiselitteistä termiä ei ole, ehkä<br />
siksi, että ”tietokone” on jo varattu.<br />
Puhutaanpa siis tällä kertaa ”erillislaitteista”.<br />
Palvelimen rooli kutistuu<br />
Tietotekniikka on usein kehittynyt siten,<br />
että uudet ideat ja konseptit ohjelmoidaan<br />
ja testataan ensin yleiskäyttöisillä<br />
tietokoneilla, joille on saatavana<br />
laajin valikoima sovelluskehitysvälineitä.<br />
Aikaa myöten hyödyllisimmiksi<br />
osoittautuneet rutiinit eriytyvät itsenäisiksi<br />
moduuleikseen, jotka siirretään<br />
syrjään kuormittamasta varsinaisia<br />
sovelluksia ajavaa suoritinta.<br />
Esimerkiksi moderni pc:n lähiverkkosovitin<br />
tai näytönohjain ajaa pitkät<br />
pätkät ohjelmakoodia, joka takavuosina<br />
majaili laajennuskortin ajurilla<br />
tai käyttöjärjestelmän kirjastossa.<br />
Lisäkorteilta laitemoduulit ovat<br />
komponenttien pienentyessä ja integrointiasteen<br />
kasvaessa siirtyneet lopulta<br />
pc:n emolevylle tai jopa prosessorin<br />
piirisarjalle.<br />
Verkon konehuoneessa tilanne on<br />
toinen. Vaikka palvelinten komponenteissa<br />
toteutuu sama kehityskulku<br />
kuin työasemienkin, se ei ole<br />
johtanut palvelinten roolin laajenemiseen,<br />
pikemminkin päinvastoin.<br />
Esimerkiksi massamuistit ovat siirtyneet<br />
itsenäisiksi yksiköikseen, joihin<br />
palvelimet pitävät yhteyttä joko lähiverkon<br />
tai erityisen tallennusverkon<br />
avulla. Sama pätee ohjelmakoodiin,<br />
jonka suorittaminen siirtyy enenevässä<br />
määrin palvelimista erillislaitteisiin.<br />
Palomuurit tiennäyttäjinä<br />
1990-luvulla suurin osa palomuureista<br />
toimi sovelluksina yleiskäyttöisissä<br />
tietokoneissa, joiden käyttöjärjestelmänä<br />
oli useimmiten jokin<br />
Unixin versio. Palomuurin ylläpito<br />
vaati syvällistä asiantuntemusta sekä<br />
käyttöjärjestelmästä että tcp/ip-liikenteestä<br />
ja tarjosi järjestelmän ylläpitäjälle<br />
näytön paikan guruluokassa.<br />
Moni yritys ulkoisti tehtävän suosiolla<br />
jollekin kovamaineiselle tietoturva-<br />
PERTTI HÄMÄLÄINEN • PIIRROS: MARIKA SLADE<br />
Ohjelmistotalojen veristä kilpailua vähemmälle huomiolle on jäänyt<br />
laite- ja ohjelmistopohjaisten ratkaisujen välinen kisa, jossa rauta<br />
on voittamassa softan.<br />
alan palveluyritykselle.<br />
Palomuurivastaavan haasteena ei<br />
ollut vain toimivan ja aukottoman<br />
säännöstön luominen, vaan myös palomuurisovelluksen<br />
alustan tietoturvasta<br />
huolehtiminen. Käyttöjärjestelmän<br />
turvallinen konfigurointi ja ohjelmistopaikkauksien<br />
pitäminen ajan<br />
tasalla vaativat tarkkaa työtä ja asiantuntemusta.<br />
Valmistajien kannalta vaikeasti ylläpidettävä<br />
ympäristö tarkoitti usein<br />
huonosti myyvää <strong>tuo</strong>tetta. Varsinkin<br />
internetiin joukolla kytkeytyvät pienyritykset<br />
olivat palomuurivalmistajille<br />
ongelmallisia asiakkaita. Ratkaisu<br />
löytyi valmiiksi asennetuista erillislaitteista.<br />
Markkinoille alkoi tulvia erityisiä<br />
palomuurilaitteita, joihin asennetun<br />
palomuuriohjelmiston alustana sykki<br />
”kovennettu” versio käyttöjärjestelmästä.<br />
Kovennus merkitsi muun<br />
muassa tunnettujen tietoturva-aukkojen<br />
tukkimista sekä tarpeettomien<br />
prosessien ja palveluiden poistamista.<br />
”Vaikeasti<br />
ylläpidettävä<br />
ympäristö<br />
tarkoitti usein<br />
huonosti<br />
myyvää<br />
<strong>tuo</strong>tetta.”<br />
kesä-heinäkuu 2005 TIETOKONE 69<br />
kytkentöjä
kytkentöjä ■<br />
”Laitteista on<br />
helpompi<br />
periä<br />
rasvaisia<br />
hintoja kuin<br />
ohjelmalisensseistä.”<br />
Valmistajan tarjoaman tuen tarve<br />
pieneni, kun epävakaan ympäristön<br />
aiheuttamat ongelmat poistuivat palomuuriohjelmalta.<br />
Kun laitteen<br />
omistaja pääsi muuttamaan vain perusasetuksia<br />
ja kirjoittamaan sääntöjä,<br />
tietoturvankin taso parani.<br />
Vähäinen ei myöskään ollut etu,<br />
jonka stabiili ohjelmistokoonpano ja<br />
asetusten joukko tarjosi ohjelmiston<br />
ylläpidolle. Microsoftia pienemmilläkin<br />
resursseilla varustettu ohjelmistotalo<br />
pystyy nyt lähettämään toimivat<br />
päivityspaketit laitteille, joiden varusohjelmia<br />
käyttäjät eivät pääse peukaloimaan.<br />
Tietoturvaa ilman<br />
erikoisosaamista<br />
Erillislaitteisiin viedyt palomuuriohjelmat<br />
saivat pian seuraa muista verkon<br />
reunalle sopivista turvatoiminnoista.<br />
Palvelunestohyökkäysten torjunta,<br />
vpn-ohjelmistot, virustorjunta<br />
ja muu sisällönsuodatus sopivat hyvin<br />
samaan laitteistoon. Tänään monen<br />
pienyrityksenkin internet-yhteyttä<br />
vahtii varsinainen tietoturvan monitoimilaite.<br />
Tietoturva<strong>tuo</strong>tteiden valmistajat<br />
huomasivat pian, että malli sopi myös<br />
monien sellaisten ohjelmistojen<br />
markkinointiin, joita olisi muuten<br />
vaikea saada kaupaksi.<br />
Esimerkiksi sähköpostipalvelimeen<br />
asennettava virustutka sopii suurelle<br />
yritykselle, jolla on palkkalistoillaan<br />
sähköpostisovellusten ja palvelinkäyttöjärjestelmien<br />
asiantuntijoita. Keskisuuri<br />
yritys asentaa mieluummin sähköpostin<br />
suodatuksen verkon reunal-<br />
70 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005<br />
■ ■ LAITTEITA VAI OHJELMIA?<br />
Tietoturvan erillislaitteiden markkinat<br />
Muut 40,9%<br />
Check Point 2,9%<br />
Symantec 4%<br />
Juniper <strong>10</strong>,6%<br />
Cisco 27,8%<br />
Nokia 13,9%<br />
Tietoturvan erillislaitteiden myynti Euroopassa kasvaa noin 30 % vuodessa. Viime vuoden<br />
viimeisellä neljänneksellä kaksi viidesosaa 140 miljoonan euron kokonaismarkkinasta oli<br />
hyvin pienten valmistajien hallussa.<br />
Lähde: IDC, 2005<br />
le erillislaitteeseen, jolloin postipalvelimen<br />
kuormituksesta ei tarvitse kantaa<br />
huolta. Samalla tavalla ja usein samalla<br />
laitteellakin hoituu kätevästi<br />
myös roskapostin torjunta.<br />
Erillislaite joka lähtöön<br />
Tietoturva-alan menestys on houkuttanut<br />
runsaasti seuraajia. Erillislaitteista<br />
on tullut mitä hedelmällisin<br />
uusien ohjelmistoideoiden ja -ratkaisujen<br />
koemarkkinointikenttä.<br />
Markkinoinnin kannalta malli on<br />
kätevä, koska ihminen ostaa mieluiten<br />
kouriintuntuvia <strong>tuo</strong>tteita. It-toiminnoista<br />
vastaavan on helpompi<br />
esitellä toimitusjohtajalle kehikkoon<br />
asennettua tunkeilijoiden torjuntakonetta<br />
kuin samaan tehtävään tarkoitettuja<br />
agentteja, jotka lymyävät<br />
palvelimissa ja reitittimissä.<br />
SSL-kiihdytinten tai kuormantasaajien<br />
myyminen palvelinten tai reitittimien<br />
lisätoiminnoiksi on paljon vaativampaa<br />
kuin verkkoon kytkettävän<br />
erillislaitteen kauppaaminen. ”Mitään<br />
jo asennettua ei tarvitse muuttaa” on<br />
it-myyntineuvottelijalle samaa kuin<br />
oven väliin työnnetty kengänkärki<br />
kiertävälle pölynimurikauppiaalle.<br />
Laitteista on myös helpompi periä<br />
rasvaisia hintoja kuin ohjelmalisensseistä.<br />
Niinpä tarjolla onkin jatkuvasti kasvava<br />
joukko erillislaitteita mitä mielikuvituksellisimpiin<br />
tarpeisiin. Löytääkö<br />
xml-muotoinen data verkossasi<br />
perille liian hitaasti? Hanki xmlkiihdytinlaite.<br />
Haluatko indeksoida<br />
tallennusverkostasi varmistusnauhoille<br />
siirtyvän tiedon? Tähänkin<br />
löytyy erillislaite.<br />
Haluatko keskittää salauspalvelut,<br />
avainten hallinnan tai vahvan käyttäjäntunnistuksen<br />
verkossasi? Usko<br />
tehtävät erillislaitteille. Etkö löydä tietoja<br />
yrityksesi verkosta? Jopa Googlen<br />
saa erillislaitteena. Onko palvelinten<br />
suorituskyky kohdallaan? Kytke verkkoon<br />
passiivinen erillislaite monitoroimaan<br />
liikennettä ja etsimään yli- ja<br />
alikuormitetut sovelluspalvelimet.<br />
Ei mikään viisastenkivi<br />
Kun erillislaitteista on tullut valtavirtaa,<br />
alkaa olla aika kyseenalaistaa konseptin<br />
yleispätevyys. Lopputuloksenahan<br />
yrityksen laitekehikossa makaa<br />
metrikaupalla erilaisia laitteita, joiden<br />
käyttöasteen tai kustannustehokkuuden<br />
mittaamiseen ei yleensä uhrata<br />
ajatustakaan.<br />
Erillistarpeisiin hankittujen laitteiden<br />
suorituskyky ja kapasiteetti saattaa<br />
vaihdella valtavasti. Mitä mahdollisuuksia<br />
erillislaitteen tehostamiseen<br />
on? Onko laitteen mukana saadulla<br />
ohjelmistolla lisenssi, joka voitaisiin<br />
siirtää tehokkaampaan malliin, vai<br />
onko ohjelmisto ostettava aina uudelleen<br />
laitetta päivitettäessä?<br />
Tietokantoja ja jopa valmissovelluksia<br />
myydään erillislaitteisiin paketoituina.<br />
Käyttäjäkohtaiset lisenssit ja<br />
asiakaskohtaiset räätälöinnit eivät tosin<br />
oikein sovellu erillislaitemalliin,<br />
jonka yksi perusidea on mahdollisimman<br />
pitkälle vakioidun laitteisto- ja<br />
ohjelmistopaketin massajakelu.<br />
Erillislaitteen rakentaminen standardin<br />
pc-palvelimen ja Linuxin varaan<br />
on helppoa. Kynnys markkinoille<br />
onkin matala, mikä näkyy pienten -<br />
ja yleensä lyhytikäisten - valmistajien<br />
lukuisuutena. Laitteen elinkaarikustannuksissa<br />
hintaetu laatuun panostavien<br />
valmistajien <strong>tuo</strong>tteisiin nähden<br />
on kuitenkin melko merkityksetön.<br />
Moni erillislaite jää helposti tarpeettomaksi,<br />
kun jokin uusi ratkaisu<br />
ottaa sen tehtävät hoitaakseen. Esimerkiksi<br />
erillislaitteella toteutetut salaus-<br />
ja suodatustoiminnot saattavat<br />
sisältyä reitittimen seuraavaan ohjelmaversioon,<br />
mutta erillislaitetta ei<br />
voi siirtää muuhun käyttöön yleiskäyttöisten<br />
tietokoneiden tapaan.<br />
Erillislaitteilla on paikkansa. Niiden<br />
hankinta ei kuitenkaan ole erilliskysymys,<br />
vaan yritysverkko on aina<br />
nähtävä ja suunniteltava kokonaisuutena.<br />
TK
antti aromaa<br />
Tiedon kaatopaikka<br />
Kaikissa tietokoneita käyttävissä yhteisöissä lähestytään<br />
samaa ongelmaa suunnasta jos toisestakin – dataa<br />
kertyy liikaa. Digitaalisen tallentamisen helppous<br />
ja näennäinen halpuus pahentavat tilannetta hurjalla<br />
vauhdilla. Jo muutaman hengen yrityksissä tuskaillaan<br />
satojen gigatavujen tai jopa teratavun tietomassojen<br />
tallennuksen ja varmistuksen parissa.<br />
Tiedon tai pikemminkin datan kerääminen on<br />
tyypillistä tietokoneille. Tietokannoissa riiputetaan<br />
mukana yrityksen koko historia sovelluksen käyttöönotosta<br />
alkaen, käyttäjät säilövät kaikki vanhat<br />
tarjouskirjeet ja muut dokumentit tunnollisesti ainakin<br />
kahteen paikkaan ja sähköpostit säästetään<br />
viimeistä nigerialaiskirjettä myöden visusti. Kaiken<br />
kukkuraksi tiedon käytöstä kirjoitetaan lokia ”ikuisesti”<br />
säilytettäväksi.<br />
Tieto luokkiin<br />
Parhaassa tapauksessa tieto saadaan hallintaan jo ennen<br />
sen syntymistä ja ympäristön perustamista. Ennen<br />
ensimmäisen oikean käyttäjän kirjautumista on<br />
rakennettu säännöt syntyvän tiedon tallennuspaikoista,<br />
luokittelusta, poistamisesta ja vastuullisesta<br />
omistajasta. Luokittelussa on hyvä erotella sovellusten<br />
tietokantoihin kirjoittama data käyttäjien luomista<br />
tiedostoina tallennetuista dokumenteista. Sähköpostit<br />
voidaan käsitellä erillisenä kokonaisuutena.<br />
Tallennettavan datamäärän hallintaan saaminen<br />
perustuu luokitukseen, käyttäjien ohjeistamiseen ja<br />
ohjeiden tunnolliseen noudattamiseen. Luokittelun<br />
avulla taataan jo ennen tiedon syntyä sen käyttöoikeudet<br />
ja elinkaari. Ohjeiden tekeminen ja noudattaminen<br />
on usein hankalaa ja tuntuu turhalta, mutta<br />
jo viiden vuoden kuluttua vaivan palkka on maksettu<br />
moneen kertaan. Mitä yksinkertaisempi luokittelu<br />
on, sitä <strong>toden</strong>näköisemmin luokitukset tehdään<br />
oikein ja tietovarastot pysyvät hallussa. Sama pätee<br />
myös luokitukseen sidottuihin käyttöoikeuksiin.<br />
Monessa yhteydessä ongelmaksi koetaan tarvittavien<br />
tietoluokkien moninaisuus. Moninaisiin<br />
luokkiin johtaa useimmiten halu rajoittaa tietojen<br />
käyttöoikeuksia. Ratkaisu on parhaassa tapauksessa<br />
toimintatapojen oikaiseminen sallivaan suuntaa aina,<br />
kun se on lainsäädännön ja jo tehtyjen sopimusten<br />
valossa mahdollista. Yksinkertainen luokitus<br />
on helppo rakentaa, ylläpitää, muuttaa ja tarkastaa<br />
automaattisesti.<br />
Valmiissa organisaatiossa muutoksiin kuluu paljon<br />
aikaa paitsi organisaation, myös suuren työmäärän<br />
takia – ennen luokittelua pitää selvittää tietovarastojen<br />
nykyinen tila ja suunnitelman valmistuttua muo-<br />
kata myös vanha tieto uuden luokittelun mukaiseksi.<br />
Pahimmillaan päätöksiä voi joutua tekemään tiedosto<br />
kerrallaan, mikä johtaa huikeaan työmäärään<br />
jo muutaman gigatavun tietovarastossa. Tässäkin<br />
yksinkertainen luokittelu puoltaa paikkaansa.<br />
Lopuksi avaruuteen<br />
Luokitteluun tarvittava ajatus tiedon elinkaaresta on<br />
tallennustilan ja kustannusten säästämisen kannalta<br />
olennainen osa. Jo dataa levylle kirjoitettaessa pitää<br />
tietää, koska se poistetaan. Vaatimus poistamisesta<br />
viimeisen käyttöpäivän jälkeen on vieras useimmille<br />
tallennusjärjestelmille. Käyttämättömän tai harvoin<br />
käytetyn tiedon siirtämistä hitaammille ja edullisemmille<br />
tallennusmedioille on tehty jo kauan sitten automaattisesti.<br />
Valmista ominaisuutta tiedoston poistamiseksi<br />
ennalta määrättynä päivänä ei ainakaan toistaiseksi<br />
kaupata käyttöjärjestelmien perusominaisuutena.<br />
Oletuksen mukaan kaikki tieto tallennetaan iäksi<br />
ja samalla täytetään kaikki mahdollinen tallennustila.<br />
Automaattista poistamista vaikeuttaa myös se,<br />
että samankin dokumentin eri versioilla saattaa olla<br />
erilainen elinkaari. Valmis ja hyväksytty versio säilytetään<br />
toistaiseksi, esiversiot voidaan poistaa jo<br />
vuoden kuluttua tai kuukausi viimeisen muokkauksen<br />
jälkeen.<br />
Antti Aromaa toimii it-konsulttina Beveric Oy:ssä erikoisaloinaan<br />
verkkoinfrastrukstuuri, tietoliikenne ja tietoturva.<br />
Odotuksesta apua<br />
Tallennusohjelmistojen valmistajat kehuvat kilpaa<br />
kukin omaa järjestelmäänsä tiedon elinkaaren hallinnassa.<br />
Painopiste on monesti yhdysvaltalaisen lainsäädännön<br />
vaatimusten täyttäminen. Tekniikka on<br />
alkutaipaleellaan ja sopii rakenteisen tiedon hallintaan.<br />
Tällaisen tiedon elinkaarta on helppo hallita,<br />
koska tiedon ominaisuuksia kirjataan muistiin sen<br />
syntyessä. Käyttäjien luoman rakenteettoman dokumenttimassan,<br />
internetistä imuroitujen kuva- ja äänitiedostojen<br />
ja muun tiedostosaastan hallintaan ei<br />
valmista automaatiota ole olemassa.<br />
Tuotteiden seuraava sukupolvi tullee sopimaan<br />
paremmin myös pienten ja keskisuurten tieto-ongelmaisten<br />
avuksi. Ensimmäiset amerikkalaisen<br />
mitan mukaan keskisuuren yrityksen ratkaisut on<br />
jo julkaistu. Suomalaisen yrityksen näkökulmasta<br />
paras tapa lienee vielä yhden <strong>tuo</strong>tesukupolven odottaminen.<br />
Automaatioon perustuvaa järjestelmää odotellessa<br />
on hyvä aika suunnitella tarvittavaa luokittelua ja<br />
maisemoida nykyistä tiedon kaatopaikkaa toimivampaan<br />
kuntoon.<br />
TK<br />
”Sähköpostit<br />
säästetään<br />
viimeistä<br />
nigerialaiskirjettä<br />
myöden.”<br />
kesä-heinäkuu 2005 TIETOKONE 71
■■■MOBIILI<br />
PERTTI HÄMÄLÄINEN • ALOITUSKUVA: TIMO SIMPANEN • PIIRROKSET: MINNA AHO<br />
Gsm on liian<br />
epävarma ja<br />
rajoittunut tekniikka<br />
yhteiskunnan<br />
peruskoneiston<br />
pystyssä pitämiseen.<br />
Luotettavan vaihtoehdon<br />
tarjoaa Tetra.<br />
72 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005<br />
Viranomaisten<br />
turvaverkko<br />
Viranomaisverkkojen suosikkiteknologia,<br />
Tetra, täyttää<br />
tänä vuonna kymmenen<br />
vuotta, sillä ETSI (European<br />
Telecommunications Standards<br />
Institute) julkaisi Tetran ilmarajapintastandardin<br />
vuonna 1995.<br />
Tetran iäksi voidaan laskea<br />
myös viisitoista vuotta, sillä ensimmäiset<br />
ehdotukset standardin<br />
pohjaksi esitettiin jo vuonna<br />
1990. Euroopan komissio ja ET-<br />
SI olivat käynnistäneet työn vaativaan<br />
ammattikäyttöön tarkoitettujen<br />
langattomien verkkojen<br />
kehittämisestä jo vuonna 1988.<br />
Pääasiallinen sovelluskohde<br />
olivat niin sanotut pss-verkot<br />
(public safety and security) eli<br />
julkisen vallan turvallisuusverkot.<br />
Turvallisuus tarkoittaa tässä<br />
kahta asiaa: toisaalta verkolle<br />
itselleen asetetaan korkeat luotettavuus-<br />
ja turvallisuusvaati-
mukset, toisaalta verkkojen soveltamiskohteet<br />
kattavat erityisesti<br />
turva-alan tarpeet. Sotilaat,<br />
poliisit sekä palo- ja pelastustoimi<br />
ovat pss-verkkojen<br />
tyyppikäyttäjiä.<br />
Tetra on digitaalinen radioverkko,<br />
joka on tarkoitettu<br />
korvaamaan vaativassa käytössä<br />
aikaisemmat, analogisen radion<br />
sovellukset kuten lyhytaaltopuhelimet.<br />
Se soveltuu viranomaiskäytön<br />
ohella myös yksityisten<br />
organisaatioiden omien,<br />
suljettujen verkkojen rakentamiseen.<br />
Tekniikoista puhuttaessa<br />
erotetaankin pmr- (professional/private<br />
mobile radio) ja<br />
pamr-verkot (public access mobile<br />
radio)<br />
Tetra-verkkoja on Nokian<br />
Professional mobile radio -yksikön<br />
tiedotuspäällikkö Tiina<br />
Saariston arvion mukaan noin<br />
420 kappaletta 60 eri maassa.<br />
Suomessa valtion ja kuntien<br />
turvallisuudesta vastaavien viranomaisten<br />
käytössä on Tetraan<br />
pohjautuva Virve-verkko<br />
(www.virve.com). 20 000 käyttäjää<br />
kerännyttä verkkoa operoi<br />
valtion kokonaan omistama<br />
■ MARKKINAT<br />
Tetra ja Tetrapol<br />
Tetraa kehitettäessä ranskalaisen<br />
ilmailu-, avaruus- ja puolustusalan<br />
yrityksen Matran<br />
ehdotus, Tetra-12, hävisi standardointityöryhmänäänestyksissä.<br />
Matra ei kuitenkaan<br />
luopunut tekniikkansa kehittämisestä,<br />
vaan toi sen markkinoille<br />
Tetrapol-nimellä tarjoten<br />
sitä ensisijaisesti poliisisovelluksiin.<br />
Tetrapol on menestynyt<br />
kohtalaisesti, ja maanlaajuisia<br />
viranomaisverkkoja on rakennettu<br />
sen varaan viidessä Keski-<br />
ja Etelä-Euroopan maassa.<br />
Tekniikka ei ole Tetran kanssa<br />
yhteensopivaa; se perustuu<br />
taajuusjakolimitykseen aikajakolimityksen<br />
sijasta, ja yhden<br />
kanavan leveys on 12,5 kilohertsiä<br />
Tetran 25:n sijaan.<br />
EU:n viranomaisverkkojen<br />
Tetra-verkon rakenne<br />
Mobiili<br />
datapäätelaite<br />
Etäkonsoli<br />
yhteensopivuudesta ei<br />
ole toivoa ainakaan lähitulevaisuudessa.<br />
Suomalaisten kannalta<br />
Tetrapolin tekevät<br />
mielenkiintoiseksi ajankohtaiset<br />
tapahtumat.<br />
Matra, josta sittemmin<br />
tuli ranskalais-saksalais-espanjalaisenyritysfuusion<br />
jälkeen<br />
EADS (European Aeronautic<br />
Defence and<br />
Space Company), ilmoitti<br />
nimittäin huhtikuun<br />
alussa aikovansa<br />
ostaa Nokialta tämän<br />
Tetra-liiketoiminnan.<br />
Eräänä julkilausuttuna syynä<br />
oli halu laajentaa yrityksen<br />
tarjontaa viranomaisverkkojen<br />
puolella Tetrapolista myös<br />
Tetraan. Tetra oli ehkä No-<br />
3<br />
Tukiasema<br />
Yhdyskäytävä<br />
Ohjain<br />
Puhelinverkko / isdn<br />
Puhelinvaihde / julkinen dataverkko<br />
1<br />
2<br />
Tukiasema<br />
Tukiasema<br />
kialle lopulta liian pientä bisnestä,<br />
mutta Tetrapol oli jättämässä<br />
EADS:ää sivuraiteelle.<br />
TETRA-VERKOT ■■■<br />
Tetraverkko<br />
5 6<br />
8<br />
”Gsm-verkko on suunniteltu kahden välisiin<br />
puheluihin, Tetra on tarkoitettu<br />
johtamisvälineeksi työyhteisön ja<br />
ryhmän käyttöön.<br />
4<br />
Standardoidut rajapinnat<br />
1. Verkon ilmarajapinta<br />
2. Päätelaitteiden välinen<br />
ilmarajapinta<br />
3. Oheislaiterajapinta<br />
4. Ihmisen ja päätelaitteen<br />
välinen rajapinta<br />
5. Etäkonsolirajapinta<br />
6. Verkonhallintarajapinta<br />
7. Järjestelmien välinen rajapinta<br />
8. Yhdyskäytävä ulkoisiin<br />
verkkoihin<br />
Järjestelmien<br />
Verkonhallinta<br />
välinen<br />
7<br />
rajapinta Tetra-verkko<br />
Suomen Erillisverkot Oy<br />
(www.everkot.fi). Lisäksi muun<br />
muassa puolustusvoimilla ja<br />
Helsingin Energialla on omia<br />
Tetra-verkkojaan.<br />
Puhe edelleen pääsovellus<br />
Kun gsm-verkko on suunniteltu<br />
kahden yksilön välisiin puheluihin,<br />
Tetra on tarkoitettu johta-<br />
Viranomaisverkkoja ei ole vielä läheskään kaikissa Euroopan maissa.<br />
Alueellisia Tetra-verkkoja kun<br />
on syntynyt jo yhtiön kotimarkkinamaihinkin.<br />
Lähde: Tetra MoU 11/2004<br />
kesä-heinäkuu 2005 TIETOKONE 73<br />
Lähde: ETSI
Kuva: Nokia<br />
■■■MOBIILI<br />
misvälineeksi työyhteisön ja<br />
ryhmän käyttöön. Kahdenväliset<br />
puhelut onnistuvat toki<br />
myös Tetra-puhelimilla, ja niillä<br />
on pääsy perinteiseen julkiseen<br />
lankapuhelin- ja matkaviestinverkkoihin.<br />
Leimallista Tetra-puhelimille<br />
ovat kuitenkin vuorosuuntaiset<br />
puhelut ja lyhytaaltopuhelimista<br />
tutun tangentin eli ptt-näppäimen<br />
(push-to-talk) käyttö. Puheenvuoron<br />
haluava käyttäjä pitää<br />
tätä näppäintä alas painettuna<br />
oman puheensa ajan, muun<br />
ajan puhelimesta kuuluu keskustelukumppanin<br />
tai -kumppaneiden<br />
ääni.<br />
Tyypillinen sovellus on työnjohdon<br />
tai päivystäjän yhteydenpito<br />
työntekijöihin ja ohjeiden<br />
sekä tiedotteiden anto kentälle.<br />
Esimerkiksi poliisin ko-<br />
■ CASE<br />
Suomen ensimmäinen yksityinen<br />
Tetra-verkko on Helsingin Energian<br />
Helennet. Päätös oman verkon rakentamisesta<br />
tehtiin jo 1997, kertoo<br />
tiimipäällikkö Miia Pakkanen.<br />
Tetra-teknologian puolesta<br />
puhui muun muassa käyttövarmuus,<br />
energian saantihan on turvattava<br />
kaikissa tilanteissa.<br />
Helennetissä on 13 tukiasemaa,<br />
kaikki Helsingin kaupungin<br />
alueella. Verkko toimii 4<strong>10</strong>–430<br />
megahertsin taajuusalueella eli yhteentörmäystä<br />
380–400 megahertsin<br />
aluetta käyttävän Virven<br />
kanssa ei tule. Tetralla päästään<br />
toistimilla ja vuotavan kaapelin tekniikalla<br />
helposti myös maanalaisiin<br />
tiloihin kuten kallioon louhittuihin hiilivarastoihin,<br />
selvittää Pakkanen.<br />
Helennetissä on tällä hetkellä<br />
noin 1300 käyttäjää ja kapasiteettia<br />
riittäisi nykykalustolla<br />
<strong>10</strong> 000 käyttäjään asti. Verkko<br />
<strong>tuo</strong>tteistettiin vuonna 2001, ja yhtiö<br />
myy sen palveluita Helsingissä,<br />
74 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005<br />
Salauksen<br />
ansiosta<br />
tietokantojen<br />
tietoa voidaan<br />
avata liikkuville<br />
partioille.<br />
mentokeskus voi pitää yhteyttä<br />
partioihin ja saada kenttämiesten<br />
raporteista tarkan kuvan tilanteen<br />
kehittymisestä. Nopeasti<br />
muuttuvia tilanteita varten<br />
uusien ryhmien muodostaminen<br />
käy helposti lennossa.<br />
Tällainen toiminta vaatii puhelujen<br />
nopeaa yhdistämistä.<br />
Kun gsm-puhelun yhdistyminen<br />
kestää yleensä sekunteja,<br />
Tetrassa kytkentäaika on alle<br />
puoli sekuntia, tyypillisesti<br />
alle kolmesataa millisekuntia.<br />
Gsm:ssä jokainen<br />
käyttäjä varaa tukiasemalle<br />
asti oman<br />
radiokanavansa,<br />
kun taas Tetran<br />
ryhmäpuheluissa<br />
kaikki käyttävät<br />
samaa kanavaa. Tetra<br />
Tetra-palveluita Helsingin Energialta<br />
Etelä-Vantaalla ja Itä-Espoossa.<br />
Ensimmäisiä ulkoisia asiakkaita<br />
olivat Helsingin Pelastuslaitos ja<br />
kaupungin liikennelaitoksen metro.<br />
HelenNetin palveluita voi ostaa<br />
vuokraamalla käyttöönsä valmiiksi<br />
asetettuja päätelaitteita oman,<br />
suljetun ryhmän käyttöön. Kiinteä<br />
kuukausimaksu on 36 euroa kuussa<br />
per käyttäjä. Hintaan sisältyy rajattomasti<br />
Tetra-puheluita ja -viestejä,<br />
mutta liikenne ulkoisiin verkkoihin<br />
maksaa erikseen.<br />
”Lupaava käyttäjäryhmä ovat<br />
suurten yleisötapahtumien järjestäjät”,<br />
kertoo Pakkanen. Gsmverkkohan<br />
tukkeutuu usein massatapahtumien<br />
aikana. Uusin sopimus<br />
on solmittu MM 2005 -ki-<br />
Kuva: Nokia<br />
”Leimallista Tetra-puhelimille ovat<br />
vuorosuuntaiset puhelut ja<br />
lyhytaaltopuhelimista tutun<br />
tangentin käyttö.”<br />
käyttää muutenkin radiotieresursseja<br />
gsm:ää tehokkaammin,<br />
sillä yhden kanavan kaistanleveys<br />
on vain 25 kilohertsiä<br />
gsm:n 200 kilohertsin sijasta.<br />
Datakin siirtyy<br />
Kaiken tiedon ei tarvitse kulkea<br />
puheena. Erilaisia rutiinitilan-<br />
saorganisaation kanssa. Elokuussa<br />
pidettävien urheilukisojen toimitsijat<br />
ja järjestysmiehet saavat<br />
käyttöönsä Tetra-puhelimet.<br />
Julkinen liikenne<br />
siirtää dataa<br />
Helsingin Energia käyttää Tetraa lähinnä<br />
puheen siirtämiseen, mutta<br />
yhtiön asiakas Helsingin kaupungin<br />
liikennelaitos siirtää verkossa<br />
myös paljon dataa.<br />
Varikkopäällikkö Timo Puisto<br />
Helsingin bussiliikenne Oy:stä kertoo,<br />
että järjestelmässä ovat mukana sekä<br />
HKL:n raitiovaunut että bussit.<br />
Päätelaitteina käytetään Sepuran<br />
valmistamia ajoneuvopuhelimia, joita<br />
on asennettu 466 kappaletta.<br />
Ajoneuvolaitteissa on mukana<br />
gps-paikannus, jonka avulla liikenteenohjaus<br />
näkee esimerkiksi<br />
raitiovaunujen jonoutumisen ruuhka-aikoina.<br />
Ensimmäisenä olevan<br />
ratikan kuski voidaan tällöin määrätä<br />
jättämään matkustajansa py-<br />
teita varten voidaan ohjelmoida<br />
vakiomuotoisia tilaviestejä, joiden<br />
lähettäminen käy nopeasti.<br />
Esimerkiksi työvuoroon ilmoittautuminen<br />
sekä lounaalle lähdöstä<br />
tai työvuoron päättämisestä<br />
kertominen käy nappia<br />
painamalla. Standardoituja tilaviestejä<br />
ovat muun muassa soittopyyntö<br />
ja hätäviesti.<br />
Myös itse kirjoitetut tekstiviestit<br />
ovat Tetrassa mahdollisia.<br />
Nekin kulkevat gsm:n tekstiviestejänopeammin.<br />
Kuva- ja<br />
videoviestit<br />
ovat sen sijaantulollaan<br />
vasta<br />
standardoin-<br />
Tetran virallisessa ilmeessä värit ovat uusinta uutta ja<br />
kuvaviestit vasta tulossa.<br />
säkille ja pyytää näitä siirtymään<br />
seuraavaan, jolloin kuormitus vaunujen<br />
kesken tasaantuu.<br />
Liikennelaitoksen kannalta Tetran<br />
tarjoamat ryhmät ovat tärkeä<br />
toiminto, selvittää Puisto. Esimerkiksi<br />
bussit muodostavat oman<br />
taustaryhmänsä, raitiovaunut<br />
omansa. Sen lisäksi kukin linja<br />
muodostaa oman linjaryhmänsä.<br />
Dynaamisen ryhmän voivat muodostaa<br />
esimerkiksi tilausajoon<br />
kiinnitetyt bussit. Tällaisten ryhmien<br />
kuljettajille tai matkustajille<br />
tulee usein yhteisiä kuulutuksia.<br />
Puhesovelluksessa liikennelaitoksen<br />
vaatimukset poikkeavat tavanomaisesta.<br />
Koska kuljettajan<br />
kädet ja jalat ovat ajon aikana varatut,<br />
on tangentin painelu hankalaa.<br />
Sen tähden HKL:llä onkin tehty<br />
sovellus, jolla liikenteenohjaaja<br />
voi hoitaa puheenvuoron siirron<br />
keskustelun kuluessa. Kuljettajan<br />
tarvitsee vain lähettää yhteyden<br />
avauspyyntö tilaviestinä.
Kuva: Nokia<br />
nin alla olevan Tetra2:n myötä.<br />
Varsinainen datasiirto ei ollut<br />
tärkeimpiä asioita Tetraa<br />
suunniteltaessa, mutta piirikytkentäistä<br />
dataa kulkee yhdellä<br />
aikavälillä 2400, 4800 tai 7200<br />
bittiä sekunnissa. Tetra-päätelaitteisiin<br />
kuuluu yleensä liitäntä<br />
esimerkiksi matkamikroa<br />
varten.<br />
Myös ip-pohjainen pakettidata<br />
ja wap-palvelut ovat nyttemmin<br />
käytettävissä. Suuremmat<br />
datanopeudet ovatkin kärkipäässä<br />
Tetra2-standardoinnin<br />
asialistalla. Neljää aikaväliä käyttämällä<br />
kaavaillaan päästävän eri<br />
moduloinneilla 36:sta jopa<br />
115:een kilobittiin sekunnissa.<br />
Luotettavuus<br />
avainasemassa<br />
Koska Tetra-verkon pitää toimia<br />
myös kriisitilanteissa, toiminnan<br />
luotettavuuteen ja turvallisuuteen<br />
on kiinnitetty erityistä<br />
huomiota.<br />
Mikäli Tetra-verkko syystä<br />
tai toisesta halvautuisi, jokainen<br />
tukiasema pystyy toimimaan itsenäisesti<br />
välittäen puheluita<br />
omalla peittoalueellaan. Jos tu-<br />
Hätätilassa Tetrapuhelu<br />
voi purkaa<br />
ruuhkaa tieltään.<br />
kiasema putoaa pois pelistä, yksittäiset<br />
Tetra-puhelimet pystyvät<br />
viestimään suoraan keskenään;<br />
ominaisuutta kutsutaan<br />
nimellä suorakanavatoiminta eli<br />
direct mode operation (dmo).<br />
Tetra-verkossa päätelaitteet<br />
ja keskukset autentikoivat toinen<br />
toisensa. Verkkoon ei pääse<br />
ulkopuolisia, eikä puhelimella<br />
saa vahingossa yhteyttä vieraaseen<br />
verkkoon.<br />
Turvallista tiedonsiirtoa<br />
Gsm:ssä tärkein tunnistettava<br />
on käyttäjä, joka tunnistetaan<br />
sim-kortin avulla. Tetraan simtoiminnallisuus<br />
on luvassa vasta<br />
kakkosversiossa, mutta se tulee<br />
korkeamman turvatasovaatimuksen<br />
takia poikkeamaan<br />
gsm:n sim-järjestelmästä.<br />
Nyky-Tetrassa tilaajan iden-<br />
Tetra- ja gsm-tekniikoiden vertailua<br />
Toiminto Tetra GSM<br />
Taajuuskaista minimi 25 kHz 200 kHz<br />
Kaksisuuntaiset puhelut ● ●<br />
Vuorosuuntaiset pikapuhelut ● (Vain PoC)<br />
Puhelun muodostusaika Alle 0,5 s Jopa 3 s<br />
Prioriteetit ja altapurkavat puhelut ● O<br />
Ryhmäpuhelu ● Vain gsm-r tai PoC<br />
Ilmateitse ohjelmoitavat puheryhmät ● O<br />
Päivystystoiminnot Kehittyneet Gsm-r:ssä rajoitetut<br />
Hätäkutsu ryhmälle tai päivystäjälle ● O<br />
Yleislähetys ● Gsm-r<br />
Autentikointi Sekä verkko että päätelaite Rajoitetusti<br />
Käyttäjän tunnistus sim-kortilla O ●<br />
Viranomaisille varattu salausalgoritmi ● O<br />
Päästä-päähän salaus ● O standardissa<br />
Kadonneen päätelaitteen väliaikainen poisto käytöstä ● Harvoin tarjottu<br />
Tukiasema toimii ilman verkkoa ● O<br />
Suorakanavatoiminta (dmo) ● O<br />
112-puhelu yleiseen hätänumeroon ● ●<br />
Puhelun jonotus ● Gsm-r<br />
Statusviestit ● O<br />
Tekstiviestit ● ●<br />
Ip-pakettidata ● ●<br />
Wap-tuki ● ●<br />
Mms-tuki O ●<br />
● = Kyllä O = Ei<br />
Lähde: Nokia 2004<br />
Kuva: Suomen erillisverkot<br />
titeetti ohjelmoidaan suoraan<br />
päätelaitteisiin niitä käyttöönotettaessa.<br />
Ajatuksena on,<br />
että puhelimen haltija on ennemmin<br />
toimija kuin yksilö;<br />
vastuu siirtyy päätelaitteen mukana<br />
viestikapulan tavoin henkilöltä<br />
toiselle esimerkiksi työvuoron<br />
vaihtuessa.<br />
Elintärkeät puhelut on saatava<br />
perille vaikka verkko olisi ruuhkainen.<br />
Gsm:ssä tämä ei yleensä<br />
ole lainkaan mahdollista, niin<br />
kuin itse kukin massatapahtumiin<br />
osallistunut hyvin tietää.<br />
Tetrassa on mahdollisuus puhe-<br />
Eri pelastusorganisaatioiden<br />
yhteistoiminta on helpompaa, kun<br />
viestintäkalusto on yhtenevää.<br />
”Tetra-puhelimen haltija on ennemmin toimija<br />
kuin yksilö; vastuu siirtyy työvuoron vaihtuessa<br />
päätelaitteen mukana viestikapulan tavoin.”<br />
luiden priorisointiin, jonka äärimmäinen<br />
ilmentymä on niin<br />
sanotut altapurkavat puheenvuorot<br />
ja puhelut. Nämä katkaisevat<br />
käynnissä olevia vähemmän<br />
tärkeitä yhteyksiä tieltään.<br />
Gsm:ssäkin on tarjolla puhelimen<br />
ja tukiaseman välinen liikenteen<br />
salaus, jonka operaattori<br />
voi halutessaan ottaa käyttöön.<br />
Tetrassa puhelut salataan<br />
päästä päähän, ja käytetyt salausmenetelmät<br />
täyttävät viranomaisvaatimukset.<br />
Salaukseen<br />
voidaan käyttää aes- tai idea-algoritmeja.<br />
Jos käyttäjä joutuu vaaratilanteeseen,<br />
hän voi lähettää hätäkutsun<br />
komentokeskukseen.<br />
TETRA-VERKOT ■■■<br />
Päivystäjä voi myös kuunnella<br />
hänen puhelintaan koska hyvänsä<br />
tilanteen kartoittamiseksi,<br />
jos on aihetta epäillä ongelmia.<br />
Jos puhelin katoaa tai se varastetaan,<br />
se voidaan kytkeä tilapäisesti<br />
pois toiminnasta.<br />
Tetra vastaan gsm<br />
Suomen Virve-verkkoa ryhdyttiin<br />
rakentamaan jo vuonna<br />
1998. Vaikka meillä lähdettiin<br />
varhain liikkeelle, Tetra ei ole ollut<br />
mitenkään itsestään selvä<br />
valinta viranomaisverkkoihin.<br />
Pääasiallisena kilpailijana<br />
ovat tietysti kuluttajille ja yrityksille<br />
suunnatut gsm- ja 3gteknologiat.<br />
Vaikka näistä ei<br />
löydykään sisäänrakennettuina<br />
monia Tetran kilpailuvaltteja,<br />
halvemmat laitehinnat, kevyemmät<br />
puhelimet, parempi<br />
akun kesto ja monipuolisemmat<br />
toiminnot ovat vahvoja<br />
myyntiargumentteja. Lisäksi<br />
monia Tetran piirteitä, kuten<br />
päästä päähän ulottuva salaus,<br />
voidaan toteuttaa myös rakentamalla<br />
muihin tekniikoihin<br />
standardin ulkopuolisia lisätoimintoja.<br />
Ennen Tetran tuloa markkinoille<br />
kehitettiin gsm:stä erityisesti<br />
rautatietoimialan käyttöön<br />
gsm-r-versio. Se tarjoaa asci-nimellä<br />
(advanced speech call<br />
items) tunnetun osajoukon<br />
Tetran toiminnallisuudesta, esimerkiksi<br />
ryhmäkutsut ja puhelujen<br />
läpimenon varmistamiseen<br />
liittyviä menettelyjä. Se ei<br />
kuitenkaan täytä viranomaisverkoille<br />
asetettuja vaatimuksia<br />
luotettavuuden ja turvallisuuden<br />
osalta.<br />
2000-luvun alkuvuosina<br />
tehtiin monissa maissa selvityksiä<br />
eri teknologioiden kustannuksista<br />
viranomaisverkoissa.<br />
Useimmiten lopputulos oli sama:<br />
Tetran edut painavat vaakakupissa<br />
enemmän kuin kaupallisempien<br />
tekniikoiden näennäinen<br />
edullisuus.<br />
Esimerkiksi Gartner Groupin<br />
Norjan valtiolle vuonna<br />
2002 tekemän selvityksen mukaan<br />
Tetran luotettavuuteen<br />
pääseminen tulisi gsm:ää soveltamalla<br />
<strong>toden</strong>näköisesti kalliimmaksi<br />
ja lopputulos olisi<br />
epävarmempi.<br />
TK<br />
kesä-heinäkuu 2005 TIETOKONE 75
76 Garmin Streetpilot c320<br />
Magellan Roadmate 300<br />
Mio 269 Digiwalker<br />
Navman iCN 5<strong>10</strong> Premium Edition<br />
PETTERI JÄRVINEN KUVAT: PETTERI<br />
JÄRVINEN JA TAPIO SALMINEN<br />
Navigaattoreita on myyty arvoautojen<br />
lisävarusteina liki<br />
kymmenen vuoden ajan.<br />
Vasta nyt tekniikka on kehittynyt<br />
niin paljon, että kartalla varustettu<br />
navigaattori mahtuu<br />
myös taskuun eikä enää maksa<br />
kohtuuttomasti.<br />
Meidän suomalaisten kannalta<br />
tärkein uudistus on se, että<br />
vihdoin myös kotomaan tiet<br />
on saatu digitoitua laitteiden<br />
muistiin. Tekniikan ansiosta tänä<br />
kesänä huonoinkaan suunnistaja<br />
ei enää pysty eksymään.<br />
Opastus puheella<br />
Valitsimme testiin neljä autokäyttöön<br />
sopivaa laitetta, jotka<br />
antavat puhuttuja ajo-ohjeita ja<br />
kulkevat tarvittaessa helposti<br />
vaikka taskussa. Yhtä lukuun ottamatta<br />
testatut laitteet toimivat<br />
myös akun varassa, joten niistä<br />
on iloa käveltäessä turistina vieraassa<br />
kaupungissa. Laite hyödyttää<br />
myös pyöräilijää tai sienimetsässä<br />
samoilevaa.<br />
Navigointilaite peittoaa kirkkaasti<br />
perinteisen puoliso- kartta<br />
-yhdistelmän. Laite tietää sijainnin<br />
muutaman metrin tarkkuudella,<br />
joten se ei ole koskaan<br />
eksyksissä. Korkeiden talojen<br />
katveessa signaali saattaa kuitenkin<br />
tilapäisesti kadota. Silloin<br />
asiaa voi auttaa ulkoantennilla.<br />
Ajo-ohjeet valittuun kohtee-<br />
76 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005<br />
s.78<br />
s.78<br />
seen näytetään joko nuolina<br />
kartalla tai puhuttuna äänenä.<br />
Ääniopasteet on nauhoitettu<br />
oikeasta puheesta, joten ne<br />
kuulostavat yllättävän hyviltä.<br />
Testaamistamme laitteista<br />
Garmin puhuu jopa suomea,<br />
muissa on tyytyminen englannin<br />
kieleen. Varsinkin lapsi-<br />
pikakokeet<br />
■ ■ ■<br />
LABS<br />
Navigaattori pitää tiellä<br />
Vanhan sanonnan mukaan kartta pitää oikealla tiellä. Kartat ovat<br />
kuitenkin saamassa kovan kilpailijan gps-navigaattorista,<br />
joka paikantaa täsmälliset koordinaatit satelliittien<br />
avulla ja näyttää sijainnin sähköisellä kartalla.<br />
Mukana testissä:<br />
• Garmin Streetpilot<br />
c320<br />
• Magellan Roadmate<br />
300<br />
• Mio 269 Digiwalker<br />
• Navman iCN 5<strong>10</strong><br />
Premium Edition<br />
matkustajia puhuva auto huvittaa<br />
suuresti.<br />
Hotelliin tai ravintolaan<br />
Toisin kuin ihminen, laite ei ikinä<br />
väsy tai hermostu. Jos ajaja<br />
jättää ohjeet huomiotta tai<br />
kääntyy vahingossa väärään<br />
suuntaan, navigaattori laskee<br />
pikimmiten uuden reitin ja jatkaa<br />
uusilla ajo-ohjeilla – aina<br />
yhtä kärsivällisesti.<br />
Suunnistuksen ohella navigaattoreissa<br />
on hyödyllisiä lisätoimintoja.<br />
Ne ennustavat perilletuloajan<br />
ja näyttävät nopeuden<br />
täsmälleen oikein, mikä paljastaa<br />
auton nopeusmittarin virheen.<br />
Kaikissa testilaitteissa oli<br />
myös tietokanta nähtävyyksistä,<br />
hotelleista, huoltoasemista ja<br />
muista hyödyllisistä kohteista,<br />
joiden luo laite opastaa napin<br />
painalluksella. Ajaja voi pyytää<br />
nopeinta tai lyhintä reittiä. Lisäksi<br />
voidaan suosia tai välttää<br />
moottoriteitä.<br />
Ergonomia koetuksella<br />
Autonavigaattorin tärkein ominaisuus<br />
on helppokäyttöisyys.<br />
Perinteinen tietokone olisi tien<br />
päällä liian hidas ja kömpelö.<br />
Garmin StreetPilot c320 Magellan RoadMate 300 Mio DigiWalker 269 Navman iCN 5<strong>10</strong><br />
Hinta 770 € 948 € 695 € 765 €<br />
Valmistaja Garmin Magellan Mio Technology Navman<br />
http:// www.garmin.com www.magellangps.com/en www.mio-tech.be www.navman.com<br />
Lisätietoja NavCor Oy Normark Suomi Oy TMV-Team Oy Arwidson Oy<br />
Puhelin 019 33 201 014 820 711 0400 666900 09 88 711<br />
http:// www.navsystems.fi www.normark.fi www.tmv.fi www.arwidson.fi<br />
Perusversion sis. kartat Koko Eurooppa cd:llä,<br />
kortilla Pohjoismaat<br />
Pohjois+Itä-Eurooppa Länsi-Eurooppa koko Eurooppa<br />
Lisäkartat (Eur.maat) Malli c330, jossa koko<br />
Eurooppa valmiina 970 €<br />
129 €<br />
Puheopastuksen kieli suomi englanti englanti * tulossa suomi<br />
Käyttöliittymän kieli suomi englanti englanti * suomi (esiversio)<br />
Karttanäyttö 2D/3D 2D 2D/3D 2D/3D<br />
Usb-liitäntä ● ● ● ●<br />
Sisäinen akku ● O ● ●<br />
Liitäntä ulk. antennille ● ● ● O<br />
Kynäohjain O O ● ●<br />
Kosketusnäyttö ● ● ● ●<br />
Painikekäyttöliittymä O ● ● ●<br />
Muisti SD-kortti SD-kortti + sisäinen kiintolevy SD/MMC-kortti + 2,5 Gt<br />
sisäinen kiintolevy<br />
SD/MMC-kortti<br />
Muuta automaattinen yökytkentä asetukset kolmelle eri kuljettajalle mp3-soitin, kauko-ohjain kauko-ohjain (Premiumversiossa,<br />
895 €)<br />
*syksyllä suomeksi<br />
● = Kyllä O = Ei
79 Symantec Live State Recovery 3.0<br />
Canon HF-DC1<br />
80 Zyxel Zywall P1<br />
HP ep9012<br />
Helppokäyttöisyyttä korostaakseen<br />
valmistajat lupaavat, että<br />
laite on käyttövalmis kaupasta<br />
ostettaessa. Kartat on ladattu,<br />
asetukset tehty ja jopa akut ladattu<br />
valmiiksi. Ei muuta kuin<br />
menoksi.<br />
Autokäyttö ja laitteiden pieni<br />
koko <strong>tuo</strong>ttaa suuria ergonomisia<br />
haasteita. Pienehkö näyttö erottuu<br />
huonosti päivänvalossa eikä<br />
pienen kaiuttimen ääni kuulu<br />
aina riittävän selkeästi.<br />
Meluisessa ympäristössä on<br />
hyötyä kuulokkeista. Ajaja saa<br />
opastuksen suoraan korvaansa,<br />
eikä nuorison musiikinkuuntelu<br />
häiritse.<br />
Kaikkia testattuja laitteita voi<br />
ohjata sormella tökkimällä,<br />
vaikka osoitteen kirjoittaminen<br />
vaatiikin täsmällisyyttä. Kahdessa<br />
laitteessa käytetty kynäohjain<br />
pitää näytön siistinä, vaikka<br />
sormet tahriintuisivatkin kesän<br />
autolomalla jäätelöön.<br />
Tuulilasin alle<br />
Navigaattori sijoitetaan autossa<br />
käytön ajaksi kojelaudalle tai<br />
kiinnitetään imukupilla tuulilasiin.<br />
Virta otetaan savukkeensytyttimestä.<br />
Akkukäyttöisyydestä<br />
on etua, mikäli matkapuhelimen<br />
laturi on jo vallannut sytyt-<br />
s.79<br />
s.80<br />
timen paikan itselleen.<br />
Navmanin ja Mion<br />
malleissa on langaton<br />
kaukosäädin. Siitä on<br />
hyötyä ainakin isossa<br />
matkailuautossa, jossa tuulilasi<br />
on kaukana kuljettajasta.<br />
Navigaattori saadaan kiinni<br />
tuulilasiin, jossa gps näkee signaalin<br />
parhaiten.<br />
Testilaitteissa panostus helppokäyttöisyyteen<br />
näkyi siinä,<br />
että kiinnostava tieto gps-satelliittien<br />
näkyvyydestä ja signaalivoimakkuudesta<br />
jätettiin yleensä<br />
kertomatta.<br />
Apua, kartta loppuu!<br />
Testissä laitteet osoittivat hyödyllisyytensä.<br />
Jokaisesta oli<br />
suurta apua oikean osoitteen<br />
löytämisessä. Eri laitteiden<br />
käyttö rinnakkain osoitti joitakin<br />
eroja reitityksessä, mutta<br />
kaikki veivät kuitenkin perille.<br />
Kartat sisältävät nykyään<br />
myös tiedot katunumeroista,<br />
joten parhaassa tapauksessa ne<br />
opastavat ajajan suoraan halu-<br />
Navigaattori löytyy nykyään jo tavallisten<br />
perheautojenkin lisävarustelistalta.<br />
Hinta on kuitenkin kova,<br />
esimerkiksi Toyotan hinnastossa<br />
laite maksaa 3400–4600 euroa.<br />
Yhdysrakenteisessa navigaattorissa<br />
on monia etuja. Näyttöruutu<br />
on iso ja upotettu kiinteästi kojelautaan.<br />
Navigaattorin ruudulta voi<br />
ohjata radiota, ilmastointia ja muita<br />
hienouksia. Lisäksi laite on yhteydessä<br />
matkamittariin, joten se<br />
pystyy seuraamaan liikkumista<br />
myös gps-signaalin katketessa<br />
esimerkiksi tunnelissa tai korkeiden<br />
81 Steinberg Nuendo 3<br />
Fuji Finepix F<strong>10</strong><br />
82 Samsung Syncmaster 920T<br />
Nokia Wireless Keyboard SU-8W<br />
tun talon eteen.<br />
Yhtä lukuun ottamatta laitteet<br />
osaavat näyttää perinteisen<br />
kartan ohella myös näkymän<br />
lintuperspektiivistä. Silloin ajosuunta<br />
ja ympäristö on helppo<br />
hahmottaa.<br />
Mikään testatuista laitteista ei<br />
ollut erehtymätön. Ne saattoivat<br />
neuvoa kääntymään risteyksestä,<br />
jota ei ollutkaan, tai rakennustöiden<br />
vuoksi tilapäisesti<br />
kiellettyyn ajosuuntaan. Viime<br />
kädessä vastuu ajamisesta on<br />
aina auton kuljettajalla.<br />
Imukuppiteline<br />
kiinnittää<br />
navigaattorin<br />
tuulilasiin. KuvassaNavmanin<br />
teline, joka<br />
onkin testinonnistunein.<br />
Laite on<br />
helppo irrottaa<br />
telineestä<br />
taskuun, kun<br />
autosta poistutaan.<br />
talojen välissä. Eikä kojelautaan<br />
upotettua laitetta voi varastaa.<br />
Eduista huolimatta navigaattorit<br />
eivät ole kovin suosittuja edes<br />
Yhdysvalloissa, missä niiden hinta<br />
on parin tuhannen dollarin luokkaa<br />
ja tieverkko paljon mutkikkaampi<br />
kuin meillä. Jos auto<br />
hankitaan vain kodin ja työpaikan<br />
väliseen ajoon tutuilla teillä, ei navigaattorista<br />
kannata maksaa.<br />
Itsenäinen navigaattori on autovalmistajan<br />
omaa mallia edullisempi<br />
ja taskuun laitettuna se<br />
opastaa perille sinnekin, mihin au-<br />
s.81<br />
Erillislaite vai autovalmistajan oma malli?<br />
s.82<br />
Magellanin ja Mion kartastot<br />
ulottuivat vain Pirkanmaan tasolle.<br />
Siitä pohjoiseen laitteet<br />
näyttivät vain valkoista. Testin<br />
aikana Garmin ja Navman navigoivat<br />
ongelmitta myös Jyväskylässä.<br />
Lisää kattavuutta<br />
Kaikkiin laitteisiin luvataan päivityksenä<br />
koko Suomen kattava<br />
kartasto. Sen tarkkuus ei silti<br />
välttämättä ole sama koko Suomessa,<br />
joten itseä kiinnostavien<br />
alueiden tarkkuus kannattaa<br />
varmistaa myyjältä ennen laitteen<br />
hankkimista.<br />
Ennen navigaattori vaati cdaseman,<br />
jonka levyltä karttatietoa<br />
luettiin. Nyt aineisto mahtuu<br />
yhdelle 512 megatavun muistikortille.<br />
Vain Magellan käyttää<br />
pientä sisäistä kiintolevyä.<br />
tolla ei pääse. Lisäksi erillislaitteita<br />
on helpompi päivittää. On tapauksia,<br />
joissa autovalmistajan<br />
omaan laitteeseen ei ole enää julkaistu<br />
karttapäivityksiä tai lainkaan<br />
Suomen karttoja. Ja jos auto<br />
menee vaihtoon, tai käytetään<br />
lomamatkalla vuokrattua autoa,<br />
tuttu erillislaite palvelee silloinkin.<br />
Erillislaitteen voi ottaa sisälle kotiin<br />
reittipisteiden ohjelmointia tai<br />
karttojen latausta varten. Turvallisuutta<br />
parantaa se, että kojelaudan<br />
päällä oleva pienikokoinen laite on<br />
suoraan kuljettajan näkökentässä.<br />
kesä-heinäkuu 2005 TIETOKONE 77<br />
➜
pikakokeet<br />
■ ■ ■<br />
Garmin Streetpilot c320<br />
Streetpilot täyttää parhaiten testin<br />
vaatimuksen helppokäyttöisestä<br />
autonavigaattorista. Karttanäyttö<br />
on havainnollinen ja käyttöliittymä<br />
toimintoineen ryhmän selkein.<br />
Puheääni on erittäin selkeä,<br />
ja kahden kaiuttimen ansiosta<br />
myös riittävän voimakas.<br />
Ainoana laitteena Streetpilot<br />
opastaa selvällä suomella, ja<br />
myös käyttöliittymä on suomeksi.<br />
Näppäimistössä ei ole<br />
lainkaan ääkkösiä, ne korvataan<br />
a- ja o-kirjaimilla osoitetta syötettäessä.<br />
Muotoilunsa ansiosta laitteen<br />
voi sijoittaa kojelaudan<br />
päälle jopa ilman telinettä. Toisaalta<br />
paksu ja kulmikas laite on<br />
hankala taskussa. Akkukesto on<br />
erinomainen. Näyttö tarjoaa<br />
juuri sopivasti informaatiota.<br />
Streetpilotin opastus on<br />
muita yksinkertaisempaa. Se<br />
olettaa, että ajaja pysyy oikealla<br />
reitillä kun ohje on kerran annettu.<br />
Antenni on upotettu piirilevylle,<br />
joten se hukkaa signaalin<br />
kilpailijoita helpommin.<br />
Näppäränä yksityiskohtana<br />
Streetpilot siirtyy automaattisesti<br />
yönäyttöön auringon laskettua.<br />
Käyttöliittymässä on muutama<br />
kömpelö yksityiskohta, kuten<br />
tarve kertoa maa aina osoitteen<br />
yhteydessä. Osoite kysytään<br />
jenkkityyliin talon numero ensin.<br />
Kartta on kuitenkin laaja ja<br />
sisältää myös Oulun ja Rovaniemen<br />
kaupungit.<br />
■ Garmin Streetpilot c320<br />
Hinta: 770 €<br />
Lisätietoja: Navcor, (019) 332 01,<br />
www.navcor.fi<br />
Valmistaja: Garmin, www.garmin.com<br />
Lyhyesti: Näppärä ja kompakti laite, jossa<br />
selkeät valikot ja toiminnot. Antaa ajoohjeet<br />
selvällä suomella, joskin ohjeet<br />
ovat muita ylimalkaisemmat. Sisäinen antenni<br />
hukkaa kuitenkin signaalin helposti<br />
kaupunkialueella.<br />
78 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005<br />
Magellan Roadmate<br />
300<br />
Magellan Roadmate 300:n kohdetietokanta<br />
on testin laajin ja sisältää<br />
ainoana esimerkiksi hotellien<br />
puhelinnumerot. Niistä<br />
matkaaja voi jo tien päällä tarkistaa,<br />
onko huoneita vapaina.<br />
Roadmaten näyttö on kooltaan<br />
ja kirkkaudeltaan vertailun<br />
paras. Karttanäyttö on perinteinen<br />
2D-toteutus ja jokseenkin<br />
askeettinen, mutta ajaa asiansa.<br />
Näytöllä on juuri sopivasti tietoa<br />
selkeässä muodossa. Havainnollisuutta<br />
lisäävät opasteisiin<br />
liittyvät äänimerkit.<br />
Ison näytön kääntöpuolena<br />
on muita isompi koko. Akkujen<br />
puute estää käyttämästä laitetta<br />
muualla kuin autossa, mutta<br />
kotona tapahtuvaa reittisuunnittelua<br />
varten on oma verkkomuuntaja.<br />
Käyttöliittymä koostuu 8suuntaisesta<br />
ohjaimesta ja seitsemästä<br />
painikkeesta. Tuntuma<br />
on epämääräinen, ja laitteessa on<br />
epäkäytännöllisiä ratkaisuja. Vasempaan<br />
reunaan sijoitettu virtakytkin<br />
on huonossa paikassa ja<br />
sitä tulee painettua vahingossa.<br />
Savukkeensytyttimeen menevä<br />
johto on liian lyhyt ja autoteline<br />
kömpelö. Sisäinen kiintolevy pitää<br />
ajoittain häiritsevää ääntä.<br />
Testiin saatu laite edusti vielä<br />
esisarjaa, ja siksi sen kartta<br />
loppui Pirkanmaan pohjoisreunalle.<br />
Myyntilaitteisiin on<br />
luvassa Etelä-Pohjanmaa, Keski-<br />
Suomi ja Etelä-Karjala. Vuoden<br />
lopussa valmistuu myös koko<br />
Suomen kartasto.<br />
■ Magellan Roadmate<br />
300<br />
Hinta: 948 €<br />
Lisätietoja: Normark Suomi,<br />
(014) 820 711, www.normark.fi<br />
Valmistaja: Thales Navigation,<br />
www.thalesnavigation.com<br />
Lyhyesti: Isokokoinen laite, jossa vertailun<br />
paras näyttö ja laaja kohdetietokanta.<br />
Antaa hyvät ja selkeät ajo-ohjeet. Ei toimi<br />
akuilla. Esiversiossa kartta kattaa vain<br />
eteläisimmän Suomen.<br />
Mio 269 Digiwalker<br />
Nimensä mukaisesti Mio Digiwalker<br />
on tarkoitettu muuhunkin<br />
kuin autolla liikkumiseen.<br />
Luonnossa retkeilevää ilahduttaa<br />
yhdysrakenteinen mp3-soitin.<br />
Digiwalker rakentuu Windowsia<br />
käyttävän pda-laitteen<br />
varaan. Vaikka pda-ominaisuudet<br />
on pyritty piilottamaan,<br />
Windowsin valintaikkunoista ei<br />
voi erehtyä. Myös käyttöliittymä<br />
on liian tietokonemainen matkakäyttöön.<br />
Tietokonejuurista kertoo<br />
myös muita hitaampi käynnistyminen<br />
ja akun lyhyt kestoikä.<br />
Ensimmäinen varoitus saadaan<br />
jo 1,5 tunnin ajon jälkeen. Siitä<br />
piittaamatta laite kestää nelisen<br />
tuntia käyttöä. Testijakson aikana<br />
laite meni myös kahdesti<br />
täysin jumiin.<br />
Digiwalkerin näyttö on tietokonemaisesti<br />
täynnä yksityiskohtaista<br />
dataa ja toimintoja.<br />
Auto- ja kenttäkäytössä yhdistelmä<br />
toimii huonosti. Asiaa<br />
pahentaa vielä pahasti heijasteleva<br />
ja riittämättömästi valaistu<br />
näyttö. Ajo-opastus on kuitenkin<br />
hyvää tasoa. Kartta näyttää<br />
automaattisesti myös lähiseudun<br />
nähtävyydet, huoltoasemat<br />
ja muut kiinnostavat kohteet.<br />
Äänenlaatu on pienen kaiuttimen<br />
vuoksi vaatimaton.<br />
Testissä olleen esiversion<br />
Skandinaavia-niminen kartta<br />
sisältää Suomesta vain eteläiset<br />
alueet.<br />
■ Mio 269 Digiwalker<br />
Hinta: 695 €<br />
Lisätietoja: TMV-team, (06) 8311 200,<br />
www.tmv.fi<br />
Valmistaja: Mio Technology,<br />
www.mio-tech.be<br />
Lyhyesti: Monipuolinen navigaattori, joka<br />
on tarkoitettu myös polkupyörä- ja retkeilykäyttöön.<br />
Himmeä ja kiiltelevä näyttö<br />
vaikeuttaa kuitenkin lukemista. Tietokonemainen<br />
käyttöliittymä on hankala tien<br />
päällä.<br />
Navman iCN 5<strong>10</strong><br />
Premium Edition<br />
Navman on testiryhmän pienikokoisin<br />
laite. Gps-antenni taittuu<br />
laitteen alle, jolloin se kulkee<br />
helposti vaikka rintataskussa.<br />
Laitteessa on kynäohjaus, mikä<br />
onkin tarpeen, sillä kirjainpainikkeet<br />
eivät tahdo osua sormien<br />
alle. Nelisuuntaohjain on<br />
liian herkkä.<br />
Näytön pinta kiiltää ikävästi,<br />
mikä vaikeuttaa käyttöä kirkkaassa<br />
valossa. Hämärässä näyttö<br />
toimii mainiosti. Pienen kaiuttimen<br />
ääni on hiljainen.<br />
Käytössä Navman osoittautui<br />
kartaltaan ja reititykseltään parhaaksi,<br />
joskaan kartta ei vielä kata<br />
pohjoista Suomea. Myös ajoohjeet<br />
olivat erinomaiset. Reititystä<br />
voi myös säätää muita tarkemmin<br />
liukusäätimillä. Karttanäytöllä<br />
on turhan paljon tavaraa,<br />
mikä vaikeuttaa kokonaiskuvan<br />
saamista varsinkin lintuperspektiiviä<br />
käytettäessä.<br />
Ajon aikana näyttöön saa ajosuunnan,<br />
nopeuden, etäisyyden,<br />
arvioidun saapumisajan ja muuta<br />
hyödyllistä tietoa. Myös gpstietojen<br />
näyttö on vertailun laajin.<br />
Navmanin heikkouksia on<br />
olematon tietokanta. Esimerkiksi<br />
hotelleja on koko Suomesta<br />
vain 19, ja ravintolahaku<br />
näyttää nollaa. Niin ikään talojen<br />
numerointi on toteutettu<br />
vain joillakin teillä.<br />
Näitä ongelmia on luvattu<br />
parantaa seuraavalla ohjelmistopäivityksellä.<br />
Samassa yhteydessä<br />
tulee tarjolle myös suomenkielinen<br />
puheopastus.<br />
■ Navman iCN 5<strong>10</strong><br />
Premium Edition<br />
Hinta: 895 €<br />
Lisätietoja: Arwidson, (09) 887 11,<br />
www.arwidson.fi<br />
Valmistaja: Navman, www.navman.com<br />
Lyhyesti: Näppärän kokoinen laite, joka<br />
kulkee vaikka taskussa. Nykyversiossa<br />
suppea kohdetietokanta ja monista kaduista<br />
puuttuvat talonumerot vähentävät<br />
käyttökelpoisuutta.
pikakokeet<br />
■ ■ ■<br />
SYMANTEC LIVE STATE RECOVERY 3.0<br />
Nauhatonta varmistusta<br />
Live State Recovery -<strong>tuo</strong>teperhe<br />
<strong>tuo</strong> pc-koneiden<br />
kloonamisesta tutun levykuva-<br />
eli image-tekniikan uudelle<br />
alueelle tiedon varmistamiseen.<br />
Ensi kuulemalta ajatus voi vaikuttaa<br />
epäkäytännölliseltä, mutta<br />
muutamilla innovaatioilla on<br />
päästy useimpien sudenkuoppien<br />
ohi.<br />
Tuote on perua Symantecin<br />
ostaman Powerquestin V2i Protector<br />
-ohjelmasta. Tietokoneen<br />
kiintolevystä otetaan levykuva,<br />
johon tallentuu suoraan koko<br />
levyn sisältö. Aikaa tähän kuluu<br />
yleensä reilusti vähemmän kuin<br />
nauhalle varmistettaessa.<br />
Suurin hyöty syntyy jatkuvassa<br />
käytössä, sillä varmistusohjelma<br />
tallentaa yleensä vain<br />
levykuvan muuttuneet tiedot.<br />
Varmistus onnistuu hitaassakin<br />
Pikkuisten kompaktikameroiden<br />
oma yhdysrakenteinen<br />
salama on sekä valon<br />
määrän että laadun puolesta<br />
usein sangen onneton. Pienestä<br />
pistemäisestä valonlähteestä<br />
suoraan kasvoihin kohdistuva<br />
valo ei myöskään ole omiaan<br />
mairittelemaan kenenkään kasvonpiirteitä.<br />
Isommissa kameroissa on<br />
useimmiten lisävarusteluisti, johon<br />
voidaan kiinnittää erillinen<br />
lisäsalama <strong>tuo</strong>maan enemmän<br />
ja paremmin suunnattua valoa.<br />
Pikkukameroista tällainen kuitenkin<br />
puuttuu.<br />
Canon pyrkii helpottamaan<br />
omien pikkukameroidensa käyttäjien<br />
elämää näppärällä lisäsalamalla.<br />
HF-DC1 on kohtalaisen<br />
pienikokoinen salamalaite, joka<br />
yhdistetään kameraan kiinnityskiskon<br />
avulla. Alumiinikisko<br />
kiinnitetään kameran pohjan<br />
jalustakierteeseen mukana tulevalla<br />
ruuvilla, ja toisella ruuvilla<br />
koneessa yleensä muutamissa<br />
minuuteissa. Levylle tapahtuvassa<br />
varmistuksessa ilmeinen<br />
etu on myös se, että operaation<br />
saa täysin automaattiseksi.<br />
Palautus helppoa<br />
Perinteisiä image-ohjelmia, kuten<br />
Symantecin omaa Ghostia,<br />
on voinut periaatteessa käyttää<br />
aikaisemminkin varmistamiseen.<br />
Käytännössä harva on tähän kuitenkaan<br />
ryhtynyt. Palautuksista<br />
kun suurin osa liittyy yksittäisiin<br />
tiedostoihin, jotka käyttäjä on<br />
erehdyksessä tuhonnut. Kokonaisen<br />
levyosion palauttaminen<br />
aiheuttaisi tällaisessa tapauksessa<br />
enemmän riesaa kuin hyötyä.<br />
Live State Recoveryn kenties<br />
fiksuin osa onkin Backup Image<br />
Browser -ohjelma, jolla voi<br />
katsella levykuvien sisältöä ja<br />
CANON HF-DC1<br />
Näppärä lisävälkky<br />
kiinnitetään salama kiskon<br />
toiseen päähän.<br />
Lisäsalaman ohjeluku on<br />
18 (metreille, ISO <strong>10</strong>0), eli<br />
siinä on tehoa miltei tuplasti<br />
taskukameroiden omiin salamalaitteisiin<br />
verrattuna.<br />
Virtansa salama saa yhdestä<br />
kuuden voltin litiumparistosta.<br />
Orjana, vaan ei orpona<br />
Kameran ja salaman välillä ei<br />
ole tavanomaista elektronista<br />
kontaktia, vaan lisäsalama<br />
toimii orjasalamana. Toisin sanoen<br />
kameran oman salaman<br />
välähtäminen laukaisee myös<br />
lisäsalaman. Tämän ansiosta lisäsalama<br />
voidaan sijoittaa myös<br />
täysin irti kamerasta ja suunnata<br />
kohteeseen aivan toisesta<br />
kulmasta. Ratkaisu lisää olennaisesti<br />
salaman käytettävyyttä.<br />
Kameraan kiinnitettynä lisäsalama<br />
tarjoaa paljon perussalamaa<br />
paremman valotehon.<br />
Symantec on tehnyt perinteisestä levykuvatekniikasta varmistukseen soveltuvan<br />
version, joka kilpailee nauhavarmistuksen kanssa.<br />
palautella tiedostoja vaikka yksi<br />
kerrallaan. Toinen vaihtoehto<br />
on purkaa levykuva suoraan<br />
omaksi osiokseen kiintolevylle,<br />
josta tarpeellisia tiedostoja on<br />
helppo noukkia talteen.<br />
Yritysverkkoon tarjotaan<br />
Advanced Server -versiota, jolla<br />
voi hoitaa koko verkon palvelimien<br />
ja työasemien päivitykset<br />
keskitetysti. Työasemien agenttiohjelman<br />
voi etäasentaa hallintaohjelmasta.<br />
Tietokantojen<br />
tapaisten hankalasti varmistettavien<br />
sovellusten yhteydessä<br />
joudutaan käyttämään Micro-<br />
Canonin HF-DC1-lisäsalama<br />
kiinnitetään kiskon avulla kameraan.<br />
Kuvassa isäntälaitteena on<br />
Powershot A5<strong>10</strong>.<br />
Myös valon suunta on kuvattavan<br />
kohteen kannalta edullisempi.<br />
Salama voidaan myös kiinnittää<br />
kiskoon pienen kuulanivelen<br />
avulla. Tämä ratkaisu sallii<br />
lisäsalaman suuntaamisen kohteeseen<br />
epäsuorasti, esimerkiksi<br />
seinän tai katon kautta. Viitseliäs<br />
harrastaja saa yhden tai kahden<br />
tällaisen lisäsalaman avulla<br />
paljon lisää mahdollisuuksia<br />
valaistuksen järjestämiseen.<br />
Vaikka HF-DC1 on valmistet-<br />
softin Volume Shadow Copy<br />
-tekniikkaa, jolloin sovelluksista<br />
saadaan talteen eheä versio.<br />
SAMULI KOTILAINEN<br />
■ Symantec Live State<br />
Recovery 3.0<br />
Hinta: noin 1350 € (Advanced Server),<br />
<strong>10</strong>00 € (Standard Server),<br />
<strong>10</strong>0 € (Desktop)<br />
Lisätietoja: Symantec Finland,<br />
0<strong>10</strong> 2177 000, www.symantec.fi<br />
Valmistaja: Symantec,<br />
www.symantec.com<br />
Lyhyesti: Levykuviin perustuva helppokäyttöinen<br />
varmistusohjelmisto, jonka<br />
etuihin kuuluu varmistuksen nopeus.<br />
tu Canon-kameroita ajatellen, ei<br />
ole teoriassa mitään estettä sille,<br />
etteikö sitä voisi käyttää myös<br />
useimpien muiden valmistajien<br />
kameroiden kanssa.<br />
JUKKA TIKKANEN<br />
■ Canon HF-DC1<br />
Hinta: <strong>10</strong>6 €<br />
Lisätietoja: Canon, 0<strong>10</strong> 54420,<br />
www.canon.fi<br />
Valmistaja: Canon,<br />
www.canon-europe.com<br />
Lyhyesti: Kätevä ja pienikokoinen johdoton<br />
lisäsalama pikkukameroiden salamatehon<br />
ja -ominaisuuksien parantamiseen.<br />
kesä-heinäkuu 2005 TIETOKONE 79
pikakokeet<br />
■ ■ ■<br />
ZYXEL ZYWALL P1<br />
Palomuuri povitaskuun<br />
Zyxelin yhdistetyn Zywall P1<br />
-palomuurin ja vpn-laitteen<br />
tarkoitus on helpottaa pääsyä<br />
yrityksen järjestelmiin ja parantaa<br />
tietoturvaa matkakäytössä.<br />
Vaikka saman asian voisi periaatteessa<br />
hoitaa kannettavaan<br />
tietokoneeseen asennettavilla<br />
palomuuri- ja vpn-ohjelmilla,<br />
rautaratkaisun etuna on käytön<br />
varmuus ja luotettavuus. Laite<br />
säädetään valmiiksi kerran, ja<br />
sen jälkeen matkamikron yhteyksien<br />
pitäisi toimia varmasti<br />
mistä päin maailmaa hyvänsä.<br />
Käyttäjän kannettavan tietokoneen<br />
nettiselaimeen pitää<br />
asettaa linkki matkapalomuurin<br />
web-käyttöliittymään. Salatun<br />
vpn-yhteyden yrityksen omaan<br />
verkkoon saa auki käyttäjätunnuksella<br />
ja salasanalla.<br />
Varsinaisia asetuksia halli-<br />
80 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005<br />
taan erillisellä salasanalla suojatulla<br />
sivulla. Näin ylläpitäjä<br />
voi olla varma, etteivät käyttäjät<br />
vahingossa itse sotke asetuksia.<br />
Hallintaliittymä on selkeä ja toimiva,<br />
ja asetusten säätäminen<br />
on melko mutkatonta.<br />
Isot ominaisuudet<br />
pienissä kuorissa<br />
Valmistajan mukaan laite on<br />
tekniikaltaan täsmälleen sama<br />
kuin Zyxelin normaalikokoiset<br />
peruspalomuurit. Tämä näkyy<br />
myös suorituskyvyssä. Salatun<br />
vpn-liikenteen läpäisyksi luvataan<br />
30 megabittiä sekunnissa,<br />
mikä on moninkertaisesti enemmän<br />
kuin matkakäytössä yleensä<br />
tarvitaan. Palomuurin läpäisy on<br />
80 megabittiä sekunnissa.<br />
Yhdistetty ratkaisu näkyy siinä,<br />
ettei laitteen koko ole aivan<br />
HP EP9012<br />
Kotiteatteri yhdessä<br />
paketissa<br />
HP:n uusi ep9000-projektorisarja<br />
perustuu varsin<br />
rohkeaan ideaan, sillä siinä on<br />
yhdistetty yksiin kuoriin projektori,<br />
dvd-soitin ja myös tukeva<br />
äänentoisto. Peruskaiuttimet<br />
on rakennettu projektorin takaosaan,<br />
ja bassokaiuttimelle<br />
on löytynyt sopiva kotelo jalustasta.<br />
Kokonaisuus toimii hyvin.<br />
Testaamallamme ep9012-yhdistelmäprojektorilla<br />
olohuoneesta<br />
saa kertaheitolla kotiteatterin,<br />
eikä johdotuksista tarvitse<br />
muistaa kuin virtajohto. Äänentoisto<br />
on lähtökohtaan nähden<br />
hämmästyttävän hyvä, ja jopa<br />
bassotoisto on laadukas. Kaiken<br />
lisäksi ääni tuntuu kuuluvan<br />
laitteen sijasta valkokankaalta<br />
melkeinpä riippumatta siitä,<br />
missä katsoja istuu.<br />
Vaikka kyseessä on yhdistelmälaite,<br />
mukana on onneksi<br />
erinomainen valikoima liitän-<br />
töjä ulkomaailmaan. Kuvaa saa<br />
välitettyä projektorille komponentti-,<br />
komposiitti-, dvi- ja svideo-liitännän<br />
avulla. Jos laitteen<br />
omat kaiuttimet eivät riitä,<br />
ääntä saa ulos myös digitaalisen<br />
5.1- tai analogisen stereoliitännän<br />
kautta. Lisäksi laitteessa on<br />
liitännät kuulokkeille ja äänen<br />
sisääntulolle.<br />
Futuristista muotoilulinjaa<br />
jatkava kaukosäädin on toimiva,<br />
ja asetusten säätäminen valikkojen<br />
avulla onnistuu kohtuullisella<br />
vaivalla.<br />
Kompromisseilta ei vältytä<br />
Yhdistelmärakenne on kätevä,<br />
mutta laitteessa on muuten jouduttu<br />
tekemään kompromisseja.<br />
Projektori on luonnollisesti<br />
suurikokoinen, kun saman kuoren<br />
sisälle täytyy mahtua myös<br />
soitin ja äänentoistojärjestelmä.<br />
Painoakin kertyy kymmenen<br />
kilogrammaa.<br />
niin pieni, kuin mihin<br />
nykytekniikalla päästäisiin.<br />
Onneksi painoa ei ole enempää<br />
kuin 130 grammaa. Matkakäytössä<br />
laitetta voi kuljettaa tyylikkäissä<br />
nahkakansissa.<br />
Palomuuri voi ottaa virran<br />
joko omasta virtalähteestään<br />
tai tietokoneen usb-liitännästä.<br />
Pieni riskitekijä on tosin se, että<br />
molemmat eivät saa olla yhtä<br />
aikaa kytkettyinä. Laite ei myöskään<br />
tue langattomia wlan-verkkoja.<br />
Molemmat puutteet korjattaneen<br />
tulevissa laiteversioissa.<br />
Zywall P1:n hinta on korkeahko,<br />
mutta yritys voi hankkia vaikka-<br />
Kokoa on jonkin verran saatu<br />
häivytettyä moderniin ja linjakkaaseen<br />
muotoiluun, mutta<br />
ainakin kotikäytössä projektorin<br />
sijoittelu voi olla vaikeaa.<br />
Toinen ongelma on projektorin<br />
melko äänekäs jäähdytystuuletin,<br />
joka kuuluu läpi hiljaisemmilla<br />
äänenvoimakkuuksilla.<br />
Dlp-mikropeilitekniikkaan<br />
perustuvan projektorin kuvanlaatu<br />
sopii hyvin elokuvien katseluun,<br />
mutta täydellinen se ei<br />
toki ole. Valotehoa löytyy 840<br />
ansi-lumenia, mikä on hivenen<br />
niukasti aurinkoiseen päiväsai-<br />
pa yhteiskäyttöön pari laitetta,<br />
joita sitten annetaan matkalle<br />
lähtijöille.<br />
SAMULI KOTILAINEN<br />
■ Zyxel Zywall P1<br />
Hinta: 250 €<br />
Lisätietoja: Zyxel Communications,<br />
(09) 4780 8400, www.zyxel.fi<br />
Valmistaja: Zyxel Communications,<br />
www.zyxel.com<br />
Lyhyesti: Matkakäyttöön tarkoitettu<br />
tehokas ja kompakti palomuurin ja<br />
vpn-laitteen yhdistelmä.<br />
kaan. Kontrastisuhteeksi ilmoitetaan<br />
1600:1. Kuvan tarkkuus<br />
on 800 x 600 pistettä, ja toisinaan<br />
kuvassa näkyy hienoista<br />
rakeisuutta. Kuvaa on kuitenkin<br />
mukava katsella, ja se on terävä.<br />
SAMULI KOTILAINEN<br />
■ HP ep9012<br />
Hinta: 2300 €<br />
Lisätietoa: HP, 0205 350, www.hp.fi<br />
Valmistaja: HP, www.hp.com<br />
Lyhyesti: Koteihin tai vaikkapa kouluihin<br />
tarkoitettu projektori, jossa on myös<br />
dvd-soitin ja kaiuttimet. Laite on mainio<br />
yhdistelmä miellyttävää kuvanlaatua ja<br />
hyvää äänentoistoa.
pikakokeet<br />
■ ■ ■<br />
STEINBERG NUENDO 3<br />
Kunnon ääntä<br />
kuvan seuraksi<br />
Nuendo 3 on ohjelmistopohjainen<br />
äänivoimala, jota<br />
Cubase SX -musiikkisoftastaan<br />
tunnettu valmistaja kehittää<br />
erityisesti video- ja dvd-äänen<br />
ammattilaisten tarpeisiin.<br />
Steinbergin lippulaivaohjelman<br />
kolmosversiossa on laaja<br />
valikoima erityyppisten mediatiedostojen<br />
<strong>tuo</strong>nti- ja jakotoimintoja,<br />
ja se on yhteensopiva<br />
videokoosto-ohjelmien kuten<br />
Pinnaclen Liquidin kanssa. Ohjelmantiedostonhallintatyökalut<br />
mahdollistavat nyt laajojen<br />
äänikirjastojen hallinnan, tiedostojen<br />
lajittelun, haut ja joukkomuutokset.<br />
Audio Warp on uutuus, jonka<br />
avulla audiotiedostoista voi<br />
venyttämällä ja typistämällä<br />
muokata projektin kokonaisuuteen<br />
paremmin istuvaa materiaalia.<br />
Ääniraitojen rinnalle<br />
voidaan liittää myös midiraitoja.<br />
Nuendon midipuolelta löytyvät<br />
FUJI FINEPIX F<strong>10</strong><br />
Nopeita kuvia<br />
Uusia paidantaskuun mahtuvia<br />
tyylikkään näköisiä<br />
taskukameroita ilmaantuu<br />
markkinoille lähes viikoittain.<br />
Nämä tyylikkäät teknoesineet<br />
vetoavat myös vähemmän valokuvauksesta<br />
kiinnostuneeseen<br />
yleisöön.<br />
Fuji Finepix F<strong>10</strong> poikkeaa<br />
muutamassa suhteessa edukseen<br />
tästä melkoisen tasapäisestä<br />
laadukkaiden pikkukameroiden<br />
massasta. Huomattavin<br />
piirre kamerassa on sen nopeus.<br />
Kamera käynnistyy silmänräpäyksessä,<br />
ja reagoi kaikissa<br />
muissakin toimissa kiitettävän<br />
nopeasti kuvaajan käskyihin.<br />
Hyvä käsiteltävyys kuuluu<br />
myös Finepix F<strong>10</strong>:n perusominaisuuksiin.<br />
Etuseinän onnistuneen<br />
muotoilun ansiosta pienestä<br />
kamerasta saa hyvän ja<br />
kaikki tutut muokkaustilat, jopa<br />
asiallinen nuotinnos.<br />
Nuendo 3:n mikseri sisältää<br />
tarvittavat monikanavaäänen<br />
miksaussäätimet dvd-<strong>tuo</strong>tannoista<br />
tutusta 5.1:stä harvinaisempaan<br />
<strong>10</strong>.2:een. Uusi Mixconvert-plugi<br />
kykenee muuntamaan<br />
monikanavamiksauksia<br />
formaattien välillä.<br />
Jälki<strong>tuo</strong>tannon moniosaaja<br />
Nuendo esiintyy edukseen elävän<br />
kuvan äänitöissä. Warp to<br />
picture -toiminto tarjoaa keinot<br />
tahdistaa ääntä videomateriaaliin,<br />
esimerkiksi sovitella jälkiäänitettyjä<br />
osuuksia kuvassa<br />
näkyviin suunliikkeisiin.<br />
Ohjelman kymmenien plugitehosteiden<br />
valikoima on<br />
maittava. Roomworks on kolmosversionkaikutehosteohjelmien<br />
tulokas. Oskilloskoopilla<br />
ja spektrianalysaattorilla varustettu<br />
Multiscope sekä perus-<br />
varman otteen.<br />
Optisen etsimen<br />
lisäksi kamera on<br />
varustettu hulppean<br />
kokoisella 2,5-tuumaisellanestekideruudulla.<br />
Tämän<br />
ansiosta kuvien<br />
katselu ja lähikuvien<br />
ottaminen on hyvin helppoa.<br />
Virtansa laite saa pienikokoisesta<br />
1950 milliampeeritunnin<br />
litiumioniakusta.<br />
Riittävästi pikseleitä<br />
Kameran kuvailmaisimena on<br />
6,1 megapikselin Super CCD<br />
HR -kenno. Suurimmalla tarkkuudella<br />
ja lievimmällä pakkauksella<br />
kuvatiedoston kooksi<br />
tulee kolmisen megatavua.<br />
Herkkyysasetus ulottuu ISO<br />
1600:aan saakka, jolla kohina<br />
Nuendo 3 tarjoaa huippuluokan ominaisuuksia dvd-materiaalin<br />
äänenkäsittelyyn.<br />
aaltomuotoja <strong>tuo</strong>ttava testigeneraattori<br />
ovat ammattilaiselle<br />
tarpeellisia työkaluja.<br />
Kunnollisia virtuaali-instrumentteja<br />
Nuendo 3:een ei sisälly,<br />
mukana on vain viiden<br />
pikku softasoittimen niukka<br />
peruspaketti.<br />
Kone kuin kone joutuu tiukoille<br />
Nuendon kanssa, suoritinvoimaa<br />
ja keskusmuistia ei<br />
yksinkertaisesti voi olla liikaa.<br />
Tässä mielessä Nuendo 3:n<br />
kyky hyödyntää myös oikeita<br />
tehostelaitteita liittämällä niitä<br />
ohjelmalliseen miksausympä-<br />
tosin kasvaa silmin havaittavan<br />
suureksi. ISO 800:aan saakka<br />
kohina pysyy kohtalaisen hyvin<br />
kurissa.<br />
Kamerassa on kolminkertainen<br />
f/2,8–5,0 -valovoimainen<br />
zoom, jonka polttovälialue kattaa<br />
kinokamera-alueen 36–<strong>10</strong>8<br />
millimetriä. Objektiivi tarkentuu<br />
makroasennossa lähimmillään<br />
7,5 senttimetrin etäisyydelle<br />
tarjoten melko tiiviit<br />
lähikuvat.<br />
ristöön tulee tosi tarpeeseen.<br />
Nuendo tukee mme- ja asioyhteensopivia<br />
äänikortteja, sekä<br />
Macintosh-versiollaan myös<br />
Coreaudiota.<br />
TOMMI SAARELA<br />
■ Steinberg Nuendo 3<br />
Hinta: 1 799 €<br />
Vaatimukset: Windows XP, Pentium/Athlon<br />
1,6 GHz, 512 Mt muistia; Mac OS X<br />
<strong>10</strong>.3 tai uudempi, Power Mac G4 Dual 1<br />
GHz, 512 Mt muistia.<br />
Lisätietoja: MI7, www.mi-7.net<br />
Valmistaja: Steinberg, www.steinberg.net<br />
Lyhyesti: Pitkälle jalostettu ohjelmisto<br />
<strong>raskaan</strong> <strong>sarjan</strong> säveltämiseen ja monikanavaiseen<br />
ääni<strong>tuo</strong>tantoon.<br />
Fujin kuvanlaatu on<br />
hyvä. Kuvat ovat teräviä,<br />
sävykkäitä ja väreiltään<br />
luonnollisia. Myös videoleikkeiden<br />
kuvaaminen<br />
sujuu mainiosti, sillä niiden<br />
paras tarkkuus on<br />
640 x 480 pikseliä 30 kuvan<br />
sekuntinopeudella.<br />
Fuji Finepix F<strong>10</strong> on tyylikäs<br />
ja laadukas taskukamera,<br />
jossa hyvän kuvanlaadun ohella<br />
miellyttää poikkeuksellisen nopea<br />
toiminta.<br />
JUKKA TIKKANEN<br />
■ Fuji Finepix F<strong>10</strong><br />
Hinta: 490 €<br />
Lisätietoja: Fuji Finland,<br />
(09) 825 951, www.fuji.fi<br />
Valmistaja: Fuji Photo Film,<br />
www.fujifilm-europe.com<br />
Lyhyesti: Nopeatoiminen kuuden<br />
megapikselin taskukamera.<br />
kesä-heinäkuu 2005 TIETOKONE 81
pikakokeet<br />
■ ■ ■<br />
SAMSUNG SYNCMASTER 920T<br />
Notkeajalkainen laatunäyttö<br />
Samsung Syncmaster 920T<br />
on 19 tuuman tft-näyttö,<br />
joka erottuu kilpailijoistaan<br />
nerokkaan notkeanivelisen jalkansa<br />
ansiosta. Niiaavalla nivelellä<br />
korkeussäätö onnistuu<br />
helposti, mutta valitettavasti<br />
samalla muuttuu myös etäisyys<br />
käyttäjään. Itse näyttöpaneeli on<br />
kiinnitetty pystytukeen toisella<br />
nivelellä, joka sallii paneelin<br />
kallistamisen jopa täysin käyttäjästä<br />
poispäin. Näytön voi<br />
helposti taittaa myös kasaan<br />
pöydän pinnan suuntaiseksi.<br />
Paneelin ja pystytuen välinen<br />
nivel on kaiken lisäksi pivottyyppinen,<br />
eli näyttökuvan voi<br />
kiertää pystysuuntaiseksi. Huomattavan<br />
monipuolisten ja helppokäyttöisten<br />
asentosäätöjen<br />
ansiosta näytön kuva voidaan<br />
nopeasti pyöräyttää esimerkiksi<br />
pöydän vastapuolella istuvan<br />
asiakkaan nähtäväksi. Tietoko-<br />
Älypuhelimilla kirjoitellaan<br />
tekstiviestejä, sähköposteja,<br />
muistiinpanoja ja jopa yksinkertaisia<br />
tekstiasiakirjoja. Perinteisellä<br />
numeronäppäimistöllä<br />
merkkien syöttäminen on kuitenkin<br />
hidasta ja työlästä. Nokian<br />
uusi Series 60 -puhelinten<br />
lisälaite <strong>tuo</strong> lähes täysikokoisen<br />
qwerty-näppäimistön puhelinten<br />
käyttäjille.<br />
Näppäimistön käyttöönotto<br />
on helppoa uusimpien Series<br />
82 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005<br />
neen työpöydän suuntaaminen<br />
näytön asentoa vastaavaksi onnistuu<br />
mukana toimitettavan<br />
Pivot Pro -ohjelmiston avulla.<br />
Jalustaan integroidut pienet<br />
stereokaiuttimet riittävät käyttöjärjestelmän<br />
huomioäänien<br />
toistamiseen. Äänen sisääntuloliitäntä,<br />
kuulokeliitäntä ja<br />
äänenvoimakkuuden säädin<br />
löytyvät jalustan vasemmalta<br />
reunalta. Dvi- ja vga-kaapelit<br />
kiinnittyvät kiinteästi jalustan<br />
takareunaan, jossa on myös ulkoisen<br />
virtalähteen liitäntä.<br />
Erinomainen kontrasti<br />
Näyttökuvan erinomaisesta<br />
huippukirkkaudesta huolimatta<br />
mustan taso on jopa laadukkaita<br />
kuvaputkia alhaisempi, minkä<br />
ansiosta näyttö yltää käytännössäkin<br />
varsin lähelle valmistajan<br />
ilmoittamaa <strong>10</strong>00:1-kontrastisuhdetta.<br />
Myös äärisävyjen erot-<br />
NOKIA WIRELESS KEYBOARD SU-8W<br />
Kunnon näppäimistö puhelimelle<br />
60 -mallien kanssa,<br />
joissa tuki näppäimistölle<br />
tulee esiasennettuna.<br />
Vanhempiin malleihin tarvitaan<br />
ohjelmisto, joka asennetaan mukana<br />
tulevalta muistikortilta.<br />
Näppäimistöä voidaan käyttää<br />
myös Nokia 77<strong>10</strong>:n kanssa,<br />
joka perustuu välivaiheen Series<br />
90 -käyttöliittymään. Tämä<br />
on kätevä mahdollisuus, sillä<br />
kosketusnäytöllä varustetussa<br />
77<strong>10</strong>:ssa ei ole lainkaan numeronäppäimiä,<br />
joten pitkien<br />
tekstien kirjoittaminen on normaalisti<br />
hyvin työlästä.<br />
Näppäimistöllä voidaan ohjata<br />
puhelimen tärkeimpiä toimintoja<br />
ja valikoita, joten käsiä<br />
ei tarvitse siirtää puhelimeen<br />
telu on huippuluokkaa,<br />
mutta alemmat keskisävyt<br />
toistuvat hieman<br />
liian vaaleina.<br />
Katselukulma on<br />
kiitettävän laaja molempiin<br />
suuntiin,<br />
mutta 25 millisekunnin<br />
ilmoitettu vasteaika on vanhahtavaa<br />
tasoa. Näyttökuvan<br />
ainut selkeä ongelma on kohtuuttoman<br />
kylmä väritasapaino,<br />
sillä harmaasävyjen värilämpötilaksi<br />
mitattiin alimmillaankin<br />
yli 8000 Kelvin-astetta.<br />
Samsung toimittaa näytön<br />
mukana Windows-koneille tarkoitetunMagictune-ohjelmiston,<br />
jonka avulla kuvasäädöt<br />
voidaan tehdä kuvaruutuvalikon<br />
sijaan suoraan tietokoneelta.<br />
Ohjelmisto on helppokäyttöinen<br />
ja hyvin opastettu, minkä<br />
vuoksi siitä on oikeasti hyötyä.<br />
Samsung 920T on kokonai-<br />
esimerkiksi viestivalikoissa navigoitaessa.<br />
Bluetooth-näppäimistö käyttää<br />
virtalähteenä kätevästi kahta<br />
AA-paristoa, ja käyttöajaksi<br />
arvioidaan parhaimmillaan 50<br />
tuntia. Virran säästämiseksi<br />
näppäimistö sammuu itsestään,<br />
kun sitä ei ole käytetty vähään<br />
aikaan tai se suljetaan.<br />
Matkatoimisto pöydälle<br />
Näppäimistön käyttö onnistuu<br />
helpoiten pöytää vasten, kun<br />
puhelin voidaan sijoittaa näppäimistön<br />
taakse. Koska linkki<br />
puhelimeen muodostetaan langattomasti<br />
bluetoothilla, sijoittelu<br />
on melko vapaata. Tästä<br />
tosin seuraa, ettei näppäimistöä<br />
voi käyttää esimerkiksi lentokoneessa,<br />
jossa kaikenlaiset radioyhteydet<br />
on kielletty.<br />
Puhelin asetetaan näppäimistön<br />
alta avautuvaan telineeseen,<br />
jolloin sen alareuna jää näppäimistön<br />
ylimpien näppäimi-<br />
suutena erinomainen toimistonäyttö,<br />
jonka arvoa laskevat<br />
ainoastaan hitaan puoleinen<br />
vasteaika ja värintoiston kylmyys.<br />
Viimeksi mainittu voidaan<br />
tosin korjata kalibroinnin<br />
ja profiloinnin avulla.<br />
HENRI KUOKKA<br />
■ Samsung Syncmaster<br />
920T<br />
Hinta: 530 €<br />
Lisätietoja: Samsung Finland,<br />
(09) 6937 9554, www.samsung.fi<br />
Valmistaja: Samsung, www.samsung.com<br />
Lyhyesti: Moneen suuntaan taipuvalla<br />
jalustalla varustettu hyvälaatuinen toimistonäyttö.<br />
en päälle. Teline voidaan myös<br />
irrottaa ja siirtää erilleen näppäimistöstä,<br />
mutta tällöin puhelin<br />
helposti valahtaa paikoiltaan,<br />
koska minkäänlaista kiinnitystä<br />
ei ole. Esimerkiksi junassa tai<br />
linja-autossa käytöstä ei tule<br />
pöydänkään avulla oikein mitään,<br />
jos kyyti on vähänkään<br />
tärisevää.<br />
Nokia Wireless Keyboard<br />
on kätevä lisävaruste S60-puhelimille,<br />
mutta sen heppoinen<br />
rakenne huolettaa. Näppäimistössä<br />
on paljon liikkuvia osia,<br />
ja jo viikon ankaran koekäytön<br />
jälkeen osa jousista ei enää reagoinut<br />
kuten uutena.<br />
TERO LEHTO<br />
■ Nokia Wireless<br />
Keyboard SU-8W<br />
Hinta: 120 €<br />
Lisätietoja: Nokia, 07180 08000,<br />
www.nokia.fi<br />
Valmistaja: Nokia, www.nokia.com<br />
Lyhyesti: Paljon kirjoittavan helppokäyttöinen<br />
lisälaite, joka on rakennettu heppoisista<br />
muoviosista.
näköaloja<br />
Tekstiviesteistä voi oppia paljon<br />
Suomalaiset lähettivät vuonna 2004 yli 2,1 miljardia<br />
tekstiviestiä, joka tekee reilua viittä miljoonaa suomalaista<br />
kohti noin 400 viestiä vuodessa tai 30 viestiä<br />
kuukaudessa. Matkapuhelinvalmistajat ja operaattorit<br />
eivät suunnitelleet tekstiviestiä kuluttajahitiksi,<br />
rakentaneet sen ympärille vuosien avoimia standardointikomiteoita<br />
ja käyttäneet vuosia ominaisuuksien<br />
keksimiseen ja virittelemiseen. Ehkä juuri siksi<br />
palvelu onkin teknisesti niin toimiva ja suosittu. Nyt<br />
pitäisi keksiä, miten tämä kuvio toistetaan, jotta Suomea<br />
voitaisiin taas kehua mobiilin ykkösmaana.<br />
Nykyisin mobiilipalvelut eivät enää näytä syntyvän<br />
spontaanisti kuluttajien lähtökohdista ja tarpeista,<br />
vaan laitevalmistajat ja operaattorit kehittävät<br />
niitä tulojen toivossa. Keksinnön ympärille lähdetään<br />
rakentamaan tekniikkaa, jota sitten lehdistö<br />
kutsutaan katsomaan, kun ensimmäinen demo on<br />
valmis. Demo toimii yhden valmistajan laitteilla ja<br />
operaattorin sisällä. Tosielämän esimerkkinä tästä<br />
voi mainita paljon puhutun pikapuheen (push-totalk),<br />
eli pat, poc tai ptt riippuen kenen valmistajan<br />
nykytoteutusta katsoo.<br />
Kuvaavaa on, että teknisesti toimivimmat pika- ja<br />
puheviestit kulkevat nykyisin ilmaisohjelmilla, kuten<br />
Agile Messenger, jotka on rakennettu pc-työasemissa<br />
käytettyjen pikaviestimien varaan, kuten ICQ ja<br />
MSN. Sillä välin kun alalla yritetään standardoida<br />
tekniikkaa, joka toisi operaattorille rahaa pelkkien<br />
datasiirtomaksujen päälle, kuluttajat asentavat omat<br />
ohjelmansa, joilla pikaviestit kulkevat ilman erityistä<br />
virittelyä.<br />
Matkapuhelinten valmistajat eivät mielellään kerro<br />
näistä helpoista ja jopa maksuttomista vaihtoehdoista,<br />
koska niiden on pidettävä myös operaattorit<br />
tyytyväisenä.<br />
Tekstiviestillä palvelua<br />
Alaa seuraavan toimittajan työn yhtäältä hauskuus<br />
ja toisaalta myös riesa on, että olen ollut kokeilemassa<br />
ja testaamassa ensimmäisten joukossa luultavasti<br />
satoja yksittäisiä mobiilipalveluita. Hyvistä ideoista<br />
huolimatta puhelimeni päävalikkoon ei ole pysyvästi<br />
päässyt monikaan kaupallinen sovellus. Tietokone<br />
Mobitin kuvaketta puhelimessani ei varmaankaan<br />
lasketa, koska olin itse tekemässä sitä.<br />
En silti pahastuisi, jos siellä olisi muidenkin kuvakkeita.<br />
Iltalehden ja Soneran uutissovellusten<br />
kuvakkeet jouduin poistamaan, kun ne lakkasivat<br />
toimimasta äskettäin. Ne ehtivät pyöriä pari vuotta,<br />
mutta ilmeisesti näitä Symbian- ja Series 60 -sovelluksia<br />
ei saatu koskaan toimimaan uusissa puhelimissa<br />
tai päivittäminen olisi ollut liian kallista.<br />
Paras arkinen mobiilipalveluni onkin niin yksinkertainen<br />
kuin taksin tilaaminen tekstiviestillä.<br />
Viesti ”Helsinki Kornetintie 8” numeroon 13170 on<br />
helppo muistaa ja myös tallentaa puhelimen viestien<br />
vakiopohjiin. Tässä on myös onnistuttu tärkeässä<br />
asiassa. Kun normaalisti taksia soittaa kiireessä ruuhka-aikaan,<br />
ei saa varmuutta sen saapumisesta. Tekstiviestitilaukseen<br />
saa kaksi vastausta, joista toinen<br />
vahvistaa, että auto on oikeasti tulossa. Auto myös<br />
tulee perille varmemmin eli sms-tilaus selkeästi<br />
nostaa palvelun laatua.<br />
Moni kollegani ei tätäkään palvelua tosin käytä,<br />
koska ensivaikutelma oli huono alkuvaikeuksien<br />
vuoksi. Minunkin toinen tilaukseni jäi ilman vahvistuksia,<br />
mutta seuraavana päivänä tasan samaan<br />
kellonaikaan taksikuski viimein soitti. Selitin tilanneeni<br />
auton vuorokautta aiemmin tekstiviestillä ja<br />
selkeästi on tapahtunut virhe. Taksimies kuittasi, että<br />
enkö voi tilata autoa niin kuin normaalit ihmiset, ja<br />
sulki puhelimen.<br />
Lahden kaupunki taas on pistänyt peruuntuneet<br />
hammaslääkäriajat uusjakoon tiedottamalla niistä<br />
tekstiviestitse. Kunta säästää rahaa ja ihmiset pääsevät<br />
nopeammin hoitoon. Palvelulla on ollut käyttäjiä<br />
15-vuotiaista yli 70-vuotiaisin, koska tekstiviesti on<br />
riittävän yksinkertainen.<br />
Toimiva 3g-palvelu<br />
Viime talvena Suomessa oltiin siirtymässä kaupalliseen<br />
3g- eli umts-vaiheseen, ja yleiset odotukset olivat<br />
viileän varautuneet uusien palveluiden suhteen,<br />
joita ei juuri esiteltykään. Niinpä positiivinen yllätys<br />
oli, kun soitin ensimmäisen videopuheluni Saunalahden<br />
tammikuun lanseerauksen myötä.<br />
Alalla on siis tosiaan onnistuttu luomaan uusi<br />
3g-palvelu, joka ei vaadi mitään asetuksia tai säätöjä<br />
puhelimeen. Videopuhelun soittamiseen riittää, että<br />
painaa puhelimen vihreää luuria ja valitsee haluamansa<br />
kuvayhteyden. Palvelu myös toimii heti kaikkien<br />
valmistajien puhelinten välillä. Operaattoreiden<br />
välillä se ei Suomessa tosin vielä toimikaan.<br />
Tälläkin rintamalla on tosin innovointia tapahtumassa.<br />
Alan yritykset kehittävät jo ims-standardiin<br />
perustuvaa viritystä nimellä ”videon jakaminen”<br />
(”video sharing”), jolla kuvayhteyden voisi avata ja<br />
sulkea kesken puhelun. Ajatus on kiinnostava, mutta<br />
se vaatii tukea sekä päätelaitteelta että operaattorilta.<br />
Riski on, että teknisesti toimiva palvelu taas rampautetaan<br />
laite- ja verkkoriippuvaiseksi, tai asetukset<br />
puhelimeen on osattava etsiä ja tallentaa jostain.<br />
Tekstiviesti toimii hyvin, koska se ei vaadi muuta<br />
kuin sms-keskuksen numeron, joka tulee liittymän<br />
mukana sim-kortilla. Tähän suuntaan pitäisi päästä<br />
takaisin, jos uusille palveluille halutaan enemmän<br />
käyttäjiä. Edes asetusten puskeminen automaattisesti<br />
puhelimiin ilmateitse ei ole yhtä luotettavaa, koska<br />
käyttäjän pitää osata päättää mitä tehdä tällaisen<br />
”palveluviestin” kanssa.<br />
TK<br />
Tero Lehto on Tietokone-lehden web-toimittaja.<br />
”Mobiilipalvelut<br />
eivät enää<br />
näytä syntyvän<br />
spontaanisti<br />
kuluttajien<br />
lähtökohdista.”<br />
kesä-heinäkuu 2005 TIETOKONE 83
tehokäyttäjän vinkit<br />
■ ■ ■<br />
Kadonneen<br />
tiedoston<br />
palautus<br />
Kuinka toimia, kun tiedosto on<br />
poistettu, eikä varmuuskopiota<br />
ole? Tuhotun tiedoston saa<br />
pelastettua palautusohjelmalla,<br />
jos vahinko huomataan ajoissa.<br />
VESA KERÄNEN<br />
Tietojen katoamisen syynä on<br />
useimmiten käyttäjän huolimattomuus<br />
tai tahallisuus. Myös<br />
virukset sekä laitteistoviat voivat<br />
viedä tiedostoja mennessään.<br />
Rikkoutuneen kiintolevyn korjaaminen<br />
onnistuu harvemmin<br />
kotikonstein, mutta ammattilaisen<br />
avuin tietoja saadaan pelastettua<br />
vialliseltakin levyltä.<br />
Tiedostoja katoaa helposti epähuomiossa.<br />
Tyypillisesti käyttäjä<br />
valitsee väärän tiedoston tai poistaa<br />
tiedoston tarkistamatta, onko<br />
sen varmuuskopio tallessa. Poistetut<br />
tiedostot päätyvät Win-<br />
■ VINKKI<br />
Kadonneet valokuvat<br />
Kaikilla pelastusohjelmilla voi palauttaa<br />
poistettuja kuvatiedostoja<br />
tai laitevian kadottamia kuvia lukemalla<br />
digikameran muistikorttia.<br />
Silti kuvien palautuksessa on hyvä<br />
turvautua muistikorttien käsittelyyn<br />
erikoistuneisiin palautusohjelmiin.<br />
Tällaisia ohjelmia ovat esimerkiksi<br />
Imagerecall, Art Plus Digital<br />
Photo Recovery, Digital Photorescue<br />
Pro ja Pc Inspector Smart<br />
Recovery. Myös muistikorttien varmuuskopiointi<br />
sekä alustaminen<br />
on mahdollista tehdä Imagerecallohjelmalla.<br />
Kelvolliseksi palautusohjelmaksi<br />
osoittautui myös Recover<br />
My Files, jolla voi kiintolevy-<br />
84 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005<br />
dowsin roskakoriin, jonne ne varastoidaan<br />
ennen tiedostojen lopullista<br />
tuhoamista. Tässä vaiheessa<br />
tiedostojen palauttaminen<br />
on vielä helppoa. Tiedostot<br />
palautuvat alkuperäiseen sijaintiinsa<br />
roskakorin Palauta-toiminnolla.<br />
Aina tiedostoa ei varastoida<br />
roskakoriin. Kun käyttäjä poistaa<br />
tiedoston vaihtonäppäimen<br />
kanssa (shift+delete), poistetaan<br />
tiedosto tallentamatta sitä roskakoriin.<br />
Myös lähiverkon jaetusta<br />
hakemistosta poistetut tiedostot<br />
katoavat ohi roskakorin.<br />
Kun roskakori tyhjennetään,<br />
merkitään tiedostojen varaama<br />
jen lisäksi<br />
etsiä poistettujakuviamuistikorteilta.Ohjelmilla<br />
voi lukea<br />
yleisimpiä<br />
muistikortteja,<br />
joissa<br />
on tiedostojärjestelmänä<br />
fat16 tai fat32. Kuvien<br />
palauttamisessa on myös<br />
avuksi, jos palautusohjelma kykenee<br />
näyttämään kuvasta esikatselukuvan.<br />
Usein se jo kertoo, onko<br />
tiedoston palauttaminen mahdollista.<br />
Lisäksi esikatselukuva no-<br />
Vaikka palautusohjelma (kuvassa Recover My Files) löytäisikin poistetun<br />
tiedoston, aina tiedostoa ei saada palautettua ehjänä, koska osia siitä on<br />
päällekirjoitettu.<br />
levytila vapaaksi. Tämän jälkeen<br />
tiedostot eivät näy käyttäjälle ilman<br />
apuohjelmia. Vahingossa<br />
poistetun tiedoston voi kuitenkin<br />
palauttaa vielä senkin jälkeen,<br />
kun roskakori on tyhjennetty.<br />
Varausyksikkö säilönä<br />
Kaikki poistettu tieto säilyy levyllä,<br />
ellei tiedoston varaamalle<br />
tilanvarausyksikölle kirjoiteta<br />
tietoa päälle. Poistettujen tiedostojen<br />
palautusohjelmilla voi<br />
periaatteessa palauttaa vuosienkin<br />
takaisia tiedostoja, jos niiden<br />
peuttaa kuvien<br />
etsimistä, sillä<br />
kameroiden<br />
käyttämä nimeämistapa<br />
ei<br />
kerro kuvan sisällöstä.<br />
varaama tila levyllä on säilynyt<br />
koskemattomana.<br />
Kun tiedoston katoaminen<br />
huomataan ajoissa, on hyvät<br />
mahdollisuudet onnistua tiedoston<br />
palautuksessa. Vahingon tapahtuessa<br />
on vältettävä levylle<br />
tallentamista.<br />
Pahimmassa tapauksessa levylle<br />
tallentaminen tai jopa palautusohjelman<br />
asentaminen voi<br />
tuhota pelastettavan tiedoston<br />
varaamat tilanvarausyksiköt.<br />
Monet ohjelmista varoittavatkin<br />
tästä vaarasta ja suosittelevat oh-<br />
Photorescuella poistettuja tiedostoja<br />
voi etsiä tiedostotyypeittäin.<br />
Imagerecall osaa näyttää poistettujen<br />
kuvien esikatselukuvat. Ohjelmalla<br />
voi lisäksi varmuuskopioida muistikortin<br />
sisällön.
Tyhjennetyssä roskakorissa olleet tiedostot saa takaisin esimerkiksi<br />
maksuttomalla Pc Inspector File Recovery -ohjelmalla.<br />
jelman asentamista eri levylle.<br />
Jotkin palautusohjelmat eivät<br />
vaadi asennusta lainkaan. Ne toimivat<br />
muistitikulta tai cd-levyltä.<br />
Jos pelastusohjelmaan joudutaan<br />
turvautumaan usein, turvallisinta<br />
on asentaa ohjelma valmiiksi<br />
koneelle tai muistitikulle.<br />
Palautuksen rajat<br />
Helpointa tiedoston palauttaminen<br />
on varmuuskopioista, jos<br />
sellaiset on tehty. Muussa tapauksessa<br />
avuksi tarvitaan tiedostojen<br />
palautusohjelma, jolla<br />
päästään lukemaan tiedostojärjestelmän<br />
kirjanpitoa tallennetusta<br />
datasta.<br />
Palautusohjelmat analysoivat<br />
levyosion tilanvaraustaulukkoa<br />
eli fatia (File Allocation Table)<br />
tai mft:ä (Master File Table). Tilanvaraustaulukosta<br />
käy selville<br />
tiedostojen sijainti levyosiolla eli<br />
mitkä varausyksiköt kuuluvat<br />
millekin tiedostolle.<br />
Tilanvaraustaulukko sisältää<br />
myös tiedon vapaista varausyksiköistä,<br />
joihin tietoa voidaan tallentaa.<br />
Kun tiedosto poistetaan,<br />
sen käyttämät tilanvarausyksiköt<br />
merkitään vapaiksi. Varsinainen<br />
tieto katoaa vasta, kun<br />
varausyksikköjen päälle tallennetaan<br />
uutta tietoa.<br />
Tietoa ei välttämättä tallenneta<br />
perättäisille tilanvarausyksiköille.<br />
Näin tapahtuu levyosiolla,<br />
joka on pirstoutunut ja kaipaisi<br />
eheytystä. Käytännössä onkin<br />
mahdollista, että jokin osa tiedostoa<br />
on jo ylikirjoitettu, vaikka<br />
tiedoston palauttaminen onnistuu<br />
palautusohjelmalla.<br />
Tiedoston eheys varmistuu vas-<br />
ta tiedostoa avatessa. Esimerkiksi<br />
kuvatiedosto, joka tiedostokoon,<br />
nimen ja päiväyksen perusteella<br />
vaikuttaa kelvolliselta tiedostolta,<br />
ei välttämättä avaudu kuvankäsittelyohjelmalla.<br />
Käytännössä<br />
tiedosto on silloin menetetty.<br />
Jos tilanvaraustaulukko on vahingoittunut,<br />
on tiedostojen palauttaminen<br />
vaikeampaa. Ainoa<br />
keino on lukea levyn sektoreita<br />
ja etsiä tiedoston aloituskohtia.<br />
Tätä ei voi tehdä kaikilla palautusohjelmilla.<br />
Hyvää onneakin<br />
tarvitaan, jotta tiedosto saadaan<br />
tällä tavoin pelastettua.<br />
Parhaat pelastajat<br />
Tiedostojen palautusohjelmia<br />
on sekä ilmaisia että maksullisia.<br />
Varsin kattavasta tarjonnasta on<br />
vaikea nimetä parhaita, mutta<br />
■ TAUSTAT<br />
Tiedostojen palauttaminen on<br />
huomattavasti varmempaa, kun<br />
tiedostot on varmuuskopioitu<br />
asianmukaisesti. Tiedostojen<br />
säännöllisestä varmuuskopioinnista<br />
on huolehdittava manuaalisesti<br />
tai automaattisesti ajoitettuna<br />
tehtävänä. Turvallisinta on tehdä<br />
kopiot ulkoiselle tallennusmedialle,<br />
jossa tiedostot ovat turvassa<br />
laitteistovialta tai muulta<br />
tietojen katoamiselta.<br />
Työaseman ja kannettavan tiedostojen<br />
varmuuskopioimiseksi<br />
on monia tapoja. Tiedostot voi kopioida<br />
lähiverkon tiedostopalvelimelle<br />
tai ulkoiselle kiintolevylle.<br />
Myös dvd ja cd ovat kelvollisia<br />
varmistusmedioita.<br />
Ilman asianmukaisia ohjelmia<br />
hyväksi havaittuja ohjelmia ovat<br />
esimerkiksi Finalrecovery, Pc<br />
Inspector File Recovery ja Recover<br />
My Files.<br />
Tietokone.fi -palvelun Softaalueelta<br />
löytyvät myös Filerestore-<br />
ja File Scavenger -ohjelmien<br />
kokeiluversiot. File Scavengerista<br />
on kaksi eri versiota. Pienempi<br />
on tarkoitettu levykkeeltä<br />
ajattavaksi. Myös ilmainen Restoration-ohjelma<br />
toimii asentamatta<br />
esimerkiksi muistitikulta.<br />
Tiedostojen palautusohjelmilla<br />
voi palauttaa tuhottuja tiedostoja<br />
kiintolevyltä, levykkeeltä,<br />
muistikortilta ja muilta massamuisteilta.<br />
Ainoa vaatimus palautusohjelmalle<br />
on, että se tukee<br />
tallennusmedian tiedostojärjestelmää.<br />
Useimmat palautusohjelmat<br />
osaavat lukea fat- ja<br />
ntfs-tiedostojärjestelmiä sekä<br />
niiden eri versioita, osaksi myös<br />
Linuxin tiedostojärjestelmiä.<br />
Ntfs on käytössä Windows 2000<br />
ja Xp-käyttöjärjestelmissä, fattiedostojärjestelmävanhemmissa<br />
versioissa.<br />
Palautusohjelmilla voi palauttaa<br />
yksittäisen tiedoston, kansion<br />
tai jopa poistetun levyosion.<br />
Useimmilla ohjelmilla on mahdollista<br />
palauttaa kaiken tyyppisiä<br />
tiedostoja. Ainoastaan valokuvien<br />
palauttamiseen erikoistuneet<br />
ohjelmat lukevat vain<br />
jpeg-, tiff- ja raw-kuvatiedostoja.<br />
Poistettujen tiedostojen haku<br />
Varmuuskopio auttaa aina<br />
varmuuskopiointi on yksinkertaisuudessaan<br />
tiedostojen kopioimista.<br />
Sopivilla ohjelmilla varmuuskopiointi<br />
tehostuu siten, että<br />
kopioinnin kohteeksi voidaan<br />
valita esimerkiksi vain muuttuneet<br />
tai uudet tiedostot.<br />
Säännöllinen varmuuskopiointi<br />
onnistuu vain ajastamalla varmistus,<br />
sillä kuten tiedostojen tuhoaminen,<br />
myös varmuuskopiointi voi<br />
epähuomiossa jäädä tekemättä.<br />
Kaikkia tiedostoja ei kannata<br />
varmuuskopioida. Kopioimatta voi<br />
huoletta jättää Windowsin sekä<br />
siihen asennetut ohjelmat, koska<br />
käyttöjärjestelmän ja ohjelmat voi<br />
ongelmatilanteissa asentaa asennusmedialta.<br />
Pääsääntöisesti varmuuskopioinnin<br />
kohteeksi vali-<br />
tehokäyttäjän vinkit<br />
■ ■ ■<br />
nopeutuu, kun palautusohjelmalla<br />
voi suodattaa haettavia<br />
tiedostoja tiedostotyypeittäin.<br />
Jos poistettuja tiedostoja on paljon,<br />
niitä voi etsiä tiedostonimen<br />
perusteella ja lajitella päivämäärän,<br />
tiedostokoon ja tiedostotyypin<br />
mukaisesti.<br />
Osa ohjelmista näyttää lisäksi<br />
tiedostokohtaisia lisätietoja, kuten<br />
Word-dokumenttien tekijätiedot.<br />
Recover My Files -ohjelmalla<br />
on myös mahdollista esikatsella<br />
poistettujen tekstitiedostojen<br />
sisältöä, jos tiedosto on<br />
luettavassa kunnossa.<br />
Palautusohjelmat luokittelevat<br />
tiedostot sen perusteella, mitkä<br />
ovat tiedoston palauttamisen<br />
edellytykset. Esimerkiksi poorstatuksen<br />
tiedostot ovat käytännössä<br />
menetettyjä lopullisesti,<br />
vaikka tiedosto löytyykin palautusohjelmalla.<br />
TK<br />
■ INTERNET<br />
Tiedonpalauttajia<br />
Digital Photorescue Pro<br />
www.objectrescue.com<br />
File Scavenger<br />
www.quetek.com<br />
Finalrecovery<br />
www.finalrecovery.com<br />
Imagerecall<br />
www.imagerecall.com<br />
Pc Inspector<br />
www.pcinspector.de<br />
Recover My Files<br />
www.recovermyfiles.com<br />
taan työtiedostot, kuten asiakirjat,<br />
taulukot ja digikuvat. Myös sähköposti<br />
kannattaa varmuuskopioida<br />
liitetiedostoineen. Joidenkin<br />
ohjelmien asetukset voivat olla<br />
myös kopioinnin arvoisia.<br />
Varmuuskopioinnin voi tehdä<br />
Windowsin omalla Varmuuskopiointi-työkalulla.<br />
Sillä voi varmistaa<br />
valitut kohteet manuaalisesti<br />
tai ajastetusti. Ohjelmalla ei voi<br />
kuitenkaan polttaa varmistuksia<br />
cd-levylle, vaan ne on tallennettava<br />
kiintolevylle.<br />
Myös Tietokone.fi -palvelun<br />
Softa-alueelta löytyy varmuuskopiointiin<br />
soveltuvia ohjelmia. Digikuvien<br />
varmuuskopioinnin voi tehdä<br />
esimerkiksi Acdseen kaltaisella<br />
arkistointi-ohjelmalla.<br />
kesä-heinäkuu 2005 TIETOKONE 85
tehokäyttäjän vinkit<br />
■ ■ ■<br />
Turvaa Officetiedostot<br />
urkkijoilta<br />
Office-tiedostoja muokataan usein monien ihmisten<br />
kesken. Lopulliseen tiedostoon saattaa<br />
helposti jäädä kätkettyä tietoa, kuten poistetut<br />
tekstit, tekijöiden nimet ja muokkausversiot.<br />
JANNE AUKIA<br />
Office-tiedostoihin kätkeytyneet<br />
tiedot saattavat aiheuttaa<br />
ikäviä yllätyksiä. Vastaanottaja<br />
voi saada eteensä luottamuksellista<br />
tietoa tai esiin voi<br />
tulla lähettäjän kannalta noloja<br />
kohtia, kuten raakatekstiin liittyviä<br />
huomautuksia.<br />
Mitä tietoa Office-tiedostoihin<br />
tallentuu? Miten tiedostoista<br />
saa poistettua kätketyn tiedon?<br />
Seuraavat vinkit toimivat suoraan<br />
Office XP:n englanninkielisessä<br />
versiossa, mutta pääpiirteissään<br />
samat toiminnot löytyvät<br />
myös muista Office-versioista.<br />
Korjaa Wordin asetukset<br />
Word-tiedostoihin voi jäädä<br />
tekstiä, jonka olet jo poistanut,<br />
mikäli tallennat ne ”Allow fast<br />
saves” -toiminnon (Salli pikatallennus)<br />
ollessa päällä. Ottaaksesi<br />
toiminnon pois käytöstä avaa<br />
”Tools”-valikon (Työkalut)<br />
”Options”-kohdan (Asetukset)<br />
”Save”-välilehti (Tallenna) ja<br />
varmista, että ”Allow fast saves”<br />
-kohta ei ole valittu.<br />
Tiedostoihin tallentuu myös<br />
oletusarvoisesti monenlaista metatietoa,<br />
esimerkiksi tiedoston<br />
tekijä ja sen luontiaika. Niiden<br />
poistamiseksi valitse ”Tools”-valikon<br />
”Options”-kohta ja sieltä<br />
”Security”-välilehden (Suojaukset)<br />
alta varmista, että ”Remove<br />
personal information from file<br />
properties on save” (Poista tiedoston<br />
ominaisuuksista henkilökohtaiset<br />
tiedot tallennettaessa)<br />
on valittu. Valinta vaikuttaa ainoastaan<br />
auki olevaan tiedostoon,<br />
joten toiminto on valittava<br />
86 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005<br />
"Remove hidden data"-työkalu näkyy<br />
uutena toimintona Office-ohjelmien<br />
File-valikossa.<br />
erikseen jokaiselle tiedostolle,<br />
josta haluat poistaa tiedot sen tekijöistä.<br />
Wordin kommenttitoiminto<br />
voi jättää tiedostoihin kätkettyjä<br />
kommentteja, jotka saattavat olla<br />
kiusallisia paljastuessaan ulkopuolisille.<br />
Tiedoston kommentit<br />
näkee valitsemalla ”View”-valikosta<br />
(Näytä) ”Markup”-kohdan<br />
(Merkintä). Jos et halua vahingossa<br />
tallentaa tai tulostaa<br />
■ INTERNET<br />
kommentoituja tiedostoja, kannattaa<br />
valita vielä ”Options”-ikkunan<br />
”Security”-välilehdeltä<br />
kohta ”Warn before printing, saving<br />
or sending a file that contains<br />
tracked changes or comments”<br />
(Varoita ennen muokkausmerkintöjä<br />
tai kommentteja<br />
sisältävien...).<br />
Asenna puhdistustyökalu<br />
Pelkästään Officen asetuksia<br />
korjaamalla ei voi olla varma, että<br />
tiedostot ovat täysin turvallisia.<br />
Tiedostojen tarkempaan siivoamiseen<br />
voi käyttää esimerkiksi<br />
Microsoftin sivuilta ilmaiseksi<br />
ladattavaa ”Remove Hidden<br />
Data”-työkalua.<br />
Työkalu <strong>tuo</strong> Office-ohjelmien<br />
File-valikkoon uuden ”Remove<br />
Hidden Data...”-kohdan, jonka<br />
avulla voi karsia tiedostosta kätketyn<br />
tiedon. Työkalua ei ole<br />
kuitenkaan erityisen miellyttävä<br />
käyttää, eikä se kerro, mitä se on<br />
tiedostosta poistanut.<br />
Käytä analysointityökalua<br />
Kun tiedoston asetukset ovat<br />
kunnossa, kannattaa vielä varmistaa,<br />
että siihen ei ole jäänyt<br />
mitään kätkettyä tietoa. Tämä<br />
onnistuu Office-dokumenttien<br />
analysointiohjelmalla. Workshare-yhtiön<br />
ilmainen Trace-työkalu<br />
näyttää selkeästi, mitä kaikkea<br />
tietoa tiedostoon on kätkettynä<br />
ja arvioi, oliko kätketty tie-<br />
Asiakirjojen turvaamistyökaluja<br />
Microsoftin ”Remove Hidden Data”-työkalu:<br />
support.microsoft.com/default.aspx?scid=kb;en-us;834427<br />
Microsoftin ”Office 2000 HTML Filter 2.0”-ohjelma:<br />
office.microsoft.com/downloads/2000/Msohtmf2.aspx<br />
Worksharen Trace-ohjelma<br />
www.workshare.com/products/trace/default.aspx<br />
Trace-ohjelmalla näkee, mitä kaikkea tiedostoon on kätkettynä.<br />
to turvatasoltaan vähäistä, melko<br />
vaarallista tai vaarallista.<br />
Vaarallisuustasot riippuvat siitä,<br />
minkä tyyppisestä tiedosta on<br />
kyse. Käytännössä esimerkiksi<br />
poistettu teksti esitetään aina<br />
turvatasoltaan vaarallisena riippumatta<br />
sen sisällöstä.<br />
Siisti Word-pohjaiset<br />
web-sivut<br />
Wordistä tallennetut web-sivut<br />
sisältävät usein paljon ylimääräistä<br />
tietoa. Office 2002:n tai<br />
uudemman käyttäjien kannattaa<br />
tallentaa web-sivut aina ”Web<br />
Page, Filtered” -muodossa<br />
(Web-sivu, suodatettu). Tämä<br />
poistaa kätketyn tiedon html:ksi<br />
tallennetuista web-sivuista.<br />
Lisäetuna on, että tiedostojen<br />
koko samalla pienenee ja niiden<br />
latausaika lyhenee parhaimmillaan<br />
alle puoleen ilman, että sisältö<br />
muuttuu. Office 2000:n käyttäjät<br />
saavat vastaavan toiminnallisuuden<br />
hakemalla Microsoftin<br />
sivuilta ilmaisen ”Office 2000<br />
html filter 2.0”-ohjelman.<br />
Jaettavat tiedostot<br />
pdf-muotoon<br />
Edelliset vinkit vähentävät selvästi<br />
riskiä, että Office-ympäristössä<br />
tehdyt tiedostot sisältäisivät<br />
arkaluontoista tietoa. Monesti<br />
kuitenkin joku vaiheista<br />
jää tekemättä, ja tiedostoihin jää<br />
tiedonmurusia, jotka voi kaivaa<br />
niistä esille pienellä vaivannäöllä.<br />
Tämän vuoksi kaikkein turvallisin<br />
tapa julkaista tiedostoja<br />
on tallentaa ne jossakin sellaisessa<br />
muodossa, joka poistaa<br />
niistä kaiken metadatan. Tämä<br />
onnistuu hyvin tallentamalla<br />
tiedosto pdf-muotoon esimerkiksi<br />
Adoben Acrobat -ohjelmiston<br />
avulla.<br />
TK
■ ■ ■<br />
hyvät kysymykset<br />
Askarruttaako mieltäsi jokin tietotekniikan tehokäyttöön liittyvä kysymys?<br />
Lähetä kysymyksesi meille, niin viisaita päitä lyödään yhteen, saatatpa saada<br />
vastauksenkin. Pyrimme valikoimaan vastattavaksi kysymyksiä, joiden uskomme<br />
kiinnostavan laajempaakin lukijakuntaa.<br />
Vastaamme vain lehden sivulla, emme henkilökohtaisesti.<br />
Lähetä kysymyksesi osoitteeseen kysymykset@tietokone.fi<br />
Eroon automaattitoistosta<br />
■ Ärsyttää suunnattomasti joka<br />
kerta, kun tungen usb-muistin koneeseen<br />
tai kuuntelen tiettyjä cdlevyjä,<br />
jolla on myös dataraita, että<br />
Windows haluaa etsiä niiltä<br />
kaikkea mahdollista tietoa ja käynnistellä<br />
toistosoftia. Haluan vain<br />
”kytkeä ja käyttää”. Ei kai se ole<br />
liikaa vaadittu?<br />
Kalle Anttila<br />
Helpoin tapa estää ns. autoplay-ominaisuuden<br />
aktivoituminen on painaa<br />
Shift-nappula pohjaan samalla, kun<br />
laittaa cd-levyn asemaan tai usbmuistin<br />
usb-väylään. Toinen mahdollisuus<br />
on Resurssienhallinnassa<br />
(Windows explorer) klikata oikealla<br />
hiirennapilla asematunnusta ja valita<br />
Autoplay-välilehdeltä, miten haluaa<br />
aseman käyttäytyvän missäkin<br />
tilanteessa.<br />
Mikäli toiminnallisuudesta haluaa<br />
kokonaan eroon, kannattaa se hoitaa<br />
Group policyn kautta. Käynnistä<br />
Group policy klikkaamalla Käynnistä<br />
-> Suorita (Start->Run) ja kirjoita<br />
gpedit.msc. Avautuvassa hallintaikkunassa<br />
mene haaraan Local Computer<br />
Policy -> Administrative Template<br />
-> System, ja kaksoisklikkaa oikealta<br />
puolelta löytyvää ”Turn Off Autoplay”-riviä.<br />
Vaihda asetus kohdasta<br />
”Not configured” kohtaan ”Enab-<br />
Autoplay-toiminnon täydellinen poistaminen<br />
vaatii hitusen eksoottisempaa<br />
asetusten hallintaa.<br />
led”, ja määrittele ”Turn off Autoplay<br />
on:”valintaan ”All drives”. Nyt autoplay<br />
ei enää kiusaa.<br />
Äänen muokkaus halvalla<br />
■ Kävin koulussa kurssin, jolla<br />
opettelimme muokkaamaan ääntä.<br />
Käyttämämme Sound Forge -ohjelma<br />
on kuitenkin hirveän kallis<br />
opiskelijabudjettiin nähden. Voitteko<br />
suositella edullista mutta kattavin<br />
toiminnoin varustettua äänieditoria?<br />
Jaana Ruotsalainen<br />
Audacityä edullisempaa tuskin löytyy,<br />
kyseessä kun on ilmaisohjelma.<br />
Ohjelman kehittäjäyhteisön kotisivu<br />
on osoitteessa audacity.sourceforge.net.<br />
Käyttöliittymä on Sound Forgeen<br />
verrattuna astetta karumpi,<br />
mutta pienen totuttelun jälkeen<br />
hommat hoituvat varmasti silläkin.<br />
Ristiinkytketty kaapeli<br />
■ Haluaisin kytkeä kaksi tietokonetta<br />
yhteen verkkopelaamista varten.<br />
Tähän tarvitaan ymmärtääkseni<br />
ristiinkytketty verkkokaapeli.<br />
Minkälainen kaapeli se on? Voiko<br />
sen tehdä itse tavallisesta verkkokaapelista?<br />
Mats Sundström<br />
Ristiinkytketty kaapeli<br />
on nimensä<br />
mukaisesti kaape-<br />
Audacity on ilmainen,<br />
monipuolinen<br />
äänenkäsittelyohjelma,<br />
jonka saa<br />
niin Windows-, Linux-<br />
kuin Mac-käyttöjärjestelmälle.<br />
Ohjelman uusimman<br />
version saa<br />
myös suomeksi.<br />
li, jossa johdot on kytketty<br />
”ristiin”, kun taas<br />
tavallisessa verkkokaapelissa<br />
johdot ovat molempien<br />
päiden liittimissä<br />
samassa järjestyksessä.<br />
Ristiinkytketyn<br />
kaapelin voi ostaa edullisesti<br />
käytännössä mistä<br />
tahansa tietotekniikkaa<br />
myyvästä kaupasta.<br />
Toinen vaihtoehto on ostaa<br />
muutaman kympin<br />
hintainen pieni kytkin,<br />
johon saa tarvittaessa<br />
kiinni neljä tai kahdeksan<br />
konetta suorilla kaapeleilla.<br />
Kadonnut levyasema<br />
■ Koneessani on outo ongelma.<br />
Explorer ei näytä yhtä kiintolevyä<br />
graafisessa muodossa (Resurssienhallinnassa).<br />
Levy toimii ongelmitta,<br />
ja sen saa näkyviin, kun<br />
Resurssienhallinnassa kirjoittaa<br />
osoiteriville ”F:\” sekä komentotulkissa.<br />
Mutta kun suljen resurssienhallinnan,<br />
ja avaan sen uudelleen,<br />
<strong>tuo</strong> F-asema puuttuu kokonaan.<br />
Samoin sitä ei saa näkyviin<br />
netistä ladattaessa tai tallennetaessa<br />
tiedostoja kiintolevylle.<br />
Tietokoneen levynhallinta näyttää<br />
levyn sekä osioinnin oikein, mutta<br />
sieltäkään en ole löytänyt mitään<br />
sellaista asetusta, jolla <strong>tuo</strong>n<br />
”haamulevyn” saisi näkyviin. Yritin<br />
etsiä rekisteristäkin asetusta,<br />
jossa määriteltäisiiin resurssienhallinnan<br />
näkymät, mutta sieltäkään<br />
ei löytynyt mitään järjellistä<br />
avainta tähän ongelmaan. Käyttiksenä<br />
on W2K ja turvapäivitykset<br />
ajettuna.<br />
Markku Wuorio<br />
Oireista päätellen on <strong>toden</strong>näköisintä,<br />
että koneelle on asennettu<br />
Tweakui-ohjelma, joka estää asematunnuksen<br />
näkymisen. Mene ohjauspaneelin<br />
(Control panel)<br />
Tweakui-osion ”My computer”, ”Drives”<br />
-asetussivulle. Klikkaa rastit<br />
kaikkiin asematunnuksiin. Nyt aseman<br />
pitäisi näkyä joka puolella.<br />
Varmuuskopiot<br />
dvd-elokuvista<br />
■ Onko mahdollista ottaa varmuuskopioita<br />
dvd-elokuvista? Levyt<br />
naarmuuntuvat etenkin lasten käytössä.<br />
Mikä ohjelma olisi toimiva<br />
ja halpa tai ilmainen?<br />
Juha Lievonen<br />
Erittäin toimiva ja helppokäyttöinen<br />
valinta on Dvd shrink. Ohjelman saa<br />
osoitteesta www.dvdshrink.org.<br />
Asenna ja käynnistä ohjelma. Laita<br />
dvd-elokuva dvd-polttimeen. Valitse<br />
vasemmasta yläkulmasta ”Open<br />
Dvdshrinkin avulla dvd-levyistä saa<br />
helposti ja nopeasti kopiot vaikkapa<br />
lasten käyttöön.<br />
disc”-nappula. Odottele hetki, kun<br />
ohjelma analysoi videomateriaalin.<br />
Mikäli käytät dual-layer poltinta ja<br />
-levyjä, käy vaihtamassa File -> Preferences<br />
-kohdasta Target DVD size:<br />
-asetukseksi DVD-9. Oletusasetuksena<br />
ohjelma olettaa, että käytössä<br />
on tavallinen yksikerroksinen dvd-aihio.<br />
Yksinkertaisimmillaan varmuuskopion<br />
ottaminen onnistuu painamalla<br />
Backup! -nappulaa ja määrittelemällä,<br />
tehdäänkö varmistus kiintolevylle<br />
hakemistoon vai valmiiseen<br />
ISO-tiedostoon. Muutaman minuutin<br />
odottelun jälkeen kiintolevyllä<br />
on valmis ISO-tiedosto poltettavaksi<br />
millä tahansa ISO-tiedostoja käsittelevällä<br />
poltto-ohjelmalla.<br />
Komentokehote<br />
hakemistoon<br />
■ Minua ärsyttää suuresti yksi<br />
asia graafisessa käyttöliittymässä.<br />
Haluan vaikkapa nimetä kaikki<br />
d:\mikko\kamat\musiikki\yhtye\levy\<br />
-hakemistossa olevat<br />
wav-tiedostot uudestaan raw-päätteisiksi.<br />
Dos-ikkunassahan toimenpide<br />
onnistuu helposti renkäskyllä,<br />
mutta c: -levyn juureen<br />
avautuvasta dos-ikkunasta kestää<br />
ikuisuus vaihtaa oikeaan hakemistoon<br />
cd-käskyllä. Muistan joskus<br />
nähneeni niksin, jolla rekisteriä virittämällä<br />
explorerista pääsee suoraan<br />
halutun hakemiston dos-ikkunaan.<br />
Löytyykö tällaista?<br />
Kauko Taanila<br />
Helpoimmin ongelmasta pääsee<br />
asentamalla Microsoftin ”Open command<br />
window here”-ohjelman, jonka<br />
saa osoitteesta www.microsoft.com/<br />
windowsxp/downloads/powertoys/<br />
xppowertoys.mspx. Tämän jälkeen<br />
voit vain klikata hiiren oikealla napilla<br />
hakemistoa resurssienhallinnassa,<br />
ja valitsemalla”Open command<br />
window here” olet dos-kehotteessa<br />
valitussa hakemistossa. TK<br />
kesä-heinäkuu 2005 TIETOKONE 87
www.tietokone.fi<br />
■ ■ ■<br />
Nettisivut helposti<br />
web-hotelliin<br />
Kotikäyttäjän tai pienyrityksen sivustoja ylläpidetään<br />
yleensä ftp-ohjelmalla, jolla aineisto siirretään<br />
palvelimelle. Työtä helpottaa, jos molemmissa<br />
päissä on identtiset hakemistot, joiden kautta<br />
sivujen hakemistorakenne pysyy yhtenäisenä.<br />
TERO LEHTO<br />
Tavallisella ftp-siirto-ohjelmalla<br />
on helpointa työskennellä<br />
yksinkertaisten sivujen kanssa.<br />
Säännöllisesti ylläpidettävien ja<br />
isompien sivustojen kanssa toimii<br />
paremmin, jos web-palvelin<br />
saadaan ylläpitäjän Windowstyöpöydälle,<br />
kuten mikä tahansa<br />
verkkokansio.<br />
Tiedostonsiirto-ohjelmien perustyökaluja<br />
ovat lisäksi esimerkiksi<br />
hakemistojen luominen, kopiointi<br />
ja poistaminen, tietojen<br />
synkronointi paikallisten ja etäkansioiden<br />
välillä sekä kansioiden<br />
oikeustasojen säätäminen.<br />
Esimerkiksi ajettavien ohjelmien<br />
ja skriptien käyttö vaatii<br />
yleensä oikeustasojen virittämistä.<br />
Ftp-ohjelman graafisen valikon<br />
kautta tämä käy kätevämmin<br />
kuin komentorivipohjaisilla<br />
Unix-komennoilla.<br />
Ammattikäytössä yksi tärkeä<br />
puoli on tiedostosiirtojen salaus,<br />
etenkin jos samoja käyttäjätunnuksia<br />
käytetään myös muiden<br />
palvelinten kanssa. Hyvin tyypillistä<br />
on, että ftp-tunnukset ovat<br />
samat pääasiallisen sähköpostitunnuksen<br />
kanssa. Perinteinen<br />
salaamaton ftp-siirto lähettää<br />
tiedostot täysin avoimena tekstinä<br />
verkossa.<br />
ftp-tiedostosiirtoja helposti<br />
Smartftp 1.0 build 983.22<br />
Smartftp on kätevä<br />
maksuton ftp-siirto-ohjelma,<br />
joka tarjoaa samat<br />
ominaisuudet kuin useimmat<br />
maksullisetkin vaihtoehdot.<br />
Tavallisten siirtojen lisäksi<br />
88 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005<br />
Smartftp hallitsee tiedostojen sekä<br />
hakemistojen oikeuksien käsittelyn,<br />
katkenneiden siirtojen jatkamisen<br />
ja useammat samanaikaiset<br />
ftp-yhteydet. Nykyisin Smartftp<br />
tukee myös ssl-salausta. Ominaisuudet<br />
toimivat vain niitä tukevien<br />
palvelinten kanssa.<br />
Ftp-istunnot näkyvät omissa<br />
ikkunoissaan, jolloin ne saa pääikkunassa<br />
kätevästi järjestykseen.<br />
Kaikki siirrot menevät piiloon,<br />
jos ohjelman pienentää tehtäväpalkkiin.<br />
Smartftp 1.0 build 983 on pääasiassa<br />
huoltopäivitys. Parannuksia<br />
on tehty esimerkiksi ftptiedostolistauksiin.<br />
Windows: Internet ja<br />
tietoliikenne;<br />
Tiedostojen siirtotyökalut, 3,5 Mt<br />
Turvallisia tiedonsiirtoyhteyksiä<br />
Winscp 3.75<br />
Winscp on avoimen<br />
lähdekoodin ohjelma<br />
turvallisiin salattuihin<br />
tiedonsiirtoyhteyksiin. Ohjelma<br />
tukee scp- ja sftp-protokollia.<br />
Ero useimpiin salattuja yhteyksiä<br />
tukeviin vaihtoehtoihin on maksuttomuus<br />
ja toisaalta selkeä<br />
graafinen hiirivetoinen käyttöliittymä.<br />
Käyttöliittymää voidaan käyttää<br />
joko Windowsin resurssienhallinnan<br />
tapaan yhdessä ikkunassa<br />
tai useimpien tiedonsirtoohjelmien<br />
tapaan paikallisiin ja<br />
palvelinikkunoihin jaoteltuna.<br />
Ohjelma tukee kaikkia tärkeimpiä<br />
ftp-ohjelman ominaisuuksia,<br />
kuten hakemistojen ja tiedostojen<br />
oikeuksien käsittelyä, katkenneiden<br />
siirtojen jatkamista,<br />
Webdrive <strong>tuo</strong> ftp-palvelimen tiedostot Windowsin resurssienhallintaan.<br />
jonotusta ja käytettävän kaistan<br />
rajoittamista.<br />
Winscp tukee englannin lisäksi<br />
esimerkiksi ruotsin ja suomen<br />
kieliä. Asetukset tallennetaan<br />
projektikohtaisesti. Käyttöliittymä<br />
on muutenkin muokattavissa<br />
omien mieltymysten<br />
mukaisesti.<br />
Palvelimelta vaaditaan tuki<br />
sftp2- eli ssh file transfer- tai scpeli<br />
secure copy -protokollille,<br />
jotka kulkevat Unix-ympäristöissä<br />
ssh- ja ssh2-palvelinsovellusten<br />
mukana. Autentikointiin<br />
voi käyttää tunnuksen ja salasanan<br />
lisäksi dsa- tai rsa-algoritmin<br />
julkista avainta.<br />
Windows: Internet ja<br />
tietoliikenne;<br />
Tiedostojen siirtotyökalut, 1,5 Mt<br />
Web-tiedostot työpöydälle<br />
Webdrive 6.06<br />
Webdrive tehostaa tiedostojen<br />
siirtoa ja ylläpitoa<br />
internetissä luomalla<br />
niiden virtuaalisen levyaseman<br />
Windowsin resurssienhallintaan.<br />
Palvelimen hakemistot<br />
ja tiedostot näkyvät kiintolevyn<br />
ja lähiverkon resurssien tapaan.<br />
Tiedostoja voidaan kopioida,<br />
siirtää, poistaa ja muokata<br />
kuin ne olisivat omassa lähiverkossa.<br />
Webdrive tukee useimpia ftppalvelimia,<br />
Frontpagen laajennuksia<br />
käyttäviä palvelimia ja<br />
monien palvelinympäristöjen<br />
tukemaa Webdav-rajapintaa.<br />
Myös anonyymit yhteydet onnistuvat.<br />
Yhteyksien salaus onnistuu<br />
ssh- ja ssl-protokollilla.<br />
Webdrive 6.0 parantaa tieto-<br />
turvaominaisuuksia salattujen<br />
sftp-tiedonsiirtoyhteyksien sekä<br />
ssh- ja Digest-autentikoinnin<br />
tuen ansiosta. Useiden ftp-komentojen<br />
toimintaa on korjattu<br />
ja päivitetty palvelinyhteensopivuuden<br />
parantamiseksi. Ohjelma<br />
maksaa noin 35 euroa.<br />
Windows: Internet ja<br />
tietoliikenne;<br />
Tiedostojen siirtotyökalut, 6,3 Mt<br />
Tiedostosiirtoja palvelinten välillä<br />
Flashfxp 3.2.0.<strong>10</strong>80<br />
Flashfxp:n avulla tiedostojen<br />
siirto ftp-palvelinten<br />
välillä onnistuu helposti<br />
ja nopeasti. Ohjelman<br />
avulla voi pitää kaksi istuntoa<br />
käynnissä ja siirrellä tiedostoja<br />
palvelimelta toiselle ilman, että<br />
tiedostot kävisivät käyttäjän koneella<br />
lainkaan.<br />
Tiedostojen siirto on nopeampaa,<br />
kun niitä ei tarvitse välissä<br />
hakea koneelle. Ominaisuuden<br />
käyttäminen edellyttää, että molemmat<br />
palvelimet tukevat siirtoja<br />
palvelinten välillä.<br />
Flashfxp toimii myös tavallisena<br />
ftp-siirto-ohjelmana.<br />
Flashfxp 3.0 sisältää valmistajan<br />
mukaan yli sata uudistusta ja<br />
parannusta, joita ovat ssl-/tls-yhteydet<br />
palvelinten välillä, Windows<br />
XP -yhteensopivuus, palvelinhakemistojenvarmuuskopiointi<br />
ja tietojen palautus sekä<br />
tuki gigabitin verkkoyhteyksille.<br />
Tuorein päivtys korjaa nykyisiä<br />
toimintoja ja pikkuvirheitä. Ohjelma<br />
maksaa noin 25 euroa.<br />
Windows: Internet ja<br />
tietoliikenne;<br />
Tiedostojen siirtotyökalut, 2,3 Mt
Ohjelmakirjaston parhaimmistoa Truecrypt salaa<br />
★★★★<br />
Avoimen lähdekoodin<br />
tiedostojen salausta<br />
Truecrypt 3.1a<br />
Truecrypt on avoimen<br />
lähdekoodin ohjelma<br />
tiedostojen salaukseen,<br />
jolla voidaan suojata yksittäisiä<br />
tiedostoja, kokonaisia kiintolevyjä<br />
tai muita massamuisteja, kuten<br />
muistikortteja tai usb-muisteja.<br />
Ohjelma on aloittelijalle sangen<br />
vaikeaselkoinen, joten englanninkieliset<br />
ohjeet on syytä lukea<br />
ja sisäistää ennen käyttöä.<br />
Perusidea on se, että ensin valitaan<br />
tiedosto tai massamuisti<br />
(file/device), jolle luodaan sen<br />
jälkeen virtuaalinen asema<br />
(mount). Virtuaalinen asema salataan<br />
vahvalla salauksella, ja sen<br />
koko voi olla useita gigatavuja<br />
tiedostojärjestelmästä riippuen.<br />
Tuettuja salausalgoritmejä<br />
ovat aes-256, blowfish (448-bittisillä<br />
avaimilla), cast5, serpent<br />
(256-bittisillä avaimilla), Triple<br />
des, and twofish (256-bittisillä<br />
avaimilla) ja näiden algoritmien<br />
yhdistelmät, esimerkiksi aesblowfish<br />
ja serpent.<br />
Windows: Apuohjelmat;<br />
Käyttöoikeudet ja salaus, 640 kt<br />
★★★★<br />
Uudistunut Google-hakupalkki<br />
Google Toolbar 3.0.119.3<br />
beta<br />
Suositun Googlen hakukoneen<br />
saa lisättyä näppärästi<br />
Internet Explo-<br />
SUOSITUIMMAT TIEDOSTOT<br />
reriin, jolloin se on aina käytettävissä<br />
ja vie silti vähän tilaa.<br />
Palikka toimii Internet Explorerin<br />
versioiden 5.x-6.x kanssa.<br />
Google Toolbarin kolmosversio<br />
on edelleen julkisessa betavaiheessa.<br />
Uutta on nimihaku,<br />
jolla voi surffata eteenpäin tarvitsematta<br />
tietää hakutuloksen<br />
url-osoitetta. Lisäksi uusi versio<br />
tukee erikoishakuja esimerkiksi<br />
kuville ja muun muassa Suomen<br />
Google-sivustoa google.fi.<br />
Windows: Internet ja<br />
tietoliikenne;<br />
Hakutyökalut, 465 kt<br />
★★★★★<br />
Windows<br />
1. Antivir Personal Edition 6.30.00.17, 6,0 Mt<br />
Maksutonta ja toimivaa virustorjuntaa<br />
2. Zonealarm 5.5.094, 6,5 Mt<br />
Suositun palomuuriohjelman<br />
ilmaisversio<br />
3. System Mechanic 5.5a, 7,6 Mt<br />
Windowsin huoltotyökalu uudistuu<br />
4. Irfanview 3.97, 874 kt<br />
Näppärää kuvien katselua<br />
5. Nero Burning Rom 6.6.0.12, 32,8 Mt<br />
Paras cd- ja dvd-levyjen poltto-ohjelma kehittyy<br />
Opera-selain uudistuu<br />
Opera 8.0<br />
Tuoreen Operan näkyvin<br />
muutos on jälleen<br />
uudistettu käyttöliittymä,<br />
joka tuhlaa vähemmän työpöytätilaa<br />
etenkin pienillä näyttötarkkuuksilla.<br />
Osa palkeista ja<br />
työkaluista on jätetty pois tai<br />
pienennetty. Käyttöliittymän ilmettä<br />
on myös hieman muutettu,<br />
mutta vanhakin on edelleen<br />
valittavissa. Graafisten mainosbannereiden<br />
vaihtoehtona ovat<br />
nyt vähemmän häiritsevät<br />
Googlen tekstimainokset. Mainoksista<br />
pääsee edelleen kokonaan<br />
eroon ostamalla <strong>tuo</strong>tteen.<br />
Kokonaan uutta on mahdollisuus<br />
ohjata selainta puhekomennoilla.<br />
Toiminto vaatii luonnollisestikin<br />
käyttäjältä mikrofonin<br />
sekä erikseen asennattavan äänitoiminnallisuuspaketin.Puheoh-<br />
jaus kuitenkin<br />
toimii vain Windows<br />
2000 ja XP<br />
-käyttöjärjestelmissä.<br />
Uusi Opera<br />
osaa myös lukea<br />
sivuja ”robottiäänellä”. Ominaisuus<br />
on hyvin helppokäyttöinen:<br />
Maalataan luettavaksi haluttu<br />
teksti, ja hiiren oikeaa nappia<br />
painamalla saa esiin valikon,<br />
josta valitaan Speak.<br />
Käyttöliittymää on parannettu<br />
sikäli, että oletusnäkymässä on<br />
enemmän tilaa itse sivuille ja vähemmän<br />
ylimääräisiä palkkeja ja<br />
muita tilaa vieviä elementtejä.<br />
Ohjelma myös kertoo estetyistä<br />
popup-ikkunoista.<br />
Kahdeksannen Operan lopullinen<br />
julkaisu sisältää korjauksia<br />
beta-versioihin nähden, joten<br />
päivittäminen on suositeltavaa.<br />
Windows: Internet ja<br />
tietoliikenne;<br />
Web-selaimet, 3,7 Mt<br />
Linux;<br />
Internet ja tietoliikenne, 5,5Mt<br />
★★★★<br />
Opiskelijan ja opettajan<br />
lukujärjestys<br />
Lukkari 1.43<br />
Lukkari on laadukas ilmainen<br />
java-ohjelma,<br />
jolla opiskelijat ja opet-<br />
3 kuukauden TOP-5<br />
(maalis–toukokuu 2005)<br />
tehokkaasti<br />
kokonaisia levyjä,<br />
hakemistoja ja<br />
yksittäisiä<br />
tiedostoja.<br />
Linux<br />
1. Mplayer 1.0 pre7, 6,7 Mt<br />
Monipuolista videoiden katselua Linuxissa<br />
2. F-Prot Antivirus for Linux Workstations<br />
4.5.4, 2,8 Mt<br />
Virustorjuntaa Linuxiin kotikäyttäjälle<br />
3. Wine Is Not an Emulator 2005-05-24, 11,5 Mt<br />
Windows-ohjelmat Linuxiin<br />
4. Xine 1.0.1, <strong>10</strong>,1 Mt<br />
Monipuolisen videotoistimen päivitys<br />
5. Mysql 4.1.12, 32 Mt<br />
Nopea relaatiotietokanta Linuxiin<br />
www.tietokone.fi<br />
■ ■ ■<br />
tajat saavat lukujärjestyksensä<br />
kätevästi java-puhelimeen. Ohjelma<br />
eroaa tavallisesta kalenterista<br />
siinä, että toiminnot on sovitettu<br />
erityisesti koulumaailman<br />
tarpeisiin.<br />
Lukkaria käytetään luomalla<br />
halutut kurssit, jotka sitten lisätään<br />
maanantaista perjantaihin<br />
omille aikapaikoilleen. Samaan<br />
aikaan voi olla useita luentoja,<br />
laskuharjoituksia tai muita menoja,<br />
kuten varsinkin korkeakouluissa<br />
usein onkin. Kursseja<br />
voidaan luoda ja muokata leikepöydän<br />
kautta, joten päivittäminen<br />
onnistuu jatkossa helpommin,<br />
kun tiedot on kerran syötetty.<br />
Ohjelma soveltuu monille periaatteessa<br />
peruskoulusta korkeakouluihin<br />
asti, mutta se on<br />
monipuolisuutensa vuoksi<br />
suunniteltu lähinnä vanhempien<br />
opiskelijoiden käyttöön. Avustettuna<br />
lapsikin osannee Lukkaria<br />
kuitenkin käyttää, varsinkin<br />
kun ohjelma on lähes suomenkielinen<br />
(osin puhelimen kielestä<br />
riippuen).<br />
PDA; Java, 20 kt<br />
WWW.TIETOKONE.FI/SOFTA<br />
PDA<br />
1. Autolock 0.5, <strong>10</strong> kt<br />
Näppäinlukitus Series 60 -puhelimiin<br />
2. SMS Assistant for Series 60 2.99, 22 kt<br />
Automaattivastaus puheluille ja<br />
tekstiviesteille<br />
3. Lukkari 1.43, 20 kt<br />
Opiskelijan lukujärjestys java-puhelimiin<br />
4. Oggplay 1.5.1, 136 kt<br />
Puhelimesta mp3-, ogg- ja wma-soitin<br />
5. Agile Messenger (Series 80) 3.30, 296 kt<br />
Maksuttoman pikaviestimen kommuversio<br />
kesä-heinäkuu 2005 TIETOKONE 89
OHJELMISTONIKKAREISTA<br />
ARKKITEHTEJÄ<br />
Ohjelmistoarkkitehtuurit<br />
Kai Koskimies, Tommi Mikkonen<br />
250 sivua, 54 €<br />
ISBN 952-14-0862-6<br />
Talentum,<br />
www.talentum.fi/kirjakauppa<br />
■ Mitä tarkoitetaan ohjelmiston<br />
arkkitehtuurilla ja miten se suunnitellaan<br />
hallitusti? Sovellukset voidaan<br />
laatia mahdollisimman no-<br />
TEHOKÄYTTÄJÄN<br />
KÄSIKIRJA<br />
Pc ja Windows XP<br />
– Tehokas hallinta<br />
Reima Flyktman,<br />
Matti Kiianmies<br />
555 sivua + cd, 58 €<br />
ISBN 952-5592-00-6<br />
Readme.fi, www.readme.fi<br />
■ Pc-koneen tehokas hallinta<br />
vaatii laitetekniikan ja käyttöjärjestelmän<br />
syvällistä tuntemusta.<br />
Siksi suomenkieliselle laitetekniikan<br />
perusteokselle on tarvetta.<br />
TEKNIIKKAA ELÄMYSTEN<br />
LOMASSA<br />
Digikuvaaja luonnossa<br />
Ilkka Jaakola<br />
224 sivua, 48 €<br />
ISBN: 951-846-223-2<br />
Docendo, www.docendo.fi<br />
■ Digitaalikamerat ovat tehneet valokuvauksesta<br />
lähes ilmaisen ja<br />
sen myötä yhden suosituimmista<br />
harrastuksista. Valtaosa kuvien<br />
otosta on arkipäiväistä näppäilyä ja<br />
VERKKOKIRJASTO<br />
Ellibs Library<br />
Ellibs Oy, www.ellibs.fi<br />
■ Sähköinen Ellibs-kirjasto imitoi<br />
kirjastolaitosta. Sinne voi ostaa digitaalimuodossa<br />
olevia kirjoja ja lainata<br />
niitä ulos verkon kautta. Kirja<br />
kopioidaan lainaajan kiintolevylle ja<br />
sitä voi lukea laina-ajan päättymiseen<br />
saakka. Sinä aikana teos ei<br />
ole saatavissa kirjastosta, ellei sitä<br />
ole ostettu useampaa kappaletta.<br />
Elektroniset kirjat ovat kopiosuojattuja<br />
pdf-tiedostoja. Usein myös<br />
tulostaminen on rajoitettua, mutta<br />
tekstinpätkien kopioiminen on yleen-<br />
90 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005<br />
■ ■ ■<br />
luettua & katsottua<br />
Tehokas hallinta -kirjaan on koottuna<br />
kaikki oleellinen pc-koneiden<br />
sä mahdollista. Lukemiseen tarvitaan<br />
Acrobat Reader 7.0 -ohjelma.<br />
Ellibs-kirjaston on ottanut käyttöön<br />
250 organisaatiota, esimerkiksi<br />
Teknillinen korkeakoulu ja Glasgow’n<br />
yliopisto. Yrityksille se antaa<br />
mahdollisuuden hallinnoida tietovarantoaan.<br />
Tuhannen henkilön yritykselle<br />
kirjaston pystyttäminen<br />
maksaa noin 5000 euroa plus lainattavat<br />
kirjat. Sähköiset kirjat eivät<br />
katoa eikä niitä voi töhriä.<br />
Monista kirjoista on myös saatavana<br />
sähköinen versio. Esimerkiksi<br />
Ellibs-kirjakaupassa on noin 8000<br />
nimikkeen valikoima 70 kustantajalta,<br />
kertoo Ellibs Oy:n toimitusjohtaja<br />
Kristian Laiho. Pdf-tiedostoja<br />
peasti senhetkiset vaatimukset<br />
täyttäviksi. Vaihtoehtoisesti prosessiin<br />
voidaan uhrata enemmän resursseja<br />
ja pyrkiä laatimaan kokonaisuudelle<br />
kestävä arkkitehtuuri,<br />
joka tukee esimerkiksi uudelleenkäyttöä.<br />
Koskimiehen ja Mikkosen kirja<br />
esittelee laajasti ja monipuolisesti<br />
eri arkkitehtuurityylejä ja arkkitehtuurin<br />
merkitystä ohjelmistosuunnittelussa.<br />
Aihealueisiin kuuluvat<br />
suunnittelumallit arkkitehtuurien<br />
tukena, arkkitehtuurikuvausten<br />
laatiminen, komponentit arkkiteh-<br />
tekniikasta sekä Windows XP -käyttöjärjestelmän<br />
käytöstä. Noin puolet<br />
kirjasta käsittelee laitetekniikkaa ja<br />
loppuosa käyttöjärjestelmän hallintaa.<br />
Laitetekniikkaa käsittelevässä<br />
osassa paneudutaan muun muassa<br />
emolevyn, prosessorien, muistien<br />
ja verkkolaitteiden sekä muiden<br />
oheislaitteiden toimintaan.<br />
Laitetekniikan kirjat ovat harvoin<br />
kertalukemista. Siksi oleellinen<br />
osa kirjaa on sen hakemisto. Tässä<br />
tapauksessa hakemisto on riittävän<br />
kattava, jotta siitä on hyötyä laiteongelmien<br />
kanssa painiville.<br />
Vaikka kirja on suunnattu tieto-<br />
oikean harrastajan tunnistaakin kuvaukseen<br />
valmistautumisesta.<br />
Luontokuvaus on aina ollut lähellä<br />
suomalaisten sydäntä. Ilkka<br />
Jaakolan kirja lähestyy aihetta innostavasti<br />
ja erittäin laajalla kokemuksella.<br />
Hän neuvoo käytännönläheisesti<br />
laitteiston<br />
valinnassa. Valtaosa kirjasta<br />
kiertää kuitenkin<br />
tekniikan kaukaa ja keskittyy<br />
kuvaushetken vangitsemiseen.<br />
Kertomukset valmistautumisesta<br />
ovat herkän kauniita.<br />
Verkkokirjasto<br />
antaa mahdollisuuden<br />
lainata<br />
kirjoja ajasta ja<br />
paikasta riippumatta.<br />
Laina-ajan<br />
jälkeen tiedosto<br />
ei aukea.<br />
voi myös <strong>tuo</strong>ttaa<br />
yrityksen omasta<br />
aineistosta.<br />
Www.ellibs.fipalvelussa<br />
on kirjaston<br />
testisaitti,<br />
josta voi ilmaiseksi<br />
lainata 32<br />
kirjaa.<br />
KIM LEIDENIUS<br />
tuurin osina, <strong>tuo</strong>terungon tai kehyksen<br />
käytön vaikutukset sekä arkkitehtuurien<br />
arviointi.<br />
Teos sopii erityisen hyvin tilanteeseen,<br />
jossa tarvitaan uusia eväitä<br />
ohjelmisto<strong>tuo</strong>tannon laadun parantamiseen.<br />
Kokenutkin ammattilainen<br />
löytää uusia näkökulmia työhönsä,<br />
sillä mukana on paljon erilaisia<br />
teknologioita ja ratkaisumalleja.<br />
Selkeästi kirjoitettu ja runsaasti<br />
harjoitustehtäviä sisältävä<br />
kirja soveltuu hyvin myös opetuskäyttöön.<br />
KATRIINA KARKIMO<br />
koneen tehokäyttäjille, soveltuu se<br />
myös oppikirjaksi sekä kotikoneen<br />
käyttöoppaaksi. Kotimikron hallinnassa<br />
on apuna eteenkin kirjan<br />
käyttöjärjestelmää käsittelevät luvut.<br />
Niissä käydään läpi Windows<br />
XP:n asennus sekä käyttöjärjestelmän<br />
hallinta.<br />
Kirjan mukana tulevalle cd-levylle<br />
on koottu joukko apu- ja hyötyohjelmia<br />
tehostamaan tietokoneen<br />
hallintaa. Levyltä löytyy muun muassa<br />
diagnostiikka- ja tietoturvaohjelmia,<br />
mutta mukaan on mahtunut<br />
myös grafiikka- ja multimediaohjelmia.<br />
VESA KERÄNEN<br />
Hän jakaa kokemuksensa virransäästöstä<br />
lajituntemukseen erilaisista<br />
luontoympäristöistä kuvausmatkoiltaan<br />
Siperiasta savanneille,<br />
unohtamatta kotipihan tuttua autuutta.<br />
Hän maalailee runollisesti<br />
luontokuvaajan onnea ja suhtautuu<br />
huumorilla epäonnistumisiin.<br />
Jaakolan monen kymmenen vuoden<br />
kokemus luontokuvauksesta<br />
tarjoaa innostavaa lukemista ja<br />
houkuttaa tutustumaan luontoon<br />
digitaalinen haulikko tanassa.<br />
KIM LEIDENIUS
■ ■ ■<br />
vapaalla<br />
TEKSTI: OLLI-PEKKA KOMONEN, KUVA: JARMO ÖSTERMAN<br />
Jokamummon temppupyörä<br />
Segway Human<br />
Transporter<br />
Yhdysvalloissa jo muutama vuosi sitten markkinoille <strong>tuo</strong>tu Segway on<br />
viimein saapunut myös virallisesti Suomeen. Kokeilimme. millaiset<br />
kyydit tämä tulevaisuuden jokamiehen kulkuneuvo oikein tarjoaa.<br />
Tasapainoilee itsestään<br />
Segway HT on laite jota kehitettiin pitkään tiheän esiripun ja salailun<br />
suojassa. Huhuja projektista liikkui jo pitkään ennen julkaisua.<br />
Lääketieteen saralla ansioituneen Dean Kamenin huhuttiin keksineen<br />
esimerkiksi henkilökohtaisen painovoimankumoamislaitteen,<br />
joka käyttää polttoaineena pelkkää vettä. Aivan niin hurjiin sfääreihin<br />
keksintö ei yltänyt, vaan Segwayn tarkoitus on vain korvata<br />
auto lähialueelle suuntautuvissa matkoissa.<br />
Henkilökohtaisen kulkuvälineen piti mullistaa maailma, tai ainakin<br />
tapa jolla liikumme. Maailmaa muuttavaksi keksinnöksi aiottu<br />
Segway ei ole ainakaan vielä realisoitunut keksijänsä haluamalla<br />
tavalla ihmisten keskuuteen.<br />
Laite itsessään on samalla hämmästyttävän yksinkertainen, ja<br />
uskomattoman monimutkainen tietotekniikan ja elektroniikan taidonnäyte.<br />
Yhdellä akselilla ja kahdella pyörällä itsestään tasapainoileva<br />
skootteri tuntuu pitävän luonnonlakeja pilkkanaan.<br />
Pystyssä pysyminen on mahdollista viiden gyroskoopin, neljän<br />
pyöriä ohjaavan moottorin ja erittäin tehokkaan tietokoneen ansiota.<br />
Jatkuvasti kuljettajan asentoa mittaava järjestelmä korjaa<br />
Segwayn asentoa eikä laitetta meinaa saada millään kaatumaan.<br />
Tunnin matkoille<br />
Ensimmäinen ajokokemus Segwaylla on hämmästyttävä. Laite pysyy<br />
pystyssä peloissaan vatkaavan kuskin alla, vaikka maalaisjärki<br />
takoo, että <strong>tuo</strong> taatusti kaatuu. Hyvin pienellä etunojalla Segway<br />
lähtee rullaamaan eteenpäin, ja pelkkä olan yli vilkaisu riittää kytkemään<br />
pakin päälle. Rauhoittumalla paikalleen pysähtyy myös<br />
Segway.<br />
Huippunopeus eteenpäin mentäessä on noin 20 kilometriä tunnissa.<br />
Muutaman tunnin latauksella täyttyvä akku kestää samaten<br />
noin 20 kilometrin matkan. Akkukesto tosin riippuu hieman ajotavasta,<br />
sillä jarrutettaessa akkuja ladataan. Kääntösäde jää pieneksi,<br />
sillä erisuuntaan pyörivien renkaiden ansiosta laite kääntyy<br />
paikallaan.<br />
Alkujännityksen laukeamisen jälkeen Segwaysta tulee looginen<br />
jatke keholle, ja ajaminen sujuu kuin itsestään. Testattu perusmalli<br />
on tarkoitettu tiellä ajoon, mutta selviää myös pienistä maastoesteistä.<br />
Valmistajan mallistossa on myös järeämpiä ja suuremmilla<br />
renkailla varustettuja malleja, joilla voi uskaltautua valloittamaan<br />
haastavampaakin maastoa.<br />
Segway HT on valitettavasti tieliikennelainsäädännön mukaan<br />
suomalaisilla teillä lainsuojaton. Täällä kansansuosikiksi nousu vaatisikin<br />
ainakin lakimuutoksen, ja ehkä myös massa<strong>tuo</strong>tannon muassaan<br />
<strong>tuo</strong>man hinnan pudotuksen.<br />
Segway Human Transporter<br />
Hinta: 4225 €<br />
Valmistaja: Segway, www.segway.com<br />
Lisätietoa: Yleiselektroniikka, puh. (09) 452 621, www.yeint.fi<br />
kesä-heinäkuu 2005 TIETOKONE 91
Monitoiminen<br />
laajakaistan<br />
jakaja<br />
Zyxel Prestige 335WT yhdistää<br />
reitittimeen ip-paketteja<br />
suodattavan palomuurin, tulostimen<br />
jakavan palvelimen,<br />
wlan-tukiaseman ja<br />
neliporttisen <strong>10</strong>/<strong>10</strong>0 megabitin<br />
kytkimen. Tukiasema<br />
tukee standardinmukaisia<br />
802.11g- ja 802.11b-verkkosovittimia.<br />
Zyxelin valmistajakohtaisella<br />
Wireless g+<br />
Superspeed -tekniikalla kerrotaan<br />
päästävän teoriassa<br />
125 Mbit/s tiedonsiirtonopeuteen.<br />
Laitteen kuluttajahinnaksi<br />
arvioidaan noin<br />
130 euroa.<br />
Lisätietoja: Zyxel,<br />
(09) 4780 8400, www.zyxel.fi<br />
Bluetoothkuulokkeisiin<br />
stereoääntä<br />
Bluetooth-tekniikkaan perustuville<br />
langattomille Creative<br />
CB2530 -stereokuulokkeille<br />
luvataan käyttöaikaa parhaimmillaan<br />
kahdeksan tuntia<br />
kahdella AAA-paristolla.<br />
48 kilohertsin taajuuden ja<br />
virheenkorjauksen pitäisi<br />
vähentää langattomuuden<br />
aiheuttamia ongelmia.<br />
Kuulokkeet maksavat<br />
noin 140 euroa.<br />
Lisätietoja: GNT Finland,<br />
(03) 213 6<strong>10</strong>0, www.gnt.fi;<br />
Tech Data Finland,<br />
(09) 887 331,<br />
www.techdata.fi; Toptronics,<br />
(02) 273 4000,<br />
www.toptronics.fi<br />
Tietoturvaa<br />
yhdessä purkissa<br />
■ ■ ■<br />
Cisco on lanseerannut uuden<br />
appliance-laiteperheen,<br />
jonka se uskoo yksinkertaistavan<br />
yritysten tietoturvan ylläpitoa.<br />
Cisco ASA 5500<br />
-sarja tarjoaa yhden laitteen<br />
kokonaisuuden tietoturvan<br />
hallintaan ja hyökkäysten<br />
torjumiseen. Tuoteperheen<br />
ensimmäiset mallit ovat<br />
Cisco ASA 55<strong>10</strong>, ASA 5520<br />
ja ASA 5540, jotka on suunnattu<br />
pk-yrityksistä suurten<br />
konsernien hajautettuihin<br />
ympäristöihin.<br />
Lisätietoja: Cisco Systems<br />
Finland, 0204 7061,<br />
www.cisco.fi<br />
92 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005<br />
uudet <strong>tuo</strong>tteet<br />
Säänkestäviä kannettavia<br />
■ Kannettavat Panasonic<br />
Toughbook -tietokoneet on<br />
suunnattu vaativaan ammatti- ja<br />
harrastuskäyttöön. Valmistaja<br />
lupaa koneiden kestävän muun<br />
muassa kuumuutta, pölyä ja tärinää.<br />
Toughbook-mallistoon kuuluvat<br />
ulkokäyttöön soveltuvat<br />
CF-18, CF-29 ja CF-73 sekä kevyet<br />
toimistomallit Toughbook<br />
Lite CF-T2 ja CF-W2.<br />
Malliston järein ja tehokkain<br />
kone on magnesiumseoskuorella<br />
varustettu Toughbook CF-29.<br />
Liikkuvaan käyttöön suunnatus-<br />
Lifedriven 320 x 480 kuvapisteen<br />
näyttöä voidaan käyttää sekä pystyettä<br />
vaakasuunnassa.<br />
■ Fujitsu Siemens <strong>tuo</strong> markkinoille<br />
uuden pöytätietokoneen,<br />
jossa se kertoo panostaneensa<br />
helppoon hallittavuuteen ja niin<br />
sanottuihin vihreisiin arvoihin.<br />
Taustalla on EU:n heinäkuussa<br />
2006 voimaan astuva ROHS-direktiivi<br />
(restriction of hazardous<br />
substances in electrical and<br />
electronic equipment), joka rajoittaa<br />
haitallisten aineiden käyttöä<br />
elektroniikan ja tietotekniikan<br />
<strong>tuo</strong>tannossa. Fujitsu Siemens<br />
Esprimo -koneilla on varauduttu<br />
uusiin säännöksiin reilusti<br />
etuajassa.<br />
Fujitsu Siemensin mukaan<br />
Esprimo-koneiden ympäristöys-<br />
Ulkokäyttöön kelpaavat<br />
Toughbook-kannettavat lupaavat<br />
kestää likaa, pölyä,<br />
kosteutta, tärinää ja pudotuksen<br />
jopa 90 senttimetristä.<br />
sa laitteessa on bluetooth-,<br />
gprs/edge- ja<br />
wlan-yhteydet vakiovarusteena.Gps-paikannus<br />
on lisävaruste. Akun<br />
luvataan kestävän parhaimmillaan<br />
kahdeksan tuntia yhdellä latauksella.<br />
Toughbook CF-29-, CF18- ja<br />
CF-73-koneiden hinnat alkavat<br />
noin 5500, 4000 ja 3500 eurosta.<br />
Kiintolevyllinen<br />
kämmentieturi<br />
■ Palmone on esittelyt ensimmäisenä<br />
perinteisenä pda-valmistajana<br />
kiintolevyn sisältävän<br />
kämmentietokoneen. Palmone<br />
Lifedrivessa on neljän gigatavun<br />
Toshiba Microdrive -kiintolevy.<br />
Lifedrive on myös Palmin ensimmäinen<br />
kämmenlaite, jossa<br />
on langattomat bluetooth- ja<br />
wlan-yhteydet yksissä kuorissa.<br />
Suorittimena on 416 megahertsin<br />
Intel Xscale, ja käyttöjärjestelmänä<br />
Palm OS 5.4 Garret.<br />
Lifedrivessa on mmc-, sd- ja<br />
Esprimo-<strong>sarjan</strong> pienet pöytäkoneet<br />
lupaavat hiljaisen käyntiäänen lisäksi<br />
ympäristöystävällisyyttä.<br />
tävällisyys on syntynyt useista<br />
tekijöistä. Ensinnäkin koneiden<br />
valmistuksessa ei käytetä<br />
lainkaan halogeeneja, ja lyijyn<br />
määrän on pudotettu nykyisin<br />
tyypillisestä 12<br />
grammasta alle grammaan.<br />
Lisäksi koneessa on käytetty<br />
kierrätyskelposia materiaalia,<br />
joiden osuudeksi ilmoitetaan<br />
parhaimmillaan 98 prosenttia.<br />
Esprimo-sarja tulee markkinoille<br />
kolmena mallina, Pmikrotornina,<br />
E-<strong>sarjan</strong> sffpöytäkotelona<br />
kesäkuussa ja<br />
Toughbook Light CF-T2- ja CF-<br />
W2 -mallien hinnat ovat 2900<br />
euroa.<br />
Lisätietoja: Kaukomarkkinat,<br />
(09) 5211,<br />
www.kaukomarkkinat.fi<br />
sdio-yhteensopiva korttipaikka,<br />
ja tiedostojen siirto onnistuu usb<br />
2.0 -liitännän kautta. Ammattikäyttöön<br />
Lifedrive tarjoaa MS<br />
Office -yhteensopivuuden, digitaalisen<br />
äänitallentimen, 128bittisen<br />
tiedostojen salauksen sekä<br />
kalenterin, osoitekirjan ja tehtävälistojen<br />
synkronoinnin.<br />
Palmone Lifedriven arvioidaan<br />
tulevan heinäkuussa kauppoihin<br />
549 euron hintaan.<br />
Lisätietoja: Dealcomp,<br />
(09) 4788 7777,<br />
www.dealcomp.fi<br />
Vihreä pc vastaa ympäristödirektiiviin<br />
C-<strong>sarjan</strong> vielä pienempänä usffkotelona<br />
heinäkuussa. Työasemien<br />
verolliset hinnat alkavat<br />
599 eurosta ilman näyttöä.<br />
Lisätietoja: Fujitsu Siemens<br />
Computers, 0<strong>10</strong> 511 5691,<br />
www.fujitsu-siemens.fi
Kahden gigabitin verkkovahti<br />
■ Ip-verkkojen analysointi-, raportointi-<br />
ja valvontaohjelmistoihin<br />
erikoistunut Rommon<br />
<strong>tuo</strong> markkinoille uuden laitepohjaisen<br />
ratkaisun tietoliikenteen<br />
analysointiin ja valvontaan.<br />
Rommon-liikennesensorilla on<br />
kokoa vain 43 x 426 x 358 millimetriä,<br />
ja se <strong>tuo</strong> valmistajan mukaan<br />
kahden gigabitin suorituskyvyn<br />
ensi kertaa näin pieneen<br />
kokoluokkaan.<br />
Liikennesensorilla voidaan<br />
muun muassa paikallistaa verkosta<br />
matoja, viruksia ja muuta<br />
haittaliikenettä, torjua palvelunestohyökkäyksiä<br />
(dos), mita-<br />
■ Akusolvers on kehittänyt kierrätysosista<br />
kootun Linux-koneen,<br />
joka on tarkoitettu esimerkiksi<br />
palomuurikäyttöön.<br />
Akusolvers SCRC (Safety Center<br />
made out of Recycled Components)<br />
-nimellä kulkevan koneen<br />
ominaisuuksia ovat lokillinen<br />
palomuuri, tiedosto- ja tulostuspalvelin<br />
sekä roskapostin ja<br />
virusten suodatus sähköposteille.<br />
Kesän ja syksyn aikana koneeseen<br />
aiotaan lisätä muun muassa<br />
ip-kamera ja -puhelut, gsm-hälytystoiminnot<br />
sekä ulkopuoli-<br />
Rommonin liikennesensori <strong>tuo</strong><br />
kahden gigabitin ip-verkkovahdin<br />
aiempaa pienempään kokoluokkaan.<br />
ta verkon palvelulaatua (qos),<br />
parantaa ip-puhepalveluiden<br />
laatua, paikallistaa verkosta solmukohtia<br />
sekä <strong>tuo</strong>ttaa ja varmentaa<br />
laskutustietoa esimerkiksi<br />
operaattoreiden liikennemääräistä<br />
hinnoittelua varten.<br />
Laite voidaan liittää gigabitin<br />
ethernet-verkkoihin sekä kupari-<br />
että kuituverkoista. Laitteen<br />
uusi ohjelmisto lupaa myös parempaa<br />
räätälöitävyyttä yritysten<br />
Hämärässä valvova verkkokamera<br />
D-Linkin<br />
verkkokamera<br />
valvoo myös<br />
hämärässä.<br />
■ D-Linkin uuden valvontakameran<br />
luvataan toimivan myös<br />
hämärässä. D-Link DCS-2<strong>10</strong>0<br />
perustuu 802.11g-standardin<br />
langattomaan lähiverkkotekniikkaan.<br />
Kamera osaa reagoida liikkeeseen,<br />
jolloin nauhoitus<br />
käynnistyy ja omistaja saa halutessaan<br />
sähköpostitse hälytysviestin.<br />
Laite tukee IEEE:n standardin<br />
mukaisesti myös 11 megabitin<br />
802.11b-verkkoja, ja se voidaan<br />
liittää lähiverkkoon myös <strong>10</strong>/<strong>10</strong>0<br />
megabitin ethernet-liitännän<br />
kautta. Etäohjaus ja hallinta on-<br />
Edullinen kone kierrätysosista<br />
Akusolvers-koneet on rakennettu<br />
kierrätysosista, ja niissä<br />
käytetään avoimen lähdekoodin<br />
ohjelmistoja.<br />
nen I/O-väylä esimerkiksi automaatio-<br />
ja kodinohjausjärjestelmiä<br />
varten.<br />
Valmistaja kehuu, että kierrätysosien<br />
käytön ansiosta koneen<br />
hinta saadaan perinteisiä uusiokokoonpanoja<br />
edullisemmaksi.<br />
Ohjelmistot taas perustuvat<br />
avoimen lähdekoodin <strong>tuo</strong>tteisiin.<br />
Valmistaja myöntää koneelle<br />
kahden vuoden takuun.<br />
uudet <strong>tuo</strong>tteet<br />
tarpeisiin.<br />
Rommon-liikennesensorin toimitukset<br />
aloitetaan kesäkuun<br />
puolivälin jälkeen. Hinnat lähtevät<br />
490 eurosta kuukaudessa tai<br />
ostettuna 11 500 eurosta ennen<br />
veroja.<br />
Lisätietoja: SM-Networks,<br />
(09) 8562 0980, www.smn.fi<br />
ja Rommon,<br />
puh. (09) 8561 9966,<br />
www.rommon.fi<br />
nistuvat web-pohjaisen käyttöliittymän<br />
kautta. Kameralle voidaan<br />
antaa lähiverkossa oma iposoite,<br />
jolloin sen hallintaan ja<br />
ohjaukseen ei tarvita erillistä tietokonetta.<br />
Kameran 0,25 tuuman cmossensori<br />
kykenee 640 x 480 pikselin<br />
tarkkuuteen kuvien ja videoiden<br />
kuvauksessa. Videon kuvausnopeus<br />
on enintään 30 ruutua<br />
sekunnissa 160 x 120 pikselin<br />
erottelukyvyllä.<br />
D-Link DCS-2<strong>10</strong>0G maksaa<br />
375 euroa.<br />
Lisätietoja: D-Link,<br />
0<strong>10</strong> 3098840, www.dlink.fi<br />
SCRC-kokoonpanojen hinnat<br />
alkavat 366 eurosta.<br />
Lisätietoja: Akusolvers,<br />
(015) 680898,<br />
www.akusolvers.fi<br />
■ ■ ■<br />
Nopeita<br />
sd-kortteja<br />
Kingston <strong>tuo</strong> markkinoille<br />
teoreettiselta lukunopeudeltaan<br />
tämän hetken nopeimmat<br />
sd-kortit. Ultimate-<strong>sarjan</strong><br />
kortit on suunnattu<br />
lähinnä ammattitason digitaalisiinjärjestelmäkameroihin.<br />
Kingstonin mukaan<br />
uusien sd-korttien lukunopeus<br />
on enintään 23 megatavua<br />
sekunnissa ja kirjoitusnopeus<br />
20 megatavua<br />
sekunnissa. Uudet muistit<br />
perustuvat flash-nand-tekniikkaan.<br />
Lisätietoja: Kingston<br />
Technology Finland,<br />
0400 583 376,<br />
www.kingston.fi<br />
Simulointi<br />
paljastaa<br />
haavoittuvuudet<br />
Smilehouse on lisännyt valikoimiinsa<br />
uuden työkalun<br />
web-palveluiden tietoturvatason<br />
testaamiseen. Nsense<br />
Webscan matkii tietomurtoa<br />
yrittävää krakkeria<br />
ja etsii haavoittuvuuksia<br />
esimerkiksi web-palveluiden<br />
tietokantasovelluksista. Ratkaisu<br />
on suunnattu erityisesti<br />
yritysten extranet- ja<br />
intranet-sivujen, portaalien<br />
ja verkkokauppojen tietoturvan<br />
selvittämiseen. Palvelun<br />
hinnoittelu perustuu testien<br />
määrään tai vuosilisenssiin.<br />
Lisätietoja: Smilehouse,<br />
(09) 2512 2<strong>10</strong>,<br />
www.smilehouse.fi<br />
Kuvaruudut<br />
puhtaiksi<br />
Lenspen Vidimax ja Digiklear<br />
lupaavat puhdistaa ruudut<br />
erityisesti rasvasta ja sormenjäljistä.<br />
Vidimax on<br />
suunnattu kuvaruutujen, kosketusnäyttöjen<br />
ja muiden lasipintojen<br />
puhdistukseen.<br />
Digiklear-kynät on tarkoitettu<br />
kameroiden, kännyköiden,<br />
pda-laitteiden ja muiden<br />
pienten näyttöjen ja optisten<br />
linssien putsaamiseen ilman<br />
myrkkyjä tai roiskeita. Vidimax<br />
maksaa 25 euroa ja Digiklearit<br />
noin 15 euroa.<br />
Lisätietoja: Ed-Mark,<br />
(09) 682 2420,<br />
www.ed-mark.fi<br />
kesä-heinäkuu 2005 TIETOKONE 93
paavo<br />
Minä soitan sulle illalla...<br />
– Herralle on soittopyyntö, vaimo ilmoittaa<br />
kotiin saapuessani. – Numero on lapulla<br />
siinä eteisen pöydällä.<br />
Osaan olla varuillani aina kun Paula<br />
herroittelee. Silloin siipallani kytee kitkeriä<br />
tunteita meikkua kohtaan eikä turhia<br />
kannata kysellä. Viisainta kai soittaa <strong>tuo</strong>hon<br />
tuntemattomaan numeroon.<br />
– Hallåå, tuntematon vastaa ja välittömästi<br />
tunnistan hänet lähinaapuruston<br />
vanharouva Granholmiksi. Nielaisen<br />
tyhjää. Suulas ja äveriäs Granholmska on<br />
niitä, joiden seurassa tunnen itseni aina<br />
jotenkin luuseriksi. Olen selailevinani kalenteria<br />
ja pahoittelen, ettei atk-konsultointiin<br />
moneen viikkoon liikene aikaa.<br />
(Aika löytyy salamannopeasti, kun Paula<br />
potkaisee pohkeeseen.)<br />
– Sinä otat nyt vastaan vaikka minkä<br />
sortin toimeksiannon! vaimo kipunoi.<br />
– Herra konsultti tutkailkoon tätä pankin<br />
viimeisintä tiliotetta ja kertokoon, miten<br />
ja millä meidän perhe tästä eteenpäin<br />
elää.<br />
★★★<br />
– Peremmälle, peremmälle! huhuilee<br />
Granholmska, kun painelen ovikelloa.<br />
– Yrttiteetä olen jo hauduttanut ja pistänyt<br />
baakkelsseja pöytään. On niin rauhoittavaa,<br />
että hätätilanteessa yhä voi<br />
naapuriin tukeutua. Tässä on tulostettuna<br />
se Australiasta sisarenpoika Björniltä<br />
saapunut sähköposti. Paavo ihan rauhassa<br />
lukee.<br />
Björn-kulta kirjoittaa ruotsiksi: ”Tädin<br />
pitää kiireesti hankkia compuutteriinsa<br />
sellainen puheluprogrammi, jota minun<br />
lisäkseni käyttää jo yli sata miljoonaa viisasta<br />
ihmistä – ja kai muutama suomalainenkin?<br />
Sitten me Tädin kanssa voimme<br />
praatata ilmaiseksi vaikka vuorokauden<br />
ympäri. Hali ja suukko Sydneystä!”<br />
– Teillä näyttää olevan lämpimät välit<br />
tähän sukulaispoikaan, meikku kommentoi,<br />
arvellen Hali-Nalle Björnin lähteneen<br />
viettämään villiä vaihto-oppilasvuotta<br />
kengurumaahan.<br />
– Kyllä me liian usein telefoneeraamme,<br />
huokaa vanharouva. – Jos suinkin<br />
94 TIETOKONE kesä-heinäkuu 2005<br />
sellainen Björnin ehdottama linja Paavoherran<br />
toimesta järjestyy, niin minä kyllä<br />
maksan, förskottiakin vaikka heti.<br />
Meikku kuumeisesti miettii. Tässä nyt<br />
pitää siis perustaa tärkeä nettipuhelinkontakti<br />
Tädin ja teinipojan, Suomen ja<br />
Sydneyn välille. Kieltämättä <strong>tuo</strong> finnileukainen<br />
(?) nörtti (?) on tehnyt fiksun ehdotuksen.<br />
Ja koska vanharouvakaan ei ole<br />
mikään avuton noviisi atk:n ihmemaailmassa,<br />
meikku ihan mieluusti päättää<br />
jelpata tätä poikkeuksellisen puheliasta<br />
täti-poika-symbioosia. Vastaaviin asennushommiin<br />
en ole ennen törmännyt,<br />
mutta kai se tästä lähtee – varsinkin<br />
kun asiakkaalla on laajakaista ja lihava<br />
lompakko.<br />
Valistan rouvaa, ettei sinne yli sadan<br />
miljoonan viisaan ihmisen sekaan<br />
viuhahdeta noin vain, vaan ensin pitää<br />
rekisteröityä tietokantaan, luovuttaa systeemiin<br />
oma tunnus, harkinnan mukaan<br />
muutakin infoa, kenties fotokin.<br />
– Rouva Granholm! Fruuu Graaanholm!<br />
huhuilen hetken kuluttua tietokoneelta.<br />
– Sopiiko, että imuroin netistä<br />
käyttöönne sen ip-puhelinohjelmista<br />
suosituimman? Vai olisikohan Björnpojulla<br />
jotain muuta mielessä?<br />
Ei vastausta. Meikku ryhtyy hölmistyneenä<br />
kiertelemään tilavaa asuntoa. Arasti<br />
kurkin keittiöön, makkariin, vessaan...<br />
Ei ketään. Seinäkello raskaasti raksuttaa,<br />
muuten on täysin hiljaista. Vähitellen<br />
alkaa melkein puistattaa tämä yllättävä<br />
yksinolo, ja peljästyn pahasti, kun yhtäkkiä<br />
olkapäähäni koputetaan.<br />
– Tadam!!! Mitä Paavo tykkää? Granholmska<br />
pyörähtelee kampaajan jäljiltä,<br />
hiuslakalta vahvasti <strong>tuo</strong>ksuen. – Suhteilla<br />
sain pikakehitettyä muutaman studiokuvankin,<br />
kelpaavatko nämä sinne uuteen<br />
puhelinlinjaani? Eihän tupeeraus vaan<br />
litisty, jos tarvitaan jotain kuuloketta päähän<br />
ja mikrofonia suuhun?<br />
– Tämä systeemi ei ole mikään näköpuhelin,<br />
meikku toppuuttelee. – Puhuessanne<br />
sopii istua vaikka turvenaamio<br />
naamalla. Eikä mikkiin tarvi huutaa,<br />
vaikka se sukulaispoju kaukana onkin.<br />
Ohjelma osaa pistää ääniasiat kuntoon<br />
ja palvelin pyrkii löytämään nopeimman<br />
reitin tästä huoneesta Australiaan asti.<br />
Äänenne saattaa pyyhältää perille vaikkapa<br />
Moskovan, Kalifornian ja Singaporen<br />
kautta.<br />
– Paavo-herra saa deletoida minun<br />
linjaltani sen Moskova-linkin nyt jo asennusvaiheessa,<br />
asiakas vaatii. – En tykkää<br />
ajatuksesta, että jokin duuma edes huvikseen<br />
kuuntelee privaattipuheluitani. Ja<br />
miksi tämä linja ei avaudu jo? Paavo ymmärtänee,<br />
etten voi maksaa edes förskottia,<br />
ellei kontaktia synny. Minä valitsen<br />
nyt Björnin suoranumeron ja Paavo kysyköön<br />
häneltä, onko siellä päässä kaikki<br />
kaiuttimet ja laitteet kunnossa.<br />
– Aamuyötä arktisesta Suomesta! toivottelen<br />
tylysti luuriin. – Täti käski kysyä,<br />
onko päässäsi kaikki kunnossa ja toimiiko<br />
vehkeesi. Sori, unohdin esittäytyä.<br />
Meikku on tätimuorisi henkilökohtainen<br />
atk-konsultti, joka on hiukka väsy koetettuaan<br />
turhaan saada ip-yhteyksiänne<br />
pelaamaan. Mikä kumma nyt mättää,<br />
poju? Ei tämän järin vaikeaa aivojumppaa<br />
pitäisi oleman.<br />
– Härregud Paavo, nyt se yhteys tuli!<br />
kiekaisee Granholmska koneeltaan ja kohentaa<br />
tupeerattua kampaustaaan. Ruudussa<br />
näkyy kuva Bjoern W. Dahlgrenista.<br />
Oheistietojen mukaan tämä charmantisti<br />
harmaantunut herrasmies on Australian<br />
arvostetuimpia aivokirurgeja.<br />
Ennen kuin vanharouva kunnolla ehtii<br />
voip-sananvaihtoon kuuluisan (ja taatusti<br />
finnittömän) sukulaisensa kanssa, meikku<br />
ymmärtää häipyä paikalta palkkiota<br />
vonkaamatta. Jotenkin aavistelen, ettei<br />
vaatimustani puolleta ainakaan Aussilandiassa.<br />
TK
✁<br />
■ ■ ■<br />
TOIMITUS<br />
Päätoimittaja<br />
Hannu Järvinen<br />
Toimituspäällikkö<br />
Kari Haakana<br />
Toimitussihteeri<br />
Satu Summa<br />
Toimittajat<br />
Ari Karkimo<br />
Kim Leidenius<br />
Ari Saarelainen<br />
Tapio Salminen<br />
Toni Stubin<br />
Tekninen toimittaja<br />
Olli-Pekka Komonen<br />
AD<br />
Minna Aho<br />
Web-ylläpitäjä<br />
Jaakko Mattila<br />
Web-toimittaja<br />
Tero Lehto<br />
GPS-autonavigaattorit: testissä uuden tekniikan kartanlukijat<br />
WWW.TIETOKONE.FI TIETOTEKNOLOGIAN ASIANTUNTIJA ■ 7-8/2005 ■ HINTA 6,90€<br />
BISNESTÄ<br />
AVOIMELLA<br />
KOODILLA<br />
ELÄMÄÄ<br />
VERKKOPELIEN<br />
MAAILMASSA<br />
SOLARIS <strong>10</strong><br />
HAASTAA LINUXIN<br />
PAL.VKO 200533<br />
05007<br />
6 414888 284188<br />
Tk Labs -tutkimuslaboratorio<br />
Tekniset asiantuntijat<br />
Timo Helenius, Toni Kilpeläinen, Tero Mäkikangas<br />
Valokuvat<br />
Timo Simpanen, Tapio Salminen, Satu Summa<br />
Piirrokset ja grafiikka<br />
Minna Aho, Petri Rotsten, Marika Slade, Harri Vaalio<br />
Vakituiset avustajat<br />
Mikko Alapuro, Antti Aromaa, Juha Arrasvuori,<br />
Tommi Elo, Kenneth Falck, Pekka Helos, Pertti<br />
Hämäläinen, Jari Ikävalko, Jani Järvinen, Petteri<br />
Järvinen, Tuomas Karhu, Janne Kalliola, Katriina<br />
Karkimo, Mika Koivusalo, Samuli Kotilainen, Henri<br />
Kuokka, Antti J. Lagus, Samu Mielonen, Harri<br />
828418-05-07<br />
VERTAILU: WEB-SELAILU<br />
KURIIN YRITYSVERKOSSA<br />
digi-<br />
järkkärit<br />
0303 63 324 Voit soittaa 24 h/vrk!<br />
www.asiakaspalvelu.fi<br />
Mäkinen, Panu Mäntylahti, Eljas Nikkilä, Antti<br />
Nousiainen, Niko Palosuo, Päivi Passila, Manu<br />
Pärssinen, Jani Rosti, Jorma Satola, Jukka<br />
Tikkanen, Tuomas Tonteri, Jukka Vainikainen,<br />
Osmo A. Wiio, Kirsi Willa<br />
Toimituksen sihteeri<br />
Sari Laakkonen<br />
Toimituksen osoite Tietokone, PL 2,<br />
00040 SANOMA MAGAZINES<br />
Postiosoite Käyntiosoite Kornetintie 8,<br />
00380 HELSINKI<br />
Puh. (09) 120 5911<br />
Fax (09) 120 5799<br />
Sähköpostit toimitus@tietokone.fi<br />
Henk.koht: etunimi.sukunimi@tietokone.fi<br />
Asiakaspalvelu puh. 0303 63324,<br />
www.asiakaspalvelu.fi<br />
levikki 45 498<br />
Sanoma Magazines Finland Oy<br />
Tekniikkalehdet ja yritysjulkaisut<br />
Kustantaja Eija Toiviainen<br />
MEDIAMYYNTI<br />
Media-assistentti<br />
Sirkka Pulkkinen, puh. (09) 120 5921<br />
Myyntijohtaja Mia Kemppi<br />
puh. (09) 120 5996<br />
Painopaikka<br />
Forssan Kirjapaino Oy, Forssa, 2005<br />
ISSN 0359-4947<br />
24. vuosikerta<br />
Aikakauslehtien liiton jäsenlehti<br />
Asiakaspalvelunumerossamme 0303 63 324 asiakasneuvojamme palvelevat sinua<br />
henkilökohtaisesti arkisin klo 8.00-18.00. Mikäli asiakasneuvojamme ovat<br />
varattuja (ja aina klo 18 jälkeen) puhelu siirtyy palveluautomaattiin, josta saat<br />
selkeät toimintaohjeet. Kansiot ja muut <strong>tuo</strong>tteet 0303 8191 (arkisin 8-18).<br />
Tilaukset, tiedustelut ja<br />
osoitteenmuutokset: 0303 63 324<br />
Tilaushinnat:<br />
12 kk kestotilaus, 1. jakso 82 € 65372 016<br />
6 kk kestotil., 1. jakso 42 € 65372 032<br />
12 kk määräaikaistilaus 88 € 65372 029<br />
6 kk määräaikaistilaus 46 € 65372 045<br />
Ulkomaisiin tilauksiin tulee postimaksulisä.<br />
Kestotilauksen säännöt<br />
Kestotilaus on tilaamistapa, jossa tilausmaksu<br />
laskutetaan sovituin laskutusvälein kulloinkin<br />
voimassa olevaan kestotilaushintaan,<br />
joka on aina edullisempi kuin vastaavan pituisen<br />
määräaikaisen tilauksen normaalihinta.<br />
Mikäli laskutusjakso on sovittu maksettavaksi<br />
useammissa erissä, laskutetaan maksuerät<br />
kunkin laskutusjakson alettua perättäisinä<br />
kuukausina. Kestotilaus jatkuu ilman erillistä<br />
uudistamista ellei tilaaja irtisano tilaustaan<br />
tai muuta sitä määräaikaiseksi.<br />
Mikäli osoitetiedoissasi on merkintä VTJ, päivitämme<br />
osoitteesi automaattisesti.<br />
Kansiot ja muut <strong>tuo</strong>tteet<br />
0303 8 191<br />
Lehtikansiot, kirjat, cd-romit ja muut <strong>tuo</strong>tteet<br />
voi tilata puhelimitse numerosta 0303 8 191.<br />
Avoinna arkisin 8-18.<br />
Kannen kuva:<br />
Timo simpanen<br />
Käytä palvelukorttia, kun<br />
■ Tilaat Tietokoneen itsellesi tai lahjaksi<br />
■ Ilmoitat osoitteenmuutoksesta<br />
■ Irtisanot tilauksesi<br />
Tilausten irtisanomiset:<br />
0303 63 333<br />
Palveluautomaatti 24 h/vrk.<br />
Automaattiin tehty ilmoitus päättää kestotilauksesi<br />
meneillään olevan laskutusjakson<br />
loppuun. Käyttäessäsi palveluautomaattia<br />
tarvitset 9-numeroisen asiakasnumerosi sekä<br />
5-numeroisen lehtitunnuksen lehden takakannen<br />
osoitetiedoista vasemmalta lukien tai<br />
laskusta.<br />
Palvelukortilla voit irtisanoa kestotilauksesi<br />
joko laskutusjakson loppuun tai seuraavasta<br />
mahdollisesta numerosta alkaen*, jolloin irtisanominen<br />
tulee voimaan neljän viikon kuluessa<br />
ilmoituksen tekemisestä. Tilauksen<br />
päättyessä veloitamme ennen irtisanomisen<br />
voimaantuloa toimitettujen lehtien hinnan.<br />
Jos laskutusjakso tai maksuerä on kuitenkin<br />
maksettu ennen irtisanomisen voimaantuloa,<br />
katkeaa tilaus maksetun jakson päättyessä.<br />
Tilauksen peruuttaminen (KSL 6:15): Uusi tilaus<br />
on mahdollista peruuttaa veloituksetta<br />
kuluttajasuojalain 6. luvun 15§:n nojalla 14<br />
päivän kuluessa tilausvahvistuksen tai ensimmäisen<br />
lehden vastaanottamisesta ilmoittamalla<br />
siitä Sanoma Magazines Finlandille. Toimitettuja<br />
lehtiä tai muita <strong>tuo</strong>tteita ei tarvitse<br />
palauttaa.<br />
Asiakaspalvelu: Telefax: (09) 120 5680<br />
Sähköpostiosoite:<br />
asiakaspalvelu@sanomamagazines.fi.<br />
Sanoma Magazines Finland, PL <strong>10</strong>0,<br />
00040 Sanoma Magazines, Höyläämötie 1D,<br />
00380 Helsinki<br />
ASIAKASPALVELU<br />
Sanoma Magazines Finland Oy,<br />
Asiakaspalvelu, PL 5,<br />
00040 SANOMAMAGAZINES,<br />
asiakaspalvelu@sanomamagazines.fi<br />
Tilaukset: 0303 63 324,<br />
kirjatilaukset 0303 8 191<br />
Tilausten irtisanomiset / peruutukset<br />
0303 63 333. Ympärivuorokautinen automaattipalvelu:<br />
näppäile (9-numeroinen<br />
asiakasnumero ja 5-numeroinen tilaustunnus),<br />
jotka löytyvät laskusta tai lehden<br />
osoitelipukkeen yläriviltä vasemmalta lukien.<br />
Automaattiin tehty ilmoitus päättää<br />
tilauksen meneillään olevan tilausjakson<br />
loppuun. Muut asiat 0303 63 324 (osoitteen<br />
muutokset ym.) Osoitteenmuutokset<br />
tulevat voimaan viimeistään yhden ilmestymiskerran<br />
jälkeen ilmoituksen saapumisesta.<br />
Tietotekniikan liitto ry:n jäsenet:<br />
Osoitteenmuutokset suoraan Tietotekniikan<br />
liittoon. Muutoksen voi tehdä liiton<br />
kotisivujen kautta: www.tt-tori.fi<br />
sähköposti: jasenasiat@ttlry.fi<br />
fax (09) 4765 8595<br />
puh (09) 4765 8530<br />
Tilaushinnat: Kestotilaus 12 kk € 82<br />
määräaikaistilaus 12 kk € 88.<br />
■ Tilaukset toimitetaan force majeure<br />
(lakko, <strong>tuo</strong>tannolliset häiriöt, alihankkijoiden<br />
viivästys ym.) varauksin.<br />
■ Kestotilaus on tilaamistapa, jossa tilausmaksu<br />
laskutetaan sovituin laskutusvälein<br />
kulloinkin voimassaolevaan kestotilaushintaan,<br />
joka on aina edullisempi kuin<br />
vastaavan pituisen määräaikaisen tilauksen<br />
hinta. Kestotilaus jatkuu ilman erillistä<br />
uudistamista ellei tilaaja irtisano tilaustaan<br />
tai muuta sitä määräaikaiseksi.<br />
■ Tietokone ilmestyy 13 kertaa vuodessa,<br />
joista yksi on kaksoisnumero.<br />
■ Lehden tilaajat ovat Sanoma Magazines<br />
Finlandin/SanomaWSOY -konsernin<br />
asiakasrekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään<br />
asiakassuhteen ylläpitoon ja hoitoon.<br />
Sanoma Magazines Finlandilla ja sen<br />
kanssa kulloinkin samaan konserniin kuuluvilla<br />
yhtiöillä on lisäksi oikeus käyttää ja<br />
luovuttaa rekisterissä olevia tietoja perusteltuja<br />
käyttötarkoituksia varten (kuten<br />
suoramainontaa, suoramarkkinointia, etämyyntiä<br />
ja markkinatutkimuksia varten)<br />
henkilötietolain mukaisesti. Tilaaja voi<br />
kieltää tietojensa käytön markkinointitar-<br />
Mikäli olet jo tilaaja, merkitse tähän<br />
9-numeroinen asiakasnumerosi laskusta tai<br />
lehden takakannen osoitetiedoista.<br />
Tilauksen maksaja / Vanha osoite<br />
Sukunimi Etunimi<br />
Jakeluosoite<br />
Postinumero Postitoimipaikka Puhelin<br />
Lahjatilauksen saaja /Uusi osoite __ / __ 200__ alkaen<br />
Sukunimi Etunimi<br />
Jakeluosoite<br />
Asiakaspalvelu<br />
PL 5<br />
00040 Sanoma<br />
Magazines Finland<br />
koituksiin ja markkinatutkimuksiin ilmoittamalla<br />
asiasta Sanoma Magazines Finlandin<br />
Asiakaspalveluun. Rekisteriseloste<br />
on nähtävissä osoitteessa Sanoma Magazines<br />
Finland Oy, Höyläämötie 1 D, 00380<br />
Helsinki. Henkilötietolain 26 §:n ja 30 §:n<br />
mukaiset yhteydenotot tulee tehdä kirjallisina<br />
ja allekirjoitettuina osoitteeseen Sanoma<br />
Magazines Finland Oy/Asiakaspalvelu,<br />
PL 5, 00040 Sanoma Magazines tai<br />
henkilökohtaisesti rekisterinpitäjän luona.<br />
■ Tietokone-lehdelle voi tarjota julkaistavaksi<br />
artikkeleita ja käyttövinkkejä. Julkaistuista<br />
maksetaan palkkio, jos ne eivät<br />
liity yritysten normaaliin tiedotustoimintaan.<br />
Ennen artikkelin kirjoitusta on syytä<br />
ottaa yhteyttä toimitukseen päällekkäisyyksien<br />
välttämiseksi.<br />
■ Lehti ei vastaa tilaamattoman materiaalin<br />
säilyttämisestä eikä palauttamisesta.<br />
■ Julkaisemamme artikkelit, ohjeet ja vinkit<br />
on tarkastettu huolella, mutta emme<br />
kuitenkaan takaa niiden virheettömyyttä<br />
emmekä vastaa esiintyneistä virheistä.<br />
■ Lehteen tuleva aineisto hyväksytään julkaistavaksi<br />
ehdoin, että kustantaja saa aineistoon<br />
hyvän kustannustavan puitteissa<br />
ilman eri korvausta vapaan käyttöoikeuden<br />
tiedonvälitystoiminnassaan, ellei muuta ole<br />
nimenomaisesti sovittu.<br />
■ Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei <strong>tuo</strong>tannollisista<br />
tai muista toiminnallisista<br />
syistä (esim. lakko) tai asiakkaasta tai<br />
asiakkaan käyttämästä mainostoimistosta<br />
johtuvasta syystä voida julkaista, Sanoma<br />
Magazines Finland ei vastaa tästä<br />
mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta.<br />
Sanoma Magazines Finlandin vastuu ilmoituksen<br />
poisjäämisestä tai julkaisemisessa<br />
sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta<br />
maksetun määrän palauttamiseen.<br />
Huomautukset on tehtävä kirjallisesti<br />
8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta<br />
tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta<br />
lukien. Ilmoitusasiakas<br />
on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa<br />
(mukaan lukien liitteet) aiheuttamista<br />
mahdollisista vahingoista kolmannelle<br />
osapuolelle ja/tai Sanoma Magazines<br />
Finlandille. Yksityiskohtaiset ilmoitusmyyntiehdot<br />
saa ilmoitusmarkkinoinnista.<br />
■ Kirjoituksia ja kuvia saa lainata lehdestä<br />
vain toimituksen luvalla.<br />
Palvelukortti<br />
■■■■■■■■■<br />
▼<br />
❑ Tilaan Tietokoneen<br />
❑ itselleni ❑ lahjaksi<br />
Kestotilaus, 1. jakso<br />
❑12 kk (82 €) 65372 016 ❑6 kk (42 €) 65372 032<br />
Määräaikaistilaus<br />
❑12 kk (88 €) 65372 029 ❑6 kk (46 €) 65372 045<br />
Postinumero Postitoimipaikka Puhelin<br />
Laskutus tilauksen alettua<br />
peräkkäisinä kuukausina<br />
(pienin maksuerä 12 €)<br />
❑ 1 ❑ 2 erässä<br />
Muutan tilaukseni kestotilaukseksi,<br />
laskutusväli ❑ 12 kk ❑ 6 kk<br />
Irtisanon kestotilaukseni päättymään<br />
❑ laskutusjakson ❑ seuraavasta nuloppuun<br />
merosta alkaen*<br />
❑ Kyllä, kiitos! Osallistun Sanoma Magazines Finlandin voimassa oleviin arvontoihin.<br />
Kirjepostimerkki
Kevyesti<br />
kantoon<br />
■ Tien päällä aikaansa viettävä<br />
ammattilainen tahtoo tietokoneekseen<br />
kevyen kannettavan.<br />
Vertailussa valmistajien<br />
pienimmät täysveriset sylimikrot.<br />
Tiedot<br />
turvaan<br />
työasemasta<br />
■ Yksittäisen työaseman<br />
tietojen varmistaminen on<br />
usein retuperällä. Kerromme<br />
parhaat tekniikat luotettavan<br />
varmistusratkaisun taustalle.<br />
Tietokone-lehti muuttaa<br />
Tietokone-lehden osoite muuttuu.<br />
<strong>10</strong>.6. alkaen uudet osoitteet ovat:<br />
Käyntiosoite:<br />
Lapinmäentie 1<br />
00350 Helsinki<br />
Toimituksen sähköpostiosoitteet ja<br />
puhelinnumerot säilyvät ennallaan.<br />
SYYSKUUSSA<br />
■ Langattomat projektorit<br />
■ Vikasietoiset peruspalvelimet<br />
<br />
Postiosoite:<br />
Tietokone-lehti, PL <strong>10</strong>0<br />
00040 Sanoma Magazines<br />
tulossa<br />
seuraava numero<br />
ilmestyy 17.8.2005<br />
Uuden tekniikan<br />
emolevyt<br />
■ Oikealla emolevyn ja piiri<strong>sarjan</strong><br />
valinnalla voi tietokoneen elinkaarta<br />
pidentää huomattavasti. Selvitämme,<br />
mitä piilee uusimpien emolevyjen<br />
kirjainlyhenteiden takana.
![[päivitykset][Internet][uudet tuotteet][messut]](https://img.yumpu.com/4544637/1/184x260/paivityksetinternetuudet-tuotteetmessut.jpg?quality=85)
![[Internet][uudet tuotteet][messut]](https://img.yumpu.com/4542657/1/184x260/internetuudet-tuotteetmessut.jpg?quality=85)
Change language