Tietokone 13/2007
Tietokone 13/2007 Tietokone 13/2007
vertailussa tuoreimmat tehomikrot w w w . t i e t o k o n e . f i t i e t o t e k n o l o g i a n a s i a n t u n t i j a ■ 1 3 / 2 0 0 7 ■ h i n ta 7 , 2 0 € tehomikrot testissä 3 uutta digijärkkäriä Saunalahden tvtallennuspalvelu Debian 4.0 Kelpaako halpakannettava yrityskäyttöön? Vihreä IT Ilmastonmuutos näkyy jo konesalissa PAL.VKO 2007-50 828418-07-13 testissä uusi peruskannettava 3g-datayhteydellä Virtualisointi lupaa säästöä palvelinkuluihin internetistä on tulossa valvontaverkko Esittelyssä 10 halutuinta digilahjaa Vertailussa 5 kovaa konetta vaativaan käyttöön Roskaposti netin tukkiminen on isoa bisnestä ”Open Source on sosialismia” ja muut avoimuuden myytit
- Page 2 and 3: Päätoimittaja Hannu Järvinen Toi
- Page 4 and 5: 52 55 T 61 66 y virtualisoimalla yk
- Page 6 and 7: ajankohtaista ➤➤➤ ➤ Adobe u
- Page 8 and 9: ajankohtaista ➤➤➤ Maija-Liisa
- Page 10 and 11: ensituntuma TeRo LeHTo • kUVA: Mi
- Page 12 and 13: MAIjA-LIIsA IhAnus • kuvA: TIMo s
- Page 14 and 15: kuva: Uumajan yliopisto kuva: Wavet
- Page 16 and 17: MikA TÄHTinen • TeSTAUS: Toni ki
- Page 18 and 19: erottaa 768 megatavua huippunopeaa
- Page 20 and 21: 42 desibelin hurina voi joissain ym
- Page 22 and 23: fujitsu siemens scaleo Xi 2530-23p
- Page 24 and 25: 5 Vauhtia 6 8 ruudulle nvidia Gefor
- Page 26 and 27: ■ ■ ■ t i e t o t u r v a ■
- Page 28 and 29: ■ ■ ■ t i e t o t u r v a ros
- Page 30 and 31: Huippuluokan yritysmikroissa on sik
- Page 32 and 33: Home Basic -malli, jossa ei ole lai
- Page 34 and 35: maija-Liisa ihanus • KuvaT: Timo
- Page 36 and 37: Patentit eivät vain yksinkertaises
- Page 38 and 39: ■ ■ ■ i n t e r n e t JAni J
- Page 40 and 41: ■ ■ ■ i n t e r n e t nimitt
- Page 42 and 43: ■ ■ ■ t i e t o a m m a t i s
- Page 44 and 45: antti aromaa Antti Aromaa toimii it
- Page 46 and 47: k y t kentöjä gloBaali nimiavaruu
- Page 48 and 49: AISUUDESSA sovellus Linux virtuaali
- Page 50 and 51: ■ ■ ■ v e r k k o r a t k a i
vertailussa<br />
tuoreimmat<br />
tehomikrot<br />
w w w . t i e t o k o n e . f i t i e t o t e k n o l o g i a n a s i a n t u n t i j a ■ 1 3 / 2 0 0 7 ■ h i n ta 7 , 2 0 €<br />
tehomikrot<br />
testissä<br />
3 uutta<br />
digijärkkäriä<br />
Saunalahden tvtallennuspalvelu<br />
Debian 4.0<br />
Kelpaako<br />
halpakannettava<br />
yrityskäyttöön?<br />
Vihreä IT<br />
Ilmastonmuutos<br />
näkyy jo konesalissa<br />
PAL.VKO <strong>2007</strong>-50<br />
828418-07-<strong>13</strong><br />
testissä uusi<br />
peruskannettava<br />
3g-datayhteydellä<br />
Virtualisointi<br />
lupaa säästöä<br />
palvelinkuluihin<br />
internetistä<br />
on tulossa<br />
valvontaverkko<br />
Esittelyssä<br />
10 halutuinta<br />
digilahjaa<br />
Vertailussa 5 kovaa<br />
konetta vaativaan<br />
käyttöön<br />
Roskaposti<br />
netin tukkiminen on isoa bisnestä<br />
”Open Source on<br />
sosialismia” ja muut<br />
avoimuuden myytit
Päätoimittaja<br />
Hannu Järvinen<br />
Toimituspäällikkö<br />
Kari HaaKana<br />
aD<br />
Minna aHo<br />
artikkelitoimitus <br />
olli-PeKKa<br />
KoMonen<br />
KiM leiDenius<br />
ari saarelainen<br />
Toni sTubin<br />
uutistoimitus<br />
ari KarKiMo<br />
Tero leHTo<br />
Tk labs -tutkimuslaboratorio<br />
TiMo Helenius, Toni KilPeläinen,<br />
Tero MäKiKangas<br />
Toimituksen sihteeri<br />
Päivi närHi<br />
Vertailussa<br />
tuoreimmat<br />
tehomikrot<br />
tehomikrot<br />
valokuvat<br />
MiKKo Hannula, TiMo siMPanen<br />
Piirrokset ja grafiikka<br />
Minna aHo, PeTri roTsTen<br />
vakituiset avustajat<br />
antti aromaa, Kenneth Falck, Pekka Helos,<br />
Pertti Hämäläinen, Maija-liisa ihanus,<br />
Jani Järvinen, Petteri Järvinen, Tuomas<br />
Karhu, Janne Kalliola, Katriina Karkimo,<br />
Mika Koivusalo, Johanna Korhonen,<br />
samuli Kotilainen, Henri Kuokka, antti J.<br />
lagus, Tapio loponen, Teemu Masalin,<br />
Harri Mäkinen, ossi Mäntylahti, Panu<br />
Mäntylahti, antti nousiainen, Päivi Passila,<br />
Manu Pärssinen, Jani rosti, Tommi<br />
saarela, lauri suoranta, Tuomas Tonteri,<br />
Jukka vainikainen, osmo a. Wiio<br />
Toimituksen osoite:<br />
<strong>Tietokone</strong>-lehti, Pl 100,<br />
000 0 sanoMa MagaZines<br />
Käyntiosoite: lapinmäentie 1,<br />
00350 HelsinKi<br />
Puh. (09) 1201<br />
Fax (09) 120 5799<br />
sähköpostit: toimitus@tietokone.fi<br />
etunimi.sukunimi@tietokone.fi<br />
asiakaspalvelu: puh. 0303 6332 ,<br />
www.asiakaspalvelu.fi<br />
levikki: 328<br />
sanoma Magazines Finland oy<br />
aikakauslehdet<br />
Kustantaja: anne Koski<br />
MeDiaMYYnTi<br />
Media-assistentti<br />
sirkka Pulkkinen, puh. (09) 120 5921<br />
Myyntijohtaja Mia Kemppi<br />
puh. (09) 120 5996<br />
Painopaikka<br />
Forssan Kirjapaino oy, Forssa, <strong>2007</strong><br />
issn 0359- 9 7<br />
26. vuosikerta<br />
aikakauslehtien liiton jäsenlehti<br />
w w w . t i e t o k o n e . f i t i e t o t e k n o l o g i a n a s i a n t u n t i j a 1 3 / 2 0 0 7 h i n ta 7 , 2 0 €<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
PAL.VKO <strong>2007</strong>-50 10 <br />
<br />
TieTokone marraskuu <strong>2007</strong><br />
828418-07-<strong>13</strong><br />
testissä uusi<br />
peruskannettava<br />
3g-datayhteydellä<br />
internetistä<br />
on tulossa<br />
valvontaverkko<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Kannen kuva<br />
Timo Simpanen<br />
pääkirjoitus<br />
Molemmilla kanavilla<br />
Kädessäsi on <strong>Tietokone</strong>en 25-vuotisjuhlanumero. Tuskin mikään on neljännesvuosisadassa<br />
mullistunut ja mullistanut yhtä paljon kuin tietotekniikka, ja silti<br />
voimme ties kuinka monennetta kertaa valita kansikuvaksemme pc:n. Koneen<br />
sisuskalut ovat tosin muuttuneet melko lailla, kuten tämän lehdenkin.<br />
Luin uudestaan tasan viisi vuotta sitten 20-vuotisnumeroon kirjoittamani pääkirjoituksen.<br />
En löytänyt siitä ainakaan vielä mitään sellaista, jota en voisi hyvällä omallatunnolla<br />
kirjoittaa tähänkin. Samat luotettavan testaamisen, asiantuntemuksen ja<br />
teknologiaoptimismin periaatteet ovat voimassa jatkuvasti.<br />
Viidessäkin vuodessa on kuitenkin ehtinyt tapahtua paljon. <strong>Tietokone</strong> on edelleen<br />
maamme suurin it-asiantuntijan ja -päättäjän aikakauslehti, mutta painetun lehden<br />
rinnalla nyt yli 80 000 viikkokävijän <strong>Tietokone</strong>.fi on kasvanut Suomen suurimmaksi<br />
tietotekniikkaan keskittyväksi uutispalveluksi.<br />
Kasvu on ollut todella huimaa. Vuonna 2002 mitattiin vielä kuukausikävijöitä, joita<br />
<strong>Tietokone</strong>.fi-palvelulla oli reilut 90 000. Nyt lähes sama kävijämäärä kertyy siis viikossa.<br />
Viime vuoden syksystä kävijämäärämme on kasvanut lähes 30 prosenttia.<br />
<strong>Tietokone</strong>en laajentuminen uutismediaksi on yhtäältä luonnollinen seuraus siitä, että<br />
kuukausittain ilmestyvä lehti ei voi raportoida alan tapahtumista reaaliajassa. Toisaalta<br />
juuri <strong>Tietokone</strong>en lukijat ovat olleet aina valmiita hyödyntämään uusia viestintäkanavia<br />
monipuolisesti ensimmäisten joukossa.<br />
Ensiarvoisen tärkeää on ollut myös <strong>Tietokone</strong>en uutistoimituksen ennakkoluuloton<br />
ja määrätietoinen työ, jolla perinteiset uutispalvelut on haastettu ja verkkouskottavuus<br />
rakennettu. Tämä ei ole vieläkään itsestäänselvyys – iso osa suomalaisista lehdistä on<br />
edelleen webissä varsin näkymättömissä.<br />
Samanaikaisesti <strong>Tietokone</strong>en rooli perinteisenä aikakauslehtenä on vahvistunut.<br />
Oleellinen ja ajantasainen tieto sekä luotettava<br />
asiantuntemus yhdessä kätevässä paketissa on<br />
se, mitä webin tietotulvasta ei löydä kirveelläkään.<br />
Hakukoneestakaan ei ole apua, jos<br />
hakusanat ovat hukassa.<br />
Painettu lehti ei kuitenkaan ole pelkkä<br />
tietopaketti. Se on parhaimmillaan lukijalleen<br />
myös tuttu ja luotettava, mutta silti aina<br />
yllättävä kumppani, jonka pariin on mukava<br />
palata ja jonka jokainen uusi numero on odotettu<br />
elämys.<br />
Nämä asiat lupaamme pitää mielessä, jotta<br />
<strong>Tietokone</strong> ansaitsee jatkossakin paikkansa<br />
päällimmäisenä niin selaimesi kirjanmerkkilistalla<br />
kuin työpöytäsi lehtipinossakin.<br />
hannu.jarvinen@tietokone.fi<br />
”Hakukoneestakaan ei ole<br />
apua, jos hakusanat<br />
ovat hukassa.<br />
”
sisältö<br />
TieTokone marraskuu <strong>2007</strong><br />
Vaikka kanettavien<br />
tietokoneiden myynti<br />
kasvaa kohisten, on<br />
perinteinen tornikoteloon<br />
pakattu pöytäkone<br />
edelleen tehoa etsivän<br />
pc-käyttäjän valinta.<br />
Vertailemme uudet ja<br />
tehokkaat pöytäkoneet.<br />
37<br />
42<br />
T i e T o T u r v a<br />
roskapostin tulva jatkuu<br />
Roskapostin määrä ei tunnu vähenevän, mutta<br />
sen häiritsevyyttä voi vähentää. Kerromme,<br />
mikä on roskapostitilanne tänään.<br />
T e k n i i k k a<br />
mistä syntyy kannettavien<br />
hintaero?<br />
Lähes samannäköisten kannettavien tietokoneiden<br />
välillä voi olla jopa tuhannen euron<br />
hintaero. Mistä yrityskäyttäjä maksaa kalliimmassa<br />
koneessaan?<br />
<strong>13</strong>•<strong>2007</strong><br />
Tehomikro<br />
26 on pc-pöydän kuningas<br />
16e<br />
n s i T u n T u m a<br />
acer Travelmate 6492<br />
Peruskannettava 3g-yhteydellä<br />
18<br />
22<br />
34<br />
59<br />
m e n e s T y k s i ä<br />
Asmo Halinen<br />
Pelimaailma Aapeli houkuttelee<br />
satojatuhansia<br />
käyttäjiä. Palvelun suosio<br />
on yllättänyt jopa<br />
sen perustajan.<br />
T u l e v a i s u u d e n<br />
T i e T o T e k n i i k k a<br />
Langaton valvonta tulee iholle<br />
– ja kehoon<br />
Yhä pienemmät prosessorit mahdollistavat<br />
uusien asioiden valvonnan langattomasti.<br />
k y m p p i<br />
10 halutuinta digilahjaa<br />
Pukinkontti odottaa kovia paketteja. Katso,<br />
mitä lahjapakettiin kannattaa kääriä.<br />
k y T k e n T ö j ä<br />
FAN järjestää tiedostot<br />
Tallennustila on helppo viedä verkkoon,<br />
mutta tiedostot tuottavat päänvaivaa.
52<br />
55 T<br />
61 66<br />
y<br />
virtualisoimalla yksi muuttuu<br />
9<br />
10<br />
11<br />
12<br />
17<br />
84<br />
86<br />
24<br />
50<br />
46<br />
58<br />
i n T e r n e T<br />
Web-surffailuasi seurataan<br />
Vaikka pc onkin henkilökohtainen tietokone, on sen web-käyttö helposti<br />
seurattavaa toimintaa. Kuka seuraa surffailuasi ja kuinka se tehdään?<br />
i c T - p a n e e l i<br />
avoimen koodin myytit<br />
Asiantuntijat ottavat kantaa avoimesta koodista esitettyihin käsityksiin ja<br />
väittämiin. Onko avoin koodi sosialismia?<br />
i e T o a m m a T i s s a<br />
Tietoliikenneasentaja halutaan paikalle heti<br />
”Joskus joutuu kuuntelemaan purkauksia, mutta niihin on jo tottunut”, sanoo Eltel<br />
Networkin tietoliikenneasentaja Juha Kuusinen.<br />
v e r k k o r a T k a i s u T<br />
moneksi<br />
Virtualisointi lupaa säästöjä palvelinkuluihin ja<br />
helpotusta yritysympäristöjen hallintaan.<br />
a j a n k o h T a i s T a<br />
Nokia avautuu ja nopeutuu<br />
Uusi aika tarvitsee uudet hakutyökalut<br />
Yrittäjä ei ymmärrä nörttiä<br />
Outlook nielee kaiken<br />
Leopard tuli viimein<br />
T e h o k ä y T T ä j ä n v i n k i T<br />
47<br />
Windows Search tehokäyttöön<br />
Tallentavan digiboksin omistajan ei tarvitse tyytyä tallenteiden nauttimiseen<br />
ja näyttämiseen sellaisenaan. Nauhoituksia voi tietokoneella<br />
muokata ja tallentaa halujensa mukaan.<br />
<strong>Tietokone</strong>.fi<br />
Äänestä Vuoden parhaat <strong>2007</strong><br />
k o l u m n i T<br />
Petteri Järvinen, Voiko nettikirjoituksilla vaikuttaa<br />
Johanna Korhonen, Tunnustan syntini<br />
Osmo A. Wiio, Mistä tullaan<br />
Antti Aromaa, Kenen sähköpostia käytät?<br />
74<br />
77<br />
78<br />
79<br />
80<br />
r i T y s r a T k a i s u T<br />
Tietotekniikka vihertää<br />
Sähkönkulutus ja sen leikkaaminen on noussut myös<br />
it-alan puheenaiheeksi. Kerromme, kuinka tietotekniikasta<br />
tehdään entistä ympäristöystävällisempää.<br />
p i k a k o k e e T<br />
Uudet digijärkkärit<br />
• Canon Digital EOS 40D<br />
• Panasonic Lumix DMC-L10<br />
• Sony DSLR-A700<br />
Pcmark Vantage<br />
Saunavisio<br />
Debian etch 4.0r1<br />
Olympus µ 820<br />
Canon Pixma MP610<br />
Adobe Photoshop Elements 6<br />
vakioT<br />
4 pääkirjoitus, 8 lukijalta, 88 uudet tuotteet, 89 mediatiedot ja palvelukortti,<br />
90 vikasivu, 91 Tulossa<br />
marraskuu <strong>2007</strong> TieTokone
lukijalta<br />
<strong>Tietokone</strong>, lukijalta, PL 100,<br />
00040 Sanoma Magazines<br />
toimitus@tietokone.fi<br />
Hyvä numero<br />
■ Uusin numero tupsahti tänään.<br />
Tuli luettua heti alusta<br />
loppuun. Näin ei yleensä käy.<br />
Olipa jotenkin hyvä numero.<br />
Varsinkin kiitos Petteri Järvisen<br />
”Editoi tv-nauhoitukset tietokoneella”<br />
jutusta. Siihen vinkki;<br />
DVD Flick tekee kaiken Projectx:n<br />
jälkeisen homman siististi,<br />
on tosin vielä beta, mutta<br />
ihan pätevä jo, monta levyä olen<br />
ite sillä tehnyt. Betan saa foorumin<br />
puolelta.<br />
Aromaankin jutun luin ihan<br />
kokonaan, yleensä skippaan kokonaan<br />
kun on niin korkealentoista<br />
aina joskus.<br />
Markku Lehtola<br />
kommentteja<br />
Vista-podcastista<br />
■ Mielenkiintoinen keskustelu<br />
(<strong>Tietokone</strong> 11/<strong>2007</strong>, Vistaan<br />
siirtymisen riemusta) joka todisti<br />
varsin selvästi että Vista on<br />
vakuuttanut monet.<br />
Voimme kiittää Microsoftia<br />
siitä että käsissämme on moder-<br />
ASiAkASPALVeLU<br />
Sanoma Magazines Finland Oy,<br />
Asiakaspalvelu, PL 5,<br />
00040 SANOMAMAGAZINES,<br />
asiakaspalvelu@sanomamagazines.fi<br />
Tilaukset: 0303 63 324,<br />
kirjatilaukset 0303 191<br />
Tilausten irtisanomiset / peruutukset 0303 63 333. Ympärivuorokautinen<br />
automaattipalvelu: näppäile (9-numeroinen<br />
asiakasnumero ja 5-numeroinen tilaustunnus), jotka löytyvät<br />
laskusta tai lehden osoitelipukkeen yläriviltä vasemmalta<br />
lukien. Automaattiin tehty ilmoitus päättää tilauksen meneillään<br />
olevan tilausjakson loppuun. Muut asiat 0303 63<br />
324 (osoitteen muutokset ym.) Osoitteenmuutokset tulevat<br />
voimaan viimeistään yhden ilmestymiskerran jälkeen ilmoituksen<br />
saapumisesta.<br />
Tietotekniikan liitto ry:n jäsenet:<br />
Osoitteenmuutokset suoraan Tietotekniikan liittoon. Muutoksen<br />
voi tehdä liiton kotisivujen kautta: www.tt-tori.fi<br />
sähköposti: jasenasiat@ttlry.fi<br />
TieTokone marraskuu <strong>2007</strong><br />
<br />
<br />
ni ja turvallinen käyttöjärjestelmä.<br />
Kunhan softa/ajuri -yhteensopivuus<br />
paranee niin Vista saa<br />
yhä uusia ystäviä.<br />
Neljän kuukauden kokemus<br />
Vistasta on saanut ainakin allekijoittaneen<br />
vakuuttuneeksi<br />
että Microsoft sittenkin osaa<br />
hommansa.<br />
Keijo Räävi<br />
Itse pitkään alalla olleena ja tietokoneita<br />
käyttäneenä, (Sinclair<br />
Spectrum ja C20 ajoista alkaen),<br />
en ole ollut Vistasta kovin<br />
vakuuttunut. Mitään sellaista en<br />
kyllä keksi jonka vuoksi kannattaa<br />
vistaan alkaa päivittämään.<br />
Jos uuden kotikoneen mukana<br />
tulee ”Pakko Vista” niin sitten<br />
sen voi kelpuuttaa. Mutta<br />
täysihintaisena en sitä kaupan<br />
hyllyltä suosittele kuin kaikkein<br />
paatuneimmalle PC-pelaajalle.<br />
Tuotantotoimintaan tai<br />
yleensä toimistoon en vistaa<br />
kelpuuta omassa työpaikassani<br />
jossa onneksi saan päättää mitä<br />
softaa missäkin käytetään.<br />
fax 020 741 9 9<br />
puh 020 741 9<br />
Tilaushinnat: Kestotilaus 12 kk: €<br />
määräaikaistilaus 12 kk: 93 €.<br />
■ Tilaukset toimitetaan force majeure (lakko, tuotannolliset<br />
häiriöt, alihankkijoiden viivästys ym.) varauksin.<br />
■ Kestotilaus on tilaamistapa, jossa tilausmaksu laskutetaan<br />
sovituin laskutusvälein kulloinkin voimassaolevaan kestotilaushintaan,<br />
joka on aina edullisempi kuin vastaavan pituisen<br />
määräaikaisen tilauksen hinta. Kestotilaus jatkuu ilman erillistä<br />
uudistamista ellei tilaaja irtisano tilaustaan tai muuta sitä<br />
määräaikaiseksi.<br />
■ <strong>Tietokone</strong> ilmestyy <strong>13</strong> kertaa vuodessa, joista yksi on<br />
kaksoisnumero.<br />
■ Lehden tilaajat ovat Sanoma Magazines Finlandin/Sanomawsoy<br />
-konsernin asiakasrekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään<br />
asiakassuhteen ylläpitoon ja hoitoon. Sanoma Magazines<br />
Finlandilla ja sen kanssa kulloinkin samaan konserniin kuuluvilla<br />
yhtiöillä on lisäksi oikeus käyttää ja luovuttaa rekisterissä olevia<br />
tietoja perusteltuja käyttötarkoituksia varten (kuten suoramai-<br />
12/<strong>2007</strong> teräväpiirto san-tallennusverkot videoeditointiohjelmat kannettavien näytönohjaimet<br />
mikä on oikea hd?<br />
tietopaketti<br />
teräväpiirrosta<br />
<br />
w w w . t i e t o k o n e . f i t i e t o t e k n o l o g i a n a s i a n t u n t i j a 1 2 / 2 0 0 7 h i n ta 7 , 2 0 €<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
PAL.VKO <strong>2007</strong>-46<br />
828418-07-12<br />
testissä kätevät<br />
työkalut videon<br />
editointiin<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
10<br />
<br />
<br />
<br />
vinkkiä parempiin<br />
powerpointesityksiin<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Jos nyt jotain uutta vistasta<br />
pitäs ettiä joka on positiivistä<br />
niin uusi hakutoiminto ja<br />
mukanatulevat videoeditointi<br />
mahdollisuudet ovat ihan ok<br />
peruskäyttöön. Siis kotikäyttäjälle.<br />
Muuten en sitten mitään<br />
parannusta keksi, ulkoasukin<br />
piti omasta ainoasta vista koneesta<br />
laittaa takasin Windows<br />
classic -tyyliin. Vistan ”karkki”<br />
kun ei ole karkkia kaikille.<br />
Henry M.K.<br />
Liikaa marginaaliasiaa<br />
■ Uudessa <strong>Tietokone</strong>-lehdessä<br />
(12/<strong>2007</strong>) käytettiin laskujeni<br />
mukaan 6 ja puoli sivua 73 toimituksellisesta<br />
sivusta Macos:n<br />
ja Linuxin kaltaisten marginaalikäyttöjärjestelmien<br />
käsittelyyn.<br />
nontaa, suoramarkkinointia, etämyyntiä ja markkinatutkimuksia<br />
varten) henkilötietolain mukaisesti. Tilaaja voi kieltää tietojensa<br />
käytön markkinointitarkoituksiin ja markkinatutkimuksiin ilmoittamalla<br />
asiasta Sanoma Magazines Finlandin Asiakaspalveluun.<br />
Rekisteriseloste on nähtävissä osoitteessa Sanoma Magazines<br />
Finland Oy, Lapinmäentie 1, 00350 Helsinki. Henkilötietolain<br />
26 §:n ja 30 §:n mukaiset yhteydenotot tulee tehdä kirjallisina<br />
ja allekirjoitettuina osoitteeseen Sanoma Magazines Finland<br />
Oy/Asiakaspalvelu, PL 5, 00040 Sanoma Magazines tai henkilökohtaisesti<br />
rekisterinpitäjän luona.<br />
■ <strong>Tietokone</strong>-lehdelle voi tarjota julkaistavaksi artikkeleita ja<br />
käyttövinkkejä. Julkaistuista maksetaan palkkio, jos ne eivät<br />
liity yritysten normaaliin tiedotustoimintaan. Ennen artikkelin<br />
kirjoitusta on syytä ottaa yhteyttä toimitukseen päällekkäisyyksien<br />
välttämiseksi.<br />
■ Lehti ei vastaa tilaamattoman materiaalin säilyttämisestä<br />
eikä palauttamisesta.<br />
■ Julkaisemamme artikkelit, ohjeet ja vinkit on tarkastettu<br />
huolella, mutta emme kuitenkaan takaa niiden virheettömyyttä<br />
emmekä vastaa esiintyneistä virheistä.<br />
Kuten Vista-paneelin markkinaosuuskuvaajasta<br />
näkyy, Macos<br />
ja Linux eivät edes yhdessä ponnista<br />
edes kymmenen prosentin<br />
markkinaosuuteen. Miksi näille<br />
käyttiksille siis jatkuvasti uhrataan<br />
yhä enemmän palstatilaa?<br />
Keskittykää asiaan<br />
Linux- ja Macos-asioiden käsittely<br />
on olennainen osa <strong>Tietokone</strong>en<br />
lukijoiden palvelemista.<br />
Pelkän markkinaosuuden tuijottaminen<br />
ei anna oikeaa kuvaa<br />
siitä, mikä lukijoita kiinnostaa ja<br />
mihin markkinat liikkuvat.<br />
Toimitus<br />
■ Lehteen tuleva aineisto hyväksytään julkaistavaksi ehdoin,<br />
että kustantaja saa aineistoon hyvän kustannustavan puitteissa<br />
ilman eri korvausta vapaan käyttöoikeuden tiedonvälitystoiminnassaan,<br />
ellei muuta ole nimenomaisesti sovittu.<br />
■ Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista<br />
toiminnallisista syistä (esim. lakko) tai asiakkaasta tai<br />
asiakkaan käyttämästä mainostoimistosta johtuvasta syystä<br />
voida julkaista, Sanoma Magazines Finland ei vastaa tästä<br />
mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Sanoma Magazines<br />
Finlandin vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa<br />
sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun<br />
määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti<br />
päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta<br />
julkaisuajankohdasta lukien. Ilmoitusasiakas on vastuussa<br />
ja korvausvelvollinen mainontansa (mukaan lukien liitteet)<br />
aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle<br />
ja/tai Sanoma Magazines Finlandille. Yksityiskohtaiset<br />
ilmoitusmyyntiehdot saa ilmoitusmarkkinoinnista.<br />
■ Kirjoituksia ja kuvia saa lainata lehdestä vain toimituksen<br />
luvalla.
ajankohtaista ➤➤➤<br />
➤ Adobe uskoo nettisovelluksiin ➤ Yrittäjä ei osaa nörtttikieltä ➤ Nettihakuihin uusia menetelmiä ➤ Sun luottaa Xeonin<br />
vetovoimaan ➤ Windows silppuriin? ➤ Outlookin tontti kasvaa ➤ Leopard tuli väkevänä ➤ Kovia kuoria konttoriin<br />
Nokiasta<br />
avoimempi ja<br />
nopeampi<br />
Nokia haluaa nopeuttaa uusien<br />
palveluiden ja sovellusten kehittämistä<br />
antamalla niitä entistä avoimemmin<br />
testattavaksi jo beetavaiheessa.<br />
TeRo LeHTo<br />
➤ Yhtiöstä on tulossa ensi<br />
vuodesta lähtien voimallisesti<br />
internetpalveluyhtiö, ja tämä<br />
vaatii nopeaa reagointia. Webissä<br />
tuotteita voidaan tuoda yleisön<br />
kokeiltavaksi ja kommentoitavaksi<br />
jo tuotekehitysvaiheessa.<br />
Nokian teknologiajohtaja tero<br />
Ojanperä kertoi teknologiapäivänä<br />
lokakuussa monista kiinnostavista<br />
hankkeista.<br />
Nokia päästää kokeilemaan<br />
tulevia ohjelmia Beta Labs<br />
-sivuilla, joilla esitellään vasta<br />
kehitteillä olevia hankkeita.<br />
Joistakin saattaa tulla itsenäisiä<br />
tuotteita, toisista taas jonkun<br />
kännykän oheisohjelmia.<br />
Tero Ojanperä kertoi, että<br />
● ViRTuaaLimaaiLmaT. Tero<br />
Ojanperä vilautti esityksessään<br />
3d-virtuaalimaailmaa Nokia N 5<br />
-kännykässä. ”Se ei ole Second<br />
Life”, hän sanoi ja kertoi jotain<br />
kuitenkin olevan kehitteillä.<br />
Ojanperän mukaan virtuaalisen<br />
ja todellisen maailman yhdistävät<br />
toiminnot ovat iso mahdollisuus.<br />
● kodin eTäoHjaus voi tapahtua<br />
tulevaisuudessa S60kännykällä.<br />
Se saattaa ohjata<br />
kodin sähkölaitteita, lämmitystä,<br />
turvajärjestelmiä ja viihde-elektroniikkaa.<br />
Nokia esitteli demoa,<br />
jossa S60-kännykkä oli yhtey-<br />
Tero ojanperä kertoi, että nokia pystyy<br />
karttojen avulla rakentamaan sosiaalisia<br />
verkostoja, joissa ihmiset ja yritykset<br />
palveluineen kohtaavat. kuluttajat<br />
otetaan mukaan tuottamaan sisältöä,<br />
esimerkiksi merkitsemään kiinnostavat<br />
kohteet kartalle.<br />
Monenlaista uutta kehitteillä<br />
dessä Nokian kehittämään kotipäätteeseen,<br />
ja se taas yhdistyy<br />
erilaisiin kotiautomaation järjestelmiin,<br />
kuten eurooppalainen<br />
KNX, Lonworks, Zigbee tai Z-wave.<br />
Hyvin alpha-vaiheen hanke lienee<br />
tulossa tuotteeksi vasta ensi vuoden<br />
lopussa.<br />
● iLpo-Hankkeessa (indoor<br />
positioning). Nokia on rakentanut<br />
useista kauppakeskuksista ja<br />
Helsinki-Vantaan lentoasemasta<br />
sisätilakartan, jonka kautta kännyköiden<br />
sijainti voidaan paikantaa<br />
sisätiloissa wlan-verkon avulla.<br />
Ajatus on se, että esimerkiksi<br />
kauppakeskuksen asiakas voi<br />
Tero Lehto<br />
nokia tutkin s60kännykän<br />
käyttämistä<br />
kodin etäohjauksessa.<br />
Yhtiö on kehittänyt<br />
kännykkäsovelluksen<br />
lisäksi openwrt-pohjaisen<br />
kotipäätteen<br />
ohjelman.<br />
julkista sivustoa edeltää Nokian<br />
sisäinen Alpha Labs, jonne kerätään<br />
työssä ja vapaa-ajalla kehitettyjä<br />
hankkeita. Ajatuksena on,<br />
että ideat jalostuvat palautteen<br />
kautta, ja parhaat niistä etenevät<br />
julkiseen testaukseen. Tavoite<br />
on saada palautetta enemmän ja<br />
nopeammin kuin tähän asti.<br />
Nokia myös helpottaa sovelluskehitystä<br />
S60-alustalle. Open<br />
C -tuki tuo avoimen koodin<br />
C-kehittäjiä, ja pienet web-sovellukset<br />
eli widgetit syntyvät<br />
nopeasti web-työkaluilla sekä<br />
css-, javascript- ja html-osaamisella.<br />
Näin Nokia laajentaa<br />
saada tarjouksia sijaintinsa mukaan,<br />
perheenjäsenten sijainnin<br />
voisi nähdä missä vain tai lentoaseman<br />
sokkeloissa voisi saada<br />
opasteet kännykkään.<br />
● mobiLe Web seRVeR on<br />
edennyt uuteen versioon, ja alustalle<br />
voidaan kehittää Python-sovelluksia.<br />
Ajatus kännykästä webpalvelimena<br />
on rohkea, mutta Nokia<br />
näkee tässä mahdollisuuksia<br />
esimerkiksi kalenterin, kuvien ja<br />
muiden tiedostojen jakamiseen<br />
perheen tai työkavereiden kesken.<br />
Nyt kehittäjien toivotaan ideoivan<br />
alustalle jonkin suurta yleisöä<br />
kiinnostavan sovellutuksen.<br />
potentiaalisten S60-kehittäjien<br />
määrää miljooniin.<br />
Nokia Research Centerin<br />
johtaja Petteri Alanikula sanoi,<br />
että omaksumalla webin beetakulttuurin<br />
Nokia pystyy kehittämään<br />
ja testaamaan uusia ideoita<br />
aiempaa nopeammin. Hän<br />
korosti, että monet hitit ovat<br />
syntyneet alun perin epäonnistuneiden<br />
hankkeiden kautta.<br />
miljardien arvoiset<br />
karttatiedot<br />
Tero Ojanperä kertoi myös Nokian<br />
5,7 miljardilla ostaman<br />
Navteq-karttayhtiön merkityksestä.<br />
”Emme ostaneet yritystä,<br />
koska se tuottaa karttoja”, totesi<br />
Ojanperä ja kertoi suuremmista<br />
suunnitelmista. ”Puhumme<br />
asiayhteyden tunnistavasta<br />
(context sensitive) webistä, jossa<br />
tieto päivittyy koko ajan käyttäjiltä<br />
ja esimerkiksi mainostajilta<br />
karttatiedon perusteella.”<br />
Kuluttaja voisi olla kännykän<br />
kanssa vieraassa kaupungissa ja<br />
kertoa aikeista mennä ravintolaan<br />
syömään. Sovellus voisi etsiä<br />
läheltä ystäviä ja tuttuja sekä vielä<br />
ehdottaa hyvää ravintolaakin.<br />
Nokiassa uskotaan, että asiayhteyden<br />
tunnistavasta webistä tulee<br />
karttojen myymistäkin isompi<br />
bisnes, ja se on uusien palveluiden<br />
lähtökohta.<br />
Tk<br />
marraskuu <strong>2007</strong> TieTokone<br />
Tero Lehto
ajankohtaista ➤➤➤<br />
Adobe Max <strong>2007</strong> Europe<br />
Adobe uskoo<br />
nettisovelluksiin<br />
Perinteinen tapa ajaa ohjelmia tietokoneessa on<br />
murrosvaiheessa, ja sovelluksia käytetään yhä<br />
enemmän netin kautta. Adobe aikoo olla tämän<br />
kehityksen eturintamassa.<br />
Pääohjelmistoarkkitehti kevin Lynch<br />
toteaa, että kun 1980-luvulla tietokoneohjelmat<br />
välitettiin disketeillä ja 1990-luvulla<br />
rompuilla, niin 2000-luvulla käytetään<br />
nettisovelluksia.<br />
Minwin seuraavan<br />
Windowsin ytimenä<br />
SAMULI kOTILAINEN<br />
WINdOWS Vistan seuraaja, ehkä<br />
vuonna 2010 ilmestyvä ”Windows 7”,<br />
perustuu aivan uudenlaiseen rakenteeseen.<br />
Käyttöjärjestelmän pohjana<br />
on pieni Minwin-ydinosa.<br />
Asiasta on kertonut Microsoftin<br />
käyttöjärjestelmän ytimen kehitysryhmän<br />
johtoon kuuluva Eric Traut.<br />
Pieni ydin on jo saatu toimimaan.<br />
Windowsin johtokin on myöntänyt,<br />
että ”spagettikoodi” jo kertaalleen<br />
kaatoi Windows Vistan kehitystyön, ja<br />
aiheutti ainakin vuoden viiveen. Nyt<br />
Windowsia kehitetään voimakkaasti<br />
modulaariseen suuntaan, ja seuraava<br />
Windows perustuu pieneen Linuxkernelin<br />
tyyppiseen ytimeen.<br />
Windowsin sisäisiä riippuvuuksia<br />
on nyt yritetty purkaa, ja lopputulos<br />
on ensimmäinen toimiva Minwinydin.<br />
Traut kertoo, että kun Windows<br />
Vistan koko on 4 gigatavua ja Vistan<br />
ytimenkin koko noin 1,5 gigatavua,<br />
on Minwin-ytimen koko levyllä vain<br />
25 megatavua. Muistinkulutus on<br />
vain 40 megatavua.<br />
Minwin tarvitsee vain 100 tie-<br />
dostoa kun Vistassa tiedostoja on<br />
noin 5000.<br />
Tk<br />
Toni Stubin<br />
10 TIETOkONE marraskuu <strong>2007</strong><br />
TONI STUBIN – BARCELONA<br />
OhjelmistOtalO Adobe<br />
on vahva tekijä lähes kyllästymiseen<br />
saakka hypetetyssä Web<br />
2.0 -tekniikassa. Yritys tarjoaa<br />
useita työkaluja monipuolisten<br />
nettisovellusten tekemiseen, ja<br />
se on tuonut myös omia työpöytäsovelluksiaan<br />
nettiin.<br />
Adoben Max-kehittäjätapaamisessa<br />
perehdytettiin ohjelmoijia<br />
yhtiön tuoreimpien nettitekniikoiden<br />
saloihin. Tilaisuus<br />
järjestettiin nyt ensimmäistä<br />
kertaa myös Euroopassa.<br />
Maxissa puhunut Adoben<br />
EMEA-alueen markkinointi-<br />
johtaja Robert Raiola toteaa,<br />
että pitkään jatkuneista suurista<br />
puheista huolimatta Web 2.0 alkaa<br />
vasta nyt olla totta tekniikan<br />
kypsymisen ansiosta.<br />
Toimivien nettipalvelujen<br />
kehittämisen haasteena on vielä<br />
muun muassa se, että visuaalisten<br />
suunnittelijoiden ja ohjelmoijien<br />
ajatusmaailmat ovat<br />
kaukana toisistaan. Raiolan mukaan<br />
Adobe pyrkii työkaluillaan<br />
muuttamaan tätä tilannetta.<br />
Uudet hakutekniikat<br />
tarpeen<br />
ARI kARkIMO<br />
NykyISTEN webin hakukoneiden<br />
tekniikat kolkuttelevat rajojaan<br />
– uusi aika tarvitsee uudet työkalut.<br />
Webissä on yhä enemmän ja yhä<br />
monimuotoisempaa sisältöä, josta<br />
ei perinteisellä sanahaulla enää saa<br />
irti parhaita hakutuloksia. Uusia menetelmiä,<br />
joista osa kuulostaa vielä<br />
varsin scifiltä, on kehitteillä.<br />
Uusia hakumenetelmiä esitteli<br />
Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen<br />
laitoksen professori Petri<br />
Myllymäki lokakuussa tietoasiantuntijoiden<br />
seminaarissa.<br />
Hän puhui muun muassa uudenlaisista<br />
tilastollisista malleista, joissa<br />
mallinnetaan tilastollisesti sanojen<br />
esiintymistä dokumenteissa. Ideana<br />
on tunnistaa dokumentin sisältö sa-<br />
Adoben toimitusjohtaja<br />
Shantanu<br />
Narayen uskoo, että<br />
aika on nyt kypsä<br />
uuden sukupolven<br />
nettisovelluksille.<br />
nojen perusteella, esimerkiksi siten,<br />
että tiettyjä sanoja sisältävä teksti käsittelee<br />
USA:n Lähi-idän politiikkaa.<br />
”Nykyisten hakukoneiden kannalta<br />
dokumentit ovat vain sanasäkkejä,<br />
joista katsotaan, kuinka usein<br />
tietyt sanat esiintyvät. Kun saadaan<br />
aikaan metatason käsitteitä siitä,<br />
miten sanat liittyvät toisiinsa, voidaan<br />
hakuna käyttää vaikka omaa<br />
dokumenttia. Hakukone analysoi<br />
tekstin ja etsii sitten tekstejä, jotka<br />
sen mielestä käsittelevät samaa<br />
asiaa. Suomi on tämän tutkimuksen<br />
kärjessä”, Myllymäki mainitsee.<br />
Hänen mukaansa samanlaisia<br />
analyysimenetelmiä yritetään soveltaa<br />
videoihin, kuvaan ja ääneen:<br />
”Vähän scifiltähän tämä kuulostaa,<br />
mutta asian tiimoilta on meneillään<br />
EU:n rahoittama hanke.”<br />
Ari Karkimo<br />
Uusi aikakausi<br />
Adoben varatoimitusjohtaja ja<br />
pääohjelmistoarkkitehti Kevin<br />
lynch uskoo, että tulevaisuudessa<br />
nettisovellukset ovat yhä<br />
monipuolisempia. Lynch vertaa<br />
nyt käynnissä olevaa tilannetta<br />
siihen murrokseen, jossa siirryttiin<br />
keskuskoneympäristöstä<br />
pc:n valtakauteen.<br />
Adoben toimitusjohtaja<br />
shantanu Narayen korostaa,<br />
että yritys panostaa tulevai-<br />
Petri Myllymäen mukaan esimerkiksi<br />
Googlessa on ongelmana se, että harvinaisinta<br />
ja usein arvokkainta tietoa on<br />
vaikea löytää – kärkeen nousevat suosituimmat<br />
sivut.<br />
Silmäpeliä ja merkityksiä<br />
Toinen melko lailla tieteistarinoihin<br />
sopivalta vaikuttava hakumenetelmä<br />
on silmän liikkeisiin perustuva haku.<br />
Skanneri seuraa, mitä ihminen kat-<br />
Toni Stubin<br />
suudessa paljon ohjelmistojen<br />
jakamiseen netin kautta palveluna.<br />
Narayenin mukaan Adobe<br />
keskittyy nettisovellusten rakentamisessakäyttäjäkokemukseen.<br />
Pelkän toiminnallisuuden<br />
takaaminen ei enää riitä, vaan<br />
ohjelman käytön pitää olla hieno<br />
kokemus.<br />
Nokia moshaa<br />
Nokia oli myös näkyvästi esillä<br />
Adoben tilaisuudessa. Kännykkäfirmassakinymmärretään,<br />
kuinka tärkeää on sitouttaa<br />
ohjelmoijat yrityksen tuotteisiin.<br />
Nokia esitteli Maxissa<br />
elokuussa avaamaansa Moshpalvelua,<br />
jonne ohjelmoijat voivat<br />
muun muassa laittaa sovelluksiaan<br />
muiden ladattavaksi ja<br />
kommentoitavaksi.<br />
Forum Nokian johtajistoon<br />
kuuluva Christian Buchbauer<br />
kertoo, että Mosh on ollut<br />
huimaava menestys. Lokakuun<br />
alussa palvelusta oli tehty hänen<br />
mukaansa jo kolme miljoonaa<br />
latausta. Mosh on vielä monien<br />
muiden nettipalveluiden tapaan<br />
muodikkaasti beetavaiheessa,<br />
mutta lopullinen versio on valmistumassa<br />
lähiaikoina. Tk<br />
soi ensimmäisestä hakutukoksesta,<br />
ja hakukone tekee uuden haun<br />
tämän perusteella.<br />
Semanttisesta webistä on puhuttu<br />
pitkään, ja Suomessa ollaan<br />
sen kehittämisen etulinjassa. ”Siinä<br />
pyritään pakottamaan järjestelmällisyyttä<br />
järjestäytymättömään maailmaan”,<br />
Petri Myllymäki kuvailee.<br />
Menetelmää on meillä käytetty<br />
muun muassa museoesineiden<br />
luokitteluun – tavaroille ja asioille<br />
pyritään antamaan yhteismitalliset<br />
kuvaukset, joiden perusteella niitä<br />
voi löytää ja yhdistellä.<br />
Semanttisten menetelmien tuominen<br />
webbihakuihin tarkoittaisi<br />
sitä, että sivujen sisältö kuvattaisiin<br />
tietyssä hakukoneen ymmärtämässä<br />
formaatissa. Myllymäki mainitsee<br />
yhdeksi suureksi kynnykseksi<br />
urakan valtavuuden.<br />
”Kuka tuon kuvailun tekisi, jokainen<br />
itse omista sivuistaanko?<br />
Tuskin toimisi. Esimerkiksi lehmä<br />
on pohjalaiselle karjankasvattajalle<br />
aivan eri asia kuin intialaiselle munkille”,<br />
Myllymäki sanoo.<br />
Hän uskoo, että esimerkiksi<br />
paikkasidonnaisuus ja yhteisöllisyys<br />
nousevat esiin tulevaisuuden<br />
hakukoneissa.<br />
Tk<br />
Yrittäjä ei ymmärrä nörttiä<br />
ARI kARkIMO<br />
IT-jäLLEENMyyjIEN mielestä paras<br />
henkilö myymään tietotekniikkaa<br />
pk-yritykselle on myyntihenkinen ja<br />
tekniikkaan perehtynyt. Yrityksessä<br />
taas haluttaisiin nähdä myyjä, joka<br />
ymmärtää heidän tilanteensa ja<br />
tarpeensa. Tieke on selvittänyt itjälleenmyyjien<br />
ja pk yritysten kohtaamisen<br />
ongelmia.<br />
”Tällaisessa tapauksessa edessä<br />
on luultavasti kommunikaatioongelmia”,<br />
tutkimusta esitellyt<br />
Timo Simell Tiekestä (Tietoyhteiskunnan<br />
kehittämiskeskus) toteaa.<br />
Tutkimusta varten haastateltiin niin<br />
myyjiä kuin asiakkaitakin.<br />
Yleisin pk-yrityksille tarjottava<br />
tavara on ohjelmistopaketti. Yritysten<br />
mielestä tarjonta on riittävää,<br />
mutta monien on vaikea hahmottaa,<br />
mitä näillä paketeilla pitäisi ja<br />
voisi tehdä. ”Niitä pidetään myös<br />
kalliina. Se ei sinänsä ole ihme,<br />
kovaltahan hinta voi tuntua, jos ei<br />
Ohjelmistopaketit<br />
Laitteistopaketit<br />
Hallintapalvelupaketit<br />
Tietoliikennepalvelupaketit<br />
Verkosta vuokrattavat palvelupaketit (asp)<br />
Ei lainkaan paketteja<br />
tiedetä, mitä paketilla voisi tehdä”,<br />
Simell tuumii.<br />
Räätälöityjen ohjelmistopakettien<br />
myynti on hyvin yleistä, vakiointiajattelu<br />
ei ole lyönyt läpi. Etenkin<br />
pienimmät myyjät keskittyvät<br />
pakettihinnoitteluun, vasta hieman<br />
suuremmat osaavat osaavat paketoida<br />
tarjontansa pitkäaikaisempiin<br />
sopimuksiin.<br />
Vakiointi kunniaan<br />
Microsoftin pk-sektorista vastaava<br />
johtaja Timo Tiainen katsoo,<br />
että asiakkaiden on vaikea löytää<br />
kumppania, jonka puoleen<br />
voi kääntyä it-tarpeineen. Myyjäpuolella<br />
on kenttä on kirjavaa:<br />
yksi myy konepaketteja, toinen<br />
ohjelmistopaketteja, kolmas palveluita.<br />
”Pienessä yrityksessä ei luultavasti<br />
ole it-osastoa laisinkaan,<br />
yleensä vain joku, joka tietää jotain<br />
it:stä”, hän sanoo.<br />
Tiaisen mielestä vakiointi on<br />
oikea ratkaisu monen pk-yrityksen<br />
pulmiin. Hän neuvoo kauppiaita<br />
ottamaan tämän huomioon toiminnassaan.<br />
”Kirjavasta laite- ja ohjelmistokannasta<br />
aiheutuu paljon ylimääräistä<br />
työtä. Infra kannattaa vakioida<br />
sellaiseksi, ettei sen kanssa joudu<br />
päivittäin säätämään. Tehdään<br />
ensin palvelimista ja käyttöjärjestelmästä<br />
kivijalka, sitten voidaan<br />
yhdessä kauppiaan kanssa miettiä,<br />
mitä kivijalan päälle tarvitaan”,<br />
hän sanoo.<br />
”Kun vakioidun ympäristön saa<br />
myydyksi yritykseen, myyjällä on<br />
aika hyvin jalka oven välissä jatkoa<br />
ajatellen”, Tiainen vinkkaa. Tk<br />
Sun lähtee Xeonilla markkinaosuusjahtiin<br />
ARI kARkIMO<br />
IT-MYYjIEN PAKETTIRATKAISUT<br />
SUN esitteli pari kuukautta sitten<br />
uudet Ultrasparc T2 -prosessorit.<br />
Nyt ne on saatu valjastettua töihin,<br />
ensimmäisten uutuusprosessoria<br />
käyttävien palvelinten toimitukset<br />
ovat alkaneet. Uusimpien Sun Fire<br />
-palvelimien kuorista puolestaan<br />
löytyy nyt Intelin Xeonit, joiden Sun<br />
uskoo auttavan markkinoiden valloittamisessa.<br />
Ensimmäiset 8-ytimiseen ja<br />
64-säikeiseen T2-prosessoriin perustuvat<br />
palvelimet ovat Sun Sparc<br />
Enterprise T5120 ja T5220 sekä<br />
Sun Blade T6320 -korttipalvelin.<br />
Valmistaja kehuu niiden vahvoiksi<br />
puoliksi muun muassa hyviä virtualisointiominaisuuksia<br />
ja alhaiseksi<br />
viritettyä energiankulutusta.<br />
Sunin palvelinvalikoiman uudempaa<br />
katrasta edustavat myös<br />
Intelin neliytimisiä Xeon-prosessoreja<br />
käyttävät Sun Fire X4450 ja<br />
0 10 20 30 40 50 60 70 80 100 %<br />
It-jälleenmyyjä tarjoaa paketoituna useimmiten ohjelmistoja.<br />
<strong>13</strong><br />
28<br />
35<br />
47<br />
54<br />
X4150. Tähän asti Sun on suosinut<br />
x86-palvelimissa AMD:n prosessoreja,<br />
mutta Intelin kanssa sovittiin<br />
yhteistyöstä aiemmin tänä vuonna.<br />
”Sunille Xeon-palvelinten saaminen<br />
valikoimiin oli tärkeää, koska<br />
Intel on ollut prosessorikehityksessä<br />
viime aikoina niskan päällä<br />
tai ainakin kilpailukykyinen AMD:n<br />
kanssa. Nähtäväksi jää, mitä tapahtuu,<br />
kun AMD saa neliytimiset<br />
Opteronit (”Barcelona”) loppuvuodesta<br />
markkinoille. Niitäkin tulee<br />
Sunin palvelimiin pian”, Sunin<br />
palvelinliiketoiminnasta vastaava<br />
johtaja juha Hellman vahvistaa.<br />
Xeon-palvelimet ovat tulleet<br />
Sunin valikoimiin Opteron-mallien<br />
rinnalle eivätkä ole syrjäyttäneet<br />
niitä. Uutuuksista yhtiö toivoo saavansa<br />
hyvää vetoapua pyrkiessään<br />
kohentamaan asemaansa markkinoilla.<br />
Nyt se on x86-palvelinten toimituksissa<br />
viidennellä sijalla edellään<br />
71<br />
Ari Karkimo<br />
Timo Tiainen neuvoo jälleenmyyjiä<br />
rakentamaan pk-yrityksille helppohoitoisia<br />
ympäristöjä.<br />
HP, IBM, Dell sekä Fujitsu-Siemens.<br />
”Kun tuotetarjonta laajenee, markkinaosuutemme<br />
kasvaa. Tavoitteena<br />
on niin Suomessa kuin maailmallakin<br />
päästä sijalle kolme”,<br />
Hellman sanoo.<br />
Tk<br />
Sun Sparc Enterprise T5220<br />
marraskuu <strong>2007</strong> TIETOkONE 11<br />
ajankohtaista<br />
➤➤➤<br />
Kuva: Sun
ajankohtaista ➤➤➤<br />
Maija-Liisa Ihanus<br />
Microsoft<br />
yhdistää kaiken<br />
Outlookiin<br />
Outlook saa kylkeensä läsnäolotiedot,<br />
pikaviestit ja internetpuhelut.<br />
TERO LEHTO<br />
miCROsOft on lanseerannut<br />
myös Suomessa strategisesti<br />
merkittävimmän ohjelmistojulkistuksen<br />
aikoihin. Ohjelmistoyhtiö<br />
tuo uuden Office Communications<br />
Server <strong>2007</strong>:n ja<br />
Office Communicator <strong>2007</strong>:n<br />
myötä Outlookin tuttuun käyttöliittymään<br />
läsnäolotiedot, pikaviestit<br />
ja internetpuhelut.<br />
Tarkoitus on parantaa ihmisten<br />
tavoitettavuutta vähentämällä<br />
esimerkiksi loputtoman<br />
pitkiä sähköpostiketjuja, jotka<br />
sopisivat paremmin pikaviestimellä<br />
hoidettavaksi.<br />
Microsoftin referoimat tutkimukset<br />
kertovat, että työntekijöitä<br />
häiritsee tällä hetkellä liika<br />
sähköpostien tulva, kun pikku-<br />
MAIjA-LIISA IHANUS – HAMPURI<br />
TULOSTIMIEN ja kopiokoneiden ja<br />
varsinkin moniin eri toimintoihin<br />
kykenevien monitoimilaitteiden<br />
softaistuminen haastaa perinteiset<br />
konttorikonemyyjät. Laitteita<br />
ei enää pysty myymään sillä, montako<br />
sivua ne pystyvät täyttämään<br />
värillä minuutissa. Ne ovat olleet<br />
verkkoon kytkettyjä jo pitkään, eikä<br />
niitä erota pc:stä oikeastaan<br />
mikään muu kuin selaimen puute<br />
12 TIETOkONE marraskuu <strong>2007</strong><br />
asioita pallotellaan edestakaisin<br />
sen sijaan, että ne sovittaisiin<br />
nopeammin parilla pikaviestillä.<br />
Muutosta on jo tapahtunut.<br />
Microsoftin mukaan Exchange<br />
<strong>2007</strong> tuo merkittäviä uudistuksia<br />
yritysten viestintään<br />
Exchange 2003:een verrattuna,<br />
mutta osa toiminnoista voidaan<br />
hyödyntää jo 2003:ssa.<br />
Pikaviestit nykyaikaa<br />
"Entistä useammat ihmiset tottuvat<br />
pikaviesteihin. Yritysten<br />
tietohallinto taas haluaa työkalun,<br />
jolla hallita työntekijöiden<br />
viestintävälineitä", perustelee<br />
Microsoftin yrityksille suunnattujen<br />
verkkopalveluiden johtaja<br />
eron Kelly <strong>Tietokone</strong>-lehdelle<br />
Suomen-lanseerauksen<br />
yhteydessä.<br />
Microsoftin mukaan työntekijät<br />
voivat säästää 10–30<br />
minuuttia työaikaa päivässä<br />
pikaviestien, konferenssipuheluiden<br />
ja ip-puheluiden avulla.<br />
Web-konferenssien avulla taas<br />
on mahdollista vähentää matkustamista.<br />
”Soitin eilen illalla kahden<br />
tunnin konferenssipuhelun hotellista<br />
kannettavalla. Käytin hotellin<br />
wlan-verkkoa, eikä puhelu<br />
maksanut mitään”, toteaa Kelly.<br />
Konica Minolta<br />
ajaa kopiokonekauppiaat<br />
softamyyntioppiin<br />
kun uusi malli tulee markkinoille,<br />
siinä on käyttöliittymä ja ohjauspaneeli<br />
markkinamaan kielellä.<br />
Tunnistautumiseen tosin ei tarvita<br />
kielitaitoa, vaan pelkkä sormen verisuonikartta<br />
riittää.<br />
– mikä sekin korjaantunee ajan<br />
mittaan.<br />
Kehitys haastaa yritykset itsensäkin.<br />
Lokakuussa Hampurissa Konica<br />
Minoltan kumppanitapahtumassa<br />
puhunut yrityksen liiketoimintaratkaisuista<br />
vastaava johtaja Hideki<br />
Okamura esiintyikin nöyränä ilmoittaessaan,<br />
ettei Konica Minolta halua<br />
olla enää pelkkä laitetoimittaja,<br />
vaan tähtää muodikkaasti ratkaisutoimittajaksi.<br />
Näin se yhtyy samaan<br />
rintamaan kaikkien niiden yritysten<br />
Tero Lehto<br />
Eron kelly esitteli Microsoftin lanseeraustapahtumassa Messukeskuksessa,<br />
miten internet-puhelut, pikaviestit ja läsnäolotiedot voivat<br />
parantaa työnteon tuottavuutta. Tilaisuus veti lähes 600 asiakasta<br />
ja kumppania.<br />
kanssa, jotka tuskailevat raudan laskevan<br />
hinnan kanssa.<br />
”Vuonna 2010 monitoimilaitteiden<br />
liikevaihdosta ohjelmistojen<br />
osuus on 42,4 prosenttia. Raudan<br />
osuus laskee 3,5 prosenttia koko<br />
myynnin kasvaessa kolme prosenttia”,<br />
Okamura ennusti.<br />
Konica Minolta puskeekin kumppaneille<br />
avointa sovellusrajapintaansa<br />
siinä toivossa, että nämä<br />
kehittelisivät ohjelmistoja, joiden<br />
avulla monitoimilaitteista saataisiin<br />
yhä enemmän irti. Hampurissa esiteltiinkin<br />
valmis Document Navigator<br />
-sovellus, joka esimerkiksi tunnistaa<br />
skannatusta dokumentista viivakoodin.<br />
Näin pdf:n sisältämä metatieto<br />
voidaan siirtää suoraan toiminnanohjausjärjestelmään.<br />
Tk<br />
Microsoft on siis tekemässä Outlookista<br />
myös yrityspuhelimen.<br />
Tällä hetkellä it-osastojen<br />
haaste on se, että työkoneilla<br />
käytetään kuluttajakäyttöön<br />
suunnattuja pikaviestiohjelmia.<br />
Suomessa suosituin on Windows<br />
Live Messenger, jolla on<br />
Microsoftin mukaan jo 1,2 miljoonaa<br />
käyttää. Erityisesti nuorisolle<br />
pikaviestit ovat jo sähköposteja<br />
arkisempi tapa nopeaan<br />
viestintään.<br />
Intelin Penryn-<br />
tehdas aloitti<br />
SAMULI kOTILAINEN<br />
INTEL on mullistamassa prosessorimaailmaa<br />
siirtymällä uuteen 45 nanometrin<br />
tuotantoon. Uusi kolmen<br />
miljardin dollarin hintainen tehdas<br />
aloitti lokakuussa Penryn-prosessorien<br />
tuotannon Arizonassa.<br />
Kolmen miljardin dollarin (noin<br />
2,1 miljardin euron) jättimäinen sijoitus<br />
on melko tyypillinen hinta prosessoritehtaasta<br />
nykyään. Kustannukset<br />
ovat jatkuvassa nousussa.<br />
Intelin ja AMD:n prosessorit on<br />
valmistettu nykyisellä 65 nanometrin<br />
tekniikalla jo vuosia. Muutos 45<br />
nanometrin tekniikkaan on suuri,<br />
vaikea ja erittäin kallis. Intelillä<br />
on tässä ilmeisesti jopa vuoden<br />
etumatka.<br />
Intelin arvion mukaan 45 nanometrin<br />
Penryn-sarjan sirut tulevat<br />
myyntiin tämän lehden ilmestymisen<br />
aikoihin. Kyseessä ovat tutut<br />
työasemien, kannettavien ja palvelinten<br />
sirut, mutta Penryn siirtää ne<br />
uusille kellotaajuuslukemille. Tk<br />
kännykätkin mukaan<br />
Outlookissa ja Office Communicatorissa<br />
näkyvät ihmisten<br />
tavoitettavuustiedot<br />
vihreällä, keltaisella, punaisella<br />
ja niin edelleen sen mukaan,<br />
ovatko he tavoitettavissa.<br />
Soittajat voidaan myös<br />
ryhmitellä siiten, että esimerkiksi<br />
esimiehen ja lasten puhelut<br />
ja pikaviestit tulevat aina<br />
läpi, mutta muut yhteydet<br />
ohjataan puhepostilaatikkoon<br />
tai sähköpostiin. ”Tästä<br />
myös näkee, kun lapset ovat<br />
tulleet koulusta kotiin ja kirjautuneet<br />
Meseen”, markkinointipäällikkö<br />
ari suominen<br />
Suomen Microsoftista<br />
iloitsee.<br />
Samat palvelut toimivat<br />
myös Windows Mobile -kännyköissä.<br />
Microsoftin kumppaneista<br />
ainakin Tietoenator<br />
on tuomassa olotilatiedot ja<br />
pikaviestit myös Nokian S60älypuhelimiin<br />
ja kommunikaattoreihin.<br />
Microsoft tukee tässä vaiheessa<br />
Nortelin ip-puhelujärjestelmää,<br />
mutta Eron Kellyn<br />
mukaan kumppaneiden kautta<br />
tuki on luvassa kaikille isoimmille<br />
toimijoille. ”Myös Cisco<br />
on tervetullut”, hän vakuuttelee.<br />
Tk<br />
OLLI-PEkkA kOMONEN – kÖLN<br />
TOUGHBOOk-TUOTEMERkILLääN<br />
mainetta niittänyt Panasonic uskoo<br />
kestokannettavien haukkaavan<br />
entistä suuremman osan<br />
tietokonemarkkinoista. Rankkaan<br />
teollisuuskäyttöön ja ääriolosuhteisiin<br />
kehitytyt Toughbook-koneet<br />
ovat saaneet rinnalleen myös<br />
perinteisemmän toimistomikron<br />
mallisia laitteita.<br />
Uudet seitsemännen sukupolven<br />
Toughbook-koneet perustuvat<br />
sisuskaluiltaan Intelin Santa Rosa<br />
-alustaan ja Core 2 Duo -prosessoreihin.<br />
Standardiprosessorin<br />
ja emolevyratkaisun jälkeenkin<br />
Toughbookit eroavat tavallisesta<br />
sylimikrosta kuin yö päivästä.<br />
Esimerkiksi koneiden dvd-aseman<br />
paino on pudotettu vuosien<br />
tuotekehityksen avulla 45,9<br />
grammaan.<br />
Koneiden kuoret ovat magne-<br />
Leopardin<br />
odotus<br />
päättyi<br />
TONI STUBIN<br />
APPLE aloitti uuden Mac OS X<br />
10.5 Leopard -käyttöjärjestelmän<br />
toimitukset lokakuun lopussa. Yritys<br />
kehuu Leopardin sisältävän<br />
kaikkiaan yli 300 uutta ominaisuutta.<br />
Merkittävimpiä jo ennakkoonkin<br />
tiedossa olleita uutuuksia<br />
ovat virtuaaliset Spaces-työpöydät<br />
sekä automaattinen Time Machine<br />
-varmuuskopiointi.<br />
Quick Look -ominaisuus puolestaan<br />
näyttää tiedostojen sisällön<br />
tarvitsematta käynnistää niiden<br />
luomiseen käytettyä sovellusta. Leopard<br />
sisältää myös Windowsin käyttämiseen<br />
tarkoitetun Boot Camp<br />
-ohjelman lopullisen version.<br />
Uudistusten ohella jotain on<br />
myös menetetty: vanhojen Mac<br />
OS 9 -ohjelmien ajamiseen Powerpc-Maceissa<br />
tarkoitettua Classic-ympäristöä<br />
ei uudessa käyttöjärjestelmässä<br />
enää ole.<br />
"kaikille Ultimate-versio"<br />
Leopardin hinta on 129 euroa.<br />
Steve jobs piikittelee Microsoftin<br />
Vista-käyttöjärjestelmää Applen<br />
tiedotteessa toteamalla, että tähän<br />
hintaan "kaikki saavat Ultimate-version".<br />
Viiden käyttäjän<br />
perhelisenssi maksaa 199 euroa.<br />
järjestelmävaatimuksena on vähintään<br />
867 megahertsin G4-, G5-<br />
Toughbookilla pyritään<br />
toimistoihinkin<br />
siumseosta, jonka ansiosta toimisto-Toughbookit<br />
ovat todella<br />
keveitä. Lisäksi koko kuorta voidaan<br />
käyttää jäähdytyselementtinä.<br />
Keveyden lisäksi materiaali<br />
on kestävää, ja kone kestääkin<br />
pudotuksen 76 senttimetrin korkeudesta<br />
tai sadan kilogramman<br />
painon päällään.<br />
Euroopassa Toughbookeja on<br />
nähty lähinnä erikoiskäytössä,<br />
esimerkiksi Panasonicin yhteistyökumppani<br />
Toyotan F1-tiimi käyttää<br />
eri Toughbook-malleja. F1-Toyotan<br />
käynnistäminenkin hoituu Toughbookin<br />
avulla.<br />
”japanissa olemme jo markkinajohtaja<br />
mobile pc -sektorilla,<br />
eli alle kahden kilon kannettavissa,<br />
joissa on 12-tuumainen<br />
tai pienempi näyttö. Ultra mobile<br />
-ala kasvaa seuraavan viiden<br />
vuoden kuluessa 3,5-kertaiseksi,<br />
ja aiomme olla vahvasti markkinoilla<br />
mukana myös Euroopassa.<br />
Olli-Pekka Komonen<br />
Applen Mac OS X 10.5 Leopard<br />
-käyttöjärjestelmässä on yli 300 uutta<br />
ominaisuutta.<br />
tai Intel-prosessori sekä 512 megatavua<br />
muistia. Applen mukaan<br />
valtaosa viimeksi kuluneiden neljän<br />
vuoden aikana myydyistä Maceista<br />
pystyy käyttämään Leopardia.<br />
Myös Leopardin palvelinversio<br />
tuli myyntiin samaan aikaan peruskäyttöjärjestelmän<br />
kanssa.<br />
Mac OS X Server 10.5:ssä<br />
kerrotaan olevan yli 250 uutta<br />
ominaisuutta, joihin kuuluvat<br />
muun muassa wiki-, podcast- ja<br />
kalenteripalvelimet.<br />
Mac OS X Serverin Leopardversiolle<br />
tulee hintaa 459 euroa,<br />
johon sisältyy kymmenen asiakaskonelisenssiä.<br />
Rajoittamaton<br />
asiakaskoneiden määrä saadaan<br />
maksamalla 929 euroa.<br />
Asiakkaat, jotka ovat ostaneet<br />
vanhemmalla käyttöjärjestelmällä<br />
varustetun uuden Macin lokakuun<br />
1. päivänä tai sen jälkeen, voivat<br />
päivittää Leopardiin vajaan<br />
yhdeksän euron hinnalla. Tarjous<br />
päättyy joulukuun 29. päivä, ja<br />
lisätietoja päivitysohjelmasta on<br />
www.apple.com/fi/macosx/uptodate<br />
-sivuilla.<br />
Tk<br />
"jan Urban (oik.) toivoo, etteivät<br />
Panasonicin markkinointiponnistelut<br />
valu kuin vesi Toughbookin selästä"<br />
Tähän asti olemme keskittyneet<br />
suoramyyntiin suuryrityksille,<br />
mutta nyt haemme vahvasti asiakkaita<br />
pienemmistäkin yrityksistä.<br />
Televisio-kampanjan lisäksi<br />
Toughbook-mainokset valtaavat<br />
piakkoin eurooppalaisten suurkaupunkien<br />
julkista liikennettä ja<br />
maamerkkejä.”, kertoo Panasonicin<br />
Euroopan markkinointipäällikkö<br />
jan Urban.<br />
Tk<br />
U U T I S H U o N E E S T a<br />
Puhu, sinua<br />
kuunnellaan<br />
Pari numeroa sitten toivoin<br />
tällä palstalla, että Microsoft<br />
pakotettaisiin tekemään<br />
Windows, joka olisi vain ja<br />
ainoastaan käyttöjärjestelmä.<br />
Siis ilman näitä nykyversioissa<br />
olevia oheisohjelmia, jotka<br />
ovat saaneet sen pöhöttymään<br />
raskaaksi möhkäleeksi<br />
samalla, kun tallovat jalkoihinsa<br />
vaihtoehtoiset tuotteet.<br />
Hämmästykseni ei ollut<br />
pieni, kun kuulin, että lausumani<br />
viisaudet on noteerattu<br />
korkealla taholla. Microsoftin<br />
merkittävä Windows-kehittäjä<br />
on kertonut, että Vistan seuraajan<br />
kehitystyö on hyvässä<br />
vauhdissa ja sen pieni Minwin-ydin<br />
toimii jo. Ydin on kuulemma<br />
vain 25-megainen ja<br />
vaatii vain 40 megaa muistia<br />
toimiakseen.<br />
Hyvä. Tehkää se valmiiksi<br />
avoimin rajapinnoin, älkää<br />
liittäkö siihen mitään muuta.<br />
Maltan kyllä jättää Vistan väliin<br />
ja odottaa tuota.<br />
Ihmeellistä oli, että Uutishuone-kolumniini<br />
reagoitiin<br />
noin nopeasti.<br />
Ihmeellistä oli<br />
sekin, ettei minua<br />
mainittu Minwininyhteydessä.<br />
No, kaikkea<br />
ei voi saada. Ja<br />
tähän hymiö.<br />
Mitähän seuraavaksi<br />
vaatisin<br />
korjattavaksi?<br />
Vaikka Firefoxia.<br />
Hieno selain,<br />
täynnä hienoja<br />
ominaisuuksia.<br />
Sekä se yksi<br />
ominaisuus,<br />
joka saa savun<br />
nousemaan korvista<br />
joka kerta, kun siihen<br />
törmään.<br />
Välilehdet ovat upea juttu,<br />
etenkin kun selaimen saa<br />
avattua aina tutut ja tärkeät<br />
välilehdet valmiiksi paikallaan.<br />
Paitsi silloin, kun jokin<br />
sivu on avannut oman miniikkunansa<br />
esimerkiksi jotain<br />
tuotetietoa tai kuvaa varten.<br />
Kun epähuomiossa sulkee Firefoxit<br />
väärässä järjestyksessä,<br />
niin montako välilehteä on<br />
tarjolla seuraavalla kerralla?<br />
Ei yhtään. Ja sitten pistää<br />
vihaksi.<br />
Niin että tämä kuntoon<br />
seuraavaksi, kiitos. Puhutaan<br />
tuonnempana maailmanrau-<br />
Ari karkimo<br />
hasta ja ilmaston lämpenemisestä.<br />
Tk<br />
marraskuu <strong>2007</strong> TIETOkONE <strong>13</strong><br />
ajankohtaista ➤➤➤
markkinaseuranta<br />
kiM LeiDeniUS<br />
tallennuksen<br />
valoisat näkymät<br />
Optinen media on käytännössä ainoa softan ja<br />
viihteen tallennusväline, ja dvd-asemasta onkin<br />
tullut jokaisen mikron vakiovaruste.<br />
optisen tallennuksen markkinoita<br />
hallitsee kolme suurta<br />
valmistajaa, jotka ovat muodostuneet<br />
sulautumalla: HLDS<br />
(Hitachi-LG Data Storage), TS-<br />
ST (Toshiba-Samsung Storage<br />
Technology) sekä Liteon (Liteon,<br />
Philips ja Benq). Näiden markkinaosuus<br />
oli vuonna 2006 yhteensä<br />
liki 75 prosenttia. Seuraavaksi<br />
suurimpia ovat Optiarc (Sony ja<br />
NEC), Panasonic ja Pioneer.<br />
D-ASEMAN HINTAKEHITYS<br />
Mikroja myytiin viime vuon-<br />
na 240 miljoonaa, optisia asemia<br />
282 miljoonaa. Asemien<br />
raju hintojen lasku ei kuitenkaan<br />
ole saanut ostajia hullaantumaan.<br />
Mikrojen myynti<br />
kasvaa kymmenen prosentin<br />
VAN DVD-ASEMAN HINTAKEHITYS<br />
vauhtia, optisten asemien kolme<br />
prosenttia.<br />
Sininen ei syrjäytä punaista<br />
Optisten asemien myynti polkee<br />
paikallaan ostajien odottaessa<br />
uutta tekniikkaa, hintojen<br />
laskua sekä hd-dvd- ja blu-rayleirien<br />
välisen sodan ratkeamista.<br />
Markkinatutkimusyhtiöt tulkitsevat<br />
blu-rayn johtavan, mutta<br />
erot ovat toistaiseksi pieniä.<br />
Digital Entertainment Group<br />
laski Yhdysvalloissa olleen huhtikuun<br />
lopussa 1,8 miljoonaa<br />
teräväpiirtosoitinta. Näistä<br />
78 prosenttia oli Playstation 3<br />
-konsoleita ja yhdeksän prosenttia<br />
Xbox 360:n hd-dvd-asemia.<br />
2005 dvd+rw -aihio, 2006 8 cm 1,4 Gt <strong>2007</strong><br />
2,60 € 1,86<br />
dvd-r -aihio 4,7 Gt 0,70 € 0,15<br />
dvd-r -aihio, kaksikerroksinen 8,5 Gt 4,80 € 0,56<br />
dvd-rw -aihio, uudelleenkirjoitettava 4,7 Gt 1,80 € 0,38<br />
dvd-rw -aihio, 8 cm 1,4 Gt 1,30 € 0,93<br />
cd-r-aihio 0,8 Gt 0,45 € 0,56<br />
hd-dvd-aihio 15 Gt <strong>13</strong>,00 € 0,87<br />
blu-ray-disk-aihio 25 Gt 20,00 € 0,80<br />
004<br />
kiintolevy 500 Gt 105,00 € 0,21<br />
2005 2006 <strong>2007</strong><br />
Dvd+r-levy on ylivoimaisesti edullisin optinen media. kiintolevylle tallentaminen<br />
on kuitenkin kilpailukykyinen vaihtoehto. Hinnat ovat Mikrobitin Hintaseurannan<br />
isompien erien keskihintoja.<br />
EMIEN TOIMITUKSET<br />
EDULLISIMMAT OPTISET ASEMAT<br />
tyyppi merkki ja malli hinta<br />
Dvd-lukija LG 16x/52x ide dvd-rom 20 €<br />
Dvd-kirjoitin Liteon 20x ide dvd +- rw 29 €<br />
Hd-dvd-lukija, dvd-kirjoitin Toshiba SD-H802A 116 €<br />
Blu-ray-lukija, dvd-kirjoitin Pioneer BDC-202 211 €<br />
Blu-ray-kirjoitin LG Blu-ray H10N 606 €<br />
TEN ASEMIEN Mahdollisuus TOIMITUKSET lukea blu-ray- tai hd-dvd-levyjä nostaa kirjoittavan dvd-aseman<br />
hintaa 100 – 200 euroa. kirjoittavia hd-dvd-asemia ei ole vielä ehtinyt Suomen<br />
markkinoille asti. KIRJOITTAVAN DVD-ASEMAN HINTAKEHITYS<br />
2006 kirjoittavan <strong>2007</strong>dvd-aseman 2008 hintakehitys<br />
lähde: Mikrobitin Hintaseuranta<br />
hinta, euroa<br />
TALLENNUSMEDIOIDEN HINTAVERTAILU<br />
media levyn hinta € / Gt<br />
dvd+r -aihio 4,7 Gt 0,38 € 0,08<br />
dvd+r -aihio, kaksikerroksinen 8,5 Gt 2,60 € 0,31<br />
dvd+rw -aihio, uudelleenkirjoitettava 4,7 Gt 1,80 € 0,38<br />
200<br />
180<br />
160<br />
140<br />
120<br />
100<br />
80<br />
2005 2006 60<br />
40<br />
20<br />
0<br />
<strong>2007</strong> 2008<br />
2003 2004 2005 2006 <strong>2007</strong><br />
kirjoittavan dvd-aseman hinta on viidessä vuodessa pudonnut 80 prosenttia.<br />
Samaan aikaan aihioiden hinta on laskenut peräti 90 prosenttia.<br />
14 TieTokone marraskuu <strong>2007</strong><br />
lähde: Mikrobitin Hintaseuranta<br />
Pioneerin 210 euroa maksava BDC-<br />
202-asema toistaa blu-ray-levyt ja<br />
kirjoittaa sekä dvd- että cd-levyille.<br />
Vain seitsemäsosa laitteista oli<br />
itsenäisiä teräväpiirtosoittimia.<br />
Japanilaisen Techno Systems<br />
Research -tutkimuslaitoksen<br />
arvion mukaan vuonna 2009<br />
kaksi kolmannesta myydyistä<br />
optisista asemista on kirjoittavia<br />
dvd-asemia ja vain 12 prosenttia<br />
blu-ray ja hd-dvd-asemia. IDC<br />
puolestaan uskoo sinisen laserin<br />
valtakauden alkavan vuoden<br />
2011 jälkeen.<br />
pojen hyllyiltä on vaikea löytää<br />
asemaa, joka ei lukisi ja kirjoittaisi<br />
molempia muotoja.<br />
Dvd-asemien nopeudet kasvavat<br />
ja tuotteisiin tuodaan uusia<br />
ominaisuuksia. HP:n kehittämä<br />
Lightscribe-tekniikka käyttää<br />
laseria myös levyn kuvittamiseen.<br />
Tulostaminen vaatii siihen<br />
soveltuvan laserherkällä kalvolla<br />
pinnoitetun dvd-aihion. Uusista<br />
dvd-polttimista vajaa viidennes<br />
on varustettu Lightscribe-tekniikalla.<br />
Dvd-asemien liitäntänä valtaa<br />
on pitkään pitänyt atapi. Sen<br />
hitaus ei ole rajoittanut optisten<br />
Dvd-asema kehittyy<br />
asemien nopeutta. Suunta on<br />
edelleen KERTATALLENTEISTEN kuitenkin MEDIOIDEN kohti MYYNTI sata-liittymää,<br />
Tallennusmuotoja 8000<br />
dvd-levyl- esimerkiksi Sonyn ja Necin yhle<br />
on 7000 edelleen kaksi: vanhempi teisyritys Optiarc ei enää ensi<br />
virallinen 6000<br />
cd-r<br />
dvd-r sekä uudempi vuonna valmista atapi-liitäntäi-<br />
5000<br />
ja kehittyneempi dvd+r. Kaupsiä asemia.<br />
Tk<br />
KIRJOITTAVAN DVD-ASEMAN HINTAKEHITYS<br />
kuva: Pioneer<br />
4000 dvd-r<br />
3000<br />
kertatallenteisten 2000<br />
KERTATALLENTEISTEN MEDIOIDEN MYYNTI<br />
medioiden myynti<br />
1000<br />
200 8000<br />
0<br />
180 7000<br />
2006<br />
160 6000<br />
cd-r <strong>2007</strong> 2008<br />
140 5000<br />
2009<br />
120 4000<br />
100 3000<br />
dvd-r<br />
80 2000<br />
60 1000<br />
40 0<br />
20 2006 <strong>2007</strong> 2008<br />
0<br />
MUIDEN OPTISTEN MEDIOIDEN MYYNTI<br />
muiden optisten medioiden myynti<br />
2009<br />
600<br />
2003 2004 2005 2006 <strong>2007</strong><br />
500<br />
400<br />
dvd-rw<br />
300 cd-rw<br />
200<br />
MUIDEN OPTISTEN MEDIOIDEN MYYNTI<br />
100 8 cm dvd<br />
600<br />
0<br />
sininen laser<br />
500 2006<br />
dvd-rw<br />
<strong>2007</strong> 2008 2009<br />
90 prosenttia 400 tallennuksista tehdään kertatallenteisille cd-r- ja dvd-r-levyille.<br />
optisten 300 asemien cd-rwOPTISTEN<br />
toimitukset ASEMIEN TOIMITUKSET<br />
200<br />
350<br />
100<br />
300<br />
0<br />
250<br />
200<br />
150<br />
8 cm dvd<br />
2006 <strong>2007</strong><br />
8000<br />
7000<br />
6000<br />
5000<br />
4000<br />
KERTATALLENTEISTEN MEDIOIDEN MYYNTI<br />
sininen laser<br />
2008 cd-r 2009<br />
dvd-r<br />
100<br />
3000<br />
50<br />
0<br />
2004 2005<br />
2000<br />
1000<br />
0<br />
2006 2006 <strong>2007</strong> <strong>2007</strong>2008 2008 2<br />
Maailmanlaajuisesti optisten asemien markkinat kasvavat alle viiden prosentin<br />
vauhtia, hitaammin kuin pc-koneiden myynti. kasvu on suurinta kannettaviin<br />
tarkoitetuissa ohuissa malleissa ja dvd-polttimissa.<br />
miljoonaa levyä<br />
hinta, euroa<br />
miljoonaa levyä<br />
miljoonaa levyä<br />
miljoonaa levyä<br />
miljoonaa asemaa<br />
miljoonaa levyä<br />
lähde: Japan Recording-media Industries Association<br />
lähde: Digitimes
ensituntuma<br />
TeRo LeHTo • kUVA: Mikko HAnnULA<br />
Liikkuvasta nettiyhteydestä tulee entistä<br />
tärkeämpi kilpailuvaltti yrityskannettavissa,<br />
ja tarjontaa on tulossa<br />
jo keskihintaisiin koneisiin. Acerin<br />
ensimmäinen 3g-kannettava on yrityskäyttöön<br />
suunnattu kone, johon on pakattu<br />
yllättävän paljon ominaisuuksia.<br />
Acerin uusi Travelmate on kookkaanoloinen<br />
ja paksu kannettava.<br />
Magnesiumkuori ja runko tuntuvat<br />
jämäköiltä, ja kone tuntuu liikkuvaa<br />
käyttöä kestävältä.<br />
3g-yhteyden muodostaminen käy<br />
helposti. Koneen mukana tulee Option<br />
Globetrotter -sovellus, johon internetyhteyden<br />
määrittäminen vei vain muutaman<br />
minuutin.<br />
Yhteyden tilaksi on määritettävissä<br />
2g-verkko (gprs/edge), 3g-verkko<br />
(umts) tai se, että 3g-verkkoa suositaan,<br />
kun se on käytettävissä. Koneen<br />
etuosassa on kaksi kytkintä, joista<br />
bluetooth-, 3g- ja wlan-yhteydet merkkivaloineen<br />
menevät päälle ja pois.<br />
Ohjelma kysyy liittymän pin-koodia<br />
turvallisuussyistä, mutta tämä on<br />
otettavissa myös pois käytöstä. Operaattorin<br />
sim-kortti sijoitetaan akun<br />
taakse, joten kortin vaihtaminen vaatii<br />
akun irrottamisen.<br />
Acer Travelmate 6492<br />
3g tulee peruskannettavaan<br />
ei hspa-nopeuksia<br />
Sisäänrakennettu nettiyhteys osoittautui<br />
erillistä pc-datakorttia tai kännykän<br />
kanssa paljon helppokäyttöisemmäksi.<br />
Yhteyden muodostamisen saa<br />
automatisoitua, eikä hallintaohjelman<br />
käynnistyminen kestä sekuntia pidempään.<br />
Koneen datayhteys perustuu ilmeisesti<br />
umts-tekniikkaan nopeampien<br />
hspa-yhteyksien sijaan, sillä Elisan verkossa<br />
testatut nopeudet jäivät enim-<br />
Sim-kortti on piilossa akun takana.<br />
16 TieTokone marraskuu <strong>2007</strong><br />
TeknIseT TIeDoT<br />
Suoritin Intel Core 2 Duo Pro T7300 2,0 GHz<br />
käyttöjärjestelmä Windows Vista Business<br />
Muisti 2 Gt ddr2 ram<br />
Massamuisti 160 Gt sata<br />
näyttö 14,1" wxga (1280 x 800)<br />
Yhteydet gprs/edge/umts, bluetooth 2.0, 802.11b/g wlan, ethernet, modeemi, infrapuna<br />
Liitännät 3 x usb, firewire, pccard, smartcard, sarjaportti, vga, s-video, kuulokkeet, mikrofoni<br />
Varustelu web-kamera (vga), 5-in1-muistikortinlukija, sormenjälkilukija, kirjoittava dvd-asema<br />
Mitat 339 x 245 x 39 mm, 2,6 kg<br />
Hinta 1 500 €<br />
millään noin 350 kilobittiin sekunnissa<br />
sisäänpäin.<br />
Vääntöä uudessa Travelmatessa<br />
on riittävästi toimistokäyttöön, sillä<br />
se perustuu Intelin uuteen Centrino<br />
Pro -arkkitehtuuriin. Testikone jaksoi<br />
pyörittää Windows Vista Businessiä<br />
melko sulavasti kahden gigatavun<br />
keskusmuistin ja nopean suorittimen<br />
ansiosta.<br />
Koneella jäätiin akkukestossa 3gkäytössä<br />
näppituntumalta arvioituna<br />
kahteen tuntiin. Media-bay-paikkaan<br />
saatavalla lisäakulla käyttöaikaa voidaan<br />
valmistajan mukaan kasvattaa yli<br />
kahdeksaan tuntiin.<br />
Hyvä näppäimistö<br />
Näppäintuntuma on hyvä, ja koneessa<br />
on sekä kosketuslevy että tappihiiri.<br />
Testilaitteessa oli amerikkalainen näppäimistö<br />
ilman ääkkösiä ja turhan pieni<br />
Enter-näppäin, mutta ääkkösversion<br />
näppäinsijoittelua ei vielä nähty.<br />
Hiiren näppäimet ovat sekä ohjauslevyn<br />
ala- että yläpuolella. Kolme<br />
usb-liitäntää ovat molemmilla sivuilla<br />
ja takana, joten oheislaitteiden piuhat<br />
saa pois tieltä. Näytön yläreunassa on<br />
Acerin vga-tason web-kamera, joka<br />
toimi ainakin Skypen ja Windows Live<br />
Messengerin kanssa. Etupaneelissa<br />
ovat myös kaiutin-, kuuloke- ja mikrofoniliitännät<br />
sekä monen standardin<br />
muistikorttipaikka, joiden käyttö<br />
onkin näin sujuvaa.<br />
Mukana tulevat ohjelmistot eivät<br />
olleet vielä tiedossa, mutta Acerin oma<br />
Vista-widget on kätevä, ja erityisesti<br />
virransäästön säädöt ovat kattavat.<br />
Koneella on massaa perusakun<br />
kanssa 2,6 kilogrammaa, mikä tarkoittaa<br />
sangen raskasta konetta 14,1<br />
tuuman näytöstä huolimatta. 1280 x<br />
800 kuvapisteen laajakuvanäyttö riittää<br />
toimisto-ohjelmille, mutta käy<br />
muuten ahtaaksi Vistan työpöydän<br />
kanssa.<br />
Acer Travelmate 6492 tulee Suomen<br />
markkinoille joulukuun alkuun mennessä<br />
noin 1 500 euron hintaan tällä<br />
kokoonpanolla.<br />
Tk
Leena paLotie<br />
menestyksiä<br />
Aapeli<br />
Yhteisöpalvelu yllätti<br />
perustajansakin<br />
Ensin piti olla palveluja yrityksille, sitten pelejä, mutta<br />
sattuikin syntymään valtava virtuaaliyhteisö.<br />
Aapelin tarinaa kuunnellessaan<br />
hämmentyy monta<br />
kertaa nyt jo vanhan totuuden<br />
äärellä: todellista suosiota<br />
tai menestystä ei aina voi<br />
ennustaa, vaan ne voivat syntyä<br />
aivan liiketoimintasuunnitelmien<br />
ulkopuolella, niin sanottujen<br />
markkinavoimien eli täs-<br />
18 TieTokone marraskuu <strong>2007</strong><br />
sä tapauksessa yhteisön jäsenten<br />
halusta. Aapeli- ja Playrayyhteisöjen<br />
1,3 miljoonaa kuukausittaista<br />
käyttäjää kun tuskin<br />
ovat omassa asiassaan väärässä:<br />
he haluavat kuulua yhteisöön ja<br />
pelatakin.<br />
”Kun Aapeli-pelipalvelu<br />
avattiin, sitä ei markkinoitu<br />
mitenkään, vaan sana kulki viidakkorummulla”,perustajajäseniin<br />
kuuluva Asmo Halinen<br />
sanookin.<br />
Internet ja Asmo<br />
Mutta alussa oli internet ja Asmo,<br />
sanotaan vaikka näin. Halinen<br />
opiskeli kyllä poliittista his-<br />
perustajajäsen<br />
Asmo Halinen<br />
toriaa ja suunnitteli toimittajan<br />
uraa. Opintojensa ohessa hän<br />
suunnitteli verkkosivuja; Porin<br />
Ässät oli yksi ensimmäisiä asiasta<br />
innostuneita urheiluseuroja<br />
ja Halinen sivujen tekijä.<br />
Ensimmäiset työsuhteetkin<br />
liittyivät verkkoon. Saunalahden<br />
portaalipalveluista vastaamaan<br />
Halinen pestattiin vuonna<br />
1999.<br />
”Se oli verkkosisältöhypen<br />
aikaa. Saunalahti.fi-portaali oli<br />
mittaustavan mukaan joko Suomen<br />
suurin tai toiseksi suurin<br />
verkkopalvelu.”<br />
Vuonna 2001 Halinen ja Saunalahdella<br />
työskennelleet javaekspertti<br />
Pasi Laaksonen sekä<br />
AD Janne Matilainen halusivat<br />
kuitenkin perustaa jotain omaa.<br />
Ihan tarkkaa kuvaa ei ollut, mitä<br />
– mutta jotain kuitenkin.<br />
Perustettiin Apaja tekemään
MAIjA-LIIsA IhAnus • kuvA: TIMo sIMPAnen<br />
verkkosivustoja,verkkomainontaa, animaatioita ja pelejäkin.<br />
Pelielementtejä sisältävät<br />
verkkokampanjat kun olivat<br />
tuolloin suosiossa. Firman sisältö<br />
muotoutui kokemuksen ja<br />
osaamisen mukaan.<br />
Apaja perustettiin syyskuussa.<br />
Lokakuussa Halista huoletti,<br />
millä Iso-Roobertinkadun toimiston<br />
vuokra saadaan maksettua,<br />
mutta marraskuussa helpotti,<br />
kun asiakkaita alkoi löytyä.<br />
B2b-palveluihin erikoistunut<br />
Apaja oli ensimmäisestä tilikaudestaan<br />
alkaen voitollinen.<br />
Pelit hiipivät muun tekemisen<br />
rinnalle pikku hiljaa. Vuoden<br />
2002 loppupuolella laitettiin<br />
testimielessä oma verkkopalvelu<br />
pystyyn.<br />
”Aluksi pelit olivat harrastus,<br />
sitten sivubisnes, sitten firman<br />
toinen bisnesalue. Sitten pelit ja<br />
muu tekeminen eriytettiin.”<br />
Vuonna 2004 Apaja jakautui<br />
yrityksiä palvelevaan osaan ja<br />
Apaja Online Entertainmentiin.<br />
Vuonna 2006 osat laitettiin taas<br />
yhteen, kun pelipuoli oli kasvanut<br />
niin merkittäväksi ja yrityspuolellakin<br />
oli hyviä osaajia,<br />
jotka haluttiin takaisin pelimaailman<br />
kehittämiseen.<br />
Perhepelejä retrohengessä<br />
Kun pelisaitti Aapeli avattiin,<br />
se keräsi parissa kuukaudessa<br />
20 000 eri kävijää viikossa. Pelit<br />
olivat ja ovat selaimella joko<br />
yksin tai yhdessä pelattavia retrohenkisiä<br />
koko perheen pelejä.<br />
On jatsia, minigolfia, sudokua ja<br />
lentokonepeliä.<br />
”Pelaaminen on helppo aloittaa,<br />
mutta siinä voi myös kehittyä<br />
koko ajan. Esimerkiksi minigolfin<br />
pelaajat tekevät aivan<br />
uskomattomia tuloksia kehityttyään”,<br />
Halinen kertoo.<br />
Tämä pelien syvyys koukuttaa<br />
varmasti, mutta palvelun perustajatkin<br />
ovat yllättyneitä itse<br />
yhteisön saamasta suosiosta.<br />
”Aluksi Aapeli oli pelipalvelu,<br />
sitten peliyhteisöpalvelu, ja<br />
nyt se on laajempi viihteellinen<br />
yhteisöpalvelu”, Halinen määrittelee.<br />
Tulot tulevat käyttäjiltä ja<br />
mainostajilta, enemmistö ensin<br />
mainituilta. Aapelissa ostetaan<br />
Aapeli-rahaa eli taateleita. Niillä<br />
saa itselleen tuunatun virtuaaliminän<br />
ja vaikka talonkin, jossa<br />
pasianssi edelleen suosituin<br />
Digitaalisia pelejä pidetään usein<br />
jotenkin ainutlaatuisena ilmiönä,<br />
mutta monelle niistä on juurensa<br />
syvällä historiassa. Peli on saanut<br />
uusia mahdollisuuksia digitaalisen<br />
pelikentän myötä.<br />
”Shakissakin soditaan, mutta<br />
digitaalinen pelilauta elää aivan<br />
eri tavalla kuin perinteinen. Hyvä<br />
esimerkki tästä on Civilization,<br />
jossa pelilauta on muuttunut eläväksi”,<br />
professori Frans Mäyrä<br />
Tampereen yliopiston Hypermedialaboratoriosta<br />
sanoo.<br />
eikä pelaaminen ole pelkkä<br />
nuorten ilmiö. Hypermedialaboratoriossa<br />
juuri valmistuneessa<br />
tutkimuksessa käy ilmi, että yli<br />
puolet suomalaisista voidaan<br />
luokitella digitaalisiksi pelajiksi.<br />
”Ja ehdottomasti yleisimmin<br />
pelattu peli on pasianssi. Se<br />
kun tulee useimmille koneen<br />
mukana.”<br />
voi järjestää bailuja. Itsensä voi<br />
ostamillaan virtuaalitavaroilla<br />
virittää haaveminäkseen tai olla<br />
enemmän tämän maailman<br />
minänsä kaltainen.<br />
”Virtuaalimaailmassa halutaan<br />
olla ainakin yhtä cool kuin<br />
oikeassakin elämässä. Monelle<br />
virtuaalimaailma on niin tärkeä<br />
sosiaalinen rajapinta, että siellä<br />
halutaan esiintyä samalla tavalla<br />
edukseen kuin oikeassakin elämässä.<br />
Eivätkä vain teinit vaan<br />
myös aikuiset haluavat tuunata<br />
avatarinsa.”<br />
Aapelin käyttäjät jakautuvat<br />
tasan naisten ja miesten kesken,<br />
eikä yhteisö ole pelkästään<br />
nuorten: yli kolmekymmentä<br />
prosenttia jäsenistä on yli 30vuotiaita.<br />
Aapeli ei olekaan<br />
joutunut esimerkiksi kuvagallerioista<br />
tutun häiriköinnin kohteeksi,<br />
mutta ongelmansa on<br />
sielläkin, esimerkiksi kiusaaminen<br />
peliauloissa. Apaja ei pysty<br />
valvomaan kaikkia käyttäjiä,<br />
vaan valvominen on ulkoistettu<br />
peliyhteisölle itselleen, sen seriffeille<br />
ja moderaattoreille, joilla<br />
on valta sulkea häiriköt pois.<br />
Aapelissa voi pelata niin<br />
rekisteröityneenä kuin rekisteröitymättäkin.<br />
Keskimääräinen<br />
käyttöaika on 20 minuuttia, ja<br />
tässä ovat mukana piipahtajatkin.<br />
Kun Taloustutkimus tutki<br />
nuorisoverkkobrandit, nuorisokohderyhmän<br />
autetussa tunnettuudessa<br />
Google oli ykkö-<br />
700 000<br />
600 000<br />
500 000<br />
400 000<br />
300 000<br />
200 000<br />
100 000<br />
0<br />
15 028<br />
65 951<br />
menestyksiä<br />
komediatalo Ilse Media. Nyt<br />
tähyillään Itä-Eurooppaan ja<br />
Etelä-Amerikkaan.<br />
Kansainvälistymistä vetämään<br />
palkattiin maaliskuussa<br />
toimitusjohtajaksi Nokia-taustainen<br />
Inka Mero.<br />
Halisen mukaan kansainvälistyminen<br />
ei ole heiluttanut<br />
yhtiötä, eikä sillä muutenkaan<br />
ole ollut tiukkoja paikkoja.<br />
Vain kasvun hallinta on haastanut.<br />
”Ensin kasvoimme tasaisesti,<br />
ja sitten yhtäkkiä työntekijämäärämme<br />
nousi lyhyessä<br />
hetkessä seitsemästätoista kolmeenkymmeneenviiteen.<br />
Mutta<br />
sekin hanskattiin kasvukivuista<br />
huolimatta.”<br />
ensin peli, sitten talo, kissa<br />
ja koira<br />
Aapelissa on osattu paketoida<br />
nen ja Aapeli kakkonen. TNS oikealla tavalla suositut trendit:<br />
Metrixin mukaan Aapeli on 20 pelaaminen, virtuaaliavatarit ja<br />
tai 30 suosituimman mitatun yhteisö.<br />
palvelun joukossa eri mittaus- ”Olimme aikaa ja muita<br />
ajankohtina.<br />
edellä yhteisöllisyydessä. Moni<br />
Lisää kasvurahaa<br />
hakemaan?<br />
mielsi Aapelin pelipalveluksi,<br />
vaikka sen vahvin vaikuttaja<br />
oli yhteisöllisyys. Ensin kävijä<br />
Aapelin idea on osoittautunut haluaa pelata, sitten hän löytää<br />
toimivaksi maailmallakin. Apa- muun. Hän haluaa talon, kissan<br />
jan palveluiden 1,3 miljoonas- ja koiran, mutta kaikki tämä<br />
ta kuukausittaisesta käyttäjäs- nivoutuu pelaamiseen.”<br />
tä noin puolet on Suomessa, Oikeat elementit ovat myös<br />
loppu muissa Aapeli-maissa eli sikäli onnekkaat, että sama<br />
muun muassa Saksassa, Norjas- perusperiaate toimii kaikissa<br />
sa ja Hollannissa. Siellä toimi- maissa. Vienti on ollut sikäli<br />
taan samalla konseptilla mutta helppoa.<br />
Playray-nimellä.<br />
Mitä Aapelista vielä voi tul-<br />
Apajan neljästäkymmenestä la?<br />
työntekijästä kolmisenkym- Maantieteelliset laajenemismentä<br />
on Suomessa, loput maamahdollisuudet ovat Halisen<br />
ilmalla. Kansainvälistäminen mukaan isot.<br />
tehdään itse mutta kumppanin ”Mutta tärkeää on pitää fo-<br />
avulla. Norjassa kumppani Aapeli-palvelun on kus käyttäjämäärien tallessa. Kaikkea kehitys ei verkos-<br />
TV2, Hollannissa suurin verksakaan voi lähteä tekemään.” Tk<br />
Mäyrä muistuttaa, että ainahan<br />
ihmiset ovat pelanneet<br />
yhdessä, niin aikuiset kuin lapsetkin.<br />
”kyläyhteisöissä yleinen tapa,<br />
että monenikäiset pelasivat yhdessä,<br />
katosi osin modernissa<br />
yhteiskunnassa, mutta näyttää,<br />
että se voisi tulla takaisin digitaalisten<br />
pelien parissa.”<br />
eikä nyt Web 2.0 -käsitteen<br />
alle liitetty yhteisöllisyyskään ole<br />
nyt keksittyä.<br />
”ihmisellä on luontainen kiinnostus<br />
toistensa tekemisiin ja motivaatio<br />
vertailla kokemuksiaan.”<br />
Aapelin pelit Mäyrä luokittelee<br />
casual-peleiksi ja veikkaa tämänkaltaisista<br />
uutta kansanpelien<br />
muotoa.<br />
”Aapelissa ei ole mitään mullistavaa,<br />
mutta ne ovat hyvin tehtyjä<br />
klassikkopelejä, joihin liittyy<br />
yhteisöllinen pelipalvelu.”<br />
AAPelin käyTTäJäMäärien keHiTyS<br />
319 870<br />
661 968<br />
2003 2004 2005 2006<br />
Luvut ovat Suomessa luotuja aapeli-käyttäjätunnuksia per vuosi.<br />
marraskuu <strong>2007</strong> TIeTokone 19
tulevaisuuden tietotekniikka<br />
KIM LEIDENIUS<br />
Langaton verkko<br />
merkitsee useimmille<br />
kätevää nettiyhteyttä.<br />
Lähitulevaisuudessa<br />
se myös laajentaa<br />
internetin todellisen<br />
maailman esineisiin ja<br />
ilmiöihin.<br />
Netti kasvaa valvontakoneeksi<br />
Tänä vuonna myydään noin<br />
kymmenen miljardia<br />
prosessoria. Valtaosa<br />
niistä suorittaa rutiinitehtäviä<br />
eikä keskustele<br />
ulkomaailman kanssa.<br />
Tämä on muuttumassa,<br />
sillä langattoman tietoliikennetekniikan<br />
hinta on<br />
liki vapaassa pudotuksessa<br />
verkottumiskyvystä on tulossa<br />
lähes kaikkien laitteiden ominaisuus.<br />
Vuonna 2015 radio-osan lisääminen<br />
maksaa kymmenen<br />
senttiä, jolloin tekniikka yleistyy<br />
jokaiseen esineeseen. Internetyhteyttä<br />
ei tarjota ainoastaan<br />
kahvinkeittimen kaltaisiin kodinkoneisiin,<br />
vaan myös rakennukset,<br />
sillat ja pellot liittyvät<br />
samaan verkostoon. Internet<br />
laajenee voimakkaasti todellisen<br />
maailman suuntaan. Jopa ihmisten<br />
liikkuminen älykkäässä<br />
ympäristössä linkittyy internetin<br />
kautta tietojärjestelmiin.<br />
Äly-ympäristö tarkkailee<br />
kaikkea<br />
Älykäs ympäristö tarkoittaa ihmisen<br />
ja tietoteknisesti tuetun<br />
ympäristön yhteistoimintaa,<br />
jossa ihminen hyödyntää ympäristön<br />
tarjoamia mahdollisuuksia.<br />
Tulevaisuuden älykkäiden<br />
ympäristöjen perustan muodostavat<br />
verkottuneet langattomat<br />
sensorit. Ne keskustelevat joko<br />
22 TIEToKoNE marraskuu <strong>2007</strong><br />
Polar Electron<br />
urheilutietokone<br />
ottaa langattomasti<br />
vastaan tietoa<br />
ranteessa olevasta<br />
gps-paikantimesta<br />
ja kengän askelmittarista.<br />
suoraan isäntäkoneen kanssa tai<br />
organisoituvat automaattisesti<br />
verkoksi, jossa kukin solmu on<br />
sekä tiedon lähettäjä että välittäjä.<br />
Sensorit voivat olla yksinkertaisia<br />
oven valvontakytkimiä tai<br />
ne voivat koostua useista antureista.<br />
Ne osaavat lukea esimerkiksi<br />
värähtelyä, infrapunavaloa,<br />
venymää, kompassisuuntaa,<br />
lämpötilaa, sähkövirtaa tai esineisiin<br />
kiinnitettyjä rfid-tunnistimia.<br />
Tiedon siirtoon käytetään<br />
jotakin standardia langatonta<br />
tekniikkaa, kuten bluetoothia,<br />
nfc:tä, uwb:tä, wimediaa, zigbeetä,<br />
wibreetä tai jotakin<br />
standardoimatonta yksittäisen<br />
valmistajan ratkaisua. Verkon<br />
valintaa ohjaavat tiedonsiirtotarve,<br />
siirtoetäisyydet ja virrankulutus.<br />
Lopullinen tieto kootaan<br />
isäntäkoneessa useamman<br />
kuva: Polar Electro<br />
sensorin arvoista. Esimerkiksi<br />
moottorin laakerin kunnosta<br />
kertoo lämpötila ja värähtely;<br />
ihmisen kunnosta sydämen syke<br />
ja askeleen pituus.<br />
Markkinat ovat vielä pienet<br />
ja sensorien hinta alkaa 15 eurosta.<br />
Langattomuus kaksinkertaistaa<br />
hinnan perinteiseen<br />
tekniikkaan nähden, mutta raha<br />
tulee usein takaisin asennuskustannuksista.<br />
Tutkimuslaitos Gartner arvioi<br />
hintojen putoavan vuosittain<br />
20 prosenttia ja Forrester Research<br />
puolestaan ennustaa markkinoiden<br />
arvon vuonna 2012<br />
olevan 8,3 miljardia euroa.<br />
Seuranta on nykypäivää<br />
Teollisuudessa sensoriverkkoja<br />
hyödynnetään tällä hetkellä esimerkiksi<br />
maanalaisten rakenteiden,<br />
kuten vesijohto- ja sähköverkkojen<br />
kunnon seurannassa.<br />
Viinitiloilla anturit mittaavat<br />
kosteutta ja lämpötilaa koko<br />
pellon alueelta varmistaen<br />
Seitsemän euron hintainen<br />
Zigbee-radio lähet-<br />
tää mittaustiedot isäntäkoneelle<br />
itseorgani-<br />
soituvan verkon<br />
välityksellä.<br />
kuva: Aerocomm<br />
Espanjalainen yökerho<br />
tunnistaa vip-asiakkaansa<br />
ihon alle upotettavasta<br />
Verichipin tunnisteesta,<br />
joka on hieman<br />
vehnänjyvää suurempi.<br />
köynnöksille parhaat olosuhteet.<br />
Kastelulaitteisto kerää tietoa antureiden<br />
lisäksi sääpalvelusta.<br />
Tuhoeläinten eliminointiin<br />
erikoistunut Rentokil myy hiirenloukkua,<br />
joka ilmoittaa rakennuksen<br />
keskusvalvomoon,<br />
kun rotta on mennyt ansaan.<br />
Digitaalisia rotanloukkuja on<br />
asennettu satoja muun muassa<br />
Wembleyn stadionille. Nopean<br />
tyhjennyksen lisäksi järjestelmä<br />
tuottaa rottien liikkeistä tietoa,<br />
jonka avulla loukkujen sijoitusta<br />
voidaan optimoida.<br />
Yökerho Baja Beach Club<br />
Barcelonassa istuttaa vip-asiakkaisiinsaVerichip-tunnistepiirin<br />
sutjakan jonon ohituksen<br />
varmistamiseksi. Asiakkaat<br />
ottavat sirun ihonsa alle mielellään,<br />
koska voivat tehdä ystäviinsä<br />
vaikutuksen maksamalla<br />
juomat käden heilautuksella.<br />
Terveydenhuollossa ja erityisesti<br />
vanhusten hoidossa sensoriverkkojensovellusmahdollisuudet<br />
ovat laajat. Ne voivat tukea<br />
dementoituvan ikääntyvän<br />
ihmisen mahdollisuutta asua<br />
kotona. Ympäristö osaa<br />
muovautua kuhunkin<br />
tilanteeseen helposti<br />
tarjoutuvaksi.<br />
Sensorit valvovat<br />
myös turvallisuutta:<br />
esimerkiksi matto voi<br />
tunnistaa vanhuksen kaatumisen<br />
ja hälyttää apua, jos<br />
hän jää lattialle makaamaan.
kuva: Uumajan yliopisto<br />
kuva: Wavetrend<br />
Audioindexin rfid-lukija välittää äänikirjan<br />
tunnuksen kaulassa olevalle<br />
tietokoneelle, joka puhuu ne näkövammaiselle<br />
käyttäjälle.<br />
Anturit valtaavat kaupungit<br />
Göteborgin kaupungin sähkölaitos<br />
rakentaa maailman suurinta<br />
zigbee-verkkoa. Sen kautta<br />
on tarkoitus etälukea 270 000<br />
kotitalouden sähkömittarit.<br />
Laitos säästää miljoonia euroja<br />
henkilökuluissa ja voi laskuttaa<br />
asiakkaita todellisesta kulutuksesta<br />
aina kulloiseenkin sähkön<br />
markkinahintaan.<br />
Korealaiset hamuavat ykkösasemaa<br />
kasvavilla rfid-markkinoilla.<br />
Rakenteilla on yhdeksän<br />
kaupunkia, joiden yhtenä päämääränä<br />
on verkottaa jokainen<br />
esine.<br />
Suurin näistä, New Songdo,<br />
valmistuu vuonna 2014. Sen<br />
tavoitteena on olla digitaalisen<br />
elämän, rfid-tekniikan keskus.<br />
Jokainen katu, rakennus, ovi,<br />
tuote ja henkilö saavat oman<br />
rfid-tunnisteen. Etelä-Korean<br />
viestintäministeriö on budjetoinut<br />
hankkeeseen noin 200<br />
miljoonaa euroa.<br />
Kaupungin pullonpalautuskoneet<br />
tunnistavat palautetun<br />
pullon ja hyvittävät siitä henkilön<br />
tiliä. Kotioven avainkorttia<br />
voi vilauttaa pantiksi kaupungin<br />
polkupyörää lainatessa. Se toimii<br />
myös kirjastokorttina, parkkikolikkona<br />
ja metrolippuna.<br />
Tavara tuntee omistajansa<br />
15 vuoden kuluttua internetissä<br />
on miljardeja laitteita, valtaosa<br />
niistä langattomasti kytkeytyneenä.<br />
Jokainen sähkölamppu<br />
on itsenäinen laite, jonka kirkkautta<br />
voi säätää mutta joka samalla<br />
toimii verkon solmupisteenä,<br />
palovaroittimena ja valvontalaitteena.<br />
Kaikki vähänkin arvokkaampi<br />
tietää itse, kenen omaisuutta<br />
se on. Tavarat rekisteröityvät<br />
niille määrättyyn tilaan ja laukaisevat<br />
hälytyksen, jos asiaton<br />
henkilö pyrkii viemään ne.<br />
Esineet, kuten avaimet on<br />
helppo löytää pyytämällä niitä<br />
ilmoittautumaan. Ne jättävät<br />
myös jälkensä, jos ne katoavat<br />
kodin ulkopuolella.<br />
Omaisuusrikoksien määrä<br />
romahtaa, koska jokaisessa<br />
tuotteessa on upotettu tunniste,<br />
jonka perusteella oikea omistaja<br />
löytyy.<br />
TK<br />
Pienimmät rfidtunnisteet<br />
ovat<br />
vain 0,05 x 0,05<br />
millimetrin kokoisia.<br />
kuva: Hitachi<br />
Lääkärille virtuaalihahmo potilaasta<br />
Sairaushistorian tunteminen<br />
helpottaa diagnoosin tekoa.<br />
Sähköisen hoitotiedon yleistyessä<br />
haasteeksi nousee löydettävyys.<br />
Tiedot ovat yleensä<br />
irrallisia ja vailla rakennetta.<br />
IBM:n tutkimuslaboratorio<br />
on rakentanut ihmiskehon kolmiulotteisen<br />
mallin, johon voidaan<br />
linkittää tiedot potilaan<br />
hoitohistoriasta sekä muuta<br />
tarvittavaa taustainformaatiota.<br />
Tavoitteena on tehdä potilastietojen<br />
käsittelystä merkittävästi<br />
aiempaa intuitiivisempaa ja siten helpottaa aukottoman hoitohistorian<br />
rakentamista.<br />
Avatar-tekniikka antaa lääkärille mahdollisuuden porautua syvälle<br />
ihmisen terveysongelmiin. Järjestelmä toimii Google Earthin<br />
tapaan, mutta kartoitettava alueena on ihmiskeho. Tiettyä osaa<br />
osoittamalla hakukone etsii siihen liittyviä tietoja. Ruumiin osat<br />
on linkitetty tietoihin 300 000 termin lääketieteellisen sanakirjan<br />
avulla.<br />
Neljän teratavun kiintolevy<br />
Lukupää<br />
Paluunapa<br />
Kirjoituspää<br />
Vuonna 2011<br />
suurimmat kiintolevyttallentavat<br />
peräti neljä<br />
teratavua tietoa.<br />
Tekstipainotteisia<br />
mahtuu<br />
levylle enemmän<br />
kuin koko<br />
Suomen kansa<br />
lukee, mutta te-<br />
räväpiirtoelokuvaa vain viikon keskeytymättömään töllöttämiseen.<br />
Hitachi uskoo, että sen kehittämä cpp-gmr-kirjoituspää (current<br />
perpendicular-to-the-plane giant magnetoresistive) yltää tulevaisuudessa<br />
jopa 160 gigabitin tallennustiheyteen neliösentille eli<br />
terabittiin neliötuumalle. Ensimmäisissä teravatun kiintolevyissä<br />
tallennustiheys oli 24 gigabittiä neliösentille.<br />
Tekniikka on valmis tuotantoon vuonna 2009 ja neljän teratavun<br />
kapasiteettiin ylletään vuonna 2011. Kirjoituspää on tällöin kaventunut<br />
30 nanometriin eli sen leveys on 1/40 000 ensimmäisen<br />
kiintolevyn kirjoituspään leveydestä.<br />
Bitit tallennetaan kiintolevylle nykyään pystysuuntaan. Hyvin<br />
ohut kirjoituspää suuntaa magneettikentän kohtisuoraan levyn pintaa<br />
vastaan. Tallennuskerroksen alla oleva magneettisesti pehmeä<br />
alue johtaa kentän leveään paluunapaan.<br />
Videot kaatavat verkon<br />
40-vuotiasta internetiä uhkaa tukehtuminen videoihin. Verkon<br />
liikenne kaksinkertaistuu vuosittain eli nopeammin kuin laitteiden<br />
teho Mooren lain puitteissa kasvaa.<br />
Arpanetin rakentanutta työryhmää johtanut Larry Roberts<br />
muistutti Washington Postin haastattelussa, ettei internetiä koskaan<br />
suunniteltu television katseluun: ”Tiedän sen, koska minä<br />
suunnittelin sen”.<br />
Alkuperäinen Arpanet koostui reitittimistä, jotka pilkkoivat tiedostot<br />
paketteihin ja etsivät jokaiselle erikseen mahdollisimman<br />
hyvin vetävän putken. Perille tullessaan paketit koottiin jälleen<br />
alkuperäiseen järjestykseen.<br />
Verkkoympäristö on kehittynyt vuosien saatossa huimasti, mutta<br />
ip-pakettien reititystekniikka on pysynyt lähes muuttumattomana.<br />
Se toimii kelvottomasti isoilla jatkuvasti virtaavilla tiedostoilla,<br />
kuten videoilla. Tiedostojen koon kasvaessa siirto yhä useammin<br />
epäonnistuu, kun verkon ruuhkautuessa paketteja joudutaan sattumanvaraisesti<br />
pudottamaan välistä.<br />
Roberts esittää tähän muutosta, jossa pakettien sijaan reititettäisiin<br />
tietovirtoja päästä päähän.<br />
KIM LEIDENIUS<br />
kuva: IBM<br />
marraskuu <strong>2007</strong> TIEToKoNE 23
petteri järvinen<br />
Diplomi-insinööri<br />
Petteri Järvinen<br />
on tietokirjailija ja<br />
tutkija.<br />
” Koska julkisuus on<br />
kaikkien ulottuvilla,<br />
yksittäisellä<br />
nettikirjoituksella<br />
ole suurtakaan<br />
arvoa.<br />
”<br />
24 TieToKone marraskuu <strong>2007</strong><br />
Voiko nettikirjoituksilla vaikuttaa?<br />
Suuren suomalaisen sanomalehden<br />
keskustelualueella oli keväällä ajatuksia<br />
herättävä tunteenpurkaus. Turhautunut<br />
mies oli tullut siihen johtopäätökseen,<br />
ettei nettikirjoittelusta<br />
ole mitään hyötyä.<br />
Kirjoittaja kertoi laatineensa kymmeniä<br />
viestejä tärkeistä asioista ja<br />
saaneensa niille paljon kannatusta<br />
muilta keskustelijoilta. Silti kirjoittelulla<br />
ei ollut mitään vaikutusta.<br />
Kansanedustajat olivat jättäneet mielipiteet<br />
omaan arvoonsa ja päättäneet<br />
asioista toisin.<br />
Kyllä verkkoon mielipiteitä mahtuu.<br />
Mutta onko niillä mitään vaikutusta?<br />
Mielipiteitä<br />
joka lähtöön<br />
Pari vuotta sitten alkoi blogiaika.<br />
Nyt jokaisella on<br />
oma mielipidesivu, jolla voi<br />
valittaa elämän epäkohdista<br />
ja ehdottaa niihin parannuskeinoja.<br />
Tätä kirjoittaessani blogilista.fi<br />
-palvelun listalla on<br />
11914 suomalaista blogia,<br />
eikä tilasto ole edes täydellinen.<br />
Vertailun vuoksi: sanomalehtiä<br />
Suomessa ilmestyy vain noin 200.<br />
Blogeissa julkaistaan päivittäin paljon<br />
enemmän mielipiteitä kuin lehdissä.<br />
Koska julkisuus on kaikkien ulottuvilla,<br />
yksittäisellä nettikirjoituksella<br />
ole suurtakaan arvoa. Mielipiteet ovat<br />
kärsineet inflaation.<br />
Vielä suurempi muutos on tapahtunut<br />
netin keskustelufoorumeissa.<br />
Viisi vuotta sitten, kun sananvapauslakia<br />
uudistettiin, nettifoorumit<br />
olivat suurelle yleisölle lähes tuntemattomia.<br />
Aluksi lehdet ja muut mediat pelkäsivät<br />
niistä syntyviä vastuita, mutta<br />
nykyään lukijoita ja kuulijoita suorastaan<br />
houkutellaan keskustelemaan.<br />
Nettifoorumeista on tullut puheenaiheportaaleita.<br />
Lehtien innokkuudelle on yksinkertainen<br />
syy: keskustelijat tuovat<br />
verkkosivuille liikennettä, mikä puo-<br />
lestaan kasvattaa mainostuloja ja parantaa<br />
lehden sijoitusta nettisaittien<br />
välisissä kävijämittauksissa.<br />
Niin ikään vuorovaikutus lukijoiden<br />
kanssa ja siitä seuraava yhteisöllisyys<br />
kiinnostavat kaikkia. Yleensä<br />
toimittajat seuraavat ainakin omista<br />
jutuistaan käytävää keskustelua, vaikkeivät<br />
siihen itse osallistuisikaan.<br />
Netissä äänekkäimpiä ovat nuoret<br />
ja keski-ikäiset, hyvin koulutetut ihmiset.<br />
Vanhukset, lapset, työttömät<br />
ja syrjäytyneet eivät pysty ajamaan<br />
etujaan nettifoorumeissa. Silti poliitikkojen<br />
on otettava heidätkin huomioon.<br />
Netissä samanmielisillä on muutoinkin<br />
taipumus kerääntyä yhteen ja<br />
vahvistaa toistensa mielipiteitä. Siksi<br />
muiden kirjoittajien tuesta ei kannata<br />
innostua liikaa.<br />
Voihan sillä vaikuttaa<br />
Mutta onhan netillä vaikutusta! Kysykää<br />
vaikka republikaanien George<br />
Allenilta, joka menetti viime vuonna<br />
Virginian osavaltion edustajapaikan<br />
demokraateille. Sen seurauksena demokraatit<br />
saivat senaattiin ratkaisevat<br />
51 edustajaa.<br />
Nettiaktiivit pitävät tapausta osoituksena<br />
uuden median voimasta.<br />
Mutta mitä oikein tapahtui? Elokuun<br />
2006 puhetilaisuudessa Allen erehtyi<br />
käyttämään häntä videoineesta tummasta<br />
miehestä sanaa macaca, jonka<br />
merkitystä kukaan läsnäolijoita ei<br />
ymmärtänyt.<br />
Sattumoisin kyseinen kuvaaja oli<br />
S.R. Sidarth, joka kuului kilpailevan<br />
demokraattiehdokkaan vapaaehtoisiin<br />
kampanjatyöntekijöihin.<br />
Hän kertoi tapauksesta Washington<br />
Postin toimittajalle, joka teki asiasta<br />
pienen jutun hiljaisen uutispäivän<br />
täytteeksi.<br />
Juttu pani alulle lumivyöryn. Sana<br />
tulkittiin rotua halventavaksi ja Sidarthin<br />
kuvaamaa videopätkää alettiin<br />
levittää Youtuben kautta. Yleisesti<br />
uskotaan, että syntynyt kohu johti<br />
Allenin häviöön.<br />
Jos tämä on esimerkki nettivaikut-<br />
tamisen voimasta, on syytä huolestua.<br />
Kuka tahansa poliitikko voi lipsauttaa<br />
sanan, joka sopivasti tulkittuna tuhoaa<br />
hänen uransa.<br />
Yhteen sanaan takertuminen on<br />
sattumajournalismia, joka tuottaa<br />
enemmän haittaa kuin hyötyä.<br />
Keskustele – opit uutta<br />
Henkilö, joka osallistuu nettikeskusteluihin<br />
voidakseen muuttaa maailmaa,<br />
on väärällä alalla. Hänen kannattaisi<br />
pyrkiä poliitikoksi.<br />
Heidänkin mahdollisuutensa<br />
vaikuttaa päätöksiin ovat nykyään<br />
rajalliset. Kekkonen pystyi vielä<br />
päättämään Suomen asioista vaikka<br />
yksinään, mutta nykyisessä demokratiassa<br />
päätökset syntyvät mutkikkaan<br />
prosessin kautta ja heijastavat kansainvälistä<br />
kehitystä.<br />
Ehkä juuri siksi niin moni poliitikko<br />
pitää nykyään omaa blogia.<br />
Todellinen hyöty nettifoorumeista<br />
ei olekaan siinä, että saa oman<br />
sanomansa muille, vaan siinä, että<br />
muiden kirjoituksia lukemalla oppii<br />
itse uutta.<br />
Omasta mielestä selvä ja yksinkertainen<br />
asia saa uusia ulottuvuuksia,<br />
kun lukee muiden ajatuksia aiheesta.<br />
Lopuksi on lohdullista ajatella, että<br />
jokainen kirjoitus vaikuttaa jollakin<br />
tavalla. Ongelma ei ehkä olekaan<br />
vaikutuksen puuttumisessa vaan sen<br />
mittaamisessa.<br />
Pystymme havainnoimaan vain<br />
suoran vaikuttamisen tuloksia. Emme<br />
tiedä mitään siitä, mitä tapahtuu<br />
piilossa ja pitkän ajan kuluessa. Mikä<br />
tahansa teksti missä tahansa yhteydessä<br />
saattaa osua juuri ratkaisevassa<br />
asemassa olevan henkilön silmiin,<br />
jolloin se muihin vaikutteisiin yhdistyessään<br />
kanavoituu teoiksi.<br />
Aivan kuin kaaosteorian perhosefekti,<br />
yksittäinen nettikirjoitus<br />
saattaa laukaista tapahtumasarjan,<br />
joka johtaa lopulta lainsäädännön<br />
muuttamiseen tai jopa ministerin<br />
eroon.<br />
Eikä kirjoittaja saa ikinä tietää, että<br />
kaikki johtui juuri hänestä. TK
MikA TÄHTinen • TeSTAUS: Toni kiLPeLÄinen • kUVAT: TiMo SiMPAnen<br />
Tehoa<br />
tarpeeseen<br />
Leipänsä tietokoneen avulla tienaavalla ei<br />
ole varaa odotella tietokonetta, vaan käytön<br />
on oltava täysin sulavaa. Huipputehokas ja<br />
laajennettava työkalu on erittäin kannattava<br />
investointi.<br />
Peruskäyttäjän tarpeisiin riittää pari<br />
vuotta vanha tekniikka, jota saa marketeista<br />
toimivina pakettiratkaisuina.<br />
<strong>Tietokone</strong>iden tehokäyttäjät eivät kuitenkaan<br />
tyydy kaupan hyllyillä pölyttyneisiin laitteisiin,<br />
vaan hakevat kovasta hinnasta huolimatta<br />
uusimman raudan käyttöönsä. Ammattikäyttäjillä<br />
ei usein ole mahdollisuuttakaan<br />
tyytyä vähempään kuin tehokkaimpaan koneeseen,<br />
mihin suinkin on varaa.<br />
Kun tienaa leipänsä tietokoneen avulla,<br />
ei ole varaa jäädä odottelemaan hidastelevaa<br />
kiintolevyä tai aikansa eläneen näytönohjaimen<br />
hidasta ruudunpäivitystä sovelluksien<br />
välillä tiuhaan tahtiin hypittäessä.<br />
Vertailimme alle kahden tuhannen euron<br />
hintaluokassa viiden eri valmistajan tehomikroja.<br />
Niissä riittää potkua normaalia<br />
vaativampaan kotikäyttöön ja useimmille<br />
tietotekniikan ammattilaisillekin.<br />
26 TieTokone marraskuu <strong>2007</strong><br />
Hidastelua ei kannata odottaa<br />
Vaikka tietokoneen tehoon liittyy lukemattomia<br />
pieniä yksityiskohtia ja peruskäyttäjän<br />
mielestä mysteerisiä teknisiä määrityksiä,<br />
tiivistyy tehon tarve yhteen asiaan. Tehomikron<br />
ostaa käyttäjä, joka tarvitsee sulavan<br />
käyttökokemuksen kaikissa asioissa, mitä<br />
koneellaan tekee.<br />
Eri ohjelmointikielten raskaat sovelluskehittimet<br />
ja graafiset ohjelmistot vaativat<br />
koneelta paljon. Koneellaan työtä tekevä<br />
istuu koneen ääressä eri ohjelmia käyttäen<br />
normaalin kahdeksan tunnin työpäivän. Jos<br />
joutuu odottelemaan ja tuskailemaan sen<br />
kanssa, kun työväline hidastelee tehonpuutteesta<br />
johtuen, nousee stressikerroin tähtitieteellisiin<br />
lukemiin.<br />
Kyseessä on kuitenkin tietokone, joka loppujen<br />
lopuksi on vain tekninen vempele. Ei<br />
kannata tuhlata aikaa ja energiaa pelkästään<br />
LABS<br />
Mukana vertailussa:<br />
• Apple imac 24" 2,4GHz<br />
• DTk Prestige<br />
• Fujitsu Siemens Scaleo<br />
Xi 2530-23P<br />
• HP Pavilion m9066<br />
• Jimm's PC<br />
sen takia, että laitteisto on vanhaa. Uuteen<br />
tehokkaaseen laitteeseen tehtävä sijoitus on<br />
useimmissa tapauksissa pienempi kuin sen<br />
puutteesta johtuva työtehon menetys.<br />
Tämän vertailun mikrot osoittavat, että<br />
kohtuuhintaan saa suorituskyvyltään riittävän<br />
tietokoneen ja hieman suuremmalla<br />
sijoituksella saa eteensä jo varsin räväkän<br />
menopelin.<br />
Mistä on tehomikro tehty<br />
<strong>Tietokone</strong>en teho on monille synonyymi<br />
prosessorin kellotaajuuden kanssa ja<br />
pilkunviilaajille se merkitsee virtalähteen<br />
tiedoista löytyvää wattilukemaa. Suorituskyky<br />
siinä merkityksessä, kuin siitä<br />
puhutaan tehomikrojen kanssa, muodostuu<br />
kuitenkin muistakin tekijöistä, kuin<br />
pelkän prosessorin tuomasta raa'asta laskentatehosta.<br />
marraskuu <strong>2007</strong> TieTokone 27
■ ■ ■ v e r t a i l u<br />
Keskusmuistin määrä ratkaisee<br />
sen, missä määrin<br />
suhteessa paljon hitaampien<br />
kiintolevyjen ja muistin välillä<br />
tarvitsee liikutella tietoa. Mitä<br />
enemmän dataa liikkuu vain<br />
muistin ja prosessorin välillä,<br />
sitä tehokkaampaa sen käsittely<br />
on. Toisaalta jossain vaiheessa<br />
tieto joudutaan kuitenkin tallentamaan<br />
pysyvään muistiin<br />
kiintolevylle ja noutamaan sieltä<br />
myöhemmin takaisin, joten<br />
myös levyjen suorituskyky on<br />
tärkeää.<br />
Kaikissa vertailtavissa koneissa<br />
oli keskusmuistia 2–4<br />
gigatavua, mikä riittää vaativampaankin<br />
käyttöön. Erityisesti<br />
suuria kuvatiedostoja käsittelevät<br />
graafiset suunnittelijat<br />
saattavat vaatia käyttöönsä neljäkin<br />
gigatavua muistia, mikä<br />
■ tekniikka<br />
näytönohjaimet ja Vista<br />
Vista vaatii toimiakseen directx<br />
9:ää tukevan näytönohjaimen,<br />
jossa on vähintään 32 megatavua<br />
muistia. Mikäli kuitenkin mielii<br />
nauttia kaikista Vistan ominaisuuksista<br />
Aero-ikkunointijärjestelmää<br />
myöten on koneesta syytä löytyä<br />
vähintään 128 megatavun muistillinen<br />
näytönohjain, joka tukee<br />
myös pixel shader 2.0 -prosessointia.<br />
Aeron vaikutusta näytönohjaimen<br />
suorituskykyyn alentavasti<br />
esimerkiksi pelikäytössä pelätään<br />
yleisesti tehokäyttäjien keskuudessa.<br />
Testit kuitenkin osoittavat,<br />
että pelko on aiheeton, sillä Aero<br />
laskee pelien suorituskykyä hyvin<br />
vähän.<br />
Directx on Microsoftin kokoelma<br />
28 TieTokone marraskuu <strong>2007</strong><br />
Fujitsu Siemensin koneessa olevaan<br />
Creativen etupaneeliin saa helposti<br />
kiinni laitteita myös äänen tallennusta<br />
varten.<br />
Helposti saatavilla olevia usb-portteja<br />
ei ole koskaan liikaa, mutta<br />
kotelon päällinen ei välttämättä ole<br />
paras paikka niille.<br />
erilaisia rajapintoja Windows-ohjelmien<br />
ohjelmointiin ja erityisesti se<br />
yhdistetään peleihin, koska suurin<br />
osa pc-peleistä käyttää rajapintaa<br />
hyväkseen. Directx ei ole koskaan<br />
saanut käytännössä merkittävämpiä<br />
kilpailijoita, vaikka monet puhuvatkin<br />
Opengl:n puolesta.<br />
Suuresti närää aiheuttanut<br />
Microsoftin päätös rajata directx 10<br />
tukemaan vain Vistaa, on aiheuttanut<br />
kuitenkin pelien ja laitteiston<br />
valmistajilta useampia peliliikkeitä.<br />
Päätös on taannut directx 10:tä<br />
tukevien näytönohjainten myynnin<br />
kasvun suhteessa vanhempiin<br />
versioihin ja toisaalta paremman<br />
grafiikan perässä kulkevat pelaajat<br />
ovat päivittäneet enemmän tai<br />
vähemmän vastahakoisesti käyttö-<br />
on monien emolevyjen tukema<br />
maksimimäärä.<br />
Kolmiulotteista grafiikkaa<br />
mallinnettaessa hyvän näytönohjaimen<br />
merkitys kasvaa, oli<br />
sitten kysymys pelaamisesta tai<br />
animoitujen hahmojen luomisesta<br />
televisiomainokseen. Pro-<br />
järjestelmänsä XP:stä Vistaan.<br />
Directx 10:llä tehdyt pelit näyttävätkin<br />
paikoin varsin hienoilta<br />
verrattuna directx 9 -versioihin. Pelien<br />
valmistajilla ei kuitenkaan ole<br />
ollut varaa lähteä mukaan Microsoftin<br />
valitsemalle polulle, vaan<br />
Jousitettu etupaneelin luukku on<br />
hieno idea, mutta vaikeuttaa alhaalla<br />
olevien laitepaikkojen käyttöä.<br />
sessorien ja muistien hinnat<br />
ovat romahtaneet, jonka seurauksena<br />
näytönohjain on nykyisissä<br />
tehomikroissa kallein<br />
yksittäinen komponentti.<br />
Laajennusvaraa tarvitaan<br />
Modernit näytönohjaimet sisältävät<br />
parhaimmillaan gigatavun<br />
verran omaa muistia sekä prosessoreita,<br />
jotka vielä muutama<br />
vuosi sitten olisivat muodostaneet<br />
supertietokoneen.<br />
Molemmat vertailussa mukana<br />
olleet Suomessa kootut<br />
mikrot sisältävät Geforce 8800<br />
GTX -näytönohjaimen, joka on<br />
tämän hetken ykkösvalinta järkevän<br />
hintaisissa pelikoneissa.<br />
Edullisemmista versioista sen<br />
Vistalle tehdyt directx 10 -pelit tarjoavat näyttäviä yksityiskohtia.<br />
directx 10 -peleistä on toistaiseksi<br />
tehty myös directx 9 -versiot. Huhut<br />
nörttipiireissä kertovat kuitenkin,<br />
että erot directx 9- ja 10-versioiden<br />
välillä on saatu aikaan keinotekoisesti<br />
eivätkä ne pohjaa itse<br />
rajapintojen välisiin eroihin.
erottaa 768 megatavua huippunopeaa<br />
gddr3-muistia.<br />
Muusikoiden ja muiden ääntä<br />
tietokoneella käsittelevien<br />
laitteistovaatimuksiin kuuluu<br />
kotikäyttöä pari astetta kovemman<br />
luokan äänikortti kaikkine<br />
mahdollisine lisälaitteineen. Tehomikro<br />
ei siis ole vain pelkkä<br />
koti-pc tavallista kalliimmilla<br />
osilla, vaan ammattilaisten käytössä<br />
tarvitaan toisinaan myös<br />
sellaisia komponentteja ja laitteita,<br />
joita tavallisesta koneesta<br />
ei edes löydy.<br />
Fujitsu-Siemensin Scaleo tarjoaa<br />
parempaa ääntä hamuavil-<br />
Logitechin näppäimistö tarjoaa<br />
pelaajille monia erikoisominaisuuksia.<br />
Applen pelkistetty näppäimistö<br />
on tehty muotoilun ehdoilla.<br />
le käyttäjille Creativen Sound<br />
Blaster X-Fi Fatal1ty -äänikortin,<br />
jonka pitäisi riittää vaativaankin<br />
käyttöön.<br />
Kaikki komponentit toisiinsa<br />
kytkevä emolevy on helppo<br />
unohtaa, mutta yksittäisten<br />
osasten tehokas toiminta ei auta<br />
mitään, jos niiden välissä olevat<br />
väylät ja apusuorittimet eivät<br />
pysy touhussa mukana.<br />
Valmis vai<br />
itsekasattu paketti<br />
Kuten vertailussa mukana olleista<br />
tuotteistakin näkee, erilaisia<br />
mahdollisuuksia tietokoneen<br />
Microsoft Vista on ilmestymisestään<br />
alkaen jakanut mielipiteitä<br />
vahvasti puoleen ja toiseen.<br />
Jos unohdetaan yleinen nurina<br />
Microsoftin tuotteita vastaan<br />
muiden käyttöjärjestelmien käyttäjien<br />
taholta, eniten polemiikkia<br />
Vistaa vastaan ja XP:n puolesta<br />
on aiheuttanut suorituskyky tehokäytössä.<br />
Alkuun Vista olikin huomattavasti<br />
XP:tä tehottomampi, mutta<br />
uusien ajurien myötä Vista on<br />
kirinyt rakoa kiinni. XP:n ajureita<br />
on kehitetty pitkään ja hartaasti,<br />
mutta esimerkiksi näytönohjaimien<br />
ajurit Vistalle ovat vielä<br />
osittain työn alla.<br />
Testiohjelmien perusteella XP<br />
on edelleen hivenen Vistaa tehokkaampi<br />
kolmiulotteisen gra-<br />
t e h o m i k r o t ■ ■ ■<br />
■ taustat<br />
Suorituskyky: XP vastaan Vista<br />
Vistan Aero-ikkunointijärjestelmän<br />
käyttö vaatii tehokaan näytönohjaimen.<br />
fiikan pyörittämisessä ja bittien<br />
murskauksessa, mutta tehokkailla<br />
koneilla eroa ei juurikaan<br />
huomaa, mikäli ei satu omistamaan<br />
hifistin kultaisia aisteja.<br />
Vanhemmilla koneilla ero voi olla<br />
huomattavampi, koska Vista vie<br />
koneelta enemmän resursseja ja<br />
erityisesti Aero-ikkunointijärjestelmän<br />
mukana tulevat graafiset<br />
efektit voivat olla liikaa vanhemmille<br />
näytönohjaimille.<br />
Vista näyttää kuitenkin päihittävän<br />
XP:n tiedostojärjestelmän<br />
tehokkuudessa, joten normaalissa<br />
pöytäkonekäytössä Vista voi<br />
tuntua jopa nopeammalta kuin<br />
XP. Vista myös suorittaa automaattista<br />
eheytystä levyn pirstoutumista<br />
vastaan, kun taas XP:llä<br />
defragmentointi on käyttäjän vastuulla,<br />
joten Vistan tiedostojärjestelmä<br />
pysyykin ajan mittaan<br />
paremmassa kunnossa.<br />
Tehomikrot Apple imac 24” 2,4GHz DTk Prestige Fujitsu Siemens Scaleo Xi 2530-23P HP Pavilion m9066 Jimm’s PC<br />
Hinta 1 889 € 1 879 € 1 699 € 999 € 1 990 €<br />
Valmistaja Apple Dacco Corporation Fujitsu Siemens Computers Hewlett-Packard Jimm’s PC-Store<br />
http:// www.apple.com www.dacco.fi www.fujitsu-siemens.com www.hp.com www.jimmspc.fi<br />
Lisätietoja Apple Dacco Corporation Fujitsu Siemens Computers Hewlett-Packard Jimm’s PC-Store<br />
http:// www.apple.fi www.dacco.fi www.fujitsu-siemens.fi www.hp.fi www.jimmspc.fi<br />
Puhelin (09) 4761500 (02) 274 0000 010 511 5691 020 5350 (045) 657 6107<br />
ominaisuudet<br />
Suoritin Intel Core 2 Duo 2,4 GHz Intel Core 2 Quad 2,4 GHz Intel Core 2 Duo 2,66 GHz AMD Athlon 64 X2 5000+ 2,6 GHz Intel Core 2 Duo 3,0 GHz<br />
Muisti 2 Gt 4 Gt 2 Gt 3 Gt 4 Gt<br />
Muistipaikkoja käytössä/vapaana - 4 / 0 2 / 2 4 / 0 2 / 2<br />
emolevy ja laajennettavuus<br />
Pci (vapaana) 0 / 0 2 (2) 3 (2) 2 (1) 3 (2)<br />
Pci express (vapaana) 0 / 0 2 (1) 1 (0) 1 (0) 1 (0)<br />
Usb-liitännät 3 8 5 6 6<br />
Firewire-liitännät 2 2 1 2 2<br />
kiintolevy 1 x 320 Gt 2 x 250 Gt 1 x 500 Gt 1 x 500 Gt 1 x 500 Gt<br />
Dvd-asema Dvd-rw dl Dvd-rw dl Dvd-rw dl + dvd-rom Dvd-rw dl Dvd-rw dl<br />
näytönohjain ATI Radeon HD 2600 Pro Nvidia Geforce 8800 GTX Nvidia Geforce 8800 GTS Nvidia Geforce 8600 GT Nvidia Geforce 8800 GTX<br />
Liitännät<br />
Vga / dvi / hdmi erikoisliitin O / ● (2) / O O / ● (2) / O O / ● / ● O / ● (2) / O<br />
Muistikortinlukija O ● ● ● O<br />
ethernet / wlan ● / ● ● / ● ● / ● ● / ● ● / ●<br />
kotelo<br />
Virtalähteen teho - 500 W 500 W 300 W 850 W<br />
3,5” paikat (vapaana) 0 / 0 2 (1) 8 (6) 4 (2) 5 (4)<br />
5,25” paikat (vapaana) 0 / 0 3 (2) 4 (1) 2 (1) 4 (3)<br />
Muuta<br />
käyttöjärjestelmä Mac OS X v10.4 Tiger Windows Vista Ultimate Windows Vista Home Premium Windows Vista Home Premium Windows Vista Home Premium, 64-bit<br />
erityisvarustelu Apple remote -kaukosäädin Logitech G15 -näppäimistö Creative Fatality -äänikortti Hauppauge WinTV HVR-1200 tv-kortti Logitech G15 -näppäimistö<br />
● = Kyllä O = Ei<br />
marraskuu <strong>2007</strong> TieTokone 29
■ ■ ■ v e r t a i l u<br />
■ mitattua<br />
LABS<br />
Vertailun mikroissa oli käyttöjärjestelmänä<br />
Vistan eri versioita. Myös<br />
Applen Imaciin asennettiin suorituskykymittauksia<br />
varten Boot Campilla<br />
toiseksi käyttöjärjestelmäksi<br />
DTK<br />
Jimms DTK<br />
Fujitsu Siemens<br />
Jimms<br />
Apple<br />
Fujitsu Siemens<br />
HP<br />
Apple<br />
HP<br />
LABS<br />
LABS<br />
Tehoa työpöydälle<br />
Windows Vista, joka pyöri varsin<br />
sulavasti. Jimm'sin kone oli ainoa,<br />
jossa oli 64-bittinen versio, joka<br />
luultavasti vaikutti hieman alentavasti<br />
sen suorituskykytuloksiin.<br />
Graafinen suorituskyky<br />
Graafinen suorituskyky<br />
graafinen suorituskyky parempi ▶<br />
0 2000 4000 6000<br />
1680 x 1050<br />
1920 x 1200<br />
1680 x 1050<br />
8000 10000<br />
1920 x<br />
12000<br />
1200<br />
3dmark-indeksi<br />
0 2000 4000 6000 8000 10000 12000<br />
3dmark-indeksi<br />
Futuremarkin 3dmark antaa kuvan mikron suorituskyvystä vaativassa pelikäytössä.<br />
Graafista suorituskykyä painottava mittaus korostaa näytönohjaimen<br />
ominaisuuksia.<br />
Prosessorin teho<br />
Graafinen suorituskyky<br />
prosessorin teHo parempi ▶<br />
0<br />
DTK<br />
Jimms DTK<br />
Fujitsu Siemens<br />
Jimms<br />
DTK Fujitsu Siemens<br />
HP<br />
Jimms Apple<br />
Fujitsu Siemens<br />
Graafinen suorituskyky<br />
DTK<br />
Hinta/laatu Jimms<br />
LABS Fujitsu Siemens<br />
arvosana<br />
10<br />
8<br />
Apple<br />
HP<br />
Fujitsu Siemens<br />
1680 x 1050<br />
DTK 1920 x 1200 Jimm's<br />
6<br />
0 2000 4000<br />
HP<br />
6000 8000 10000 12000<br />
Apple 3dmark-indeksi<br />
Prosessorin teho<br />
Vistan käyttö<br />
Vistan käyttö<br />
0 500 1 000 1 500 2 000 2 500<br />
hinta euroa<br />
Hinta-laatusuhteeltaan parhaat tuotteet sijoittuvat vasempaan ylälaitaan.<br />
Applen hinta sisältää 24-tuuman Apple näytön.<br />
Koneiden suorituskykyä mitattiin perustilassaan työpöytä näkyvillä.<br />
Futuremarkin 3dmark sekä Sisoft-<br />
0 1<br />
Apple ja<br />
2<br />
HP selvisivät<br />
3<br />
testistä<br />
4<br />
huip-<br />
5 6<br />
waren Sandra -ohjelmilla. LisäksiHP<br />
pulukemin. Myös Fujitsu-Siemensin Vistan indeksi<br />
koneista Apple otettiin Windows Vistan kone pääsi yllättämään pienellä<br />
oma suorituskykyindeksi, jonka tu- lukemallaan. Kotimaisten valmistaloksia<br />
ei kuitenkaan HP ole huomiota jien mikrojen virrankulutukset olivat<br />
suorituskyvyn pisteytyksessä. ihan omassa luokassaan, niiden<br />
Daccon ja Jimm'sin 0 suorituskyky 50 100tehokkaat 150 sisuskalut 200 vaativat 250myös<br />
oli ihan huippuluokkaa ja pienes- vahvan virtalähteen. Sisoft-indeksi<br />
tä erosta huolimatta molemmat Melumittauksessa Melu kaikki koneet<br />
ansaitsivat täydet pisteet. Tässä Vistan olivat käyttö kohtuullisen hiljaisia. Applen<br />
hintaluokassa ei paljoa parempaa<br />
tulosta voi toivoakaan.<br />
Virrankulutus koneistaDTK mitattiin<br />
kone on käytännössä äänetön ja<br />
se sopii hiljaisemmallekin Melu työpöydäl- 42<br />
le. DTK oli ainoa, jonka ääni 40 oli<br />
keskiarvona ilman ylimääräistä havaittavissa, mutta äänieristykset 39<br />
kuormaa Windowsin DTK ollessa Jimmspäällä<br />
pitivät senkin kohtuuden 36 rajoissa.<br />
Virrankulutus<br />
38<br />
virrankulutus Fujitsu DTK<br />
parempi 35 ◀<br />
LABS JimmsSiemens<br />
Rasitus<br />
34<br />
Fujitsu Siemens Apple<br />
39<br />
Jimms<br />
32<br />
Tyhjäkäynti<br />
DTK<br />
261 36<br />
Apple<br />
38<br />
38<br />
JimmsFujitsu<br />
HP Siemens<br />
35 290 35<br />
HP 0 10 20 30 40 34 50<br />
Fujitsu Siemens Apple 168<br />
0 1 2 3 4 5<br />
desibeliä 32 6<br />
Apple<br />
146<br />
38<br />
HP<br />
Vistan indeksi<br />
35<br />
HP<br />
146<br />
0 50 100 150 200 250 300 350<br />
wattia<br />
Fu<br />
0 1 2 3 4 5<br />
Vistan ind<br />
DTK Prosessorin teho<br />
Jimms<br />
DTK<br />
Fujitsu Siemens<br />
Jimms DTK<br />
Fujitsu Siemens Jimms Apple<br />
Fujitsu Apple Siemens<br />
HP<br />
1680 x 1050<br />
HP<br />
0 50 100 1920 x 1200 150 200 250<br />
Apple<br />
Sisoft-indeksi<br />
0 2000 4000 6000 8000 10000 12000<br />
Sisoftin Sandran HP mittauksissa painottuu Vistan prosessorin käyttö 3dmark-indeksi suorituskyky. DTk on vah-<br />
42<br />
40<br />
Rasitus<br />
Tyhjäkä<br />
voilla neliytimisen suorittimen ansiosta.<br />
0 50<br />
vistan käyttö<br />
LABS<br />
DTK<br />
100 150 200 250<br />
parempi Sisoft-indeksi ▶<br />
0 10 20 30 40 50<br />
desibeliä<br />
Jimms<br />
Virrankulutus<br />
Tehokkaimmat koneet imivät myös hanakimmin virtaa, mutta Fujitsu-Siemens<br />
Fujitsu Siemens Prosessorin teho<br />
Apple DTK<br />
261<br />
Jimms<br />
290<br />
DTK HP<br />
Virrankulutus<br />
Fujitsu Siemens 0 1 2 3 168 4 5 6<br />
Jimms<br />
Apple<br />
146<br />
Vistan indeksi<br />
Fujitsu Siemens Vistan oma suorituskykyindeksi DTK tutkii koneesta löytyvää laitteistoa eikä 261 sen<br />
kummemmin testaa HP sitä. indeksi ei vaikuttanut 146 pisteytykseen.<br />
Apple Jimms<br />
290<br />
0 50 100 150 200 250 300 350<br />
Painoarvo Jimm’s DTk Fujitsu-Siemens HP Apple<br />
Suorituskyky HPFujitsu<br />
Siemens 35% 10 10 168 8 6 6 wattia<br />
Laajennettavuus 25% 9 9 9 7 4<br />
Varustelu 0 50 Apple 25% 100 9150 9 146 8 7 8<br />
Virrankulutus ja melu 10% 6 Melu 200 250<br />
6 9 9 10<br />
Ulkonäkö ja muotoilu 5% 8 6 Sisoft-indeksi 9 5 10<br />
Arvosana HP 100% 9,0 8,9 1468,4<br />
6,8 6,6<br />
yllätti pienellä virrankulutuksellaan.<br />
melu<br />
LABS<br />
DTK<br />
Jimms<br />
Fujitsu Siemens<br />
Apple<br />
HP<br />
0 10<br />
Melu<br />
20<br />
parempi ◀<br />
42<br />
40<br />
39<br />
36<br />
38<br />
35<br />
Rasitus<br />
34<br />
32<br />
Tyhjäkäynti<br />
38<br />
35<br />
30 40 50<br />
desibeliä<br />
ominaisuudet on pisteytetty 0 asteikolla 50 4–10. 100 Arvosana 150 on 200 laskettu 42250<br />
painotettuna keskiarvona. DTK Hinta ei vaikuta pisteytykseen. 40<br />
39<br />
Jimms<br />
36<br />
30 TieTokone marraskuu <strong>2007</strong><br />
38<br />
Fujitsu Siemens<br />
35<br />
Virrankulutus<br />
Rasitus<br />
300<br />
kaikkien koneiden melu oli kohtuuden rajoissa. DTk:n ääni saattaa häiritä,<br />
350 Apple on käytännössä äänetön.<br />
wattia<br />
4<br />
2<br />
F
42 desibelin hurina voi joissain<br />
ympäristöissä olla liikaa, varsinkin<br />
jos säilyttää konetta pöydällä<br />
lähellään.<br />
Laajennettavuus ja teho<br />
avainasemassa<br />
Koteloon rakennettu mikro ostetaan<br />
sen tarjoaman laajennettavuuden<br />
vuoksi. Kolmessa<br />
suurimmassa kotelossa oli paras<br />
laajennusvara. Kaikissa oli omat<br />
hyvät puolensa, mutta myös puutteensa.<br />
DTK tarjoaa kaksi 16x<br />
pci-e-paikkaa näytönohjaimille,<br />
mutta muistipaikat täytetty muistikammoilla.<br />
Jimm'sin halvempi<br />
emolevymalli ei jätä tilaa toiselle<br />
näytönohjaimelle.<br />
HP:n pieni kotelo rajoittaa laajentamista<br />
ja Apple tarjoaa vain<br />
kolme usb- ja yhden firewire-liitännän.<br />
Varustelussa Dacco ja Jimm's<br />
lähentelivät täydellisyyttä, erityisesti<br />
Daccon neliytiminen prosessori<br />
yhdistettynä Geforce 8800<br />
GTX -näytönohjaimeen on varsin<br />
pätevä yhdistelmä, mutta emolevyn<br />
integroitu äänikortti tuottaa<br />
pettymyksen verrattuna esimerkiksi<br />
Fujitsu Siemensistä löytyvään<br />
Creativen Sound Blaster X-Fi<br />
Fatal1ty -äänikorttiin. Toisaalta<br />
Fujitsu Siemensin näytönohjain<br />
ei ole ihan samaa tasoa näiden<br />
kahden kanssa.<br />
HP ja Apple tarjoavat kolme<br />
gigatavua keskusmuistia, mutta<br />
muuten varustelu on tässä sarjassa<br />
alamittaista. Applelle annetaan<br />
kuitenkin lisäpiste pakettiin<br />
kuuluvasta isosta ja laadukkaasta<br />
näytöstä, vaikkei se koneiden vaatimuksiin<br />
kuulunutkaan.<br />
Virrankulutus ja melu kulkevat<br />
tuuletuksen vuoksi käsi kädessä.<br />
Hyvillä rakenneratkaisuilla ja äänieristyksellä<br />
voidaan kuitenkin<br />
vähentää äänisaastetta. Suorituskykyiset<br />
näytönohjaimet kuluttavat<br />
paljon virtaa, joka täytyy tuulettimilla<br />
johtaa ulos kotelosta. Imacissa<br />
lämpö johdetaan ulos näytön reunojen<br />
kautta ja se on käytännössä<br />
äänetön.<br />
Ulkonäön ja muotoilun pisteissä<br />
näkyy koteloiden erilaiset<br />
ärsytystekijät. Applen tyyliä rikkoo<br />
vain mahdollisten lisälaitteiden<br />
aiheuttama johtosalaatti. Se ansaitsi<br />
tässä luokassa täydet pisteet.<br />
Fujitsu Siemensin näyttävä kotelo<br />
menetti pisteen vaikean avaamisen<br />
takia. DTK:n ja Jimm'sin kotelot<br />
olivat tavallisia, mutta HP:n muovilaatikko<br />
ei herättänyt suurempia<br />
sympatioita.<br />
Vahvasti bittejä murskaavat laitteet vaativat tehokkaan jäähdytyksen, joka<br />
valitettavasti on hyvin kuuluvaa.<br />
kokoonpanoon on todella paljon<br />
kapean hintaluokan sisällä.<br />
Eri komponenteista löytyy useampia<br />
eritasoisia ominaisuuksia,<br />
joiden perusteella asiantuntija<br />
voi järjestelmää koota. Vaihtoehtojen<br />
kartoittaminen on jo<br />
itsessään oma urakkansa.<br />
Vaikka vuosien saatossa tietokoneiden<br />
komponenttien<br />
standardointiin on saatu aika<br />
hyvä kuri, eivät siitäkään huolimatta<br />
kaikki osaset aina sovi<br />
yhteen. Joskus emolevy saattaa<br />
riidellä muistikampojen kanssa<br />
täysin selittämättömästä syystä<br />
ja tällöin ei auta muu kuin vaihtaa<br />
jompikumpi. Tällaiset asiat<br />
selviävät usein vain kokeilemalla<br />
tai ottamalla oppia jonkun<br />
toisen kokemuksista.<br />
Monille kovan tason koneen<br />
käyttäjille mikron itse kasaaminen<br />
on kunnia-asia ja usein<br />
myös ainoa oikea lähtökohta.<br />
Nykyään tarjolla on kuitenkin<br />
myös päteviä valmiita paketteja,<br />
joista löytyy hyvä pohja oman<br />
kokoonpanon kasaamiseen.<br />
Halpoja valmismikroja leimaa<br />
huokeiden osien käyttö ja<br />
yhteensopivuusongelmat muiden<br />
komponenttien kanssa,<br />
mutta tehomikroista löytyy kuitenkin<br />
varsin varteenotettavia<br />
paketteja. Valmista, toimivaksi<br />
testattua konepakettia kannattaakin<br />
vakavasti harkita, mikäli<br />
ei ole valmis ylimääräiseen tais-<br />
teluun koneen toimintakuntoon<br />
saattamiseksi.<br />
Mitä tehokäyttäjä hakee<br />
Komponenteissa ja niiden<br />
ominaisuuksissa vaihtoehtojen<br />
määrä on rajaton. Samoin löytyy<br />
tehomikrojen ostajilta pal-<br />
t e h o m i k r o t ■ ■ ■<br />
jon erilaisia käyttötarkoituksia<br />
ja tarpeita, joita komponentit<br />
tyydyttävät.<br />
Ahkera pelaaja tarvitsee tietokoneeltaan<br />
tavallista enemmän<br />
potkua ja tällöin korostuu erityisesti<br />
prosessorin, muistien ja<br />
näytönohjaimen suorituskyky.<br />
Videon ja musiikin kanssa<br />
työtään tekeville tietokoneet<br />
ovat nykyään korvaamattomia<br />
työvälineitä. Dvd-elokuvien ja<br />
monikanavaisen äänen tallentamiseen<br />
ja muokkaamiseen<br />
tarvitaan suorituskyvyn lisäksi<br />
monenlaisia oheislaitteita.<br />
Suorituskyvyn lisäksi tärkeää<br />
tehomikrossa onkin myös laajennettavuus.<br />
Monet lisälaitteet<br />
saa kytkettyä koneeseen usbliitännän<br />
kautta ja kokemus on<br />
osoittanut, että helposti käden<br />
ulottuvilla olevia usb-paikkoja<br />
ei voi koskaan olla liikaa. Valitettavasti<br />
kaikki kotelosuunnittelijat<br />
eivät ole tätä asiaa<br />
ymmärtäneet ja vertailussakin<br />
olleista koneista löytyi varsin<br />
marraskuu <strong>2007</strong> TieTokone 31
■ ■ ■ v e r t a i l u<br />
mysteerisiä ratkaisuja.<br />
Toisaalta osa lisäkomponeista<br />
vaatii nopeaa tiedonsiirtoa,<br />
joten ne täytyy kytkeä suoraan<br />
koneen emolevylle, jolta täytyy<br />
löytyä riittävän monta lisäpaikkaa<br />
erilaisille korteille.<br />
kotelo ei ole vain laatikko<br />
Tehokäyttäjälle koneen avaaminen<br />
ja osien asentaminen,<br />
huoltaminen ja poistaminen on<br />
tuttua puuhaa, joten itse kotelon<br />
täytyy myös olla laadukas.<br />
Sen avaamisen täytyy olla riittävän<br />
helppoa ja kotelosta pitää<br />
löytyä tilaa kaikille tarvittaville<br />
osille.<br />
apple imac 24" 2,4gHz<br />
Apple erottuu ymmärrettävästi<br />
muista tehomikroista sekä hyvässä<br />
Dtk prestige<br />
Daccon kasaama tehomikro tykitti<br />
suorituskykymittauksissa<br />
32 TieTokone marraskuu <strong>2007</strong><br />
Vertailussa mukana ollut<br />
Applen Imac häikäisee eleganssillaan,<br />
mutta muodostaa<br />
ongelman niille, joille koneen<br />
oma kokoonpano ei ole riittävä.<br />
Työtilaa rumentavassa isossa<br />
keskusyksikössä on siis myös<br />
hyvät puolensa.<br />
Ohjelmointi ja erityisesti<br />
musiikin teko vaativat rauhallista<br />
keskittymistä aiheeseen.<br />
Yksi pahimmista keskittymisen<br />
sekoittajista on metelöivä<br />
tietokone. Koneessa olevat tuulettimet<br />
ja kiintolevyt voivat<br />
aiheuttaa pahimmillaan niin<br />
suurta meteliä, että työhön keskittymisestä<br />
tulee suorastaan<br />
että huonossa. Imacin ulkonäkö<br />
lähentelee täydellisyyttä. Keskusyksikkö<br />
on rakennettu litteän<br />
näytön sisään eikä se siten vie<br />
tilaa työpöydältä.<br />
Pienen koon vuoksi koneen<br />
sisukset vastaavat kannettavaa<br />
tietokonetta Mobility Radeon<br />
-näytönohjainta myöten. Suorituskykymittauksissa<br />
Imac jäikin<br />
häntäpäähän, sen 3dmarktulos<br />
on alle kolmannes tehokkaimmista.<br />
Vertailukelpoisia<br />
suorituskykymittauksia varten<br />
Appleen asennettiin Vista-käyttöjärjestelmä.<br />
Kolmen gigan muistimäärä riittää<br />
vaativammassakin käytössä<br />
huipputulokset ja vakuuttaa muutenkin<br />
kokoonpanollaan vertailun<br />
ainoana neliytimisenä koneena.<br />
Koneesta paljastui sisältä myös<br />
kaksi pientä (250 gigatavua)<br />
kiintolevyä yhden ison sijasta,<br />
mikä on suorituskyvyn kannalta<br />
hyvä asia.<br />
Emolevyltä löytyvä toinen 16x<br />
pci-e-paikka lämmittää pelaajien<br />
mieltä, kun tarpeen tullen koneeseen<br />
voi kiinnittää myös toisen<br />
näytönohjaimen tuomaan lisätehoa<br />
grafiikan prosessointiin, vaikkei<br />
koneeseen valmiiksi istutettu<br />
Geforce 8800 GTX varmaankaan<br />
hyydy ihan vähästä.<br />
Muistia mikrossa on hulppeat<br />
mahdotonta.<br />
Erityisesti hiljaisessa kotitoimistossa<br />
äänekäs kone on iso<br />
häiriötekijä, mikäli konetta haluaa<br />
pitää päällä muulloinkin<br />
kuin vain työskentelyn aikana.<br />
Tehokas kone ei siis saisi kuulostaa<br />
tehokkaalta, vaan laaduk-<br />
■ Jimm's PC<br />
Jimm'sin tehomikro on tasaisen hyvä paketti, joka syö virtaa samassa<br />
suhteessa tehoonsa, muttei kuitenkaan ole ole häiritsevän<br />
äänekäs. Varustelu vakuuttaa vaativammankin tehokäyttäjän.<br />
Arvosana<br />
+ Tyylikäs, hiljainen, näyttö sisältyy hintaan<br />
– Laajennettavuus, suorituskyky<br />
6,6<br />
pitkälle ja Applen koneet ovatkin<br />
usein muistia runsaasti käyttävien<br />
graafisten suunnittelijoiden<br />
lemmikkejä.<br />
Merkittävin rajoitus on laajennettavuus.<br />
Jos näytönohjaimen<br />
teho ei tyydytä, mitään ei ole<br />
tehtävissä. Uusia laitteita ei tiukkaan<br />
näyttökoteloon pahemmin<br />
asennella eikä kolme usb- ja yksi<br />
firewire-liitäntä pitkälle riitä.<br />
Mikäli lisälaitteille, kuten<br />
puuttuvalle muistikortin lukijalle,<br />
on tarvetta, sotkee tyylikkään<br />
kokonaisuuden melko nopeasti<br />
erilaisista johdoista ja lisälaitteista<br />
koostuva kaaos. Käytännössä<br />
päivitystarpeen tullessa eteen,<br />
neljä gigatavua. Laajennusvaraa<br />
ei kuitenkaan ole jätetty, vaan<br />
kaikki neljällä muistipaikkaa on<br />
täytetty.<br />
Loistava kokoonpano on valitettavasti<br />
ängetty varsin luokattoman<br />
koteloon. Liitännät kotelon edessä<br />
on piilotettu napsauttamalla<br />
avattavan luukun taakse. Edessä<br />
olevien usb-paikkojen käytön yleisyydestä<br />
johtuen luukkua joutuu<br />
luultavasti pitämään käytännössä<br />
koko ajan.<br />
Optiset asemat ja muistikortinlukija<br />
ovat taas piilossa alaspainettavan<br />
luukun takana, joka<br />
on jostain syystä jousitettu palaamaan<br />
automaattisesti ylös ja<br />
kaan kotelon tuntomerkkeihin<br />
kuuluu hyvä äänieristys. Kotelon<br />
muotoilu, valmistusmateriaali<br />
ja eri osien asennuspaikat<br />
vaikuttavat koneen sisällä<br />
liikkuvaan ilmaan ja sitä myötä<br />
sen aiheuttamaan meteliin sekä<br />
tuulettimien tarpeeseen. Tk<br />
on urakkana koko koneen uusiminen.<br />
Näyttöäkään ei jälkeen päin<br />
voi vaihtaa, mutta toisaalta tässä<br />
paketissa saa samaan hintaan<br />
varsin laadukkaan 24 tuuman<br />
näytön mukana. Ainoana puutteena<br />
näytössä on korkeussäädön<br />
puuttuminen.<br />
■ Apple Imac 24" 2,4GHz<br />
Hinta: 1749 €<br />
Valmistaja: Apple, www.apple.com<br />
Lisätietoja: Apple, puh. (09) 4761500,<br />
www.apple.fi<br />
Lyhyesti: Puutteistaan huolimatta Imac<br />
on hyvä vaihtoehto tyylitietoiselle tehokäyttäjälle.<br />
Arvosana<br />
+ Huippu suorituskyky, paikka toiselle näytönohjaimelle<br />
– ongelmallinen kotelo, äänekäs<br />
8,9<br />
aiheuttaa näin hankaluuksia asemien<br />
käytön kanssa. Luukku estää<br />
täysin alimmissa laitepaikoissa<br />
olevien laitteiden käytön.<br />
Tukevista äänieristysmateriaaleista<br />
huolimatta Daccon kone oli<br />
myös vertailun äänekkäin.<br />
■ DTK Prestige<br />
Hinta: 1879 €<br />
Valmistaja: Dacco Corporation,<br />
www.dacco.fi<br />
Lisätietoja: Dacco Corporation,<br />
puh. (02) 274 0000, www.dacco.fi<br />
Lyhyesti: Erittäin suorituskykyinen<br />
tehomikro, joka tarjoaa hyvät laajennusmahdollisuudet.
fujitsu siemens scaleo<br />
Xi 2530-23p<br />
Hp pavilion m9066<br />
Jimm's pC<br />
Fujitsu Siemensin koneessa heti<br />
ensimmäisenä silmään pistää<br />
varsinainen tehomikron ulkonäkö.<br />
Etupaneelin alalaitaa hallitsevat<br />
sinisten ledivalojen valaisemat<br />
refleksiputkien näköiset aukot,<br />
joilla ei kuitenkaan ole viileän<br />
ulkonäön luomista tärkeämpää<br />
funktiota.<br />
Harvinaisen paksusta pellistä<br />
tehty kotelo vakuuttaa muutenkin<br />
tehokkaalla olemuksellaan<br />
sekä ulkonäön että myös painon<br />
puolesta. Samaa tyyliä jatkaa<br />
etupaneelista löytyvä Creativen<br />
Fatal1ty-äänikortin etupaneeli<br />
joka tarjoaa digitaalisen äänen<br />
kanssa työskentelevälle monipuo-<br />
HP:n osanotto vertailuun aiheuttaa<br />
ensi silmäyksellä hieman<br />
hämmästystä. Tarroja täyteen<br />
oksennettu muovinen etupaneeli<br />
tuijottaa selvästi muita pienemmän<br />
kotelon edestä ja vaikutelma<br />
tehomikrosta on varsin kaukana.<br />
Usb-paikat ja muut yleisimmät<br />
liitännät on jemmattu keinahtavan<br />
muoviluukun taakse. Toisen<br />
luukun takaa löytyy HP:n oma<br />
lennossa vaihdettavan kiintolevyn<br />
paikka. Sinne voi varmuuskopioida<br />
tiedostonsa helposti etupaneelin<br />
nappia painamalla.<br />
Myös sisuskaluiltaan HP poikkeaa<br />
muista vertailun koneista.<br />
Vertailun ainoan AMD-prosesso-<br />
Kotimaisen Jimm's PC-Storen<br />
kasaama mikro veti suorituskykymittauksissa<br />
vertailluista koneista<br />
toiseksi parhaan tuloksen eikä suuresti<br />
häpeile Daccon koneen rinnalla,<br />
vaikka kaksiytiminen prosessori<br />
hieman häviääkin DTK:sta löytyvälle<br />
neliytimiselle isosiskolleen.<br />
Huippuluokan näytönohjain<br />
Geforce 8800 GTX ei jätä tilaa<br />
pohdinnoille, mutta toisesta 16x<br />
pci-e-paikasta on jäljellä vain umpeen<br />
kolvatut reiät, joten kahden<br />
näytönohjaimen sli-käytöstä on<br />
turha haaveilla halvan emolevymallin<br />
takia.<br />
Jimm'sin kotelosta ei ylimääräistä<br />
muovia löydy, mutta myös<br />
Arvosana<br />
+ Tasainen kokonaisuus, tyylikäs ja monipuolinen kotelo<br />
– edessä vain yksi usb-paikka, työläästi avattava kotelo<br />
8,4<br />
liset ja helposti käsille päästävät<br />
liitännät.<br />
Koneen varusteisiin kuuluu<br />
polttavan dvd-aseman lisäksi myös<br />
toinen, lukeva dvd-asema, joka on<br />
monille tehokäyttäjille välttämätön.<br />
Pienen pettymyksen tuottaa<br />
se, että usb-paikkoja koneen etuosasta<br />
löytyy vain yksi.<br />
Suorituskyvyssä Scaleo jää hieman<br />
kärjen jälkeen, mutta tarjoaa<br />
kaiken kaikkiaan tasaisen hyvän<br />
paketin.<br />
Jykevän kotelon ikävät puolet<br />
paljastuvat, kun alkaa tutkimaan<br />
koneen sisuskaluja. Kannen avaaminen<br />
vaatii ruuvimeisselin tunkemista<br />
kannen ja muun kotelon<br />
Arvosana<br />
+ edullinen, tv-kortti, virtapihi<br />
– Suorituskyky, pieni kotelo<br />
6,8<br />
rilla rullaavan koneen grafiikasta<br />
huolehtii vertailun kärjen grafiikkakortteja<br />
astetta köykäisempi<br />
Geforce 8600 GT, josta puuttuu<br />
muun muassa directx 10 -tuki.<br />
Kokoonpano jäikin suorituskykymittauksissa<br />
joukon hännille. Toisaalta<br />
virrankulutus on vain puolet<br />
tehokkaimpien mikrojen vaatimasta<br />
energiasta.<br />
Hyvänä bonuksena koneen<br />
sisältä paljastui valmiiksi asennettuna<br />
Hauppaugen digi-tv-kortti<br />
maanpäälliseen verkkoon, joka on<br />
monelle tehokäyttäjälle välttämätön<br />
varuste. Muistia on riittävät<br />
kolme gigatavua, mutta laajennusvaraa<br />
ei ole jätetty.<br />
Arvosana<br />
+ Suorituskyky<br />
– ei muistikortinlukijaa, virtasyöppö<br />
9,0<br />
tässä kokoonpanossa kotelo aiheuttaa<br />
eniten kummastusta. Koko<br />
koneen etupaneeli on piilotettu<br />
lukittavan luukun taakse, joka on<br />
tietysti tietoturvallinen fyysisesti,<br />
mutta varsin epäkäytännöllinen.<br />
Optinen asema on vangittuna<br />
luukun taakse piiloon, mutta<br />
etupaneelin normaalit usb-paikat<br />
siirretty kotelon päälle. Ratkaisusta<br />
voidaan olla montaa mieltä,<br />
mutta kokemus kertoo, että<br />
kotelon päällä on hyvä säilyttää<br />
erinäisiä raskaampiakin esineitä,<br />
kuten jalkoja, mikäli kone sijaitsee<br />
lattialla. On helppo kuvitella minkälaista<br />
tuhoa päälle kiinnitetyille<br />
usb-tikuille käytännössä tulee ta-<br />
t e h o m i k r o t ■ ■ ■<br />
väliin, jotta saa vapautettua kaksi<br />
kantta kiinni pitävää lukkoa. Kansi<br />
ei myöskään liu'u pois, vaan se on<br />
koneen alalaidassa kiinni saranalla.<br />
Kotelon availu pöydän alla ei<br />
ole mitään herkkua.<br />
■ Fujitsu Siemens Scaleo Xi<br />
2530-23P<br />
Hinta: 1 699 €<br />
Valmistaja: Fujitsu Siemens Computers,<br />
www.fujitsu-siemens.com<br />
Lisätietoja: Fujitsu Siemens Computers,<br />
puh. 010 511 5691,<br />
www.fujitsu-siemens.fi<br />
Lyhyesti: Muotokieleltään tehoa uhkuva,<br />
tasapainoisesti varustettu mikro.<br />
Pienen kotelon vuoksi laajennettavuusongelmista<br />
kärsivä HP<br />
on kuitenkin kaikin puolin tuttua<br />
hyvää laatua. Kokoonpano on toimiva,<br />
mutta Compaqin perinteitä<br />
tämäkin mallin kotelosta löytyy uusia<br />
insinöörien juonimia ratkaisuja,<br />
joiden toimivuudesta voidaan olla<br />
montaa mieltä.<br />
■ HP Pavilion m9066<br />
Hinta: 999 €<br />
Valmistaja: Hewlett-Packard,<br />
www.hp.com<br />
Lisätietoja: Hewlett-Packard,<br />
puh. 020 5350, www.hp.fi<br />
Lyhyesti: Edullinen paketti hieman vähemmän<br />
vaativalle tehokäyttäjälle.<br />
pahtumaan.<br />
Perusvarusteeksi jo muodostunut<br />
muistikortinlukija paistaa<br />
poissaolollaan.<br />
Jimm'sin kokoonpano on DTK:n<br />
rinnalla todellinen tehomikro ja<br />
suositeltava paketti tehokäyttäjälle,<br />
jota ei vertailun suurin virrankulutus<br />
häiritse.<br />
■ Jimm's PC<br />
Hinta: 1990 €<br />
Valmistaja: Jimm's PC-Store,<br />
www.jimmspc.fi<br />
Lisätietoja: Jimm's PC-Store,<br />
puh. (045) 657 6107, www.jimmspc.fi<br />
Lyhyesti: Suorituskykyinen tehomikro,<br />
joka ei sähköä säästä.<br />
marraskuu <strong>2007</strong> TieTokone 33
0<br />
halutuinta digilahjaa<br />
olli-Pekka komonen<br />
1<br />
maailman viilein näppäimistö<br />
microsoft Wireless entertainment Desktop 8000<br />
Microsoftin viihdenäppäimistö on maailman<br />
ensimmäinen langaton taustavalaistu ladattava<br />
näppäimistö. Uskomattoman ohueen ja<br />
kevyeen pakettiin on ahdettu tavallisen näppäimistön<br />
lisäksi erittäin näppärästi toimiva<br />
hiirenkorvike, monipuoliset mediasäätimet,<br />
ja Windows Vista -näppäin. Taustavalo toimii<br />
2 Pelaamisen iloa<br />
Uuden sukupolven pelikonsoli<br />
Koko perheen suu kääntyy messingille, kun<br />
pukin paketista paljastuu uuden sukupolven<br />
pelikonsoli. Halvimmillaan noin 250 eurolla<br />
pelaamiseen pääsee käsiksi Nintendon Wiillä,<br />
jonka ohjainten heilutteluun perustuva<br />
peliohjain on saavuttanut valtaisaa suosiota<br />
aiemmin pelaamisesta piittaamattomienkin<br />
parissa. 360 euron hintainen Microsoftin<br />
Xbox360 tarjoaa laajinta pelivalikoimaa,<br />
sekä mahdollisuuden päivittää konsoli edullisesti<br />
hd-dvd-soittimeksi. Sonyn Playstation<br />
3 sisältää blu-ray-teräväpiirtosoittimen, mutta<br />
maksaa konsoleista selvästi eniten, hinnanalennuksen<br />
jälkeenkin noin 480 euroa.<br />
34 TieTokone marraskuu <strong>2007</strong><br />
automaattisesti vain silloin, kun käyttäjä on<br />
näppäimistön lähettyvillä, joten valo ei turhaan<br />
loista pöydän reunalla. Patterinvaihtorumban<br />
sijaan näppäimistö ja ergonominen<br />
hiiri ladataan telakassa, jossa on myös neljä<br />
usb-porttia. Hintaa komeudella on noin 250<br />
euroa.<br />
3<br />
Rakenna oma robotti<br />
lego mindstorms nXT<br />
Legot ovat kuuluneet olennaisena osana jouluaaton<br />
lahjakavalkadiin jo vuosikymmeniä.Äärimmäisin<br />
Lego-elämys saavutetaan tänä vuonna lähes<br />
400 euron hintaisella Mindstorms NXT -paketilla,<br />
jonka sisuksista paljastuu paitsi vino pino perinteisiä<br />
tekniikkalegoja myös 32-bittinen keskusyksikkö,<br />
servomoottoreita, ääni-, valo-, kosketus- ja<br />
ultraääniantureita. Nxt-ohjelman avulla Lego-robotit<br />
voidaan ohjelmoida tekemään lähes mitä vain.<br />
Samalla lasten ja vähän vanhempienkin ymmärrys<br />
ohjelmoinnin logiikasta kasvaa kuin itsestään.<br />
4<br />
Joulun alla kaupat täyttyvät vimmaisesti<br />
sopivia lahjoja etsivien ihmisten<br />
armeijoista. Tekniikkasuuntautuneen<br />
lähimmäisen lahjonta ei mene pahasti<br />
vikaan, jos hänelle hankkii<br />
vähintään yhden tällä sivulla esitellyistä<br />
laitteista.<br />
Ympäristötietoisen matka-akku<br />
Solar Freeloader<br />
Nykyihmisen taskussa kulkee jos jonkinlaista kännykkää,<br />
mp3-soitinta ja pelikonsolia. Solar Freeloaderin avulla<br />
lähestulkoon kaikki mahdolliset matkalaitteet saavat virtaa<br />
tien päällä – aurinkoenergian avulla. Kompaktin kokoisiin<br />
alumiinikuoriin on pakattu aurinkopaneelien lisäksi akku,<br />
joten Freeloaderin voi ladata valmiiksi päivällä, ja käyttää<br />
sen sisäistä akkua laitteiden kanssa illalla tai yöllä. Mikäli<br />
aurinkoa ei riitä, voi Freeloaderin akun täyttää etukäteen<br />
myös tietokoneen usb-väylästä. Hintaa vihertävälle virtalähteelle<br />
kertyy noin 45 euroa + toimituskulut.
5 Vauhtia<br />
6<br />
8<br />
ruudulle<br />
nvidia Geforce 8800 Ultra<br />
Pc-tekniikan kehityksen kärkeen pääsee<br />
käärimällä pukinkonttiin Nvidian 8800sarjan<br />
lippulaivan – tai kaksi tai kolme.<br />
Vajaan 700 euron kappalehintaisissa näytönohjaimissa<br />
on kussakin 681 miljoonaa<br />
transistoria sisältävä G80-grafiikkaprosessori,<br />
ja 2160 megahertsin kellotaajuudella<br />
kodin oma<br />
viihdekanava<br />
netgear Digital entertainer HD<br />
Täysiverisen htpc-koneen sijasta television<br />
viereen on helppo sijoittaa hiljainen<br />
ja tyylikäs mediastriimeri. Noin 350 euron<br />
hintainen Netgearin Digital Entertainer<br />
HD on varustettu laajalla tuella<br />
eri tallennusformaateille, ja liitännöistä<br />
löytyy ilahduttavasti myös hdmi digitaali-<br />
kiinteää tallennusta<br />
Transcend 32 Gt ssd-levy<br />
Rakentelusta ja säätämisestä innostuneen<br />
it-ammattilaisen joulusukkaan pullahtaa<br />
kannettavan kiintolevyn korvaava<br />
ssd-levy. Perinteiset levyt ja lukupäät on<br />
ssd-tekniikassa korvattu flash-muistilla.<br />
Levy kestää siis heiluttelua ja muuta<br />
rankkaa käsittelyä ilman minkäänlaisia<br />
ongelmia, ja lupaa myös merkittävän no-<br />
10lg<br />
super multi blue Bh10<br />
kotiteatterin kuningas<br />
Mikäli teräväpiirrosta ei saa tarpeekseen, kuuluu<br />
olohuoneeseen ehdottomasti Lg:n moniformaattisoitin.<br />
Sekä hd-dvd, että blu-ray –levyt kivuttomasti<br />
toistava soitin ei ole halvin mahdollinen<br />
ratkaisu teräväpiirtomaailmaan, mutta säästää<br />
toimivaa gddr3-muistia löytyy peräti 768<br />
megatavua.Virtaa jo yksikin kortti haukkaa<br />
190 wattia, joten samaan syssyyn kannattaa<br />
hankkia kilowatin virtalähde. Mikäli<br />
jäähdytyksen melu käy sietämättömäksi,<br />
kortin voi lisämaksusta hankkia Msi:n<br />
nestejäähdytettynä versiona.<br />
sen ääni- ja kuvasignaalin häiriöttömään<br />
siirtoon televisiolle tai videotykille jopa<br />
1080p-resoluutiolla. Mediatiedostojen<br />
luku onnistuu joko langallisen tai langattoman<br />
verkkoyhteyden yli, tai usb-liitännän<br />
kautta muistitikulta tai ulkoiselta<br />
kiintolevyltä.<br />
peusedun verrattuna vanhaan tekniikkaan.<br />
Ainoaksi haitaksi jää huikaiseva<br />
hinta, 32 gigatavu levy maksaa vielä tänä<br />
jouluna yli 300 euroa, jolla perinteistä levykapasiteettia<br />
irtoaa jopa 400 gigatavua.<br />
Kannettavan kiintolevyn korvaavien mallien<br />
lisäksi markkinoilta löytyy Express card<br />
-paikkaan sopivia tallennuslaitteita.<br />
hyllystä tilaa yhdistämällä kaksi uuden sukupolven<br />
soitinta yksiin kuoriin. Puutteitakin laitteessa<br />
vielä on, hd-dvd –elokuvien valikot eivät toimi ollenkaan<br />
ja merkillistä kyllä, myöskään cd-levyjen<br />
kanssa Lg ei suostu toimimaan lainkaan.<br />
7Digitaalinen<br />
media vyöryy kaikkialta kuluttajan<br />
kimppuun. Koko kodin keskitetty mediapalvelin<br />
helpottaa valokuvien, musiikin ja videoiden<br />
hallintaa ja katselua. Pelkkään yhteen verkkoliitäntäiseen<br />
kiintolevyyn verrattuna neljää levyä<br />
käyttävä Terastation säilyttää Raid5-konfiguroituna<br />
tiedot, vaikka yksi levyistä hajoaisikin. Dlna-palvelimen<br />
avulla Terastationiin tallennetut<br />
mediatiedostot ovat helposti katseltavissa myös<br />
erilaisilla mediamuuntimilla. Kahden teratavun<br />
kokonaiskapasiteetilla varustettu Terastationmalli<br />
kustantaa noin 850 euroa.<br />
Teratolkulla tallennustilaa<br />
Buffalo Terastation live<br />
9 Teräväpiirtoa<br />
kotivideoihin<br />
Sony HDR-HC7<br />
Hd-tekniikka painaa päälle paitsi televisioissa<br />
ja soittimissa, myös videokameroissa.<br />
Sonyn erittäin pienikokoinen kamera<br />
perustuu 6,1 megapikselin cmos-kennoon,<br />
jonka avulla videota voi tallentaa<br />
joko 1080i-muodossa tai perinteisellä<br />
sd-resoluutiolla samalle dv-nauhalle.<br />
Videoinnin kanssa samaan aikaan on<br />
voi kuvata myös erikseen muistikortille<br />
still-kuvia 4,6 megapikselin tarkkuudella.<br />
Rahaa hd-tason kuvausilosta täytyy<br />
pulittaa noin <strong>13</strong>00 euroa.<br />
marraskuu <strong>2007</strong> TieTokone 35
petteri JÄrViNeN • piirros: petri rotsteN<br />
Potenssilääkkeet,ilmaissoftat<br />
ja loistavat<br />
osakekaupat<br />
tukkivat sähköpostin.<br />
Tilastojen<br />
perusteella helpotusta<br />
ei ole luvassa,<br />
mutta muutama uusi<br />
tekniikka saattaa auttaa.<br />
Silkkaa roskaa<br />
Vielä joitakin vuosia sitten<br />
sähköposti oli näppärä<br />
kanava asioiden hoitamiseen.<br />
Nyt siitä on tullut likaviemäri,<br />
joka pursuaa kyseenalaisia<br />
tuotteita ja palveluita.<br />
Asiaviestit hukkuvat mainosten<br />
joukkoon.<br />
Tavalliselle pc-käyttäjälle<br />
roskaviestien poistaminen on<br />
päivittäinen rutiini, johon tuhlaantuu<br />
aikaa. Yrityskäytössä<br />
roskapostin haitat ovat vielä laajemmat.<br />
Esimerkiksi sähköpostin<br />
lukeminen matkapuhelimella<br />
on mielekästä vain, jos roskat<br />
saadaan karsittua ajoissa.<br />
Se ei ole helppoa, ja roskaposti<br />
onkin loputonta kilpajuoksua<br />
mainostajien ja torjuntapalvelujen<br />
tarjoajien välillä.<br />
Newseistä osakehuijauksiin<br />
Ensimmäisen roskapostin lähettivät<br />
kaksi arizonalaista asianajajaa,<br />
jotka huhtikuussa 1994 mainostivat<br />
palveluitaan yli 6000 newskeskusteluryhmässä.<br />
Temppu<br />
aiheutti laajaa suuttumusta silloisessa<br />
nettimaailmassa.<br />
Se oli kuitenkin vasta esimakua<br />
tulevasta. Kun netti 1990luvun<br />
lopulla levisi kaikkialle,<br />
mainostus levisi sähköpostiin.<br />
Esimerkiksi tammikuussa 1998<br />
Future WT -niminen yritys<br />
mainosti 57 miljoonan osoitteen<br />
listaa 99 dollarin hintaan<br />
– roskapostilla tietenkin.<br />
Kriittinen massa ylittyi kuitenkin<br />
vasta vuoden 2003 tienoilla,<br />
jolloin roskapostin määrä<br />
räjähti.<br />
Aluksi mainokset lupasivat<br />
lähinnä nopeaa rikastumista<br />
tai houkuttelivat lähettämään<br />
rahaa afrikkalaisille huijareille.<br />
Tänään kukoistavat lääkekauppa,<br />
laittomat tietokoneohjelmat<br />
sekä mieskunnon kohentamiseen<br />
tarkoitetut tuotteet.<br />
■ ■ ■<br />
Pari vuotta sitten yleiset seksimainokset<br />
ovat lähes hävinneet.<br />
Kun vuoden 2006 alussa 22 prosenttia<br />
roskapostista tyrkytti seksiä,<br />
vuotta myöhemmin niiden<br />
osuus oli enää kolme prosenttia.<br />
Alan harvoja hyviä uutisia onkin,<br />
että seksikuvat eivät enää<br />
tulvi lasten sähköposteihin.<br />
Uudeksi suosikiksi ovat<br />
nousseet osakkeet, joiden hintaa<br />
yritetään nostaa kehumalla<br />
niitä sähköpostilla. Silloin kyse<br />
ei ole enää vain luvattomasta<br />
markkinoinnista, vaan myös<br />
kurssien vedättämisestä ja siten<br />
rikollisesta huijauksesta.<br />
marraskuu <strong>2007</strong> tietokoNe 37
■ ■ ■ t i e t o t u r v a<br />
■ tauStat<br />
Yhdysvallat yhä kärjessä<br />
Aluksi roskapostia lähetettiin lähinnä<br />
huonosti suojattujen sähköpostipalvelinten<br />
kautta. Ne mahdollistivat<br />
viestien releoinnin ulkopuolisilta<br />
lähettäjiltä.<br />
Palvelimia torjuttiin mustien<br />
listojen avulla, jolloin roskaajat<br />
siirtyivät uuteen tekniikkaan: lähetyspalvelua<br />
alettiin ostaa bottiverkkojen<br />
ylläpitäjiltä.<br />
Englantilaisen tietoturvayhtiö<br />
Sophoksen mukaan kesällä 2005<br />
eniten roskapostia lähetettiin Yhdysvalloista<br />
(26,4 %). Sen kannoilla<br />
tulivat Etelä-Korea, Ranska,<br />
Brasilia ja Kanada.<br />
Kaksi vuotta myöhemmin Yhdys-<br />
”kohta se loppuu”<br />
Vuoden 2003 jälkeen myös viranomaisten<br />
oli pakko ryhtyä<br />
toimenpiteisiin. Suomessa roskapostitus<br />
oli ollut laitonta jo<br />
pitkään, mutta syksyllä 2004 voimaan<br />
tullut sähköisen viestinnän<br />
tietosuojalaki selkeytti tietosuoja-<br />
ja vastuukysymyksiä.<br />
Joulukuussa 2005 liikenne- ja<br />
viestintäministeri Susanna Huovinen<br />
kehui, miten roskapostin<br />
määrä oli saatu laskemaan<br />
80 prosentista kolmannekseen:<br />
”Roskapostin määrän väheneminen<br />
on osoitus siitä, että<br />
määrätietoisin toimin kyetään<br />
vaikuttamaan Internetin mukanaan<br />
tuomiin lieveilmiöihin”.<br />
Ministeriön laskelmat olivat<br />
virheellisiä ja ilmeisen tarkoitushakuisia.<br />
Mutta ovat muutkin sortuneet<br />
■ ratkaiSut<br />
38 tietokoNe marraskuu <strong>2007</strong><br />
vallat oli yhä ykkössijalla (28,4 %)<br />
ja Korea kakkosena. Kiina (4,9 %)<br />
ja Venäjä (4,4 %) olivat kiilanneet<br />
Brasilian edelle.<br />
Luvut kertovat lähinnä kotikäyttäjien<br />
ja nettiyhteyksien määrästä.<br />
Vallatut kotikoneet toimivat omistajan<br />
tietämättä roskapostin levitysasemina.<br />
Tämä ei lupaa hyvää tulevaisuutta<br />
ajatellen. Kiina, Venäjä ja<br />
Brasilia kehittyvät nopeasti, joten<br />
lähivuosina nettiin tulee satoja<br />
miljoonia uusia, täysin kokemattomia<br />
käyttäjiä. He ovat helppoja<br />
saaliita huijareille ja alttiita tilaamaan<br />
roskapostilla mainostettuja<br />
turhaan optimismiin. Bill Gates<br />
arveli Davosin talouskokouksessa<br />
vuoden 2004 alussa, että roskapostiongelma<br />
poistuu kahden<br />
vuoden kuluessa. Ironista kyllä,<br />
juuri kahden vuoden kuluttua<br />
postin määrä kasvoi entisestään.<br />
Toisaalta netti ei ole myöskään<br />
romahtanut roskapostin<br />
vuoksi, vaikka senkin piti joidenkin<br />
ennusteiden mukaan<br />
tapahtua viime vuonna.<br />
Roskaposti on kuin liikenneruuhkat:<br />
kaikki inhoavat<br />
niitä, mutta jonottaminen hyväksytään,<br />
koska vaihtoehtoiset<br />
liikkumistavat ovat vielä hankalampia.<br />
Aina löytyy asiakas<br />
Toisin kuin viruksia, roskaposteja<br />
ei lähetetä kiusan vuoksi,<br />
vaan niiden tarkoituksena on<br />
Domainkeys varmentaa lähettäjän<br />
Roskapostisuodatuksen perimmäinen<br />
ongelma on siinä, että lähettäjäkentän<br />
tietoon ei voi luottaa.<br />
Roskaajat käyttävät keksittyjä nimiä<br />
ja bottiverkkojen kautta vaihtuvia iposoitteita,<br />
mikä estää tehokkaiden<br />
sulkulistojen kehittämisen.<br />
Domainkeys (DKIM) on Yahoon<br />
kehittämä tekniikka (antispam.<br />
yahoo.com/domainkeys), joka varmistaa<br />
sähköpostin lähettäjätiedon<br />
aitouden.Tätä varten sähköpostipalvelimelle<br />
luodaan salaustekniikassa<br />
käytetty avainpari, jonka julkinen<br />
osa tallennetaan dns-nimipalveluun<br />
ja yksityinen osa palvelimelle.<br />
Sähköpostia lähettäessään pal-<br />
velin lisää viestin alkuun sisällöstä<br />
lasketun tunnisteen ja allekirjoittaa<br />
sen digitaalisesti. Vastaanottava<br />
palvelin (tai sähköpostin lukuohjelma)<br />
tarkistaa allekirjoituksen<br />
aitouden from-kentän osoittaman<br />
domain-nimen julkisella avaimella,<br />
joka haetaan dns-nimipalvelusta.<br />
Jos tarkistus täsmää,lähettäjätieto<br />
on aito. Sivutuotteena varmistuu<br />
viestin eheys, eli että sisältö ei ole<br />
muuttunut matkalla. Roskapostisuodatus<br />
tehdään vasta tämän jälkeen.<br />
Jos tieto ei täsmää, viesti on väärennös<br />
ja voidaan poistaa saman tien.<br />
DKIM-tekniikka tehoaisi myös<br />
tiedonkalasteluun, sillä se estäisi<br />
tuotteita. Lisäksi heidän koneensa<br />
on helppo vallata bottiverkkojen<br />
käyttöön.<br />
Myös yrityskoneita vallataan<br />
haittaohjelmien avulla. Syksyllä<br />
<strong>2007</strong> paljastui, että lääkeyhtiö<br />
Pfizerin verkosta oli kaapattu <strong>13</strong>8<br />
työasemaa yhtiön oman Viagralääkkeen<br />
mainostamiseen!<br />
Suomessa tilanne on hyvä,<br />
sillä saastuneita kotikoneita on<br />
suhteellisen vähän. Lisäksi operaattorien<br />
soveltama esto, joka<br />
sallii kotikäyttäjien lähettää postia<br />
vain oman operaattorin palvelimen<br />
kautta, on osoittautunut<br />
tehokkaaksi.<br />
roskapostittajat häiriköivät myös<br />
netin keskustelufoorumeita ja blogien<br />
palautesivuja. Mainosviestejä voidaan<br />
torjua niin sanotuilla CAptCHA-testillä,<br />
joka on ihmiselle helppo mutta koneelle<br />
vaikea. kuvan sivulla kirjoituksen ehtona<br />
on yksinkertainen laskutehtävä, jonka<br />
vain suomea ymmärtävä ihminen osaa<br />
ratkaista.<br />
lähettämästä väärennettyjä sähköposteja<br />
esimerkiksi pankkien<br />
nimissä. Lokakuussa <strong>2007</strong> Paypal<br />
ja Ebay ilmoittivat Yahoon ohella<br />
ottavansa DKIMin käyttöön.<br />
Yksinkertaisempi SPF-tekniikka<br />
(Sender Policy Framework) lisää<br />
domain-osoitteen dns-tietoihin listan<br />
koneista, jotka saavat lähettää<br />
sähköpostia kyseisen domainin nimissä.<br />
Vastaanottaja voi tarkistaa,<br />
että ilmoitettu domain-tieto todella<br />
löytyy dns-palvelusta.<br />
postimaksu sähköpostille?<br />
Vaihtoehtoinen keino roskapostin<br />
kukistamiseen olisi veloittaa pie-<br />
lisätä myyntiä.<br />
Tilanne kertoo mainostajien<br />
epätoivosta. Huomatuksi<br />
tuleminen on niin vaikeaa ja<br />
kallista, että markkinoijat ovat<br />
valmiita turvautumaan jopa<br />
laittomiin keinoihin saadakseen<br />
viestinsä perille.<br />
Roskapostimarkkinointi toimii,<br />
sillä aina löytyy ihmisiä,<br />
jotka haluavat tilata huomaamattomasti<br />
Viagraa tai laihdutus-<br />
ja mielialalääkkeitä. Koska<br />
mainosten lähetyskustannukset<br />
ovat olemattomat, jo muutama<br />
tilaus riittää tekemään markkinoinnista<br />
kannattavaa.<br />
Joulukuussa 2006 Harvardin<br />
yliopistossa julkaistiin tutkimus,<br />
jossa seurattiin yli 400 osakevedätyksen<br />
vaikutusta. Lopputulos<br />
oli, että jos osti heti kyseistä osaketta<br />
ja myi seuraavana päivänä,<br />
ehti tehdä keskimäärin kuuden<br />
prosentin voiton.<br />
Roskapostista päästään eroon<br />
ni summa jokaisesta lähetetystä<br />
viestistä. Olisiko 10 senttiä liikaa?<br />
Entä viisi? Tai edes yksi sentti?<br />
Silläkin hinnalla miljoonan roskapostin<br />
lähettäminen tulisi maksamaan<br />
10 000 euroa. Se palauttaisi<br />
sähköpostin samalle viivalle muiden<br />
markkinointikanavien kanssa<br />
ja lopettaisi järjettömät massapostitukset.<br />
Valitettavasti maksua ei ole<br />
helppo periä, koska mitään laskutustekniikkaa<br />
ei ole. Lisäksi roskapostit<br />
lähetetään usein vieraan<br />
koneen kautta, jolloin laskun maksajaksi<br />
joutuisi syytön kotikäyttäjä<br />
eikä varsinainen lähettäjä.
oppivat niin sanotut bayesian-suodattimet tehoavat kohtalaisen hyvin roskapostiin.<br />
käytön myötä ne oppivat erottamaan yhä paremmin, mikä on roskaa ja<br />
mikä asiaa.<br />
vasta sitten, kun laittoman<br />
markkinoinnin riski jää ylittää<br />
siitä saatavan taloudellisen hyödyn<br />
arvon. Kaikesta päätellen<br />
tuo aika on vielä kaukana.<br />
■ tekniikka<br />
roskaajien uudet konstit<br />
Aikoinaan roskapostit oli helppo<br />
tunnistaa yksinkertaisten avainsanojen<br />
(get rich, money, $$$<br />
jne.) perusteella. Suodattimien<br />
kehittyminen on pakottanut ros-<br />
Henkilökohtaiset tiedot<br />
Otsikkoon lisätään vastaanottajan etunimi, jolloin<br />
näyttää kuin viesti olisi tarkoitettu juuri hänelle,<br />
ja lähettäjä-kenttään saatetaan väärentää<br />
jokin samalta kuulostava nimi. Otsikossa voi<br />
myös esiintyä satunnaisesti valittuja suomenkielisiä<br />
sanoja, joten roskaviestiä ei voi enää<br />
tunnistaa vieraskielisen otsikon perusteella.<br />
pdf-tiedostot<br />
Pdf-tiedostoliitteet läpäisevät sekä virustorjunnan<br />
että roskapostisuodatuksen helposti.<br />
Mainostajan kannalta pdf-tiedostoissa on<br />
omat ongelmansa: ne kasvattavat viestin<br />
kokoa ja mainos näkyy vain, jos vastaanottaja<br />
avaa pdf-tiedostoliitteen.<br />
Lait eivät tehoa<br />
Riskiä on pyritty lisäämään<br />
lakeja kiristämällä. Yhdysvalloissa<br />
tuli vuoden 2004 alussa<br />
voimaan niin sanottu can-spam<br />
kapostittajat keksimään uusia<br />
keinoja torjunnan huijaamiseen.<br />
Kilpajuoksu mainostajien ja suodattajien<br />
välillä saa jatkuvasti<br />
uusia muotoja.<br />
-laki, jonka piti hillitä ongelmaa.<br />
Laki ei kieltänyt sähköpostimainontaa,<br />
mutta asetti sille<br />
pelisäännöt: lähettäjätietoa ei<br />
saanut väärentää ja viestissä tuli<br />
olla linkki, josta markkinoinnin<br />
saa lopetettua.<br />
Can-spamin jälkeen aktiivisia<br />
roskapostittajia on saatu<br />
kiinni ja rankaistu.<br />
Ensimmäinen tuomittu<br />
oli 30-vuotias Daniel J.<br />
Lin, joka sai syyskuussa<br />
2006 kolme vuotta<br />
vankeutta laihdutuslääkkeiden<br />
ja Viagran mainostamisesta vallattujen<br />
yrityskoneiden kautta.<br />
Tämän vuoden lokakuussa<br />
kaksi pornospämmiä lähettänyttä<br />
miestä sai Arizonassa yli<br />
viiden vuoden vankeustuomiot.<br />
Myös Euroopassa ja Australiassa<br />
Mainos kuvana<br />
Vuonna 2004 roskapostittajat alkoivat<br />
lähettää mainoksia pelkkänä<br />
grafiikkana, joten postisuodattimilla<br />
ei ole mitään, mihin tarttua<br />
viestejä arvioidessaan.<br />
kirjoitusvihreet<br />
Suodattimia hämätään kirjoittamalla<br />
sanoja tarkoituksella väärin. Ihminen<br />
hahmottaa sanat ja ymmärtää<br />
viestin virheistä huolimatta, mutta<br />
suodatin ei tunnista väärin kirjoitettuja<br />
sanoja. Uutisia mainoksiin<br />
Uutisista poimittu otsikkokenttä houkuttaa vastaanottajan<br />
avaamaan viestin. Satunnaiset englanninkielen<br />
sanat tai uutisesta kopioitu teksti<br />
pyrkivät hämäämään suodatinta niin, että mainos<br />
näyttää tavalliselta sähköpostilta.<br />
Mainos<br />
äänitiedostona<br />
Uusin keksintö<br />
on piilottaa<br />
mainosviesti<br />
mp3-tiedostoon.<br />
Puolen minuutin<br />
mainos mahtuu<br />
äärimmilleen<br />
pakattuna 57 kilotavuntiedostoliitteeseen,<br />
mutta<br />
äänenlaatu jää<br />
heikoksi.<br />
r o s k a p o s t i t ä n ä ä n ■ ■ ■<br />
Aikaleima tulevaisuudesta<br />
Jotkut sähköpostiohjelmat lajittelevat<br />
saapuneet viestit niiden lähetysaikakentän<br />
perusteella. Merkitsemällä ajan<br />
tulevaisuuteen lähettäjä varmistaa, että<br />
hänen viestinsä säilyy näkyvissä saapuneiden<br />
listalla ensimmäisenä.<br />
suomenkieliset roskapostit<br />
ovat harvinaisia. Yrityksille<br />
saa mainostaa – laki suojaa<br />
vain yksityishenkilöitä<br />
koneellisesti lähetetyiltä<br />
mainosviesteiltä.<br />
marraskuu <strong>2007</strong> tietokoNe 39
■ ■ ■ t i e t o t u r v a<br />
roskaajia on rankaistu vankeudella<br />
ja miljoonakorvauksilla.<br />
Uusia yrittäjiä ilmaantuu<br />
kuitenkin jatkuvasti, sillä riski<br />
on pieni ja voitot suuria. Daniel<br />
■ teStattua<br />
LABS<br />
roskapostia vuodesta toiseen<br />
Seurasimme roskapostin määrän<br />
kehittymistä osoitteilla, jotka ovat<br />
olleet käytössä yli 10 vuoden ajan.<br />
Testejä varten luotiin myös tilapäisiä<br />
osoitteita, jotka mainittiin vain<br />
yhdellä www-sivulla. Näin pyrimme<br />
selvittämään, miten nopeasti uudet<br />
osoitteet leviävät roskaajille.<br />
Kaikki tilastot laskettiin suodattamattomista<br />
viesteistä. Koska<br />
osoitteita oli vain muutamia, tuloksia<br />
ei voida yleistää. Havainnot<br />
täsmäävät kuitenkin hyvin yleiseen<br />
roskaviestien määrä<br />
1800<br />
1600<br />
1400<br />
1200<br />
1000<br />
800<br />
600<br />
400<br />
200<br />
40 tietokoNe marraskuu <strong>2007</strong><br />
käsitykseen roskapostin määrän<br />
muuttumisesta.<br />
Yleinen havainto oli, että mitä<br />
vanhempi osoite, sitä enemmän<br />
siihen tuli roskapostia. Roskaajat<br />
keräävät osoiterekisterinsä wwwsivuilla<br />
mainituista osoitteista.<br />
Vanha osoite on todennäköisesti<br />
ehtinyt päätyä usean roskaajan<br />
osoiterekisteriin.<br />
Myös news-alueelle kirjoittaminen<br />
omalla sähköpostilla on varma<br />
keino päätyä roskaajien listalle.<br />
0<br />
1/2005 7/2005 1/2006 7/2006 1/<strong>2007</strong> 7/<strong>2007</strong><br />
HAAMUosoitekiN keLpAA<br />
Kuinka nopeasti www-sivulle laitettu<br />
osoite päätyy roskapostittajille?<br />
Onko osoitteen poistamisesta<br />
sivulta mitään hyötyä? Tätä<br />
testattiin laittamalla www-sivulle<br />
vuoden 2005 tammikuun alussa<br />
kaksi sähköpostiosoitetta.<br />
Roskapostittajat löysivät<br />
osoitteet lähes välittömästi – jo<br />
saman kuun aikana molempiin<br />
osoitteisiin tuli seitsemän roskapostia.<br />
Sen jälkeen määrä alkoi<br />
kasvaa tasaisesti, kunnes 2005<br />
joulukuussa roskaa tuli jo lähes<br />
100 viestin kuukausivauhdilla.<br />
Tällöin toinen osoite poistettiin<br />
sivulta (nuoli kuvassa). Poistettu<br />
osoite sai edelleen roskapostia,<br />
mutta ero sivulle jätettyyn osoitteeseen<br />
alkoi hiljalleen kasvaa.<br />
Mielenkiintoista kyllä, vielä lähes<br />
pari vuotta myöhemmin poistettu<br />
kalasteluviestien määrä<br />
100<br />
90<br />
80<br />
70<br />
60<br />
50<br />
40<br />
30<br />
20<br />
10<br />
0<br />
4/2006 10/2006 4/<strong>2007</strong><br />
Linin saama hyöty oli 350 000<br />
dollaria, mutta menestyneimmät<br />
roskaajat ovat ansainneet<br />
miljoonia.<br />
Roskapostitus näyttää muut-<br />
osoite sai noin 50 – 70 prosenttia<br />
poistamattoman osoitteen<br />
roskapostimäärästä.<br />
Tulos osoittaa, ettei edes<br />
osoitteen poistolla ole suurta vaikutusta.<br />
Kun sähköpostiosoite on<br />
kerran päätynyt roskapostittajille,<br />
peli on menetetty.<br />
Toisella kokeella tutkittiin, löytyvätkö<br />
osoitteet nopeammin, jos<br />
ne ovat mailto-linkkinä, ja onko<br />
eroa osoitteen sijoittamisessa<br />
pää- tai alasivulle. Mailto-linkin<br />
osoitteet levisivät hieman nopeammin,<br />
mutta ero tasoittui aikaa<br />
myöten. Pää- ja alasivun osoitteilla<br />
ei ollut merkittävää eroa.<br />
Osa mainoksista lähetetään<br />
täysin sokeasti. Varsinkin sales@<br />
domain.fi- ja info@domain.fi<br />
-tyyppisiin osoitteisiin tuli päivittäin<br />
kymmeniä viestejä, vaikkei<br />
osoitteita edes ollut olemassa.<br />
tuvan yhä ammattimaisemmaksi.<br />
Vastaanottajia pommitetaan<br />
yhä uudelleen ja uudelleen jopa<br />
aivan samoilla viesteillä. Postituskampanjat<br />
voivat olla jopa yli<br />
roskaviestien määrä<br />
6000<br />
5000<br />
4000<br />
3000<br />
2000<br />
1000<br />
0<br />
7/2004 1/2005 7/2005 1/2006 7/2006 1/<strong>2007</strong> 7/<strong>2007</strong> 0<br />
9<br />
8<br />
7<br />
6<br />
5<br />
4<br />
3<br />
2<br />
1<br />
roskAt pieNeNeVÄt<br />
Roskapostin määrää (kaavion<br />
pylväät) seurattiin kuukausitasolla<br />
kesästä 2004 alkaen. Roskaa<br />
tuli noin 2000 viestiä kuukaudessa.<br />
Jostain syystä roskapostin<br />
määrä lähes kaksinkertaistui<br />
syksyllä 2006 ja jäi pysyvästi<br />
aiempaa korkeammalle tasolle.<br />
Keskimääräisen roskapostiviestin<br />
kokoa (kaavion viiva)<br />
seurattiin maaliskuusta 2005<br />
alkaen. Vuoden 2006 aikana<br />
koko yli kaksinkertaistui, kun ku-<br />
poistoLiNkki AVAA HANAt<br />
Roskapostin vas- 900<br />
taisissa ohjeissa 800<br />
muistutetaan, et- 700<br />
tei viestin lopussa 600<br />
olevaa unsubscri-<br />
500<br />
be-poistolinkkiä<br />
400<br />
kannata koskaan<br />
300<br />
painaa. Joskus<br />
200<br />
linkki ei edes toi-<br />
100<br />
mi, se on mukana<br />
0<br />
vain can-spamlainvaatimuksesta.<br />
Mutta jos linkki toimii, se kertoo<br />
roskaajalle, että tämä osoite<br />
on aktiivisessa käytössä.<br />
Asiaa testattiin painamalla<br />
tammikuun 2006 alussa kahdeksan<br />
eri roskapostin poistolinkkiä<br />
ja ilmoittamalla niille aiemmin<br />
käyttämätön sähköpostiosoite.<br />
Ensimmäinen roskaposti tuli viiden<br />
vuorokauden kuluttua. Puoli<br />
roskaviestien määrä<br />
kALAsteLU VÄHeNee?<br />
Kalasteluviestien määrää seurattiin<br />
roskapostista erillään. Viestien vähäisen<br />
määrän vuoksi tulokset ovat enintään<br />
suuntaa-antavia. Kesällä <strong>2007</strong><br />
kalastelua oli poikkeuksellisen vähän.<br />
Syyskuun korkea pylväs on seurausta<br />
vuoden mittaisia.<br />
Käyttäjien on syytä tottua<br />
siihen, että liikenneruuhkien<br />
tavoin roskaposti on tullut jäädäkseen.<br />
tk<br />
roskaviestin keskikoko, kt<br />
vatiedostoihin perustuvat viestit<br />
yleistyivät. Syksyllä koko kääntyi<br />
laskuun. Ajoittaisista heilahduksista<br />
huolimatta keskikoko on<br />
edelleen pienentynyt vuoden<br />
<strong>2007</strong> aikana.<br />
Roskapostista kertyy valtavasti<br />
turhaa liikennettä. Viisi tuhatta<br />
viestiä kuukaudessa, joiden keskikoko<br />
on viisi kilotavua, tuottavat<br />
vuodessa 300 megatavua liikennettä.<br />
Jos organisaatiossa on<br />
100 työntekijää, roskan määrä<br />
vuositasolla yltää 30 gigatavuun.<br />
1/2006 7/2006 1/<strong>2007</strong> 7/<strong>2007</strong><br />
vuotta myöhemmin roskan määrä<br />
räjähti kasvuun ja vajaat kaksi<br />
vuotta myöhemmin osoitteeseen<br />
tuli jo lähes 1000 roskapostia<br />
kuukaudessa.<br />
Selvittämättä jäi, mikä kahdeksasta<br />
poistopyynnöstä oli<br />
myynyt osoitteen eteenpäin<br />
roskaajille – vai olivatko kaikki<br />
tehneet niin.<br />
yhdestä ainoasta postituksesta, jossa<br />
sama viesti saapui muutaman tunnin<br />
aikana peräti 58 kopiona (tumma osa).<br />
Jos se jätetään pois laskuista havaitaan,<br />
että kalastelu on ainakin toistaiseksi hiljentynyt.<br />
Ehkä selaimen phishing-estot<br />
ovat alkaneet vaikuttaa?
■ ■ ■ t e k n i i k k a<br />
TekSTi: SAMULi koTiLAinen • kUVAT: TiMo SiMPAnen<br />
Kannettavat<br />
Paljonko kannattaisi maksaa<br />
kannettavasta tietokoneesta?<br />
Riittäisikö jopa<br />
500–600 euron halpamalli? Vai<br />
pitäisikö investoida 1 500 euroa<br />
huippumalliin?<br />
Moni ostaja pohtii kuumeisesti<br />
näitä kysymyksiä. Mainoksista<br />
voi päätellä selvimpiä komponenttieroja,<br />
mutta kaikkein<br />
tärkeimmät ja syvemmät erot<br />
jäävät usein hämärän peittoon.<br />
Tutkimme, mitä kannettavien<br />
kannen alta löytyy, ja mitkä ovat<br />
ne osittain piilevät ominaisuu-<br />
42 TieTokone marraskuu <strong>2007</strong><br />
det, jotka tuntuvat hintalapussa.<br />
Kannettavat koneet voidaan<br />
ryhmitellä tiettyihin perusluokkiin,<br />
jotka kertovat paljon<br />
niiden rakenteesta ja ominaisuuksista.<br />
Näiden luokkien<br />
ymmärtäminen helpottaa selvästi<br />
koneen hankintaa. Ehkä<br />
kaikkein selvimmin tämä näkyy<br />
kalliissa yritysmikroissa. Mikä<br />
ihme niissä maksaa?<br />
Rakenne ratkaisee<br />
Yrityskäyttöön tarkoitetut kannettavat<br />
voidaan jakaa karkeasti<br />
hintalappua<br />
syvemmältä<br />
Kaupoista löytyy kannettavia reilusti alle tuhannella eurolla,<br />
kun samaan aikaan yrityksille myydään paljon tuplahintaisia koneita.<br />
Toisaalta kotien multimediakannettava voi maksaa yhtä paljon.<br />
Mitkä tekijät tarkkaan ottaen vaikuttavat kannettavien hintoihin?<br />
neljään luokkaan. On edullisia<br />
yritysmikroja, jotka ovat halpojen<br />
kotikoneiden hinnoissa. Sitten<br />
on pieniä ja ultrakevyitä koneita<br />
matkatyöläiselle, ja toisaalta<br />
hurjan tehokkaita kannettavia<br />
vaikkapa insinöörille tai graafiselle<br />
suunnittelijalle. Väliin jää se<br />
kaikkein tutuin ja silti kaikkein<br />
mystisin kone, vajaan kahden ja<br />
puolen kilon painoinen paremman<br />
luokan yrityskannettava.<br />
Tähän premium-luokkaan<br />
kuuluvat esimerkiksi Lenovon<br />
T-sarjan Thinkpadit, HP:n<br />
nc-sarjan Compaqit sekä monia<br />
Dellin Latitude- ja Fujitsu<br />
Siemensin Lifebook-koneita.<br />
Koneet ovat monesti satoja euroja<br />
kalliimpia kuin samoilla<br />
komponenteilla varustetut kotimikrot.<br />
Syy löytyy kahdesta<br />
tekijästä, elinkaariajattelusta ja<br />
koneen rakenteesta.<br />
Toisin kuin kotikoneet, yrityskoneita<br />
kannetaan ja kolhitaan<br />
päivittäin. Samalla ne<br />
ovat usein työntekijän tärkein<br />
työkalu, ja sisältävät yrityksen<br />
kannalta hyvin tärkeää tietoa.
Huippuluokan yritysmikroissa<br />
on siksi rakenteellisesti huomioitu<br />
yleisimmät tavat, joilla<br />
tietokone hajoaa.<br />
Kannettavia kolhitaan ja<br />
niitä siirrellään kulmista kiinni<br />
pitäen. Jatkuvassa rasituksessa<br />
näyttö ja emolevy saattavat haljeta.<br />
Siksi runko, kansi ja näytön<br />
ympäristö on tuettu jämäköillä<br />
alumiini- tai magnesium-rakenteilla.<br />
Kotikoneiden hatarien<br />
kansien sijaan yrityskoneissa<br />
kansi lukittuu jämäkästi pohjan<br />
ympärille. Usein myös koneiden<br />
kannet ovat kestävää ja naarmuuntumatonta<br />
metalliseosta.<br />
Yritysmikro kestää havereita<br />
Toinen yleinen hajoamistapa on<br />
se, että kone putoaa. Kiintolevyn<br />
lukupää osuu levyn pintaan<br />
kiinni, jolloin datalle voi<br />
yleensä heittää hyvästit. Kallii-<br />
siin yritysmikroihin on lisätty<br />
kiihtyvyysanturi, joka huomaa<br />
putoamisen. Kiintolevyn lukupää<br />
siirretään nopeasti pois levyn<br />
pinnalta ennen rysähdystä,<br />
ja data pelastuu.<br />
Kolmas tyypillinen koneen<br />
tuho on näppäimistölle kaatunut<br />
kahvikuppi tai juomalasi.<br />
Yrityskoneissa näppäimistöt on<br />
suunniteltu niin, ettei vesi pääse<br />
helposti koneen sisään.<br />
Kun tukevuuteen lisätään se,<br />
että kalliimpien yrityskoneiden<br />
paino on yleensä alle 2,5 kiloa,<br />
on helppo nähdä, miksi kone on<br />
selvästi peruskonetta kalliimpi.<br />
Sama yhdistelmä selittää, miksei<br />
yritysten matkakoneisiin mahdu<br />
kaikkia kotikoneista tuttuja<br />
lisäominaisuuksia ja -laitteita.<br />
m i k ä k a n n e t t a v a s s a m a k s a a ? ■ ■ ■<br />
kalleimmat kotikannettavat paljastuvat monesti vain liitäntöjä vilkaisemalla.<br />
Multimediamalleista löytyy esimerkiksi hdmi-liitäntä viihdekeskuksiin tai e-sataliitäntä<br />
lisäkiintolevyille.<br />
Yrityskoneista löytyy kattavasti<br />
tietoturvan ja hallinnan<br />
ominaisuuksia. Esimerkiksi<br />
kiintolevyn sisällön voi yleensä<br />
salata. Akkukestoa pidennetään<br />
sensoreilla, jotka himmentävät<br />
näyttöä tarvittaessa.<br />
elinkaari säästää tai tuhlaa<br />
Yritysmikrojen hintaan ja ominaisuuksiin<br />
vaikuttaa myös<br />
elinkaari. Kotikoneissa tietyn<br />
mallin elinikä on yleensä vain<br />
kolmisen kuukautta. Sitten<br />
myyntiin tulee uusi malli erilaisilla<br />
piirisarjoilla ja komponenteilla.<br />
Yrityksissä tällainen ei käy<br />
päinsä. Koneiden säätäminen ja<br />
yrityksen tarvitsemien ohjelmien<br />
ja asetusten virittäminen on<br />
valtavan työlästä. Siksi koneisiin<br />
KaNNETTavIa mONEEN hINTaaN<br />
Malli ja valmistaja hP Compaq 8510p hP Pavilion dv9000 Fujitsu Siemens Fujitsu Siemens<br />
Amilo Li 1718 Amilo Xi 2528<br />
hinta noin 2100 € noin 1000 € noin 750 € noin <strong>13</strong>50 €<br />
näytön koko 15,4 tuumaa 17 tuumaa 15,4 tuumaa 17 tuumaa<br />
näytön tarkkuus 1680 x 1050 (matta) 1440 x 900 (kiiltävä) 1280 x 800 (kiiltävä) 1440 x 900 (kiiltävä)<br />
Paino (mitattu) 2,8 kg 3,5 kg 2,7 kg 3,7 kg<br />
Prosessori Intel Core 2 Duo T7700 amD Turion X2 TL-56 Intel Core 2 Duo T2450 Intel Core 2 Duo T7500<br />
(2,4 Ghz) (1,8 Ghz) (2,0 Ghz) (2,2 Ghz)<br />
Muisti 2 Gt 2 Gt 2 Gt 2 Gt<br />
näytönohjain ati mobility Radeon Nvidia Geforce 8400m ati Radeon Xpress 200m Nvidia Geforce 8600m<br />
hD 2600 (256 mt) GS (256 mt) GS (256 mt)<br />
kiintolevy 160 Gt 2 x 120 Gt 120 Gt 2 x 160 Gt<br />
Windows-versio vista Business vista home Premium vista home Premium vista home Premium<br />
erikoista magnesiumkuori, telakointiliitin, Lightscribe (dvd-levyjen eti- Todella vähän liitäntöjä Kaukosäädin, e-satakiintolevysuojaus,<br />
turvapiiri ketin tulostus polttaessa), laajennuspaikka,<br />
tuplattu kiintolevy tuplattu kiintolevy<br />
Muuta Sormenjälkilukija, gigabitin Sormenjälkilukija, altec Lansing - Silent mode, hdmi-liitin, weblähiverkkoyhteys,<br />
ohjaintappi, -äänentoisto, hdmi-liitin, kamera, numeronäppäimistö,<br />
hdmi-liitin, muistikortinlukija tuplakuulokeliitäntä, web- muistikortinlukija<br />
kamera, numeronäppäimistö,<br />
muistikorttilukija<br />
ohjelmat Tietoturva ja bisnes, microsoft Works, Skype, microsoft Office (kokeilu- microsoft Works<br />
kertakirjautuminen Yahoo, Google versio), microsoft Works<br />
Vistan teholukema 4,6 (kiintolevy) 3,6 (grafiikka) 2,6 (grafiikka) 4,8 (muisti)<br />
Suoritin 5,3 4,7 4,7 5,1<br />
Muisti 4,8 5,9 4,2 4,8<br />
Grafiikka 5,9 3,6 2,6 4,9<br />
Peligrafiikka 5,0 4,1 3,0 5,2<br />
ensisijainen kiintolevy 4,6 4,6 4,8 4,9<br />
Liitännät<br />
Usb 4 3 4 3<br />
Firewire 1 1 - 1<br />
hdmi 1 1 - 1<br />
Bluetooth 1 1 - 1<br />
Pc-card 1 1 - -<br />
Muistikortinlukija 1 1 - 1<br />
S-video - 1 - 1<br />
kauko-ohjainväylä - 1 - 1<br />
e-sata-lisäkiintolevy - - - 1<br />
Lisälaiteväylä telakka lisälaitteet - -<br />
kannettavien<br />
tietokoneiden<br />
perusluokat<br />
YRITYSKONEET<br />
edULLinen YRiTYSkone<br />
edullinen työkalu<br />
yritysominaisuuksilla<br />
✓ hinta noin 900–<strong>13</strong>00 €<br />
✓ paino noin 2,8 kg<br />
✓ melko kestävä rakenne<br />
✓ näyttö 14–15 tuumaa (matta)<br />
✓ yrityssovellukset ja<br />
tietoturvaominaisuudet<br />
✓ elinkaari 3–12 kk<br />
PiTkän eLinkAARen<br />
PReMiUM-YRiTYSkone<br />
kallein, hienoin ja kestävin<br />
työkalu yrityskäyttöön<br />
✓ hinta noin 1 500–2 200 €<br />
✓ paino noin 2,3 kg<br />
✓ erittäin kestävä rakenne<br />
✓ näyttö 14–15 tuumaa (matta)<br />
✓ yrityssovellukset ja<br />
tietoturvaominaisuudet<br />
✓ elinkaari 15–18 kk<br />
ULTRAkeVYT YRiTYSkone<br />
kevyin ja pienin työkalu<br />
matkatyöläiselle<br />
✓ hinta noin 1 000–2 500 €<br />
✓ paino noin 1,7 kg<br />
✓ melko kestävä rakenne<br />
✓ näyttö 10–12 tuumaa (matta)<br />
✓ elinkaari 15–18 kk<br />
KOTIKONEET<br />
edULLiSin koTikone<br />
kaikkein edullisin<br />
kannettava tietokone<br />
✓ hinta noin 500–800 euroa<br />
✓ paino noin 2,8 kg<br />
✓ edulliset materiaalt ja<br />
komponentit<br />
✓ näyttö 15,4 tuumaa (kiiltävä)<br />
✓ elinkaari 2–3 kk<br />
PeRUSkone MULTiMediAoMinAiSUUkSiLLA<br />
pelaamiseen ja<br />
viihdekäyttöön pystyvä<br />
kotikone<br />
✓ hinta noin 800–2 000 €<br />
✓ paino noin 2,8 kg<br />
✓ tyylikäs ulkonäkö<br />
✓ melko tehokkaat komponentit<br />
✓ näyttö 15–17 tuumaa (kiiltävä)<br />
✓ elinkaari 3 kk<br />
"RAAhATTAVA" Viihdekone<br />
suurin ja näyttävin kotikone<br />
viihdekäyttöön<br />
✓ hinta noin 1 000–2 000 €<br />
✓ paino noin 3–4 kg<br />
✓ näyttö 17–20 tuumaa (kiiltävä)<br />
✓ näyttävä ulkonäkö<br />
✓ tehokkaat komponentit,<br />
hyvä varustelu<br />
✓ elinkaari 3 kk<br />
marraskuu <strong>2007</strong> TieTokone 43<br />
Î
■ ■ ■ t e k n i i k k a<br />
tiputetaan valmiiksi viritetty levykuva.<br />
Jos konemalli muuttuu<br />
liikaa, eivät levykuvat toimi, ja<br />
koko konsepti romuttuu.<br />
Kalliit yrityskoneet ovat niin<br />
sanottuja pitkän elinkaaren<br />
malleja. Samaa konetta, jolle<br />
taataan levykuvan yhteensopivuus,<br />
saa valmistajalta ainakin<br />
15–18 kuukauden ajan. Vaihdokset<br />
tehdään hallitusti. Lisälaitteet,<br />
kuten telakat tai varaakut,<br />
saattavat sopia koneisiin<br />
vuosikausien ajan.<br />
Käytännössä tämä kaikki<br />
merkitsee sitä, että kalliimmat<br />
yrityskoneet ovat tekniikassa<br />
aina hieman jäljessä kotikoneita.<br />
Harva kalliimpi yrityskone<br />
voittaa koskaan vertailutestejä,<br />
sillä hinnan ja ominaisuuksien<br />
suhde ei ole yhtä hyvä kuin<br />
halvemmissa koneissa. Yrityskäyttäjät<br />
kuitenkin rakastavat<br />
kevyitä, kestäviä, laadukkaita ja<br />
turvallisia työkalujaan.<br />
Mistä sitten joutuu luopumaan,<br />
jos valitsee edullisemman<br />
Ei ole mitään vaaraa sekoittaa hP:n<br />
Compaq 8000 -sarjan kannettavaa<br />
ja Pavilion dv9000 -sarjan konetta,<br />
niin erilaisia ne ovat. Koneet ovat<br />
mainio esimerkki nykypäivän viihdekoneiden<br />
ja yritysmikrojen eroista.<br />
Eniten on eroa materiaaleissa<br />
ja rakenteissa. Pavilion dv9500 on<br />
kiiltäväpintainen kaunotar, päältä<br />
ja sisältä kuvioitu. Koneessa on<br />
altec Lansingin "brändi"-kaiuttimet,<br />
kiiltäväpintainen näyttö, ja<br />
muutenkin Pavilion vaikuttaa<br />
enemmän viihdelaitteelta kuin<br />
perinteiseltä tietokoneelta.<br />
Jämäkkää vai herkkää<br />
hP Compaq 8510p on Pavilionin<br />
täydellinen vastakohta. Tämäkin<br />
kannettava on tyylikäs, mutta hyvin<br />
työkalumaisella tavalla. Kone on rakennettu<br />
kestämään korutonta käyttöä.<br />
Kannet ja näppäimistön edusta<br />
on silattu magnesiumpinnalla, joka<br />
kestää naarmuttamista.<br />
Kone on kaikin puolin jämäkkä.<br />
Kiintolevy on suojattu putoamiselta<br />
ja koneessa on turvapiiri. Yritysverkkokäyttöä<br />
nopeuttaa gigabitin<br />
verkkoliitäntä, ja Compaq on tie-<br />
44 TieTokone marraskuu <strong>2007</strong><br />
Fujitsu-Siemensin 17-tuumaisesta<br />
viihdekannettavasta löytyy mukana<br />
kulkeva kaukosäädin.<br />
luokan yrityskoneen? Samanlaisen<br />
prosessorin, kiintolevyn ja<br />
muut komponentit saa edullisemmissa<br />
malleissa ehkä satoja<br />
euroja edullisemmin.<br />
Hinnan säästämiseksi rakenteissa<br />
on tingitty. Koneet eivät<br />
ole yhtä jämäköitä, eikä niissä<br />
ole kaikkia luotettavuutta tuovia<br />
lisäominaisuuksia. Usein myös<br />
laajennettavuudesta on tingitty,<br />
hP Compaq 8510P ja hP Pavilion Dv9500<br />
Yrityksen tehomylly vs. kodin viihdekaunotar<br />
Magnesiumkuorinen<br />
Compaq<br />
on tehty<br />
raskaaseen<br />
työkäyttöön<br />
sekä rakenteeltaan<br />
että teholtaan.<br />
tysti telakoitava.<br />
Toisin on Pavilionin laita. Kansi<br />
jää suljettaessa raolleen, ja koneen<br />
käsittelyä varoo vaistomaisesti.<br />
Kiiltävät pinnat vaikuttavat herkästi<br />
naarmuuntuvilta. Tästä on tuskin<br />
suurta haittaa, koska 3,5 kilon painoista<br />
ja suurikokoista konetta tuskin<br />
kannellaan paljoa mukana.<br />
Pavilionin suureen pinta-alaan<br />
mahtuu yhtä ja toista. Koneessa<br />
on esimerkiksi kaksi kiintolevyä<br />
ja erillisellä numero-osalla varustettu<br />
näppäimistö. Dvd-asema on<br />
eikä edullisiin yrityskoneisiin<br />
ehkä saa tehokkaampia näytönohjaimia.<br />
Kaikkein kevyimmistä<br />
materiaaleista on myös luovuttu,<br />
eli halvemmissa yrityskoneista<br />
paino nousee 2,3 kilon tienoilta<br />
2,8 kilon tienoille.<br />
halpakone on<br />
säästämisen ihme<br />
Myös kotikoneissa on valtavia<br />
hintaeroja. Edullisimmat koneet<br />
myydään vain 500 euron hintaan,<br />
mutta kalleimmat koneet<br />
maksavat yli 2000 euroa. Missä<br />
on ero?<br />
Kotikoneissa erot muodostuvat<br />
pääosin komponenteista ja<br />
materiaaleista. Jotta kannettavan<br />
tietokoneen hinta voidaan<br />
painaa vain 500 euroon, täytyy<br />
kustannuksia leikata kaikista<br />
mahdollisista kohdista.<br />
Näytöissä käytetään edullisempia<br />
paneeleja, joiden tarkkuus<br />
on 1280 x 800 tai vain<br />
1024 x 786. Prosessoreina ei<br />
voida käyttää Intelin Core 2<br />
17 tuuman näytöllä<br />
varustettu Pavilion<br />
on suuri ja näyttävä<br />
näky. kone on<br />
kaunis, mutta haavoittuva.<br />
Lightscribe-mallia<br />
eli sillä voi tulostaa<br />
levyihin myös kansipuolelle<br />
etiketin.<br />
hauska yksityiskohta<br />
on kaksi kuulokeliitäntää,<br />
joilla kaksi katsojaa<br />
voi kuunnella vaikkapa elokuvan<br />
ääntä yhtä aikaa kuulokkeista.<br />
iso vai tarkka näyttö<br />
Pavilionin 17-tuumainen näyttö on<br />
suuri, mutta ei kokoonsa nähden<br />
kovinkaan tarkka (1440 x 900<br />
pistettä). viihdekäyttöön tarkkuus<br />
riittää toki hyvin. vaikka Compaq<br />
8510p:n näyttö on fyysisesti paljon<br />
pienempi, on tarkkuus 1680<br />
x 1050. Ruudulle mahtuu paljon<br />
tavaraa, ja näyttö soveltuu myös<br />
Duo eikä AMD:n Turion-suorittimia,<br />
sillä niiden hintalaput<br />
liikkuvat 150–350 euron luokassa.<br />
Hitaamman Intel Celeron<br />
M - tai AMD:n Sempron<br />
-prosessorin saa sen sijaan alle<br />
60 eurolla. Samalla tavalla säästetään<br />
muistissa, kiintolevyssä,<br />
dvd-asemissa ja muissakin<br />
komponenteissa.<br />
Halpakoneiden pintamateriaalit<br />
ovat edullista muovia, eivätkä<br />
erityisen näyttäviä. Mobiilitekniikan<br />
kalliimpia ratkaisuja,<br />
kuten kevyempiä materiaaleja<br />
tai pienemmiksi tehtyjä komponentteja,<br />
ei juuri käytetä. Halpakoneet<br />
ovat usein paksumpia<br />
ja suhteessa painavampia kuin<br />
kalliimmat koneet.<br />
Myös näppäimistö ja ohjainlevy<br />
ovat usein edullisempaa<br />
laatua. Liitännöistä on tarjolla<br />
vain välttämättömät, eikä laajennusvaraa<br />
juuri ole. Halpakoneissa<br />
myös ohjelmistotarjontaa<br />
on karsittu. Esimerkiksi<br />
Windows Vista voi olla riisuttu<br />
esimerkiksi suunnittelutyöhön.<br />
Suorituskyvyn puolesta Compaq<br />
on suunnattu tehokkaan työaseman<br />
vaihtoehdoksi esimerkiksi<br />
suunnittelijalle. varsinkin näytönohjain<br />
on hurjan nopea. muutenkin<br />
komponentit ovat kalleinta laatua,<br />
mikä näkyy yli 2 000 euron hinnassa.<br />
Pavilionissa näytönohjain<br />
on taas paketin heikoin kohta. Noin<br />
tuhannen euron hintaan nähden<br />
suorituskyky on kuitenkin hyvä.<br />
Erot näkyvät myös ohjelmapuolella.<br />
Compaqin Windows vistan<br />
Business-versiota on terästetty<br />
tietoturvan ja kertakirjautumisen<br />
sovelluksilla. Pavilionissa on keskitytty<br />
viihteeseen, ja esimerkiksi<br />
Yahoon, Googlen ja Skypen lisäohjelmiin.
Home Basic -malli, jossa ei ole<br />
lainkaan uutta Aero-käyttöliittymää.<br />
Ostaja joutuu luopumaan<br />
paljosta, mutta toisaalta halpakannettavien<br />
hinnat on näin<br />
saatu painettua tasolle, josta<br />
muutamia vuosia sitten ei osattu<br />
unelmoida. Tämän luokan koneet<br />
ovat tietysti halvimmillaan<br />
myyntiaikansa lopulla.<br />
kelpaako kodin tehomylly<br />
yrityskoneeksi<br />
Moni pieni yritys ja kotona töitä<br />
tekevä joutuu tekemään vielä<br />
erään valinnan. Pitäisikö työkäyttöön<br />
ostaa yritysmikro vai<br />
kotimikro? Kummassakin on<br />
omat hyvät puolensa. Mitä eroa<br />
koneilla on?<br />
Suurin ero kotikoneiden ja<br />
yrityskoneiden välillä on työkaluajattelu.<br />
Halvinkin yritysmikro<br />
rakennetaan kestämään päivittäistä<br />
kuljetusta. Koneet on ainakin<br />
jotenkin suojattu kolhuja<br />
ja naarmuja vastaan. Koneiden<br />
Fujitsu Siemensin amilo L- ja amilo<br />
X-sarjan koneet osoittavat miten<br />
suuria eroja kahden kotikoneen<br />
välillä voi olla. amilo Xi 2528 on<br />
huipputehokas ja huippuvarusteltu<br />
viihdekone. amilo L -sarja taas saa<br />
hämmästelemään sitä, miten alas<br />
koneiden hintaa saadaan nykyään<br />
puristettua, vieläpä aivan järkevästi.<br />
Nyt testattu amilo Li 1718 -malli<br />
on L-sarjan koneista kallein reilun<br />
700 euron hinnalla. Kevyemmällä<br />
prosessorilla ja<br />
Windows vista Basic-käyttöjärjestelmällä<br />
varustettuna<br />
koneiden hinnat painuvat alle 600<br />
euron.<br />
Järkevää edullisuutta<br />
vaikka koneiden ero näkyy selvästi<br />
jo päällepäin, on L-sarjan kone<br />
kuitenkin aivan tyylikäs paketti.<br />
hopeanharmaa kansi ja muuten<br />
musta pinta ovat koruttomat mutta<br />
siistit. Näppäimistö ja kosketuslevy<br />
ovat nekin vaatimattomat mutta<br />
toimivat. Eniten yllättää liitäntöjen<br />
vähäisyys. Koneen reunat ammottavat<br />
tyhjyyttään, kun kaikki eri-<br />
LABS<br />
suoritusKyKy (pcmarK vantage)<br />
Amilo L -koneen<br />
suorituskyky on<br />
tietysti joukon heikoin,<br />
mutta yllättävän<br />
hyvä verrattuna<br />
koneen hintaan.<br />
huippukoneissa<br />
varsinkin prosessori<br />
ja tehokas näytönohjain<br />
näkyvät<br />
hintalapuissa.<br />
paino ja koko yritetään pitää<br />
halvoissakin malleissa kurissa.<br />
Kotikoneet on taas suunniteltu<br />
lähinnä siirrettäviksi, esimerkiksi<br />
pöydältä komeroon.<br />
Koneen pitää olla tyylikäs ja<br />
tehokas, ei naarmuja kestävä tai<br />
kevyt. Niinpä kotikoneet ovat<br />
yleensä suurempia ja paremmin<br />
varusteltuja, mutta niiden kestävyys<br />
ei ole niin hyvä. Esimerkiksi<br />
kansi jää kotikannettavissa<br />
usein raolleen, ja se pysyy kiinni<br />
vain keskellä olevalla hakasella.<br />
Tuntuisi melkeinpä ihmeeltä,<br />
että tällainen mikro kestäisi<br />
vuosikausia oikeassa matkakäytössä.<br />
koisliitännät on karsittu pois.<br />
Toinen selvä säästökohde on<br />
15,4-tuumaisen näytön tarkkuus,<br />
joka on vain 1280 x 800. Samoin<br />
näytönohjain on teholtaan<br />
vaatimaton. Peruskäyttöön potkua<br />
löytyy kohtuullisesti, ja kokonaisuudessa<br />
ei ole liian heikkoja kohtia.<br />
myös sovellusohjelmapaketti on<br />
samanlainen kuin muissa Fujitsu<br />
Toinen merkittävä käytännön<br />
ero liittyy näyttöihin. Edullisimmissakin<br />
yrityskoneissa näytöt<br />
ovat toimistokäyttöön sopivia<br />
mattapintaisia malleja. Kotikoneissa<br />
on melkein järjestään<br />
siirrytty kiiltäväpintaisiin näyttöihin.<br />
Ne näyttävät hienommalta,<br />
mutta heijastukset ovat<br />
niille myrkkyä.<br />
Ohjelmistopuolella erona on<br />
Windows Vista Business ja Vista<br />
Home Premium. Bisnesversiolla<br />
voi kirjautua yritysverkkoihin,<br />
ja mukana on työkäyttöön sopivia<br />
varmistuksen ja tiedonsiirron<br />
ominaisuuksia.<br />
Kotien Home Premium taas<br />
Fujitsu Siemens amilo Xi 2528 ja Fujitsu Siemens amilo Li 1718<br />
Multimediahirmu vs. halpa kannettava<br />
Suurikokoinen ja tehokas Amilo<br />
Xi 2528 -kone on varustettu kahdella<br />
160 gigatavun kiintolevyllä.<br />
m i k ä k a n n e t t a v a s s a m a k s a a ? ■ ■ ■<br />
Suorituskyky (Pcmark Vantage)<br />
3000<br />
2500<br />
2000<br />
1500<br />
1000<br />
500<br />
0<br />
1809<br />
2092<br />
Fujitsu HP Pavilion<br />
Siemens<br />
Amilo Li 1718<br />
dv9500<br />
2843<br />
HP Compaq<br />
8510p<br />
2854<br />
Fujitsu<br />
Siemens<br />
Amilo Xi 2528<br />
Amilo L -mallit ovat<br />
Fujitsu Siemensin<br />
edullisimpia koneita.<br />
kaikessa säästämällä<br />
on saatu<br />
aikaan yllättävän<br />
käyttökelpoinen<br />
kone.<br />
Siemensin kotikoneissa<br />
eli varsin laaja.<br />
amilo L -sarja, varsinkin<br />
sen edullisimmat<br />
versiot, antaa mainiota<br />
vastinetta rahalle, jos tietokoneeseen<br />
ei haluta sijoittaa<br />
suuria summia.<br />
huikeasti levytilaa<br />
Grafiitinharmaalla karkeahkolla<br />
pinnalla päällystetty amilo Xi 2528<br />
on suunniteltu aivan erilaisista lähtökohdista.<br />
Koneessa on kokoa,<br />
ominaisuuksia ja tehoa. amilo Xi<br />
muistuttaa nyt testattua hP:n Pavilionia,<br />
mutta amilo on kalliimpi ja<br />
tehokkaampi.<br />
sisältää Media Center -osan ja<br />
paremmat viihdeominaisuudet.<br />
Kotikoneissa mukana tulee<br />
usein myös esimerkiksi virustorjunnan<br />
aloituspaketteja ja<br />
Microsoft Works -ohjelmisto.<br />
Raahattavien paluu<br />
Jatkossa koti- ja yrityskoneiden<br />
erot näyttävät vain kasvavan.<br />
Kotikannettavat ovat kehittymässä<br />
viihdekeskuksen suuntaan,<br />
joten näyttöjen koko, tallennustilan<br />
määrä ja multimedialiitännät<br />
ovat kasvussa.<br />
17-tuumaisella näytöllä ja<br />
kahdella kiintolevyllä varustettua<br />
melkein neljän kilon painoista<br />
kannettavaa ei paljon<br />
kannella. Sillä voi kuitenkin<br />
korvata pöytäkoneen jopa pelitai<br />
elokuvakäytössä.<br />
Nyt myyntiin on tullut jopa<br />
19- ja 20-tuumaisilla näytöillä<br />
varustettuja viihdehirmuja,<br />
joiden seurauksena kannettavat<br />
palaavat juurilleen, raahattaviin<br />
tietokoneisiin.<br />
Tk<br />
Kone on selvästi suunnattu multimediaan<br />
ja viihdekäyttöön. mainio<br />
innovaatio on esimerkiksi koneen<br />
kyljestä irtoava pieni kaukosäädin,<br />
jolla kone muuttuu vaikkapa televisioksi.<br />
viihteelle on varattu tilaa<br />
320 gigatavua, mikä on kannettavaksi<br />
tietokoneeksi huikea määrä.<br />
amilo X:n liitinvalikoima on<br />
erittäin runsas. mukana on hdmi-liittimen<br />
ohella e-sata-liitin,<br />
jolla koneeseen voi lisätä ulkoisia<br />
kiintolevyjä. Suorituskykyä riittää<br />
melkein yhtä paljon kuin hP:n<br />
selvästi kalliimmassa tehotyöasemassa.<br />
Kun koneen hinta on vain<br />
noin 1 350 euroa, on hinta-tehosuhde<br />
erinomainen.<br />
marraskuu <strong>2007</strong> TieTokone 45
osmo a. wiio<br />
Viestinnän<br />
emeritusprofessori<br />
osmo A. Wiio<br />
on tunnettu<br />
tietotekniikan<br />
popularisoija.<br />
” Kilbyn integroitua<br />
piiriä on pidetty<br />
1900-luvun<br />
tärkeimpänä<br />
tietotekniikan<br />
keksintönä.<br />
”<br />
46 TieToKone marraskuu <strong>2007</strong><br />
Mistä tullaan<br />
Mikrotietokoneiden kehityksen alusta<br />
saakka mukana olleena on ollut<br />
melkoinen elämys seurata laitteiden<br />
ja sovellusten kehitystä. Muisteluun<br />
on ehkä syytäkin, sillä ensimmäiset<br />
jokamiehen laitteet ilmestyivät meille<br />
vuonna 1977 eli 30 vuotta sitten.<br />
Voisin vietää omien laitteitteni<br />
30-vuotisjuhlaa, sillä hyllylläni on<br />
165x165 mm:n emolevy, jossa lukee<br />
”KOTITIETOKONE<br />
HOBBYCOMPUTER<br />
OK41077”. OK-merkintä<br />
tarkoittaa Osmo<br />
Kainulaista ja numero<br />
päivämäärää 4.10.1977.<br />
Minä olin yksi Kainulaisen<br />
kehittämän Telmacin<br />
melko harvoista<br />
kokoajista. Emolevyn<br />
painetun piirin osien<br />
kasaamisen lisäksi piti<br />
näppäimistö tehdä itse,<br />
massamuistina oli äänikasetti ja<br />
näyttölaitteena televisiovastaanotin.<br />
Ohjelmointi oli suoraan numeroilla<br />
kirjoitettua lähdekoodia. Alkeet tuli<br />
opetelluksi!<br />
Nyt laitteistoni on tietysti jotain<br />
aivan muuta, mutta sylikoneita lukuun<br />
ottamatta kasaan pc-koneet itse<br />
haluamallani tavalla. Pääkoneeni ei<br />
suinkaan edusta mitään alan huippua,<br />
mutta kahdella kiintolevyllä on<br />
yhteensä tilaa 320 gigatavua, suoritin<br />
on 64-bittinen, muistia on 1,5 gigatavua<br />
ja näyttölaite on nestekidenäyttö.<br />
Kehitys on mielestäni ollut 30 vuodessa<br />
huimaa, mitä tavallinen käyttäjä<br />
tuskin huomaa.<br />
Babbagesta Mark 1:een<br />
<strong>Tietokone</strong>en periaatteen kehitti englantilainen<br />
matemaatikko Charles<br />
Babbage vuosina 1822–1842, mutta<br />
elektronisten tietokoneiden synnystä<br />
kiistellään edelleen. Saksalaisen<br />
Konrad Zusen 1941 kehittämä ohjelmoitava<br />
kone ei ollut elektroninen.<br />
Muita varhaisia kehittäjiä olivat toisen<br />
maailmansodan aikaan Englan-<br />
nissa Alan Turing ja Yhdysvalloissa<br />
John Mauchley, J. Presper Eckert sekä<br />
Unkarista Yhdysvaltoihin siirtynyt<br />
John (Janos) von Neumann kehittivät<br />
Mark 1 –koneen, joka ei ehtinyt valmistua<br />
ennen sodan päättymistä.<br />
Sodan päätyttyä Winston Churchill<br />
määräsi saksalaisen salakirjoituksen<br />
selväämiseen kehitetyt koneet ”turvallisuussyistä”<br />
tuhottaviksi. Aivan<br />
hiljattain Englannin tietokoneseura<br />
on rakentanut uudelleen Alan Turingin<br />
kehittämän Bombe-koneen, joka<br />
nimenomaan kehitettiin saksalaisen<br />
Enigma-kodin purkajaksi. Joitakin<br />
vuosia sitten Babbagen analoginen<br />
tietokone koottiin museoon.<br />
Elektroniset digitaaliset tietokoneet<br />
lähtivät liikkeelle juuri amerikkalaisten<br />
Mark 1 –koneen ENIACseuraajasta,<br />
jonka kehitystyössä oli<br />
mukana myös IBM:n perustaja Thomas<br />
J. Watson Sr. <strong>Tietokone</strong>ita alkoi<br />
ilmestyä sotilaskäytön lisäksi suuriin<br />
organisaatioihin. Transistori keksittiin<br />
1948 ja vähitellen paljon tilaa ja<br />
energiaa vievät radioputket korvattiin<br />
puolijohteilla. Suomen ensimmäisen<br />
digitaalisen tietokoneen eli matematiikkakoneen<br />
rakentaminen alkoi<br />
1954.<br />
Tie auki mikroille<br />
Olennainen siirtyminen pieniin ja<br />
tehokkaisiin tietokoneisiin tapahtui<br />
kahden keksinnön ansiosta. Amerikkalainen<br />
Jack St. Kilby keksi integroidun<br />
piirin 1958 ja Ted Hoff mikroprosessorin<br />
1971. Eräissä arvioissa<br />
Kilbyn integroitua piiriä on pidetty<br />
1900-luvun tärkeimpänä tietotekniikan<br />
keksintönä ja hän saikin siitä<br />
Nobelin fysiikan palkinnon vuonna<br />
2000. Tie oli auki mikrotietokoneille<br />
tai henkilökohtaisille tietokoneille.<br />
Olin 1970-luvulla amerikkalaisen<br />
Popular Electronics –lehden tilaaja.<br />
Heinäkuussa 1974 lehti julkaisi rakennusselostuksen<br />
omatekoisesta<br />
tietokoneesta Intelin palveluksessa<br />
olleen Hoffin kehittämällä 8088-suo-<br />
rittimella. Juttu ei herättänyt vielä<br />
erityistä huomiota.<br />
Tammikuun 1975 numerossa oli<br />
uusi selostus, joka perustui suorittimen<br />
uuteen 8080-versioon. Artikkelin<br />
nyt aiheuttama innostus lukijoissa<br />
johtui lähinnä siitä, että MITS-niminen<br />
pieni yritys ilmoitti myyvänsä<br />
rakennusselostuksen laitetta Altair<br />
8000 –nimisenä rakennussarjana.<br />
Olin vähällä tilata sen, mutta kova<br />
dollarihinta esti hankkeen.<br />
Apple saapuu<br />
Jäin kuitenkin innokkaasti seuraamaan<br />
tilannetta, josta sain vielä ensikäden<br />
tietoja Amerikan matkallani<br />
tietokoneprofessori Dick Basslerilta,<br />
hyvältä ystävältä. Alkoi ilmestyä lisää<br />
mikrtietokoneiden rakennussarjoja ja<br />
1976 tuli markkinoille ensimmäinen<br />
teollinen tuote eli Apple II.<br />
Sitten Helsingin elektroniikkamessuilla<br />
näin tungosta pienen osaston<br />
ympärillä. Siellä insinööri Osmo<br />
Kainulainen esitteli rakentamaansa<br />
omatekoista tietokonetta ja tarjosi<br />
ostettavaksi koneen emolevyn painetun<br />
piirin ja kokoamisohjeet. Kaupat<br />
kanssani syntyivät heti ja ensimmäinen<br />
oma tietokoneeni toimi parin<br />
iikon ahkeran rakentelun jälkeen. Telmac<br />
oli lähinnä harjoittelukone, jolla<br />
oppi tietokoneen perusteita.<br />
Vuoden 1978 helmikuussa olin<br />
uudelleen Yhdysvalloissa viestinnän<br />
tutkijoiden kokouksessa. Tapasin<br />
Basslerin, joka oli hankkinut itselleen<br />
Sol-20-nimisen tietokoneen rakennussarjan.<br />
Hänen kotonaan kokeilin<br />
Basic-kieltä käyttöjärjestelmänään<br />
käyttävää laitetta, mutta siihen tuli<br />
pian CP/M ja erillinen lerppuasema.<br />
Tilasin koneen ja nyt minulla oli ensimmäistä<br />
kertaa hyötykäyttöön oma<br />
tietokone. Tein organisaatioviestinnän<br />
tutkimuksia ja tutkimusten valmistuminen<br />
kohosi uusiin lukemiin<br />
Basicilla kirjoittamallani laskentaohjelmalla.<br />
Nyt Sol-koneeni on Tekniikan<br />
museossa.<br />
TK
maija-Liisa ihanus • KuvaT: Timo simpanen<br />
Avoimen lähdekoodin<br />
eduista ja haitoista<br />
Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen ympärillä<br />
velloo väittämiä ja asenteita. Raatimme muistuttaa<br />
suljetun koodin ohjelmistoissa olevan samankaltaisia<br />
ongelmia kuin avoimella puolellakin.<br />
<strong>Tietokone</strong>-lehden toimituspäällikkö Kari<br />
Haakana oli kerännyt tämänkertaiseen,<br />
open sourcea käsittelevään paneeliin<br />
väitteitä ja käsityksiä aiheesta. Osa väitteistä<br />
on tehty vakavalla naamalla, osa on provosoivia,<br />
mutta ne kuvastavat käsityksiä, joita<br />
avoimen lähdekoodin ohjelmista on.<br />
Väitteet heitettiin kaksinörttiselle raadille.<br />
Arto Teräs on open source -aktivisti ja Suomen<br />
Linux-käyttäjien yhdistyksen Flugin entinen<br />
puheenjohtaja. Päivätöissä hän on sovellusasiantuntija<br />
CSC – Tieteellinen laskenta Oy:ssä.<br />
Janne ”Jaba” Pikkarainen taas on tuttu<br />
<strong>Tietokone</strong>en Linuxin jäljillä -blogista. Oikeissa<br />
töissä hän on Sanomadatassa, jossa<br />
huolehtii Mbnetin Linux-palvelimista.<br />
Ensimmäinen väite on yleinen: open<br />
source -ohjelmat ovat ilmaisia, niitä<br />
kehittämällä ja myymällä ei voi siis<br />
saada rahaa.<br />
”Oikein/väärin/jotain siltä väliltä/ei tietoa,<br />
mitä raati vastaa”, Haakana kysyy.<br />
”Totta sinänsä, että jos pelkästään koodaa<br />
ohjelmia ja pistää niitä jakoon, ei sillä<br />
välttämättä rahaa saa. Moni firma rahoittaa<br />
toimintansa tarjoamalla tukipalveluja tai<br />
tarjoamalla koulutusta softan käyttämiseen.<br />
Ansaitsemiskeinoja on muitakin kuin että itse<br />
softasta maksetaan rahaa, esimerkiksi vuosittaiset<br />
tukimaksut”, Pikkarainen luettelee.<br />
”Lisenssimaksuilla ei oikein voi rahaa tahkota,<br />
eivätkä ohjelmakokoelmat kuten Linuxjakelupaketitkaan<br />
rahasampoja ole. Mutta<br />
suuri osa maailmassa myytävästä softasta on<br />
räätälöityä, ja silloin softan kehittämisestä voi<br />
pyytää rahaa”, Teräs sanoo.<br />
Liikaa lisenssejä<br />
Avoimen koodin ohjelmistojen jakelua määritellään<br />
erilaisin lisensointijärjestelmin, esi-<br />
merkiksi kolmanteen versioonsa ehtineellä<br />
GPL:llä.<br />
”Miksi niitä on niin paljon, kolmisenkymmentäkö<br />
niitä on?”, Haakana tivaa.<br />
”Varmaan siksi, että projekteja on lähtenyt<br />
liikkeelle eri puolilta maailmaa. Eri kehittäjät<br />
ovat aikanaan määritelleet lisensseille vähän<br />
eri rajat”, Pikkarainen taustoittaa.<br />
”Aiemmin jokainen avoimen lähdekoodin<br />
ohjelmia kirjoittanut firma teki oman lisenssinsä<br />
ja laittoi siihen omia ehtoja, ja lisenssit<br />
olivat epäyhteensopivia olemassa olevien<br />
kanssa eikä useiden ohjelmien koodeja voinut<br />
yhdistää. Mutta nyt lisenssejä on vähemmän.<br />
On BSD-tyyppiset lisenssit, joilla saa tehdä<br />
mitä tahansa eikä muutoksia tarvitse antaa<br />
takaisin yhteisölle. Sitten on GPL ja muut<br />
copyleft-tyyppiset lisenssit, joissa muokattukin<br />
versio pitää julkaista samalla lisenssillä<br />
eteenpäin”, Teräs jaottelee.<br />
Open source -softan käyttämisen epäillään<br />
sitovan ennalta arvaamattomiin velvoitteisiin.<br />
”Onko kaikille käyttäjille selvää,<br />
mihin open source -ohjelmia käyttäessään<br />
sitoutuu?” Haakana kysyy.<br />
”Kaikki eivät lue lisenssejä loppuun asti,<br />
mutta jos ottaa käyttöön avoimen ohjelmakoodin<br />
softan eikä myy sitä eteenpäin, ei ole<br />
mitään ongelmia”, Pikkarainen huomauttaa.<br />
”Käyttäjähän voi vapaasti painaa sitä accept-nappulaa<br />
ja käyttää softaa ilman että<br />
tarvitsee hallita lisenssiasioita. Jos softaa taas<br />
levittää osana omaa kaupallista tuotettaan,<br />
pitää katsoa ehtoja tarkemmin. Ehtoja on,<br />
mutta eivät ne ole niin ennalta arvaamattomia,<br />
varsinkaan jos niitä vertaa suljettuihin<br />
ohjelmistoihin – ne ovat vain erilaisia, niihin<br />
ei ole totuttu ja siksi on joskus tullut väärinymmärryksiä”,<br />
Teräs muistuttaa<br />
i c t- p a n e e l i<br />
Patentit eivät vain<br />
yksinkertaisesti toimi<br />
ohjelmistopuolella.<br />
arto Teräs, open source -aktivisti,<br />
sovellusasiantuntija<br />
Samasta kernelistä<br />
hyötyvät kapitalistisessa<br />
maailmassa kaikki.<br />
janne pikkarainen,<br />
Linuxin jäljillä -bloggaaja<br />
En muista IBM:n<br />
esiintyneen sosialistisena<br />
yrityksenä.<br />
Kari haakana, <strong>Tietokone</strong>-lehden<br />
toimituspäällikkö<br />
marraskuu <strong>2007</strong> TieToKone 47
■ ■ ■ i c t- p a n e e l i<br />
onko se sosialismia?<br />
Seuraava väite on lyhyt: open<br />
source on sosialismia. Tällaisen<br />
väitteen on esittänyt ainakin<br />
ohjelmistoyhtiö SAP:n entinen<br />
tuote- ja teknologiajohtaja<br />
Shai Agassi. Hänen mukaansa<br />
open source on ”intellectual<br />
property socialism” eli tekijänoikeuksien<br />
sosialisointia.<br />
”Onko teillä punaiset paidat<br />
viattomien kollareidenne alla?<br />
Onko open source sosialismia?”<br />
”Onhan siinä jonkin verran<br />
sellaisia piirteitä mutta mielestäni<br />
positiivisessa hengessä.<br />
Open source sopii myös kapitalistiseen<br />
maailmaan. On<br />
ryhmittymiä, joilla sosialistiset<br />
piirteet ja etiikka ovat hyvinkin<br />
tärkeässä asemassa, kuten Free<br />
Software Foundation. Sille on<br />
tärkeää, että voi auttaa kaveria,<br />
että ohjelmakoodin saa käyttöön<br />
ja sitä saa käyttää ilman<br />
rajoitteita. Yritysten, jotka käyttävät<br />
avointa lähdekoodia kaupallisista<br />
lähtökohdista, kannattaa<br />
kuitenkin ottaa huomioon<br />
avoimen lähdekoodin yhteisö.<br />
Synergiaetuja voi olla paljon”, on<br />
Teräksen kanta.<br />
48 TieToKone marraskuu <strong>2007</strong><br />
”Synergiaedut ovat totta. Esimerkiksi<br />
Linuxin ytimen kehitykseen<br />
osallistuu hirveä määrä<br />
suuria yrityksiä – IBM:ää,<br />
Nasaa – eri puolella maailmaa.<br />
Kun ne pistävät hynttyyt yhteen<br />
kehittämisessä, lopputulos<br />
on hyvä, siinä ei ole mitään<br />
pahaa. Samasta kernelistä kapitalistisessa<br />
maailmassa hyötyvät<br />
loppupeleissä kaikki”, Pikkarainenkin<br />
sanoo.<br />
”En muista IBM:n viime aikoina<br />
tai koskaan esiintyneen<br />
sosialistisena yhtiönä”, Haakana<br />
kaivelee muistiaan.<br />
Sama Shai Agassi sanoi pari<br />
vuotta sitten, että jos SAP avaisi<br />
koodinsa, yhtiöllä ei enää olisi<br />
kiihoketta kehittää uusia innovaatioita.<br />
Raati äityikin pohtimaan,<br />
mitkä ovat todellisia<br />
innovaatioita, mitkä vain inkrementaalista<br />
tuotekehitystä.<br />
Kopiointia vai innovointia<br />
”Open source -kehityksessä<br />
kopioidaan kaupallisten<br />
toimijoiden keksintöjä”,<br />
Haakana muotoilee asian<br />
väitteen muotoon.<br />
”Kyllä se kulkee molempiin<br />
Kolmikosta Kari haakana (vas.), janne pikkarainen ja arto Teräs koostunut<br />
open source -paneeli totesi avoimen lähdekoodin monimuotoisen kehittäjäympäristön<br />
tuovan mukanaan hajanaisuutta.<br />
suuntiin. Hyviä ideoita otetaan<br />
käyttöön puolin ja toisin eikä<br />
se ole paha asia”, Pikkarainen<br />
vastaa.<br />
”Suurin osa ohjelmistotaloista<br />
ja -projekteista kopioi sitä,<br />
mitä aiemmin on tehty, ja lisää<br />
siihen hiukan jotain. Sellaisia,<br />
jotka tekevät jotain radikaalisti<br />
uutta, on vähän – se vaatisi<br />
visiota. Innovaattoreita jos ryhtyy<br />
mainitsemaan... Applehan<br />
on tehnyt innovaatioita ja kehittänyt<br />
enimmäkseen suljettua<br />
softaa. Jos open sourcessa<br />
on innovoitu, takana on usein<br />
ollut yksittäinen henkilö. Python-ohjelmistokielessä<br />
on ollut<br />
innovaatioita, ja ne ovat olleet<br />
sen kehittäjän Guido van Rossumin<br />
ideoiden pohjalta. Firefoxissa<br />
on otettu paljon vanhaa<br />
mutta otettu myös uusia ideoita.<br />
Suljetullakin puolella on<br />
helppo ottaa käyttöön avoimelta<br />
puolelta tulleita ideoita”, Teräs<br />
luettelee.<br />
”Linuxin graafiset käyttöliittymätkin<br />
jäljittelevät Window-<br />
sia sen sijaan että niissä olisi<br />
jokin aivan uudenlainen tapa<br />
järjestää tai esittää tietoa”, Haakana<br />
ajattelee ääneen.<br />
”Näin onkin mainstreamin<br />
käyttämissä työpöydissä, ne varmaan<br />
tietoisestikin jäljittelevät<br />
OSX:ää tai Windowsia pyrkiessään<br />
helpottamaan uusien<br />
käyttäjien siirtymisen toiselle<br />
puolen aitaa”, Pikkarainen tuo<br />
toista näkökulmaa.<br />
Eikö Microsoftin väite, että<br />
Linux loukkaa satoja Microsoftin<br />
patentteja, todista, että suoraa<br />
matkimista tapahtuu?<br />
”Tässä haisee kyllä... Ei tästä<br />
pysty sanomaan mitään ennen<br />
kuin Microsoftin toimitusjohtaja<br />
Steve Ballmer sanoisi viimeinkin<br />
jotain eikä vain möykkäisi”,<br />
Pikkarainen huokaa.<br />
”Patentteja myönnetään niin<br />
laajoille kokonaisuuksille, että<br />
mikä tahansa monimutkainen<br />
ohjelmistokokonaisuus kuten<br />
Linuxin tai Windowsin ydin<br />
loukkaa tai käyttää hirveän<br />
monta patentoitua tekniikkaa.
Patentit eivät vain yksinkertaisesti<br />
toimi ohjelmistopuolella”,<br />
Teräs arvioi.<br />
”Käynnissä on kylmä sota.<br />
Jos Microsoft oikeasti löytäisi<br />
jotain ja veisi oikeuteen, IBM<br />
voisi näppärästi marssittaa<br />
oman patenttisalkkunsa esiin ja<br />
pistää Microsoftin vaikeuksiin”,<br />
Pikkarainen sanoo.<br />
Kuka neuvoo eksyvää?<br />
Jos jotain menee open<br />
sourcen puolella pieleen,<br />
ei ole ketään, kenen puoleen<br />
voi kääntyä. Kukaan<br />
ei ole vastuussa siitä, mitä ohjelmalle<br />
tapahtuu, Haakana<br />
lukee paperistaan seuraavaksi<br />
väitteeksi.<br />
”Väärin. Jos kyseessä ovat<br />
jonkin firman kriittiset palvelimet,<br />
niissä todennäköisesti<br />
käytetään Red Hatia tai Susea,<br />
ja niiltä saa apua niin nopealla<br />
vasteajalla kuin lompakko taipuu.<br />
Tai jos käytössä on Mysql,<br />
sieltä saa kaupallista tukea. Ellei<br />
tarvitse sitä, on foorumeita ja<br />
voi ottaa suoraan kehittäjiin yhteyttä<br />
kehittäjien postituslistojen<br />
tai bugitrackereiden tai ircin<br />
kautta”, Pikkarainen luettelee.<br />
”Raha ratkaisee, taattua tukea<br />
voi ostaa rahalla. Kevyempään<br />
tarpeeseen saa hyvää tukea foorumeilta<br />
ilman rahaa”, Teräskin<br />
muistuttaa.<br />
Onko avoin ympäristö sitten<br />
liian hajanainen? Neuvotaan,<br />
että etsi foorumeilta tai ircistä<br />
oikea asiantuntija.<br />
”Mistä sitä sitten tietää, kuka<br />
siellä neuvoo?”, Haakana kysyy.<br />
”Hajanaisuus on ollut ongelma.<br />
Nyt käytännössä kaikki<br />
isoimmat tietokonevalmistajat<br />
kuten IBM, HP ja Fujitsu tarjoavat<br />
tukipalveluja myös avoimen<br />
lähdekoodin ratkaisuihin,<br />
mutta ne ovat kuitenkin isoja<br />
ja raskaista eivätkä välttämättä<br />
sovellu pienempiin tarpeisiin.<br />
Niissä taas kysyjien ja tarjoajien<br />
toistensa löytämisessä on ollut<br />
puutteita. Tätä korjaa paljon<br />
Suomen open source -keskus<br />
COSS. Siellä on yrityshakemisto,<br />
ja sinne voi soittaa ja kysyä, keneltä<br />
tukea saisi”, Teräs kertoo.<br />
Open source<br />
-lisenssien osuudet<br />
Muut<br />
22,6%<br />
BSD 5,8%<br />
LGPL 6,6%<br />
GPL 65%<br />
avoimen lähdekodin ohjelmia luetteloivan<br />
Freshmeat.net-palvelun<br />
tietojen mukaan GpL-lisensointimuoto<br />
on selvästi yleisin käytössä<br />
oleva lisenssimuoto. LGpL on GpL:n<br />
väljempi muoto.<br />
”Tukipalvelut ovat kehittyneet<br />
sitä mukaa kun on tullut<br />
asiakkaita, jotka ovat olleet halukkaita<br />
maksamaan palvelusta.<br />
Se on liiketoimintaa. Tukipalvelujen<br />
on kuitenkin oltava hyviä,<br />
sillä kun koodi on avointa, joku<br />
toinen firma, joka ei itse kehitä<br />
sitä, voi ryhtyä tarjoamaan<br />
kilpailevia tukipalveluita, ja jos<br />
se tekee sen paremmin kuin<br />
ohjelmiston kehittäjä, asiakkaat<br />
voivat äänestää lompakollaan”,<br />
Teräs muistuttaa.<br />
Avoimen lähdekoodin puolella<br />
kehitysehdotuksia on helppo<br />
viedä eteenpäin.<br />
”Vaikkapa Gnomen bugitrackeriin<br />
voi jättää kehitysehdotuksen<br />
ja sitten seurustella<br />
suoraan kehittäjien kanssa. Jos<br />
muutos on pieni, se voi tulla jo<br />
seuraavaan versiosukupolveen”,<br />
Pikkarainen huomauttaa.<br />
mikä elää, mikä kuolee?<br />
Entäpä yleinen väite siitä, että<br />
open source -ohjelmien<br />
jatkokehityksestä ei ole<br />
takeita. Projekteja syntyy ja<br />
kuolee, miten voi tietää, että softa<br />
on toimintakunnossa viiden<br />
vuoden kuluttua? Pikkarainen<br />
kehottaa tutustumaan projektien<br />
kotisivuihin.<br />
”Jos kyseinen projekti on<br />
kymmenen vuotta vanha ja sillä<br />
on 150 aktiivista kehittäjää ja<br />
valtavasti käyttäjiä ympäri maailman,<br />
kyllä se hengissä pysyy.<br />
Tai jos projekti on versiossa 0.1,<br />
ilmestynyt kaksi viikkoa sitten<br />
ja tekijä on 15-vuotias… sitten<br />
ehkä ei. Merkittävät projektit<br />
pysyvät. Jos firma välttämät-<br />
tä tarvitsee tuotetta, se pystyy<br />
palkkaamaan jonkun koodaustaitoisen<br />
ylläpitämään softaa.”<br />
”Ei ole sen enempää takeita<br />
suljetullakaan puolella. Jatkuvuutta<br />
joutuu arvioimaan esimerkiksi<br />
ohjelmaa kehittävän<br />
firman koon mukaan”, Teräskin<br />
sanoo.<br />
”Ongelma onkin, millä argumenteilla<br />
arvioida open source<br />
-softan pysyvyyttä”, Haakana<br />
aprikoi.<br />
”Kriteerit ovat erilaisia. Jos<br />
softan takana on yritys tai yhteisö,<br />
kriteerit ovat erilaisia. Sitten<br />
voi katsoa, seisooko joku yritys<br />
softan takana. Avoimella puolella<br />
kehitystä voi luvata toisin<br />
kuin suljetulla puolella”, Teräs<br />
vastaa.<br />
”Vaikka surffaisi jonkin kaupallisen<br />
softafirman sivuilla, ei<br />
sivujen luotettavuuden perusteella<br />
voi sanoa, onko softa hengissä<br />
kolmen vuoden kuluttua”,<br />
Pikkarainen huomauttaa.<br />
Kriittiset ympäristöt<br />
testaavat<br />
Kun kuka tahansa voi kirjoittaa<br />
open source -softaa,<br />
voiko niiden laatuun<br />
luottaa ja käyttää niitä<br />
kriittisissä ympäristöissä?<br />
”Vaikka kaikki pääsevätkin<br />
kirjoittamaan koodia, ei se koodi<br />
läpi ihan sukkana mene. Aika<br />
moni tutkailee sitä koodia ensin,<br />
ja se palautuu bumerangina<br />
parannettavaksi vielä moneen<br />
otteeseen. Sitä vielä testataankin”,<br />
Pikkarainen korjaa.<br />
Teräksen mukaan laaduntarkkailu<br />
ei toimi kauhean hyvin<br />
kummallakaan puolella.<br />
”Poskettoman paljon tarjotaan<br />
oikeasti huonoa softaa.”<br />
Hän hakee perimmäistä syytä<br />
laiskaan laaduntarkkailuun siitä,<br />
että bugien metsästys ja laadun<br />
parantaminen on tylsää puuhaa,<br />
ja jos se tehdään palkallisena<br />
työnä, se maksaa.<br />
”Vapaaehtoisista on jännittävämpää<br />
kehittää uusia ominaisuuksia<br />
kuin hioa olemassa<br />
olevia. Kaupallisella puolella<br />
taas markkinointiosasto halu-<br />
o p e n s o u r c e ■ ■ ■<br />
aa markkinoida tuotetta uusilla<br />
ominaisuuksilla, jotka eivät<br />
välttämättä ole valmiitakaan.”<br />
monopolit toisivat<br />
yhtenäisyyttä<br />
Open source -ohjelmat<br />
ovat vaikeakäyttöisiä, väitetään.<br />
Vastaan voi tulla millaisia<br />
käyttöliittymiä ja työpöytäympäristöjä<br />
tahansa.<br />
”Mikseivät asiat voisi toimia<br />
aina samalla tavalla”, Haakana<br />
kysyy.<br />
”Osasyy on se, että on tehty<br />
innovaatioita, tehty asioita eri<br />
tavalla ja nähty, mikä toimii ja<br />
mikä ei. On hajanaisuutta, mutta<br />
siihen on myös historiallisia<br />
syitä. Yhtenäistäminen ei ole<br />
onnistunut, kun sitä kontrolloimassa<br />
ei ole ollut yksi yritys”,<br />
Teräs sanoo.<br />
Hänen mukaansa hyvän käytettävyyden<br />
aikaan saamiseen<br />
tarvitaan yksi suunnittelija tai<br />
pieni ryhmä, joka ajaa tiettyä<br />
visiota.<br />
”Jos kolmekymmentä yrittää<br />
saada sitä itsensä kannalta paremmin<br />
käytettäväksi, se johtaa<br />
sekametelisoppaan.”<br />
Haakanaa arveluttaa, mistä<br />
ilmaiseksi softaa kehittävät nörtit<br />
elävät.<br />
”Osa käy normaalisti päivätöissä,<br />
kaupan kassalla tai ohjelmistofirmassa.<br />
Jotkut rikastuivat<br />
dotcomin aikaan”, Pikkarainen<br />
tietää.<br />
”Kriittisten ja paljon käytettyjen<br />
ohjelmien aikana ollaan<br />
siirtymässä siihen, että kehittäjät<br />
ovat normaalisti palkattuja,<br />
kuten Linuxin ytimen kehittäjät.<br />
He saavat rahansa esimerkiksi<br />
IBM:ltä tai Novellilta, jotka taas<br />
hyötyvät ytimen parantumisesta<br />
omissa tuotteissaan ja tekevät<br />
niillä rahaa”, Teräs kertoo. TK<br />
U<br />
Kuuntele<br />
koko<br />
keskustelu.<br />
www.tietokone.fi/paneeli<br />
marraskuu <strong>2007</strong> TieToKone 49
johanna korhonen<br />
Johanna Korhonen<br />
on Journalistilehdenpäätoimittaja<br />
ja<br />
kirkkolaulaja.<br />
” Näytöstä pyyhin pölyt<br />
hihaan, koska minulla<br />
ei ole aavistustakaan,<br />
missä näytönpuhdistuspyyhkeet<br />
nyt ovat.<br />
”<br />
50 TiEToKonE marraskuu <strong>2007</strong><br />
Tunnustan syntini<br />
Olen päättänyt tunnustaa kaikki tietotekniset<br />
syntini tässä julkisessa tilassa.<br />
Syntejä riittää. Kakistan kerralla<br />
ulos kaikki, tai ainakin suurimmat.<br />
Varmuuskopioinnin laiminlyönti.<br />
En lähes koskaan muista, viitsi<br />
tai välitä ottaa varmuuskopioita mistään.<br />
Työpaikalla järjestelmä puuhaa<br />
jotain kopioita itsenäisesti ainakin<br />
joskus, mutta kotona<br />
koko asia on täysin<br />
hunningolla. Otan<br />
riskejä ilmeisesti saadakseni<br />
jännitystä<br />
elämääni. Olen kyllä<br />
saanut rangaistuksiakin:<br />
Useammin<br />
kuin kerran olen<br />
seissyt koneen kanssa<br />
huoltoliikkeen<br />
tiskin ääressä selostamassa,<br />
että kovalevystä<br />
kuuluu outoa<br />
ääntä – onkohan se nyt hajoamassa,<br />
ja tehkää nyt kaikki mahdollinen sen<br />
pelastamiseksi, kun monesta tärkeästä<br />
asiasta ei ole minkäänlaista varmuuskopiota.<br />
Toistaiseksi pelastajat<br />
ovat aina onnistuneet, ja synninteko<br />
jatkuu.<br />
Epäergonominen työasento. Fysioterapeuttien<br />
ponnistukset minunkin<br />
hyväkseni valuvat hukkaan, kun<br />
ison osan ajasta röhnötän koneen<br />
ääressä miten sattuu. Säädän tuolia,<br />
näppäimistön ja hiiren paikkaa ja<br />
näytön kallistusta jos satun muistamaan,<br />
ehkä kerran vuodessa. Muina<br />
aikoina ne ajelehtivat valitsemiinsa<br />
sijainteihin. Olen kymmeniä kertoja<br />
nähnyt ergonomien laatiman havainnekuvan,<br />
jossa nainen istuu koneen<br />
ääressä selkä suorassa, rentona ja ryhdikkäänä.<br />
Suhtaudun kuvaan ihaillen<br />
ja piittaamattomasti: tuo ei voi olla<br />
totta oikeasti.<br />
Epäsiisteys. Työpaikalla näppäimistöäni<br />
pyyhkii siivooja ainakin<br />
silloin tällöin. Kotona pöly ja leivänmurut<br />
pesiytyvät näppäinten alle<br />
kenenkään häiritsemättä. Kuka niitä<br />
jaksaisi huomata varsinkaan, jos näppäimistö<br />
päällisin puolin näyttää riittävän<br />
hygieeniseltä? Näytöstä pyyhin<br />
pölyt antistaattisen kosteuspyyhkeen<br />
sijasta hihaan, koska minulla ei ole<br />
aavistustakaan, missä muinoin ostamani<br />
näytönpuhdistuspyyhkeet nyt<br />
ovat.<br />
Sekasotkua ja lykkäyksiä<br />
Työpöydän epäjärjestys. Sekä kotona<br />
että töissä tietokoneen työpöydän kuvakkeita<br />
on rutosti, ja ne ovat vapaavalintaisessa<br />
järjestyksessä. Työtoverit<br />
niitä joskus kauhistelevat – miten<br />
kukaan löytää kymmenien kuvakkeiden<br />
seasta haluamansa? Vastaan, että<br />
juuri järjestämättömyys takaa kuvakkeiden<br />
löytymisen: selkäytimeni<br />
muistaa, missä ne ovat. Samalla tavalla<br />
pimeässä kodissa kulkeva ihminen<br />
löytää yölläkin vessan valokatkaisijan,<br />
vaikka ei näe, missä se on.<br />
Epälooginen tiedostojen nimeäminen.<br />
Vaikka asiakirjojen ja kuvien<br />
olisi kenties syytä olla jossain järjestyksessä<br />
koneellani, ne eivät ole. Syynä<br />
on syntisen välinpitämättömyyden<br />
lisäksi tapani nimetä tiedostoja epäloogisesti.<br />
Aivan liian usein tiedoston<br />
nimeksi tulee jokin aiheeseen liittyvä,<br />
ensimmäisenä mieleeni tuleva sana<br />
tai sanapari, vaikka tiedostot tietenkin<br />
pitäisi nimetä johdonmukaisesti.<br />
Rangaistukseni tästä synnistä saan<br />
kärsiä joka kerta, kun yritän etsiä<br />
koneelta jotain joko hakemistoista tai<br />
etsi-toiminnolla.<br />
Ohjelmapäivitysten lykkääminen.<br />
Yleensä en istu koneen ääressä<br />
odottamassa ohjelmapäivityksiä,<br />
vaan tekemässä jotain. Sen takia<br />
ohjelmapäivitykset ilmaantuvat aina<br />
epämiellyttävinä yllätyksinä. Kysymykseen<br />
”haluatko asentaa uudet<br />
päivitykset nyt” vastaan siksi usein<br />
”en”, jotta pääsen jatkamaan työskentelyä.<br />
Piina jatkuu, kunnes annan<br />
periksi. Sellaisia ohjelmia, jotka eivät<br />
itse aktiivisesti häiriköi päivitysvaatimuksineen,<br />
en keskimäärin päivitä<br />
ollenkaan.<br />
Epämääräistä tietoturvaa<br />
Salasanaturvallisuuden laiminlyönti.<br />
Ihmiset hei, kuka oikeasti muistaa<br />
kaikki kymmenet salasanansa eri<br />
paikkoihin ja vielä vaihtelee niitä kerran<br />
kuussa? No, muistakaa ja vaihtakaa<br />
te, minä en. Muistan ehkä kaksi<br />
tärkeintä salasanaani. Kaikki muut<br />
roikkuvat post-it-lapuilla näytön reunassa<br />
tai työhuoneen seinässä. Välillä<br />
lappuja putoilee lattialle ja tarttuu<br />
kengänpohjiin, jolloin niitä voi kulkea<br />
metreissä ja kilometreissä mitaten<br />
hyvinkin kauas. Uskon, että pelastuksena<br />
on tässä asiassa huono<br />
käsiala: lapun löytäjä ei välttämättä<br />
saa selvää löytämästään riimukirjoituksesta.<br />
Hutero suhtautuminen muuhun<br />
tietoturvaan. Oletan, että tietoturvani<br />
on automaattista. Keskeinen syntini<br />
on juuri tämä oletus. Useammin kuin<br />
kerran olen joutunut toteamaan, ettei<br />
se pidä paikkaansa: minun olisi itseni<br />
pitänyt ymmärtää aktivoida virusohjelma<br />
tai määritellä jotain roskapostisuodatuksia.<br />
En uskalla edes ajatella,<br />
kuinka suuri osa naapurustosta käyttää<br />
kotini langatonta verkkoa.<br />
Tässäpä ne pahimmat. Nyt onkin<br />
helpottunut olo. Syntilistan jälkeen<br />
seuraaviksi olisivat vuorossa katumus<br />
ja parannus, mutta niistä en kyllä ole<br />
ihan varma.<br />
TK
■ ■ ■ i n t e r n e t<br />
JAni JÄRVinen • kuVA: Timo simpAnen<br />
Web-sivujen selailu on niin<br />
arkipäiväistä, ettei siihen<br />
välttämättä edes kiinnitä<br />
huomiota. Avoin<br />
internet-teknologia<br />
kuitenkin antaa mahdollisuuden<br />
seurata<br />
jokaisen käyttäjän<br />
web-surffailua varsin<br />
tarkasti.<br />
Websurffailuasi<br />
seurataan<br />
Web-selailu eli teknisesti<br />
maailmanlaajuisen<br />
www-palvelun (world<br />
wide web) käyttö on yksi internetin<br />
tärkeimmistä toiminnoista<br />
sähköpostin, tiedostojaon ja<br />
pikaviestinnän ohella. Julkiseen<br />
verkkoon julkaistuja web-sivustoja<br />
on lukematon määrä,<br />
ja kaikkiin näistä pääsee käsiksi<br />
omasta selaimesta.<br />
Web-surffailun varsinainen<br />
työjuhta on http-protokolla, hypertext<br />
transfer protocol. Sen toiminta<br />
perustuu asiakas/palvelin-<br />
52 TieTokone marraskuu <strong>2007</strong><br />
tyyppiseen jakoon, jossa asiakasohjelmisto<br />
(web-selain) lähettää<br />
pyyntöjä web-palvelimelle, joka<br />
vuorostaan vastaa asiakasohjelmalle.<br />
Perustapauksessa jokainen<br />
pyyntö kulkee verkossa<br />
salaamattomana, minkä lisäksi<br />
palvelimen lokitietoihin jää lähes<br />
aina merkintä pyynnöstä.<br />
erään pyynnön anatomia<br />
Http-protokolla, kuten muutkin<br />
internetin ylemmän tason<br />
protokollat, käyttää varsinaiseen<br />
tietoliikenteeseen ip-protokollaa<br />
(internet protocol). Ip-protokollassa<br />
internetin osoitteet ovat<br />
numeerisia, ja niinpä käyttäjän<br />
kirjoittaessa osoitteen www.<br />
tietokone.fi selaimeensa, täytyy<br />
annetun nimen takana oleva iposoite<br />
selvittää nimipalvelusta<br />
(dns, domain name system).<br />
Kun ip-osoite on selvillä, selain<br />
lähettää osoitteeseen httpprotokollan<br />
mukaisen pyynnön.<br />
Pyyntö matkaa helposti kymmenienkin<br />
palomuurien ja reitittimien<br />
läpi kohti varsinaista<br />
web-palvelinta. Lopulta pyyn-<br />
nön vastaanottava web-palvelin<br />
palauttaa halutun html-sivun tai<br />
vaikkapa kuvan selaimelle.<br />
Vaikka yksittäinen http-protokollan<br />
pyyntö on kooltaan<br />
pieni, usein alle kilotavun kokoinen,<br />
se sisältää kuitenkin<br />
paljon tietoa. Ip-osoite kertoo<br />
pyynnön lähdeosoitteen, ja<br />
edelleen myös selaimen fyysisestä<br />
sijainnista. Http-pyyntö<br />
taas sisältää tietoja käyttäjän<br />
selaimesta, käyttöjärjestelmästä,<br />
käyttäjän kielestä ja jopa<br />
asennetuista lisäohjelmista.
Seurantaa ajatellen web-selailuun<br />
liittyy vielä yksi mielenkiintoinen<br />
ominaisuus: evästeet<br />
(cookies). Evästeitä pidetään<br />
usein lähtökohtaisesti pahana ja<br />
ongelmallisina, mutta teknisesti<br />
ne ovat vain tapa välittää tietoja<br />
selaimen ja web-palvelimen välillä.<br />
Ne mahdollistavat monia<br />
hyödyllisiä ja tarpeellisia asioita,<br />
mutta niitä voidaan käyttää myös<br />
käyttäjien seurantaan. Esimerkiksi<br />
monen sivuston ostoskoritoiminnallisuus<br />
edellyttää tukea<br />
evästeille, joten niiden täydellinen<br />
esto rampauttaa sivustoja<br />
samaan tapaan kuin esimerkiksi<br />
flash-laajennuksen poisto.<br />
Tieto talteen ja käyttöön<br />
Kun käyttäjä pyytää selaintaan<br />
näyttämään tietyn sivun, on<br />
teoriassa jokaisella laitteella,<br />
jonka läpi pyyntö kulkee, mahdollisuus<br />
tallentaa siitä tietoja<br />
omiin lokeihinsa. Internetin<br />
toimintaperiaatteen mukaisesti<br />
laitteiden omistajia ei voi tietää,<br />
eikä kukaan välttämättä kerro,<br />
millaisia tietoja kerätään ja miten<br />
tietoja käsitellään.<br />
Kotimaassa ja EU:n sisällä<br />
toimittaessa monet lait vaikuttavat<br />
siihen, miten lokitietoja<br />
voidaan käsitellä, mutta maailmanlaajuisella<br />
skaalalla takuita<br />
lokien käytöstä ei saa. Lokeja<br />
myös kerätään monella tasolla<br />
aina operaattoritasolta web-sivustojen<br />
ylläpitäjiin saakka.<br />
Mitä pienemmässä yksikössä<br />
lokitietoja kerätään, sitä paremmat<br />
ovat mahdollisuudet<br />
käyttäjäkohtaiseen seurantaan.<br />
Tämä johtuu siitä, että esimerkiksi<br />
operaattoritasolla tietomäärät<br />
ovat niin suuria, että<br />
niiden jatkuva, tarkka käsittely<br />
vaatisi kalliita laitteistoja. Sen sijaan<br />
yksittäiselle web-sivustolle<br />
ei juuri koskaan tule niin paljon<br />
pyyntöjä, ettei lokeja voitaisi kerätä<br />
ja analysoida.<br />
Operaattorien verkkojen<br />
läpi kulkee monenlaista tietoliikennettä,<br />
josta web-selailu<br />
on vain osa. Operaattoritasolla<br />
tietoliikenteen seuranta on käytännössä<br />
teknisen toimivuuden<br />
Google tarjoaa maksutonta web-sivustojen analysointipalvelua, jonka avulla<br />
kuka tahansa sivustoa ylläpitävä voi seurata sivustonsa käyttöä.<br />
valvontaa, kapasiteetin varmistamista<br />
ja ongelmatilanteiden<br />
ratkomista. Operaattorit tarvitsevat<br />
tietoja verkon tilasta<br />
voidakseen selvittää, toimivatko<br />
verkon palvelut toivotulla<br />
tavalla, ja mistä mahdolliset<br />
ongelmat johtuvat. Esimerkiksi<br />
nimipalvelimen välimuistista tai<br />
lokeista on helppo katsoa, missä<br />
käyttäjät vierailevat.<br />
Toisinaan myös viranomaiset<br />
ovat kiinnostuneita operaattorien<br />
lokeista. Esimerkiksi verkkoa<br />
tai yksittäisiä palvelujen ylläpitäjiä<br />
kohtaan tehdyt hyökkäykset<br />
voivat olla tietoliikenteen häirintää,<br />
josta säädetään rikoslain<br />
38 luvussa. Jotta rikoksen selvittäminen<br />
onnistuisi, tarvitaan<br />
SEurANNAN moNTA TASoA<br />
Operaattoritaso<br />
■ vinkki<br />
Jos yksityisyys verkossa huolettaa,<br />
voi apuna käyttää muutamia melko<br />
yksinkertaisia keinoja.Tekniseltä<br />
kannalta käyttäjän ip-osoite ja<br />
mahdolliset evästeet ovat tärkeitä<br />
tunnistamistietoja.<br />
Ip-osoitettaan ei voi noin vain<br />
vaihtaa, mutta verkkoa voi selailla<br />
niin sanottujen avointen välityspalvelinten<br />
kautta. Näitä on sekä<br />
täysin avoimia että maksullisia,<br />
w e b - k ä y t ö n s e u r a n t a ■ ■ ■<br />
tietoja siitä, mitä verkossa on<br />
tietyllä hetkellä tapahtunut.<br />
Verkosta palvelimeen<br />
Operaattoritasolta siirrytään<br />
verkkojen ja yksittäisten palvelinten<br />
tasolle. Web-palvelimista<br />
puhuttaessa yksi järeä palvelin<br />
palvelee helposti kymmeniä<br />
pieniä sivustoja, mutta toisaalta<br />
suurimmat sivustot pyörivät<br />
kymmenien, jopa satojen palvelinten<br />
turvin.<br />
Web-palvelinten lokeista löytyy<br />
paljon tietoja. Web-sivuston<br />
ylläpitäjästä riippuu, millaisia<br />
intressejä sillä on lokitietojen<br />
käyttöön. Todennäköisesti jokaista<br />
vähemmänkään vakavaa<br />
sivustoa valvotaan ainakin tek-<br />
Palvelintaso Sovellustaso<br />
mutta palvelimen tai palvelun myyjän<br />
valinnassa on syytä käyttää harkintaa,<br />
ettei joudu ojasta allikkoon.<br />
Evästeet voi halutessaan kokonaan<br />
estää joko selaimen tai esimerkiksi<br />
tietoturvaohjelmiston asetuksista.<br />
Jos johonkin palveluun edellytetään<br />
kirjautumista, ei esimerkiksi<br />
työnantajan sähköpostiosoitetta<br />
ole syytä käyttää. Itselleen voi<br />
perustaa uuden maksuttoman<br />
nisen toimivuuden takaamiseksi.<br />
Tämä voi olla esimerkiksi toimimattomia<br />
linkkien karsintaa tai<br />
sovellusvirheiden eliminointia.<br />
Kaupallisilla sivustoilla on<br />
yleensä paljon muitakin intressejä<br />
web-sivustojensa seuraamiseen<br />
kuin pelkkä tekninen<br />
valvonta. Myynnin edistämiseksi<br />
on hyödyllistä tietää, mitä sivuja<br />
asiakkaat katsovat ja missä<br />
järjestyksessä. Jos jokin tietty<br />
tapa hakea tuotetta tai palvelua<br />
on muita suositumpi, voidaan<br />
käyttäjien huomio kohdistaa<br />
aiempaa paremmin juuri tähän<br />
tuotteeseen.<br />
Amazon-verkkokauppa on<br />
yksi dynaamisesti muuttuvan<br />
web-kauppapaikan pioneereista,<br />
ja se käyttääkin tehokkaasti<br />
aiempien käyttäjien valintoja<br />
ehdottaakseen suosikkeja uusille<br />
käyttäjille. Tällaisia toimintoja<br />
varten tarvitaan jo yksityiskohtaisempia<br />
sovellustason lokeja.<br />
ip-osoitteesta käyttäjään<br />
Web-palvelimen lokeista katsottuna<br />
web-sivupyynnöt tulevat<br />
ip-osoitteista. Ip-osoitteen perusteella<br />
voidaan usein selvittää<br />
koneen nimi sekä maantieteellinen<br />
sijainti, jonka kautta pyyntö<br />
tuli, mutta tämä ei suinkaan<br />
aina auta yksittäisen käyttäjän<br />
tunnistamisessa. Usein on<br />
Yksittäinen<br />
käyttäjä tai<br />
IP-osoite<br />
näin surffaat webissä yksityisyytesi säilyttäen<br />
Yksittäinen<br />
pyyntö<br />
sähköpostiosoitteen, jollaisia tarjoavat<br />
monet tahot. Suomalaisia<br />
palveluita ovat esimerkiksi Luukku.<br />
com, Suomi24.fi ja Wippies.<br />
Arkaluontoisen tiedon leviämistä<br />
muiden käsiin voi hidastaa salaamallatietoliikenne.Web-surffailun<br />
tapauksessa tämä tarkoittaa<br />
https-protokollan käyttöä. Kaikki<br />
sivustot eivät tue https:n käyttöä,<br />
mutta kokeilu ei maksa mitään.<br />
marraskuu <strong>2007</strong> TieTokone 53
■ ■ ■ i n t e r n e t<br />
nimittäin niin, että yrityksen<br />
verkko on pystytetty siten, että<br />
ulospäin näkyy vain yksi iposoite.<br />
Niinpä vaikkapa sadan<br />
hengen yrityksen kaikki käyttäjät<br />
näyttävät tulevan samasta<br />
osoitteesta.<br />
Avuksi voidaan ottaa evästeet.<br />
Evästeillä kullekin käyttäjälle<br />
voidaan antaa yksilöllinen<br />
tunniste riippumatta käyttäjän<br />
ip-osoitteesta. Evästeen avulla ja<br />
evästetiedot sisältävällä lokitiedolla<br />
voidaan yksilöidä käyttäjä,<br />
mutta käyttäjän nimeä ei näin<br />
saada vielä selville.<br />
Nimi sen sijaan selviää, jos<br />
sivusto vaatii rekisteröintiä. Jos<br />
esimerkiksi web-kauppapaikka<br />
tarvitsee yhteystietoja tilauksen<br />
toimittamiseksi perille, saadaan<br />
■ näkökulma<br />
Nettiliikenteen niin kutsutut tunnistetiedot<br />
ovat jo pitkään kuumentaneet<br />
mielialoja, koska yksityisyyden<br />
suojan pelätään vaarantuvan.<br />
Samasta syystä evästeet ovat aiheuttaneet<br />
hermoilua.<br />
Viestintäviraston lakimiehen<br />
Jarkko saarimäen mukaan tunnistamistiedot<br />
on yleensä hävitettävä<br />
heti, kun niiden käsittely ei enää<br />
ole välttämätöntä. Lainsäädäntö<br />
kuitenkin on muuttumassa siten,<br />
että teleyritykset velvoitetaan säilyttämään<br />
tiettyjä tunnistetietoja<br />
viranomaistarpeisiin määräajan.<br />
Teleyritykset itse saavat käsitellä<br />
tietoja joissakin tilanteissa.<br />
”Laki sähköisen viestinnän tietosuojasta<br />
velvoittaa teleyrityksiä<br />
esimerkiksi seuraamaan tietoliikennettä<br />
ja puuttumaan siihen, jos<br />
54 TieTokone marraskuu <strong>2007</strong><br />
Verkkoliikennettä voi seurata<br />
esimerkiksi maksuttoman network<br />
monitor -ohjelman avulla.<br />
Verkkoviidakon lait ja evästeet<br />
palvelun tietoturva sitä edellyttää”,<br />
Saarimäki selvittää. Tällaisissa tilanteissa<br />
tosin on useimmiten kyse<br />
reaaliaikaisesta virusten ja roskapostin<br />
suodatuksesta, eikä tietojen<br />
tallentamistarvetta ole.<br />
Kertyviä tunnistamistietoja ei<br />
myöskään saa tutkia sattumanvaraisesti.<br />
”Tunnistamistietojen käsittelystä<br />
on laissa kuvatut säännöt, joten<br />
kuka hyvänsä ei voi missä tarkoituksessa<br />
tahansa kajota tietoihin”,<br />
Saarimäki huomauttaa.<br />
Anonyymi nettisivujen kävijäseuranta<br />
tavallisten lokitietojen pohjalta<br />
ei ole ongelma lain silmissä.<br />
Evästeitä säädellään lakipykälällä<br />
sen verran, että palvelun tarjoajaa<br />
vaaditaan antamaan käyttäjälle<br />
ymmärrettävät ja kattavat tiedot<br />
iBm:n Tivoli on yksi järeimmistä<br />
verkonvalvontaohjelmistoista.<br />
Amazonin You might also consider -toiminto on esimerkki käyttäjien toimien<br />
tarkasta seurannasta ja hyödyntämisestä.<br />
evästeiden tallentamisen tai käytön<br />
tarkoituksesta.<br />
evästeet mittarina<br />
Suomessa suurimmat nettisivustot<br />
seuraavat kävijä- ja käyntimääriä<br />
TNS Gallupin kehittämällä TNS<br />
metrix -mittauksella. mittauksissa<br />
keskeinen työkalu ovat evästeet.<br />
”Evästeet eivät mitenkään yksilöi<br />
käyttäjiä tai paljasta henkilötietoja,<br />
vaan ne antavat selaimelle eräänlaisen<br />
numerolapun”, TNS Gallupin<br />
yksikönjohtaja ismo Tenkanen selostaa.<br />
Käyttäjän koneelle tallennettavan<br />
pienen evästetiedoston<br />
perusteella verkkosivusto voi paitsi<br />
laskea käynnit sivustolla myös palvella<br />
kävijää esimerkiksi säilyttämällä<br />
aiemman kielivalinnan.<br />
Tenkanen vertaa online-kävijä-<br />
asiakkaan nimi ja selailukäyttäytyminen<br />
yhdistettyä. Näitä tietoja<br />
voidaan tarvittaessa käyttää<br />
hyvinkin pitkälle personoituun<br />
markkinointiin.<br />
Vaikka internet-teknologia<br />
antaa jopa hätkähdyttäviä mahdollisuuksia<br />
käyttäjien seurantaan,<br />
tarjoaa arkinen kaupassakäynti<br />
myyjälle täysin vastaavia<br />
tunnistamismahdollisuuksia.<br />
Tässä mielessä yksityisyyden<br />
suoja ei välttämättä ole internetissä<br />
sen huonompi kuin nykyelämässä<br />
muutenkaan. Internetin<br />
turvattomuuteen on kuitenkin<br />
syytä suhtautua vakavasti<br />
siksi, että kyseessä on avoin ja<br />
maailmanlaajuinen verkko. Tk<br />
mittausta painetun median levikintarkastukseen.<br />
”Toimimme puhtaasti mediayleisön<br />
mittaajana, ja meille keskeinen<br />
asia ovat yhteiset säännöt, joiden<br />
pohjalta saadaan vertailukelpoisia<br />
lukuja. Toki teemme myös sitä, mikä<br />
tietoturvayhtiöille on kauhistus,<br />
eli tutkimme, miten paljon palvelulla<br />
A ja B on yhteisiä kävijöitä,<br />
mutta sehän on mediasuunnittelun<br />
lähtökohta”, Tenkanen valottaa.<br />
Hän myöntää,että osa evästeisiin<br />
kohdistuvista peloista on aiheellisia.<br />
”Suomessakin on kuumia myyntikontakteja<br />
myyviä yrityksiä, jotka<br />
yhdistelevät online-mittaustietoja<br />
kontaktitietoihin. Nämä harmaan<br />
alueen yritykset ovat niitä oikeita yksityisyysongelmia”,Tenkanen<br />
sanoo.<br />
ARi sAAReLAinen<br />
Lähde: IBm
MaiJa-Liisa ihanus • kuvaT: Mikko hannuLa<br />
Tietoliikenneasentaja Juha Kuusinen<br />
Käytäntö<br />
opettaa eniten<br />
Tietoliikenneasentajaa vihataan silloin, kun häntä ei<br />
kuulu. Mutta kun vika on korjattu, asentaja saa kiitokset.<br />
Jokainen, jonka nettiyhteys<br />
on joskus ollut poikki, tietää,<br />
miten ristiriitaisia ajatuksia<br />
tietoliikenneasentajien ammattikunta<br />
herättää. Jos vika vaatii<br />
asentajan paikalla käymisen,<br />
hän saisi mieluusti jättää muut<br />
asiakkaat sikseen ja tulla suoraan<br />
meille. Ja jos hän sitten<br />
säällisessä ajassa tulee ja saa vian<br />
kuntoonkin, hän tuntuu vähintään<br />
supermiehen (miehiähän<br />
he yleensä vielä ovat) veroiselta<br />
sankarilta, varsinkin, jos on pitänyt<br />
ihan tolppaankin kiivetä.<br />
Mutta toisaalta vähän mietityttää,<br />
joutuvatko nämä tolppien<br />
miehet kärsimään siitä, että<br />
operaattorit ostavat verkon ylläpitoa<br />
niin halvalla kuin mahdollista,<br />
jolloin työt koetetaan tehdä<br />
niin pienellä porukalla kuin<br />
vain suinkin? Asentajaparkahan<br />
on todennäköisesti itse ihan viaton<br />
siihen, ettei hän päässyt vikaa<br />
korjaamaan niin pian kuin<br />
asiakas olisi halunnut.<br />
t i e t o a m m a t i s s a ■ ■ ■<br />
Plussat ja miinukset<br />
+ ei pääse tylsistymään<br />
+ oppii koko ajan<br />
– ruuhkahuiput<br />
– ylityöt<br />
Aikamoisia jäämiehiä näiden<br />
asiakkaan tunteiden vastaanottajien<br />
on oltava. Ja Eltel Networkin<br />
Tampereen seudulla työskentelevä<br />
21-vuotias tietoliikenneasentaja<br />
Juha Kuusinen tuokin<br />
mieleen Kimi Räikkösen. Ei nimittäin<br />
pidä hermostua, vaikka<br />
asiakas hermostuisikin.<br />
”Joskus joutuu kuulemaan<br />
purkauksia, mutta niihin on<br />
jo tottunut. Kyllä asiakkaiden<br />
kanssa toimeen tulee. Olen hyvähermoinen<br />
kaveri”, Kuusinen<br />
toteaa.<br />
marraskuu <strong>2007</strong> TieTokone 55
■ ■ ■ t i e t o a m m a t i s s a<br />
Pienestä palkasta lähdetään<br />
Aloitteleva tietoliikenneasentaja<br />
pääsee 8,53 euron tuntipalkalla<br />
vajaan 1 400 euron kuukausipalkkaan.<br />
Ammattitutkinto tuo<br />
60 senttiä lisää tuntipalkkaan.<br />
Kokeneen asentajan tai työnjohtotehtävissä<br />
toimivan tuntipalkka<br />
on työehtosopimuksen<br />
mukaan 16, 65 euroa ja kuukausipalkka<br />
näin ollen hieman<br />
vajaat 2 700 euroa. Alalla maksetaan<br />
myös henkilökohtaisia<br />
palkanlisiä sekä esimerkiksi<br />
”Kerran olen melkein hermostunut”,<br />
hän tosin myöntää.<br />
Vaikeampaa kuin asiakkaan<br />
mahdollisten purkausten vastaanottaminen<br />
saattaakin olla<br />
vian selittäminen.<br />
”Yleensä asiakas ei ymmärrä<br />
alaa, ja voi olla todella vaikea<br />
selittää, mistä vika johtui. Vielä<br />
haastavampaa se on, jos asiakas<br />
on englanninkielinen. Heitäkin<br />
on täällä Tampereen seudulla.”<br />
kotona 24 megaa<br />
Kuusinen valmistui tietoliikenneasentajaksi<br />
vuonna 2005<br />
Tampereen ammattiopiston<br />
Pyynikin ammattioppilaitokselta.<br />
Siellä voi sähköalan perustutkinnon<br />
elektroniikan ja<br />
tietoliikennetekniikan koulutusohjelmassa<br />
suorittaa elektroniikka-asentajan<br />
tutkinnon<br />
ja suuntautua tässä tietoliikennetekniikkaan.<br />
Opinnot kestivät kolme vuotta<br />
ja antoivat Kuusisen mielestä<br />
hyvät peruseväät työhön.<br />
”Koulutus antaa laajan pohjan,<br />
esimerkiksi perustiedot<br />
elektroniikasta ja gsm-tekniikasta,<br />
mutta ei käytännön<br />
töitä pystytä koulussa<br />
opettamaan. Mahdollisia<br />
vikoja ja tapauksia on niin<br />
valtava kirjo, ettei niitä<br />
voi koulussa oppia. Työssä<br />
kertyykin tietoa koko ajan<br />
lisää.”<br />
Yksiselitteistä syytä siihen,<br />
Paperilla Juha kuusisen työpäivät<br />
näyttävät samankaltaisilta, mutta<br />
jokainen keikka on omanlaisensa.<br />
56 TieTokone marraskuu <strong>2007</strong><br />
mastolisää maston korkeuden<br />
mukaan.<br />
Tietoliikenneasentajia on esimerkiksi<br />
Relacomin, YIT:n ja Eltel<br />
Networksin palkkalistoilla. Ne<br />
tv-mainosten piirretyt tai elävät<br />
Soneran tai Elisan hemmot ovat<br />
oikeasti edellä mainittujen yritysten<br />
työntekijöitä.<br />
Alalla sovelletaan Tieto- ja<br />
tekniikka-alojen työnantajaliiton<br />
Tiklin ja Metallin välistä Tietoalan<br />
työehtosopimusta.<br />
miksi lähti opiskelemaan juuri<br />
tätä, Kuusinen ei osaa nimetä.<br />
Hän oli jo pienenä kiinnostunut<br />
tekniikasta ja haki myös datanomikoulutukseen.<br />
Sen hän<br />
tiesi, että autot, metalli tai teollisuuden<br />
ratkaisut eivät kiinnosta,<br />
ja jäljelle jäi tietotekniikka.<br />
”Tykkäsin kyllä tietokoneilla<br />
säätää jo pienenä.”<br />
Kuusinen sai oman koneen<br />
11-vuotiaana. Äiti teki sillä työjuttuja<br />
ja Juha pelasi. Ala-asteella<br />
atk-luokassa oli tuliterät<br />
vehkeet, joita oppilaat saivat<br />
käyttää.<br />
”Opiskeluaikana ostin opintolainalla<br />
oman koneen, kun<br />
kotikoneen käytöstä tuli riitaa.<br />
Koulun kannalta oli hyvä, kun<br />
kotona oli kone ja siellä sai kirjoittaa<br />
koulujuttuja puhtaaksi.<br />
Koulun koneita kun ei aina riittänyt<br />
kaikille.”<br />
Nyt tietoliikenneasentajalla on<br />
kotona 24:n megabitin yhteys.<br />
”Pelaaminen on jäänyt. Hoidan<br />
lähinnä pankkiasiat ja haen<br />
tietoa netistä.”<br />
”kun viankorjaus siirtyy meille, se on jo astetta haastavampi. osa vioista<br />
saadaan korjattua muuten”, Juha kuusinen sanoo.<br />
kuitu poikki, tule apuun<br />
Kuusisen työpäivä alkaa seitsemän<br />
jälkeen. Silloin hän käy<br />
toimistolla tulostamassa sen<br />
päivän työmääräykset ja hakemassa<br />
työauton. Samaan<br />
tiimipäällikkö Arto Pynnösen<br />
tiimiin kuuluu seitsemän henkeä.<br />
Työt tulevat järjestelmään<br />
aluekohtaisesti. Tiimiläisiä asuu<br />
niin Tampereella, Valkeakoskella<br />
kuin Viialassakin, ja töitä<br />
jaetaan asuinpaikan mukaan.<br />
Tamperelainen Kuusinen tekee<br />
etupäässä töitä Tampereella.<br />
”Mutta joskus peesaan muualla.<br />
Töitä on paljon varsinkin<br />
ukkosten jälkeen, ja silloin autetaan<br />
muita.”<br />
Tietoliikennevikoja koetetaan<br />
ensin korjata asiakkaan<br />
ja teknisen tuen yhteistoimin<br />
puhelimitse. Usein pelkkä virran<br />
kytkeminen pois ja päälle<br />
auttaa. Seuraavaksi koetetaan<br />
etäkeinoja. Jos vika ei niillä-
kään tule kuntoon, työ siirtyy<br />
vikalistalle ja tulostuu sitten<br />
jonoon esimerkiksi Pynnösen<br />
tiimille.<br />
”Ilmoitukset tulevat jonoon<br />
sitä mukaa kuin niitä tehdään.<br />
Tietysti jos vaikka todella iso<br />
yritys on ilman verkkoyhteyksiä,<br />
operaattori voi priorisoida<br />
sen pienempien vikojen edelle.<br />
Muuten ne hoidetaan aikajärjestyksessä.”<br />
Viat ovat tyypillisesti laite- tai<br />
verkkovikoja. Laitevikoja voi olla<br />
niin asiakkaan kuin operaattorinkin<br />
laitteissa. Verkkovikoja<br />
aiheuttavat ukkonen, kosteus<br />
ja muut luonnonilmiöt. Asennusvirheitäkin<br />
sattuu, samoin<br />
kaivinkoneet katkovat joskus<br />
piuhoja vahingossa.<br />
”Meidän työhömme kuuluu<br />
myös niin sanottu kaapelin<br />
näyttäminen. Me maalaamme<br />
maahan tai merkkaamme muuten,<br />
missä kaapelit kulkevat, että<br />
kaivuu-urakoijat osaavat varoa<br />
niitä.”<br />
Mutta täydellisesti kaapeleita<br />
ei pystytä varomaan, sillä aina<br />
niiden sijaintia ei voida yksiselitteisesti<br />
selvittää.<br />
”Viimeksi eilen taisi kuitu<br />
katketa.”<br />
Mikä vikana ja missä?<br />
Yksi haastavimpia tehtäviä on<br />
vian löytyminen. Kun etänä on<br />
jo tehty kaikki mahdollinen, se<br />
tietää, että vika on fyysinen eli<br />
se täytyy löytää. Etsiminen aloitetaan<br />
rajaamalla mahdollisia vikapaikkoja<br />
pois yksi kerrallaan.<br />
Pahimmissa tapauksissa joudutaan<br />
vain seuraamaan, miten<br />
vika ilmenee, ja sitten päättelemään,<br />
missä se voisi olla.<br />
”Jos seuraamme pitemmän<br />
aikaa, käymme välillä tekemässä<br />
jotain, ja sitten taas seurataan,<br />
pätkiikö yhteys vielä. Jos<br />
ei pätki, työ kuitataan tehdyksi,<br />
jos pätkii, tehdään uusi toimi ja<br />
seurataan taas”, Kuusinen kuvaa<br />
työnkulkua.<br />
Kuten tästä käy ilmi, viankorjaus<br />
kestää.<br />
”Viankorjausprosessi on<br />
mutkainen ja kiertää monen<br />
ihmisen kautta. Työ<br />
siirretään aina jollekin tai<br />
odotetaan, onko tähänastisesta<br />
hyötyä. Siksi se kestää.”<br />
Yleensä Eltel Networksillä on<br />
päivä aikaa saada vika kuntoon<br />
sen jälkeen, kun työ on siirtynyt<br />
sille.<br />
”Tosin jos monta liittymää<br />
menee yhtä aikaa pimeäksi, puhutaan<br />
tunneista.”<br />
Asentajat liikkuvat yksin.<br />
”Tietysti autamme toista, jos<br />
toisella on kiire ja itsellä ei.”<br />
Aina ei ole yhtä ruuhkaista.<br />
■ tausta<br />
Juha kuusinen tekee töitään<br />
useimmiten yksin.<br />
”Mutta kesällä ukkosten jälkeen<br />
on jonoa.”<br />
Asentajien nyrkkisääntö on,<br />
että yhden vian korjaaminen<br />
saisi kestää tunnin. Joskus tunti<br />
ei riitä, mutta jokin tapaus saattaa<br />
selvitä helpostikin ja tulla<br />
hoidetuksi pian. Kuusisella on<br />
firman farmariautossa aina täysi<br />
varustus mukana tolppakenkiä<br />
myöten.<br />
”Farmariautoon mahtuu”,<br />
hän perustelee.<br />
Yksin ei pärjää enää missään<br />
Eltel Networksin asentaja Juha<br />
kuusinen on huomannut, että<br />
työssä tarvittaisiin asiakaspalvelutaitoja.<br />
”Mutta ei niitä koulussa opetettu.”<br />
Helsingin tekniikan alan oppilaitoksen<br />
Heltechin sähköalan<br />
perustutkintoon kuuluvien elektroniikka-asentajan<br />
opintojen esittelyssä<br />
sen sijaan todetaan, että<br />
”alalla vaaditaan loogista päättelykykyä<br />
ja hyvää keskittymiskykyä<br />
sekä yhteistyötaitoja työskenneltäessä<br />
erilaisten toimijoiden<br />
kanssa”.<br />
Apulaisrehtori Jorma karjalai-<br />
t i e t o l i i k e n n e a s e n t a j a ■ ■ ■<br />
nen kertoo Heltechissä huomatun,<br />
ettei nykymaailmassa enää<br />
missään ammatissa pärjää yksin<br />
työskennellen. Siksi vuorovaikutustaitoja<br />
on pakko opettaa.<br />
”Lähdemme myös siitä, että<br />
opiskelijasta voi tulla yrittäjä.<br />
Olemme panostaneet yrittäjätaitoihin<br />
sekä taitoihin, joita<br />
asentaja tarvitsee asiakkaita<br />
kohdatessaan.”<br />
Osalla linjoista annetaan yrittäjäkasvatusta,<br />
joillain taas harjoitellaan<br />
opintoihin kuuluvissa töissä<br />
asiakkaan kohtaamista. Toinen<br />
opiskelija voi esittää asiakasta, ja<br />
sitten vaihdetaan vuoroja.<br />
Kaikilla ei välttämättä olekaan<br />
aivan samanlaista varustusta<br />
mukanaan. Kuusinen arvostaa<br />
sitä, että työvälineet ovat<br />
hyvät.<br />
”Meillä on laitteet, pelit ja<br />
vehkeet viimeisen päälle. Kyllä<br />
niillä pärjää. Firmassa on myös<br />
paljon telepuolen osaamista<br />
Soonin ja TPO:n ajoilta. Ammattitaito<br />
on huipussaan.”<br />
Kuusinen aikoo itsekin kehittää<br />
ammattitaitoaan. Hän suunnittelee<br />
tietoliikenneasentajan<br />
ammattitutkinnon suorittamista.<br />
Sen voi suorittaa käytännön<br />
kokein, ja hyväksytyn suorituksen<br />
jälkeen palkka nousee.<br />
urheilla voisi enemmänkin<br />
Asentajan työssä ei ole kahta<br />
samanlaista päivää. Viat ovat<br />
erilaisia, ja niin ovat tapaukset<br />
kaikkinensa ja asiakkaatkin.<br />
”Jos olisi joka päivä samaa,<br />
sitä tylsistyisi.”<br />
Työssä myös oppii.<br />
”Tekniikka kehittyy koko<br />
ajan, ja työn myötä oppii uutta.<br />
Muilta asentajilta voi kysellä<br />
myös ja oivaltaa sitten itse.”<br />
Kuusinen joutuu miettimään<br />
työnsä huonoja puolia. Ei niitä<br />
oikein ole, paitsi se, että joskus<br />
menee ylitöiksi.<br />
”Hankalien vikojen paikantaminen<br />
voi kestää kauan, jolloin<br />
osa siksi päiväksi suunnitelluista<br />
töistä uhkaa jäädä tekemättä.<br />
Eihän ylitöitä ole pakko tehdä,<br />
mutta ei tee mieli jättää töitä<br />
tekemättäkään. Sitä paitsi meille<br />
maksetaan ylitöistä.”<br />
Kuusinen on juuri muuttamassa<br />
tyttöystävänsä kanssa<br />
yhteen. Kriteerit täyttävän asunnon<br />
löytyminen kesti vähän aikaa<br />
– siinä kun piti olla sauna.<br />
Tällä hetkellä Kuusinen on<br />
niin tyytyväinen työhönsä, ettei<br />
suunnittele muutoksia uralleen.<br />
”Katsotaan, kauanko mielenkiintoa<br />
riittää. Tällä hetkellä sitä<br />
on.”<br />
Kuusisella ei ole ihmeellisiä<br />
harrastuksia vapaa-aikaa täyttämässä;<br />
se kuluu parhaiten tyttöystävän<br />
ja kavereiden kanssa.<br />
”Urheilla voisi enemmänkin,<br />
lenkkeillä vaikka.”<br />
Tk<br />
marraskuu <strong>2007</strong> TieTokone 57
antti aromaa<br />
Antti Aromaa toimii<br />
it-konsulttina Beveric<br />
Oy:ssä erikoisaloinaanverkkoinfrastruktuuri,tietoliikenne<br />
ja tietoturva.<br />
” Henkilökohtaista<br />
viestintää ei<br />
kannata kahlita<br />
nykyisen työnantajan<br />
osoitteeseen.<br />
”<br />
58 TiEToKonE marraskuu <strong>2007</strong><br />
Kenen sähköpostia käytät?<br />
Henkilökohtaisen ja työhön liittyvän<br />
viestinnän erottaminen toisistaan on<br />
vanha ajatus. Henkilökohtainen posti<br />
kannetaan kotiin, työhön liittyvä työpaikalle.<br />
Sähköpostin kanssa kannattaa<br />
toimia samoin.<br />
Varsin yleisen käytännön mukaan<br />
työnantajan sähköpostia käytetään<br />
myös henkilökohtaisiin tarpeisiin<br />
samoin kuin puhelimia ja fakseja.<br />
Jos omien asioiden hoitaminen sopii<br />
myös työnantajalle, asiassa ei tavallisissa<br />
oloissa ole ongelmia.Epäjatkuvuuskohdissa<br />
ongelmia on<br />
luvassa. Pelisääntöjen<br />
selvittämiseksi pitäisi<br />
sähköpostin käytöstä<br />
sopia erikseen molempia<br />
osapuolia velvoittavalla<br />
sopimuksella.<br />
Jos sähköpostien<br />
osalta voidaan suhteellisen<br />
helposti päätyä<br />
kaikkia tyydyttävään<br />
tulokseen, vaikeammaksi<br />
asian tekee työnantajan järjestelmässä<br />
ylläpidetty elektroninen<br />
kalenteri. Kalentereihin keräytyy ja<br />
kerätään valtavasti hyvinkin henkilökohtaisia<br />
tietoja. Kalenteritietojen<br />
käsittelystä ja käytöstä poikkeustapauksissa<br />
kannattaa sopia etukäteen<br />
jopa sähköpostia tarkemmin, vaikka<br />
lainsäädäntömme ei asiaan puutukaan.<br />
Postin perimysjärjestys<br />
Jatkumosta poikkeavista tilanteista<br />
tavallisin on työsuhteen päättyminen.<br />
Hankalimmillaan sähköpostien<br />
ja kalenteritietojen omistussuhteita<br />
joudutaan selvittämään irtisanoutuneen<br />
työntekijän sijaan hänen<br />
perikuntansa kanssa. Jos asiaan ei ole<br />
varauduttu etukäteen, voi tilanne olla<br />
hyvin hankala kaikille osallisille.<br />
Ensisilmäyksellä helpointa ja yksinkertaisinta<br />
on kieltää henkilökohtainen<br />
viestintä ja henkilökohtaiset<br />
kalenterimerkinnät yrityksen järjestelmissä.<br />
Kiellon toimeenpanoa ei<br />
voi valvoa tai pakottaa puuttumatta<br />
oikeudetta käyttäjien sähköpostien ja<br />
kalenterien sisältöön. Osa henkilökunnan<br />
keskinäisestä viestinnästä on<br />
aina luonteeltaan yksityistä. Ajatus ei<br />
siis toimi käytännössä.<br />
Kun posteissa ja kalentereissa on<br />
mukana arkaa aineistoa, kannattaa<br />
miettiä näiden tietojen kohtaloa tulevaisuudessa.<br />
Suurimmassa osassa<br />
yrityksistä ainakin osa varmistuksista<br />
kerätään pysyvään talteen. Toistaiseksi<br />
tallessa olevilla nauhoilla on<br />
joukoittain jo aikaa sitten poistuneiden<br />
henkilöiden sähköpostilaatikoita<br />
ja muita tietoja. Yksittäisen käyttäjän<br />
tietojen poistaminen varmistuksilta<br />
on käytännössä mahdoton tehtävä.<br />
Mobiili ulottuvuus<br />
pahentaa tilannetta<br />
Sähköpostien ja kalenterien käyttö<br />
leviää hiljalleen myös matkapuhelimiin.<br />
Siirtymä tulee tuottamaan suuria<br />
vaikeuksia omien ja yrityksen asioiden<br />
erottamisessa toisistaan. Maksuttomaan<br />
web-postiin ei useimmiten<br />
kuulu näppärää push-postia saati<br />
kalenterin synkronointia kännykän<br />
kalenteriin. Molemmat ominaisuudet<br />
ovat houkuttavia ja koukuttavia. Usean<br />
kalenterin ylläpito on käsityönä<br />
turhauttavaa ja johtaa helposti päällekkäisiin<br />
varauksiin.<br />
Kun yrityksen työkalut ovat henkilökohtaisia<br />
näppärämmät, kasvaa kiusaus<br />
yrityksen postin käyttämisestä<br />
ainoana postilaatikkona. Samalla on<br />
helppo keskittää kaikki kalenteritiedot<br />
yhteen paikkaan. Yksinkertaisuus<br />
ja kätevyys on usein riittävä peruste<br />
muiden näkökulmien ohittamiseen.<br />
Monissa ohjelmissa on tavallaan<br />
varauduttu yksityisenkin sisällön tallentamiseen<br />
kalenteriin sallimalla tapahtuman<br />
merkitseminen yksityiseksi.<br />
Näistä merkinnöistä muut käyttäjät<br />
näkevät vain keston ja mahdollisesti<br />
varauksen tyypin. Sisältö jää periaatteessa<br />
vain omistajan tietoon.<br />
Erottaminen on etu<br />
Ajatus oman sähköpostin erottamisesta<br />
työnantajasta on työntekijän<br />
kannalta huomionarvoinen. Henkilökohtaista<br />
viestintää ei kannata kahlita<br />
nykyisen työnantajan osoitteeseen.<br />
Kun osoite ei työsuhteen päätyttyä<br />
ole omassa käytössä, voi muuttuneiden<br />
tietojen ilmoittaminen postituslistoille,<br />
internet-palveluihin ja muihin<br />
vastaaviin osoittautua työlääksi<br />
tai mahdottomaksi.<br />
Aikaisemmin monissa yrityksissä<br />
kiellettiin tai koetettiin kieltää<br />
selainkäyttöiset sähköpostit niiden<br />
tuottamien virusvaivojen takia. Nykyään<br />
useimmat ilmaispostin tarjoajat<br />
suodattavat posteista sekä roskat<br />
että haittaohjelmat hyvin. Kun yhteys<br />
henkilökohtaiseen postiin toimii<br />
myös työpaikalta, käyttäjät on helppo<br />
kannustaa erottamaan oma viestintänsä<br />
työhön liittyvästä. Omia posteja<br />
voi lukea myös kotoa, nettikahvilassa<br />
ja kännykästä avaamatta yrityksen<br />
järjestelmiä ulkomaailmaan. Asiaan<br />
liittyvät uhat tietovuodoista, haittaohjelmista<br />
ja muista ongelmista on parasta<br />
hallita koulutuksella ja ohjeilla.<br />
Suurimmat toiveeni tuleville sähköpostijärjestelmille<br />
liittyvät kalenterien<br />
synkronointiin ja näkyvyyden<br />
hallintaan synkronoinneissa laitteista<br />
toisiin. Jos kalenterimerkinnälle voisi<br />
kertoa nykyisen luokittelun sijaan<br />
tarkemmin sallituista synkronointitavoista<br />
ja näkyvyydestä, voisi työntekijä<br />
lähtiessään saada mukaansa vain<br />
henkilökohtaisiksi luokitellut tiedot.<br />
Työhön liittyneet kalenterimerkinnät<br />
ja kokouskutsut esityslistoineen jäisivät<br />
yrityksen järjestelmään. Melkein<br />
vastaavan menettelyn voi jo nyt tehdä<br />
sähköposteille luokittelemalla ne<br />
käsin haluttuihin kansioihin. Osan<br />
luokitteluista voi tehdä myös säännöillä.<br />
TK
k y t kentöjä<br />
PerTTI hämäläInen • PIIrros: PeTrI roTsTen<br />
FAN järjestää tiedostot<br />
Tallennustila on helppo viedä verkkoon, mutta tiedostot<br />
tuottavat enemmän päänvaivaa.<br />
Lan, wan ja san ovat tuttuja lyhenteitä lähiverkolle, laajaverkolle<br />
ja tallennusverkolle. Samalla logiikalla fan (file area network)<br />
on tietenkin tiedostoverkko. Se on käyttökelpoinen työväline,<br />
joka auttaa jäsentämään tallennusjärjestelmien valikoimaa ja<br />
myyntiargumentteja.<br />
San-ratkaisun voima on tallennustilan virtualisoinnissa. Tilaa<br />
varataan loogisina levyinä, joiden koko voidaan määritellä ja<br />
tarvittaessa muuttaa fyysisten tallennuslaitteiden ominaisuuksista<br />
ja tilarajoituksista riippumatta.<br />
Tallennusverkoissa käsiteltävän tiedon siirtoyksikkö on lohko,<br />
mutta palvelimet tallentavat tiedostot loogisille levyilleen<br />
käyttäen omia tiedostojärjestelmiään. Palvelinten kanssa keskustelevat<br />
työasemat taas tarvitsevat pääsyn vain tiedostoihin<br />
eivätkä piittaa sen enempää lohkomuotoisesta datasta kuin<br />
palvelinten tiedostojärjestelmistäkään.<br />
Windows-koneet näkevät tiedostot ip-verkon yli CIFS-protokollalla<br />
(Common Internet File System), jonka Microsoft on<br />
kehittänyt vanhemmasta SMB-käytännöstään (Server Message<br />
Block). Unix- ja Linux-koneet taas käyttävät NFS:ää (Network<br />
File System). Ristiinkäyttöä varten on kehitetty apuvälineitä<br />
Linuxin Sambasta Windowsin NFS-asiakasohjelmiin.<br />
Polut hukassa<br />
Tiedostoihin viitataan niiden nimillä, joihin sisältyvät myös yksikäsitteiset<br />
hakemistopolut. Verkossa tiedostojen yksilöimiseen<br />
tarvitaan lisäksi palvelimen nimi. Se ei yleensä näy käyttäjälle<br />
asti, koska palvelimella oleva jaettu hakemisto kätketään verkkonimen<br />
taakse. Windows-käyttäjät näkevät esimerkiksi virtuaalisen<br />
levyaseman F ja Linux-käyttäjät hakemiston /osasto.<br />
Pääkäyttäjän kannalta tällainen virtualisointi ei vielä riitä.<br />
Kun verkkoon jaetut hakemistot on kiinnitetty tiettyihin palvelimiin,<br />
niiden sijainnin muuttaminen ja uudelleenjärjestely<br />
on työlästä. Lisäksi uusien verkkoresurssien käyttöönotto tietää<br />
muutoksia työasemien käynnistysskripteihin,<br />
testausta ja käyttäjien informoin-<br />
tia muuttuneista käytännöistä.<br />
Ongelma ei ole suuri, jos käytössä on<br />
pari kolme tiedostopalvelinta tai nas-laitetta.<br />
Kun palvelinten määrä kasvaa yli<br />
viiden, pääkäyttäjä huomaa rutiinityön<br />
lisääntyvän ikävästi. Tiedostorakenteiden<br />
siirtäminen vaikkapa tiedostopal-<br />
velinten omilta levyiltä uudelle naspalvelimelle<br />
vaatii kaikkien polku- ja<br />
oikeusmääritysten päivittämistä, mihin<br />
kuluu käsityönä helposti päiviä.<br />
Pääkäyttäjä alkaakin pian kehitellä<br />
omia nimeämiskäytäntöjä, komentojonoja<br />
ja muita apuvälineitä, jotta toistuvat<br />
muutokset olisi helpompi hoitaa. Kymmenien<br />
tai satojen palvelimien hallinta ei<br />
kuitenkaan enää pysy yhden ihmisen käsissä<br />
tällä tavoin, vaan tarvitaan systemaattisempi<br />
lähestymistapa.<br />
Tallennusalan laite- ja ohjelmistotoimittajat<br />
ovat kehitelleet erilaisia tapoja virtualisoida<br />
tiedostoresursseja. Tuotteiden kehittyessä on<br />
alettu puhua työasemien ja palvelinten<br />
välille määriteltävästä tiedostoverkosta,<br />
fanista. Se virtualisoi tiedostojen käsittelyn<br />
samaan tapaan kuin palvelinten ja massamuistilaitteiden väliin<br />
rakennettava tallennusverkko virtualisoi tallennustilan.<br />
Irti aakkosista<br />
Alun perin loogisiksi<br />
suunnitellut nimeämiskäytännöt<br />
rapautuvat .<br />
Perimmäinen syy pääkäyttäjän ongelmiin on siinä, että tiedostojen<br />
nimeämiseen on käytetty palvelinkohtaisia nimiavaruuksia.<br />
Uudelle palvelimelle tallennettavien tiedostojen tuominen<br />
käyttäjien saataville vaatii uuden tiedostopolun määrittelyä.<br />
Lopulta Windows-käyttäjiltä loppuvat aakkoset kesken ja Unixkäyttäjät<br />
hukkuvat polkumäärityksiin.<br />
Alun perin loogisiksi suunnitellut nimeämiskäytännöt rapautuvat<br />
sitä mukaa, kun palvelimia uusitaan ja niiden tehtäviä järjestellään.<br />
Kun tukipalveluun soittava käyttäjä valittaa K-levyasemansa<br />
olevan hukassa, tukihenkilön on ensin selvitettävä, mihin fyysiseen<br />
palvelimeen tämän nimenomaisen käyttäjän K viittaa.<br />
Tiedostoverkon ytimessä on globaali<br />
nimiavaruus, joka piilottaa fyysiset pal-<br />
velimet käyttäjiltä. Kun tiedostoviittaukset<br />
on virtualisoitu, tiedostoja voidaan<br />
siirtää helposti palvelimelta tai nas-laitteelta<br />
toiselle. Tarvitaan vain kertaalleen<br />
tehtävä muutos globaalin nimiavaruuden<br />
määrittelyihin.<br />
Globaali nimiavaruus toimii useim-<br />
marraskuu <strong>2007</strong> TIeTokone 59
k y t kentöjä<br />
gloBaali nimiavaruus<br />
lähde: Brocade, <strong>2007</strong><br />
PerinTeiseT verkkohakemisToT<br />
Windows-käyttäjät<br />
E:<br />
G:<br />
R:<br />
Z :<br />
Unix/Linux-käyttäjät<br />
/myynti<br />
/tuotekehitys<br />
/markkinointi<br />
/tuotanto<br />
esitteet<br />
miten omassa palvelimessaan, jolle työasemat lähettävät tiedostopyyntönsä.<br />
Vastauksena tämä nimiavaruuspalvelin palauttaa<br />
polun tiedoston todelliseen sijaintiin. Teknisesti ratkaisut vaihtelevat<br />
sen mukaan, tarvitaanko työasemaan erityinen agentti<br />
vai toimiiko palvelu läpinäkyvästi verkossa.<br />
hyötyä yhteisestä nimiavaruudesta<br />
Globaalin nimiavaruuden avulla yrityksen tiedostot voidaan<br />
tallentaa yhtenäiseen hakemistorakenteeseen, joka voidaan<br />
myös näyttää vaikkapa Linux- ja Windows-käyttäjille samanlaisena.<br />
Palvelinkohtaisten hakemistojen ja loogisten levyasematunnusten<br />
asemesta käyttäjät näkevät yrityksen liiketoimintaa<br />
vastaavat osasto- ja toimintokohtaiset hakemistot yhdessä paikassa<br />
käyttöoikeuksiensa mukaisesti.<br />
Yrityksenlaajuisen kokonaisratkaisun ohella nimiavaruuksia<br />
voidaan yhdistellä myös vähemmän kunnianhimoisin tavoittein.<br />
Jaetun nimiavaruuden ratkaisut koskevat usein vain tietyn<br />
valmistajan tai käyttöjärjestelmän palvelimia. Yksi tunnetuimmista<br />
on Microsoftin Windows Server 2003 R2:n hajautettu<br />
tiedostojärjestelmä eli DFS, jonka avulla kahden tai useamman<br />
palvelimen tiedostot voidaan näyttää käyttäjille yhteisen nimiavaruuden<br />
kautta.<br />
Microsoft suosittelee DFS:ää esimerkiksi haarakonttorien<br />
tarpeisiin: paikallisten käyttäjien usein tarvitsemat tiedostot tallennetaan<br />
haarakonttorien omiin palvelimiin, mutta käyttäjille<br />
näytetään myös yrityksen keskitetyillä palvelimilla olevat yhteiset<br />
tiedostot. Jos käyttäjän pyytämä tiedosto ei vielä ole hänen<br />
lähipalvelimellaan, tiedosto replikoidaan sille taustatoimintona<br />
laajaverkkoyhteyden kautta.<br />
san on vasta alkua<br />
lomakkeet<br />
FTP<br />
esitykset<br />
DFS sopii hyvin puhtaan Microsoft-talon ratkaisuksi. Toisaalta<br />
monet tietoliikennelaitteiden valmistajat tarjoavat myös<br />
laajaverkkokiihdyttimiä, jotka toimivat yleisempänä ratkaisuna<br />
käyttöjärjestelmistä riippumatta.<br />
Wafs-laitteissa (wide area file services)<br />
yhdistyvät laajaverkkoreititin ja tiedostovälimuisti,<br />
jonka käyttöä ratkaisun<br />
puitteissa globaali nimiavaruus ohjaa.<br />
San-verkkojen lohkomuotoista dataa<br />
käsittelevät kopiointi-, replikointi-<br />
ja varmistustoiminnot eivät riitä<br />
kokonaisratkaisuksi tiedostotasolla<br />
60 TIeTokone marraskuu <strong>2007</strong><br />
Windowstiedostopalvelin<br />
NAS<br />
Unix/Linuxtiedostopalvelin<br />
Windows-käyttäjät<br />
Unix/Linux-käyttäjät<br />
Windowstiedostopalvelin<br />
looginen näkymä dataan<br />
ajattelevalle asiakkaalle. Yhdistämällä globaalista nimiavaruudesta<br />
saatava tiedostorakenteen tieto fyysisten tallennuslaitteiden<br />
lohkotason tietoon voidaan toiminta hoitaa sovellusten<br />
kannalta mielekkäästi tiedostotasolla. Tämä monipuolistaa<br />
tallennustalojen ohjelmistotuotevalikoimaa.<br />
Esimerkiksi tiedostojen migraatio tallennuslaitteelta toiselle<br />
onnistuu fan- ja san-varusohjelmien yhteistyöllä tosiaikaisesti<br />
sovellusten ollessa käytössä. Kun san-kerroksen hallintaohjelmat<br />
tietävät, mitkä lohkot mahdollisesti muuttuvat tiedostojen<br />
siirron aikana, tiedostojen eheys pystytään takaamaan ja sovellukset<br />
saavat tiedostoista varmuudella ajantasaiset versiot.<br />
Luonnollinen fan-kerroksen toiminto on tiedostojen sijoittelu<br />
hierarkkiseen tallennusjärjestelmään. Usein tarvittavat<br />
tiedostot säilytetään nopeimmalla muistivälineellä, harvemmin<br />
viitatut voidaan siirtää fc-levyiltä ensin sata-levyille, sitten virtuaaliseen<br />
nauhakirjastoon ja lopulta nauhalle.<br />
Erilaiset informaation luokittelusovellukset, jotka sijoittelevat<br />
tiedostoja niiden sisällön perusteella, ovat myös yleistymässä.<br />
Esimerkiksi tiedostojen deduplikointi etsii tallennuspalvelimilta<br />
identtisiä tiedostoja säästääkseen levytilaa kertatallennuksella.<br />
Yhteistyötä ja yrityskauppoja<br />
Tiedostoja on virtualisoitu jo vuosia, mutta vasta parin viime<br />
vuoden aikana fan on mielletty selkeästi omaksi kokonaisuudekseen.<br />
Tallennusverkkoja standardoiva SNIA (www.snia.<br />
org) perusti viime vuonna fan-työryhmän tiedostoverkkojen<br />
tekniseen standardointiin.<br />
Tallennusverkkojen valmistajat tekevät paljon yhteistyötä,<br />
ja usean yhtiön fan-tuotteista löytyykin naapurin tekniikkaa.<br />
Moni tiedostovirtualisoinnin pioneeri on päätynyt isompien<br />
valmistajien hoteisiin yrityskauppojen myötä, ja aiemmat yhteistyösopimukset<br />
säilyvät usein voimassa.<br />
Esimerkiksi kuituverkkojen kärkinimiin kuuluva Brocade<br />
on laajentunut tiedostoverkkoihin ostamalla muun muassa<br />
Nuview-yhtiön viime vuonna.<br />
EMC puolestaan osti Rainfini-<br />
Nimiavaruuksia voidaan yhdistellä<br />
myös vähemmän kunnianhimoisin<br />
tavoittein.<br />
F:<br />
/osasto<br />
markkinointi<br />
mainokset<br />
esitteet<br />
esitykset<br />
tuotekehitys<br />
ohjelmat<br />
kirjastot<br />
esitykset<br />
lähdekoodi<br />
NAS<br />
Unix/Linuxtiedostopalvelin<br />
Globaalin nimiavaruuden<br />
avulla<br />
tiedostot voidaan<br />
ryhmitellä<br />
liiketoimintaa<br />
vastaavaan<br />
hakemistorakenteeseen,<br />
ja<br />
tiedostoverkon<br />
varusohjelmistoilla<br />
tiedostoja<br />
ja hakemistoja<br />
voidaan järjestellätaustatoimintona.<br />
ty-yhtiön jo vuonna 2005, ja Cisco<br />
Neopath-yhtiön tänä vuonna.<br />
Monipuolista fan-tuotevalikoimaa<br />
tarjoava Acopia päätyi elokuussa<br />
F5-yhtiölle. Suurista tiedostovirtu-<br />
alisoijista itsenäinen on enää Attune<br />
Systems.<br />
Tk<br />
Windows-käyttäjät<br />
E<br />
G<br />
R<br />
Z<br />
Unix/Linux-käyttäjä
Pertti Hämäläinen<br />
Verkkovoimaa<br />
virtuaalisesti<br />
Menneiden vuosikymmenten<br />
suurkonemaailmasta tuttu tekniikka<br />
lupaa säästöjä palvelinkuluihin<br />
ja helpotusta yritysympäristöjen<br />
hallintaan.<br />
Virtualisointi ei ole uusi<br />
keksintö. Jo 1970-luvulla<br />
suurten keskustietokoneiden<br />
laskentavoimaa jaettiin<br />
käyttäjille ajamalla fyysisissä<br />
koneissa rinnakkain lukuisia<br />
toisistaan eristettyjä virtuaalikoneita.<br />
Ensimmäinen kaupallisesti<br />
menestynyt virtualisointituote<br />
v i r t u a l i s o i n t i ■ ■ ■<br />
oli IBM:n VM/370-käyttöjärjestelmä.<br />
Sen peruina virtualisointikerrosta<br />
kutsutaan edelleen nimellä<br />
hypervisor kuvaavamman<br />
nimen VMM (Virtual Machine<br />
Monitor) asemesta.<br />
Ajat kuitenkin muuttuivat,<br />
kun 1980-luvulla yleistyivät minikoneet<br />
ja 1990-luvulla mikrotietokoneet.<br />
Hajautettuun<br />
marraskuu <strong>2007</strong> tietokone 61
AISUUDESSA<br />
sovellus<br />
Linux<br />
virtuaalikone<br />
■ ■ ■ v e r k k o r a t k a i s u t<br />
VIRTUALISOINTI KÄYTTÖJÄRJESTELMÄN ALAISUUDESSA<br />
VIrTuaLIsoInTI käYTTöjärjEsTELMän aLaIsuudEssa<br />
sovellus sovellus sovellus sovellus<br />
Windows Linux Windows Linux<br />
virtuaalikone virtuaalikone virtuaalikone virtuaalikone<br />
VIRTUALISOINTIKERROS<br />
KÄYTTÖJÄRJESTELMÄ (WINDOWS TAI LINUX)<br />
LAITTEISTO<br />
isäntäkäyttöjärjestelmän alaisuudessa virtualisoitaessa virtualisointikerros<br />
ja vieraskäyttöjärjestelmät toimivat sovellusmoodissa, ja suoritustehoa<br />
hukkaantuu kaikenlaiseen kikkailuun. Yhteensopivuusongelmiakin on vaikea<br />
täysin välttää, koska muisti- ja i/o-prosessit on hankala eristää toisistaan<br />
pelkästään ohjelmiston turvin.<br />
62 tietokone marraskuu <strong>2007</strong><br />
saada aikaan luotettava alusta Nykyisin kummankin val-<br />
liiketoimintakriittisille sovelluksille.<br />
Intelin projekti tunnettiin<br />
mistajan uusimmat prosessori-<br />
VIRTUALISOINTI ILMAN IS<br />
sukupolvet tukevat virtualisoin-<br />
koodinimellä Vanderpool, muttia, ja myös niiden piirisarjoihin<br />
ta yhtiön markkinointiosasto on lisätty virtualisoinnin tukea.<br />
antoi sille ytimekkään nimen Ohjelmistotoimittajien on kui-<br />
Intel VT (sanoista Virtualizatenkin sovitettava virtualisoin- sovellus<br />
tion Technology). AMD:n Patikerroksensa kummallekin<br />
cifica-projekti sai puolestaan<br />
nimen AMD-V (sanasta Virtu-<br />
arkkitehtuurille erikseen. käyttöjärjestel<br />
Pisimmälle vietynä virtualialization).sointi<br />
onnistuu jo kokonaan il-<br />
VIRTUALISOINTI ILMAN ISÄNTÄKÄYTTÖJÄRJESTELMÄÄ<br />
VIrTuaLIsoInTI ILMan IsänTäkäYTTöjärjEsTELMää<br />
H<br />
sovellus sovellus<br />
tietojenkäsittelyyn suunnitellut<br />
laitteet olivat niin huokeita, et-<br />
TAI LINUX) tä yhdellä koneella voitiin ajaa<br />
sopi vielä huonosti virtualisointiin.<br />
Pohjana toimivan käyttöjärjestelmän<br />
päällä toimiva<br />
käyttöjärjestelmä käyttöjärjestelmä prosessori mui<br />
kustannustehokkaasti vaikkapa virtualisointikerros emuloi<br />
vain yhtä sovellusta.<br />
laitteistoa yläpuolisille virtuaa-<br />
Moniajokäyttöjärjestelmien<br />
kehittäminen Intelin ja AMD:n<br />
likoneille. Kahden rinnakkaisen<br />
Windowsin pohjalle tarvittiin<br />
HYPERVISOR<br />
suoritinarkkitehtuurien varaan siis isäntäkäyttöjärjestelmäksi<br />
toteutetuille TÄYSVIRTUALISOINTI palvelimille ei vielä kolmas.<br />
paraVIRTUALISOINTI LAITTEISTO<br />
muuttanut tilannetta sanottavasti.Palvelinkäyttöjärjestelmien<br />
vakaus ei ollut suurkoneluokkaa,<br />
joten virheellisesti sovellus<br />
toimiva sovellus pystyi helposti<br />
kaatamaan koko käyttöjärjeshallintatelmän.Useimmissa<br />
yrityksissä<br />
Linux<br />
koodi<br />
olikin jatkuvasti käytössä oma<br />
ilman isäntää<br />
Vuosikymmenen puolivälissä<br />
Intel sovellus ja AMD kehittivät kiihkeästi<br />
suoritintason tukea virtualisoinnille<br />
pyrkimyksenään<br />
Windows<br />
■ taustat<br />
prosessori muisti verkkosovitin levy<br />
sovellus<br />
Bare metal -mallissa virtualisointikerros näkee fyysiset laitteistokomponentit<br />
suoraan ilman ylimääräisen käyttöjärjestelmäkerroksen apua ja virtualisoi ne<br />
koneeseen hallinta- asennetuille laite- käyttöjärjestelmille.<br />
koodiajuri Linux<br />
palvelin jokaista vähänkin kriit-<br />
hallinnan api binaarikäännös<br />
tisempää sovellusta varten. paraVIRTUALISOINTI mikä virtualisoinnissa mikroydin maksaa?<br />
x86-arkkitehtuurille on siirretty<br />
niin paljon sovelluksia, Virtualisointi tarjoaa mahdollisuu- hallinnan api virtuaalisen<br />
laitelaitelaitelaiteden säästää laitteistoissa, mutta<br />
laitteiston api<br />
että palvelinten ajuri määrä ajuri yritysten ajuriajuri se ei tuo suoria kustannussäästöjä<br />
konesaleissa on räjähtänyt. Tä- ohjelmistolisensseissä, sovellus päinvastoin.<br />
mä on johtanut tila- LAITTEISTO ja hallin- Yleensä ohjelmistoille on hankit-<br />
LAITTEISTO<br />
taongelmaan. Mitä enemmän tava palvelin- ja käyttäjälisenssit<br />
hallinta-<br />
fyysisiä laitteita on käytössä, sitä laitesamoin<br />
periaattein riippumatta siikoodiajuri<br />
Linux<br />
tä, ajetaanko niitä virtuaalikoneissa<br />
useammin jokin niistä on vialla<br />
tai fyysisissä koneissa. Helpotuksia<br />
tai jonkinlaisen ylläpidon tar- esiintyy lähinnä itse palvelinkäyttöpeessa.<br />
Palvelinten konsolidoinjärjestelmien kohdalla.<br />
mikroydin nille on tarvetta, ja virtualisointi Itse virtualisointiohjelmistojakin<br />
tarjoaa tähän ratkaisun.<br />
saattaa saada ilmaiseksi. Virtuali-<br />
hallinnan api sointi virtuaalisen isäntäkäyttöjärjestelmän alai-<br />
Virtualisoinnin uusi aika alsuudessa<br />
laitteiston on tosin api jo niin vanha jutkoi<br />
vuonna 1999, kun Vmwatu, että sekä Vmware että Microsoft<br />
re-yhtiö julkaisi ensimmäisen tarjoavat perusversiot ilmaiseksi.<br />
x86-prosessoreille tarkoitetun LAITTEISTO Laitteistopohjaisista hypervi-<br />
virtualisointialustan. Sen avulla sor-ratkaisuista peritään tuhannen<br />
euron tietämiltä lähteviä lisenssi-<br />
voitiin samassa fyysisessä mikmaksuja,<br />
ja hinta nousee joko laitrotietokoneessa<br />
ajaa rinnakkain teiston tehon tai virtuaalikoneiden<br />
useampia käyttöjärjestelmäins- lukumäärän myötä. Tilanne muut-<br />
microsoft tarjoaa netissä toimivan laskimen virtualisoidussa ympäristössä<br />
tarvittavien palvelinlisenssien määrän selvittämiseksi.<br />
Hallintaohjelmistot säilyvät sen Hallintavälineet tarjoavat myös<br />
sijaan valmistajien rahasampoina avoimen koodin ratkaisuihin poh-<br />
vastakin. Mitä suositumpaa virtujaaville yrityksille luontevan paikan<br />
alisoinnista tulee, sitä polttavam- kassavirran generointiin. Esimertansseja.tuu<br />
tältäkin osin viimeistään Micromaksi kasvaa hallintaohjelmien kiksi Xensource on jo nostanut<br />
Noihin aikoihin mikrotietokoneiden<br />
laitteistoarkkitehtuuri<br />
softin Viridianin valmistuessa, kun<br />
tekniikasta tulee kulutustavaraa.<br />
tarve ja sitä käyttökelpoisemmiksi<br />
ne toivottavasti kehittyvät.<br />
joitakin hintojaan Citrix-kaupan<br />
jälkeen.<br />
L
man isäntäkäyttöjärjestelmää.<br />
Hypervisor toimii suoraan<br />
laitteiston päällä tarjoten virtualisoidun<br />
laitteistorajapinnan<br />
useille rinnakkaisille käyttöjärjestelmäinstansseille.Arkkitehtuurista<br />
käytetään lempinimeä<br />
”bare metal”.<br />
Bare metal kiinnostaa erityisesti<br />
raskaan sarjan palvelinohjelmistojen<br />
valmistajia,<br />
koska kirjoittamalla sovelluksensa<br />
suoraan hypervisorille<br />
ne välttyisivät palvelinkäyttöjärjestelmän<br />
lisensoinnilta.<br />
Tällaisten sovellusten tarjonta<br />
on vielä erittäin vähäistä, mutta<br />
esimerkiksi BEA on ilmoittanut<br />
sovittavansa Liquidvm Java<br />
-virtuaalikoneensa Vmwaren<br />
hypervisorille.<br />
Puhtaimpaan bare metal<br />
-arkkitehtuuriin on edennyt<br />
Vmware ESX Server 3 -sarjan<br />
tuotteissaan. Syyskuussa julkistettu<br />
3i tuodaan markkinoille<br />
palvelinvalmistajien kautta, ja<br />
julkistustilaisuudessa tukensa<br />
kiirehtivät ilmoittamaan muun<br />
muassa Dell, Fujitsu, HP ja<br />
IBM. Vmware toivoo ensimmäisten<br />
sertifioitujen tuotteistusten<br />
ehtivän myyntiin vielä<br />
■ tekniikka<br />
Virtualisoinnin ensimmäinen tavoite,<br />
laitteistojen käyttöasteen parantaminen,<br />
saavutetaan helpoimmin<br />
valitsemalla kohteiksi vähiten<br />
kuormitetut palvelimet. Työryhmäkohtaiset<br />
tiedosto- ja tulostuspalvelimet,<br />
sovelluskehityskäytössä<br />
olevat testipalvelimet sekä pieniä<br />
erityisryhmiä palvelevat sovellus- ja<br />
tietokantapalvelimet ovat kiitollisia<br />
virtualisointikohteita.<br />
Tällaisten palvelinten käyttöaste<br />
vaihtelee tyypillisesti viiden ja<br />
viidentoista prosentin välillä. kun<br />
laitteistoilla on keskimäärin ikää<br />
jo vuosia, ne eivät vie modernista<br />
monisuoritinpalvelimesta tehoa<br />
hallintakoodi<br />
tämän vuoden puolella ja valtaavan<br />
markkinat vuoden 2008<br />
kuluessa.<br />
Microsoft seuraa kaukana<br />
perässä. Yhtiön viimeisin palvelinvirtualisointiratkaisu,<br />
Virtual<br />
Server 2005 R2, toimii suoraan<br />
kernel-moodissa, mutta tarvitsee<br />
vielä laitteiston käsittelyyn<br />
isäntäkäyttöjärjestelmän,<br />
Windows Server 2003 R2:n.<br />
kaikkea ei kannata virtualisoida<br />
kuin nimeksi. käytännössä jopa<br />
kymmenien vanhojen koneiden<br />
palvelut voidaan usein siirtää yhteen<br />
ajanmukaiseen monisuoritinkoneeseen.<br />
sen sijaan eksoottisia laitteistoratkaisuja<br />
käyttävät palvelimet eivät<br />
helposti taivu virtualisoitaviksi.<br />
Virtualisointiohjelmien valmistajilla<br />
on usein hyvinkin tiukat vaatimukset<br />
tuetuille laitteistoille, eikä epästandardeja<br />
oheislaitteita yleensä<br />
tueta. jos yrityksen cad-ohjelmisto<br />
vaatii palvelimelle usb-liitäntäisen<br />
lisenssilaskurin, virtualisointiyritys<br />
voi tuottaa vain harmaita hiuksia.<br />
Palvelimet, joiden kuormitus on<br />
sovellus sovellus sovellus<br />
hallintalaite- Linux Windows koodiajuri Linux<br />
hallinnan api binaarikäännös<br />
laiteajuri<br />
laiteajuri<br />
laiteajuri<br />
laiteajuri<br />
mikroydin<br />
Koodinimellä Viridian tunnettu,<br />
moneen kertaan lykätty ja<br />
karsittu projekti on tuottanut<br />
paljon spekulointia mukaan<br />
otettavista ja pois jätettävistä<br />
ominaisuuksista.<br />
Tällä tietoa tuloksena syntyy<br />
Windows Server 2008:n ilmaisena<br />
lisäosana jaeltava, bare metal<br />
-periaatteella toimiva Windows<br />
Server Virtualization. Sen<br />
jo ennestään korkea, eivät nekään<br />
välttämättä hyödy virtualisoinnista<br />
tehostamismielessä. jos palvelimessa<br />
on ennestään monta<br />
suoritinta, muistipaikat täynnä ja<br />
käyttäjät valittavat vasteajoista, virtualisointi<br />
tuskin tuo säästöjä.<br />
Liian älykkäät sovellukset, jotka<br />
pyrkivät sovittamaan itsensä laitteiston<br />
kapasiteettiin, voivat myös<br />
aiheuttaa yllätyksiä virtualisoituina.<br />
Esimerkiksi Exchange <strong>2007</strong> pyrkii<br />
säätämään toimintaansa laitteistoresurssien<br />
mukaan, ja jarruttelee<br />
esimerkiksi sähköpostiruuhkan<br />
vastaanottoa verkosta puskurialueidensa<br />
tultua täyteen.<br />
v i r t u a l i s o i n t i ■ ■ ■<br />
TÄYSVIRTUALISOINTI paraVIRTUALISOINTI<br />
TäYsVIrTuaLIsoInTI ParaVIrTuaLIsoInTI<br />
hallinnan api virtuaalisen<br />
laitteiston api<br />
LAITTEISTO LAITTEISTO<br />
täysvirtualisoinnissa käyttöjärjestelmän lähettämät laiteajurien<br />
ohjauskäskyt käännetään mikroytimessä binaaritasolla. Paravirtualisoinnissa<br />
käyttöjärjestelmän laiteajurit keskustelevat virtuaalisen ohjelmointiliittymän<br />
kanssa, mikä vaatii käyttöjärjestelmän kääntämisen virtualisointia varten.<br />
toimitus lykkääntynee ainakin<br />
ensi vuoden lopulle, selvästi itse<br />
käyttöjärjestelmää myöhäisemmäksi.<br />
tukea käyttöjärjestelmältä<br />
Microsoftin ja Vmwaren ratkaisut<br />
ovat esimerkkejä täysvirtualisoinnista,<br />
jossa vieraskäyttöjärjestelmät<br />
toimivat<br />
virtualisointikerroksen päällä<br />
sellaisinaan ilman muutoksia.<br />
Paravirtualisoinniksi kutsutussa<br />
menettelyssä ne sovitetaan<br />
suoraan virtualisoidun ympäristön<br />
osaksi; suorempi yhteys<br />
PaLVELInVIrTuaLIsoInnIn raTkaIsuja<br />
valmistaja tuote tekniikka tuetut käyttöjärjestelmät lisätietoja<br />
Wmware EsX server 3 ym. täysvirtualisointi, bare metal Windows, Linux, solaris, netware ym. www.vmware.com<br />
microsoft Virtual server 2005 täysvirtualisointi isäntäkäyttöjärjestelmän tuella Windows, Linux www.microsoft.com/windowsserversystem/virtualserver<br />
openvz/Virtuozzo openvz/Virtuozzo käyttöjärjestelmän toimintona Linux,Windows openvz.org, www.virtuozzo.com<br />
Sun microsystems solaris Containers käyttöjärjestelmän toimintona solaris www.sun.com/software/solaris/ds/containers.jsp<br />
linux kVM täysvirtualisointi käyttöjärjestelmän ytimellä Linux,Windows kvm.qumranet.com/kvmwiki<br />
Xen / XenSource, Virtual iron Xen paravirtualisointi isäntäkäyttöjärjestelmän tuella, täysvirtualisointi Linux, unixeja,Windows (v. 3 alkaen) xen.xensource.com<br />
jos valittu virtualisointiratkaisu<br />
tarjoaa hyvät hallintavälineet, kriittisimmät<br />
ja suurimman todennäköisen<br />
kasvutarpeen edessä olevat<br />
palvelimet voi hyvinkin kannattaa<br />
virtualisoida. Virtualisoidusta ympäristöstä<br />
on helppo vapauttaa<br />
resursseja siirtämällä kevyempiä<br />
virtuaalipalvelimia pois tieltä toisille<br />
koneille, ja laitteiston käydessä<br />
kerta kaikkiaan pieneksi virtualisoitu<br />
palvelin on helppo siirtää<br />
suuremmalle laitteistolle. Yhdessä<br />
fyysisessä palvelimessa voi olla<br />
järkevää ajaa yhtä ainoata virtuaalipalvelinta<br />
pelkästään hallittavuuden<br />
parantamiseksi.<br />
marraskuu <strong>2007</strong> tietokone 63
■ ■ ■ v e r k k o r a t k a i s u t<br />
hypervisorin palveluihin voi<br />
nopeuttaa monia toimintoja.<br />
Linux-maailman tunnetuin<br />
virtualisointiprojekti on Xen,<br />
jonka kehittäjäyhteisössä ovat<br />
olleet aktiivisina muun muassa<br />
Xensource- ja Virtual Iron -nimiset<br />
yritykset. Xen oli alun perin<br />
esimerkki paravirtualisoinnista<br />
”Linuxia Linuxin päällä”<br />
-mallin mukaisesti: vieraskäyttöjärjestelmät<br />
oli sovitettu toimimaan<br />
virtualisoidussa ympäristössä.<br />
Uusimmissa versioissa<br />
Xeniinkin on lisätty AMD:n ja<br />
Intelin ratkaisuja tukeva laitteistotason<br />
hypervisor.<br />
Merkittävä hanke on myös<br />
virtualisoinnin tuki suoraan<br />
Linuxin ytimessä. Versiosta<br />
2.6.20 on Linuxissa ollut mukana<br />
KVM (Kernel-based Virtual<br />
Machine). Tuettuina ovat sekä<br />
AMD-V että Intel VT, vieraskäyttöjärjestelminä<br />
Linux ja<br />
Windows.<br />
Sun on jo pitkään tarjonnut<br />
Solaris-käyttöjärjestelmässään<br />
ilman hypervisoria toimivaa<br />
Containers-ratkaisua. Siinä<br />
isäntäkäyttöjärjestelmä ajaa virtuaalipalvelimia<br />
omina prosesseinaan<br />
ja on suoraan vastuussa<br />
niiden eristämisestä toisistaan<br />
sekä laitteistoresurssien jakamisesta<br />
niille. Virtuaalipalvelinten<br />
on aina oltava Solariksia, mutta<br />
ratkaisun etuna on toisaalta<br />
kaikenlaisten emulointien ja<br />
kikkailujen jääminen pois.<br />
Linuxillekin on toteutettu<br />
vastaavanlaisia käyttöjärjestelmätason<br />
virtualisointeja. Avoimen<br />
koodin Openvz-projekti<br />
lienee tunnetuin esimerkki. Sen<br />
pohjalta kaupallisen Virtuozzotuotteen<br />
kehittänyt Swsoft on<br />
viime vuosina kasvanut nopeasti<br />
ja noussut palvelinvirtualisoijien<br />
kärkiryhmään.<br />
kustannushyödyt<br />
hallinnan kautta<br />
Virtualisoidun ympäristön palvelinratkaisu<br />
kannattaa suunnitella<br />
huolella. Jos kaikki vanhat<br />
palvelimet ahdetaan yhteen<br />
jättimyllyyn, luodaan samalla<br />
keskitetty vikaantumispiste. On<br />
viisaampaa pystyttää muutama<br />
palvelin ja jättää niille sen<br />
verran vapaita resursseja, että<br />
yhden laitteen vikaantuessa sillä<br />
ajettavat virtuaalipalvelimet voidaan<br />
siirtää muille.<br />
Kun virtuaalipalvelin ajetaan<br />
alas, se on olemassa vain<br />
virtuaalisen laitteistonsa määrittelevinä<br />
tiedostoina. Siirto<br />
fyysisestä koneesta toiseen käy<br />
periaatteessa helposti, mutta<br />
käytännössä eri valmistajien<br />
ratkaisut eroavat hallittavuudeltaan<br />
huikeasti.<br />
Mitä paremmat apuvälineet<br />
on tarjolla aluksi fyysisen palvelimen<br />
siirtämiseen virtuaalipalvelimeksi<br />
ja virtuaalipalvelimen<br />
siirtämiseen isäntäkoneelle, sitä<br />
parempi. Fyysisten resurssien<br />
kuten tallennusverkkojen tai<br />
ryväspalvelinten tuki, vikatilanteista<br />
toipuminen sekä virtuaalikoneiden<br />
siirto palveluita<br />
keskeyttämättä laitteelta toiselle<br />
ovat toimintoja, joiden toteutustavat<br />
ja automatisointiaste<br />
vaihtelevat suuresti.<br />
Käyttöjärjestelmävalmistajista<br />
riippumattomalla Vmwarel-<br />
Vmware on kahdeksan vuoden aikana ehtinyt kehittää mittavan valikoiman<br />
virtualisointialustoja, infrastruktuuripalveluita sekä hallinta- ja automaatioohjelmia.<br />
64 tietokone marraskuu <strong>2007</strong><br />
la on pisimpään markkinoilla<br />
vaikuttaneena etulyöntiasema.<br />
Toisaalta Linuxin tai Windowsin<br />
kanssa pitkään ja pelkästään<br />
työskennelleillä pääkäyttäjillä<br />
on matalin oppimiskynnys<br />
omasta ympäristöstä nousseen<br />
natiiviratkaisun käyttöönottoon.<br />
Novell on kehittämässä monipuolisiavirtualisointiratkaisuja<br />
Linuxille. Suse Enterprise<br />
■ case<br />
Vuokralle tarjotaan:<br />
virtuaalikoneita<br />
toimitusjohtaja<br />
lauri kasti kertoo<br />
Planeetta<br />
internet<br />
oy:n vuokranneensuomalaisilleasiakkailleen<br />
jo reilut<br />
toista tuhatta<br />
virtuaalipalvelinta.Asennuskannasta<br />
neljä<br />
viidesosaa on<br />
linux-koneita.<br />
Helsinkiläisyritys Planeetta Internet<br />
oy tarjoaa asiakkailleen virtualisointitekniikkaan<br />
perustuvia<br />
web-hotellipalveluita. Toimitusjohtaja<br />
lauri kasti selvittää, että<br />
virtualisoitu palvelinympäristö<br />
sopii erityisesti yritysasiakkaiden<br />
käyttöön perinteistä jaettua kotisivupalvelinta<br />
paremmin.<br />
kun palvelimella asennetaan<br />
raskaita java- tai asp-pohjaisia<br />
verkkokauppa-, asiakaspalvelutai<br />
extranet-sovelluksia, Planeetta<br />
Internet antaa ohjelmoijalle koko<br />
virtuaalisen palvelinympäristön<br />
hallittavaksi. Virtuaalipalvelin on<br />
eristetty fyysisestä ajoalustasta,<br />
joten ohjelmistoyritys voi tarjota<br />
asiakkailleen aina samanlaisen<br />
ympäristön, jonka yksityiskohtia<br />
ei tarvitse säätää asiakkaiden<br />
pääkäyttäjien kanssa.<br />
asiakas voi myös hallita omaa<br />
palvelintaan web-käyttöliittymän<br />
kautta ja vaikka käynnistää palvelimen<br />
uudelleen esimerkiksi<br />
ohjelmistopäivitysten yhteydessä<br />
tai virhetilanteissa. Fyysisten<br />
palvelinten etähallintasovittimia<br />
ei tarvita, mikä osaltaan laskee<br />
ratkaisun kustannuksia, huomauttaa<br />
kasti.<br />
Palvelun perustana on yhdysvaltalaisen<br />
swsoftin kehittä-<br />
Server 10 sisältää Xen-virtualisoinnin<br />
korkean käytettävyyden<br />
toteutuksena. Yhtiö on myös lisäämässä<br />
perinteisen Zenworkssarjansajärjestelmänhallintaohjelmistoihin<br />
pitkälle vietyjä<br />
virtuaalikoneiden hallinta- ja<br />
orkestrointivälineitä. Yhtiön<br />
tavoitteena on hallita kaikkien<br />
johtavien virtualisointitoimittajien<br />
tuotteilla rakennettuja ympäristöjä.<br />
tk<br />
mä kaupallinen Virtuozzo-tuote.<br />
Planeetta Internet toimii myös<br />
swsoftin partnerina ja myy ohjelmistoa<br />
suomalaisille yritysasiakkailleen.<br />
Virtuozzo on suunniteltu erityisesti<br />
palvelukeskuskäyttöön, ja<br />
hallintatyökalut ovat pitkälle kehitettyjä.<br />
kastin mukaan nimenomaan<br />
hallintatyökalut erottavat<br />
avoimen koodin virtualisointiratkaisut<br />
kaupallisista tuotteista.<br />
Virtuozzon tapauksessa esimerkiksi<br />
laitteistojen ylläpito voi<br />
tapahtua tuotantoa juurikaan<br />
häiritsemättä. Linux-palvelimilla<br />
virtuaalipalvelimen siirto fyysiseltä<br />
laitteistolta toiselle käy vain sekuntien<br />
käyttökatkolla, koska uusi<br />
virtuaalikone voidaan käynnistää<br />
valmiiksi odottelemaan lennossa<br />
tehtävää siirtoa.Windows-palvelin<br />
on käynnistettävä uudella koneella<br />
uudelleen, mikä pidentää siirtoajan<br />
useisiin minuutteihin.<br />
”Palvelukeskuskäytössä on<br />
myös tärkeätä, että valmistajan<br />
tekninen tuki on aina käytettävissä”,<br />
sanoo kasti. jos tuotantokäytössä<br />
löydettäisiin vakava<br />
ohjelmavirhe, ratkaisujen etsintä<br />
tai anelu avoimen koodin kehittäjäryhmien<br />
keskustelualueilta<br />
kestäisi aivan liian kauan.
SAMULi koTiLAinen • TeSTiT: TeRo MÄkikAnGAS • kUVAT: TiMo SiMPAnen<br />
LABS<br />
Vihreä it<br />
– tietotekniikan<br />
tulevaisuus<br />
Sähkölasku voi pahimmillaan kaksinkertaistaa tietotekniikan kustannukset.<br />
Kuumin trendi on nyt vihreä it. Uusilla ratkaisuilla voi paitsi hidastaa<br />
ilmastonmuutosta, myös tehdä valtavia rahallisia säästöjä.<br />
66 TieTokone marraskuu <strong>2007</strong><br />
Hetki sitten ei sähkön säästö kiinnostanut<br />
ketään. Harva it-alalla törmäsi<br />
koskaan koko kysymykseen. Tänä<br />
vuonna tilanne on muuttunut kuin veitsellä<br />
leikaten. Laitevalmistajat riitelevät julkisuudessa,<br />
kenellä on energiatehokkaimmat<br />
laitteet, samaan tapaan kuin ennen väännettiin<br />
kättä suorituskyvystä. Yhtäkkiä kaikki<br />
vannovat vihreän tietotekniikan nimeen, ja<br />
esittelevät kilvan uusia energiapihejä laitteita<br />
ja tekniikoita.<br />
Muutos on ollut niin nopea, että monet<br />
miettivät, onko kyse vain jostain ympäristöhypestä.<br />
Otetaanpa siis aluksi pari faktaa.<br />
Monelle on yllätys, että palvelinkeskuksissa<br />
sähkölasku on usein yhtä suuri kuin<br />
laitteiden hankintakustannus. Yhdysvalloissa<br />
datakeskukset kuluttavat joka vuosi noin<br />
kolmen miljardin euron edestä sähköä, ja<br />
viidessä vuodessa tietotekniikan sähkölasku<br />
on kaksinkertaistunut. IDC ennusti viime<br />
vuonna, että palvelinten määrä kasvaisi neljässä<br />
vuodessa 50 prosentilla, joten nykyvauhdilla<br />
tilanne pahenee nopeasti.<br />
Esimerkiksi Google rakentaa uutta datakeskusta<br />
Yhdysvaltojen syrjäiseen Oregoniin,<br />
koska viereisestä Columbia-joesta saa<br />
halpaa ja saasteetonta vesivoimaa. Saksalaislehti<br />
Die Zeit on laskenut, että yksi haku<br />
Googlen hakukoneella kuluttaa yhtä paljon<br />
virtaa, kuin mitä energiasäästölamppu vie<br />
tunnissa.<br />
Suomessa tilanne ei juuri Yhdysvalloista<br />
eroa. Täältäkin löytyy konesaleja, joiden<br />
vuotuinen sähkölasku on yli miljoona euroa.<br />
Jos katsotaan koko yritysten tietotekniikkalaitteistoa,<br />
on sen sähkönkulutus jo<br />
kolmasosa koko it-budjetista. Muutaman<br />
vuoden sisällä tietotekniikan sähkölasku on<br />
suurempi kuin muut it-kulut yhteensä.<br />
Paitsi miljardien eurojen globaalista rahareiästä,<br />
on kysymys myös melkoisista<br />
käytännön ongelmista. Kuten myöhemmin<br />
tulemme huomaamaan, sähkö- ja kuumenemisongelmat<br />
ajavat yrityksiä aivan absurdeihin<br />
tilanteisiin.<br />
it on pahempi kuin lentoliikenne<br />
Mutta ei kai tietotekniikalla ole paljonkaan<br />
merkitystä ympäristön suojelun kannalta?<br />
Kyllä on. Gartnerin mukaan tietotekniikka<br />
aiheuttaa kaksi prosenttia koko maailman<br />
hiilidioksidipäästöistä. It:llä on siis yhtä<br />
suuri merkitys kuin paljon parjatulla lentoliikenteellä.<br />
Kehittyneissä maissa tietotekniikan osuus<br />
on tietysti paljon suurempi. Esimerkiksi<br />
Yhdysvalloissa pelkästään datakeskukset<br />
kuluttavat viiden suuren voimalan kaiken<br />
sähkön. Kun mukaan otetaan kaikki muu<br />
tietotekniikka, tarvitaan voimaloita ehkä<br />
viisinkertainen määrä.<br />
Yhtälöä pahentaa se, että muutoksia pitäisi<br />
tehdä paljon nopeammin kuin kukaan<br />
osasi odottaa. Nobelin palkinnon ympäristötyöstään<br />
saanut Al Gore kertoo, että monien<br />
tiedemiesten mielestä aikaa rankkoihin<br />
korjauksiin on vain kymmenisen vuotta.<br />
Sen jälkeen ilmastonmuutos voi alkaa ruokkia<br />
itse itseään siinä määrin, ettei paluuta<br />
vanhaan ole.<br />
Tietotekniikan valmistajat ja ostajat eivät<br />
ole tyhmiä. Kun asia ymmärretään, useimmat<br />
haluavat tehdä osansa. Kokonaisuutta<br />
ajatellen on vain luontevaa, että vihreä it<br />
(green it) on ykkösenä Gartnerin tuoreella<br />
tietotekniikan trendien listalla. Mutta miksi<br />
muutokseen on törmätty näin yllättäen?<br />
Palvelinkeskukset hätää kärsimässä<br />
Harva asia tietotekniikassa on noussut esille<br />
yhtä yllättäen kuin vihreä it. Yleensä trendit<br />
muhivat pinnan alla vuosia, ja niihin ehditään<br />
jo kyllästyäkin ennen kuin todelliset<br />
marraskuu <strong>2007</strong> TieTokone 67
■ ■ ■ y r i t y s r a t k a i s u t<br />
muutokset alkavat. Energiankulutus<br />
on päässyt räjähtämään<br />
silmille, koska monta tekijää on<br />
muuttunut yhtä aikaa.<br />
Tärkein perussyy on palvelinmaailman<br />
mullistus. Muutamia<br />
vuosia sitten tyypillinen<br />
palvelinkeskus piti sisällään<br />
muutaman raskaan unix-palvelimen,<br />
ja ehkä muutaman kevyemmän<br />
koneen. Harva osasi<br />
ennustaa, miten suuri muutos<br />
tapahtui, kun yritysten toimintaa<br />
on tietokoneistettu. Kun konesaleja<br />
uudistettiin muutamia<br />
vuosia sitten, laskettiin ehkä<br />
kasvuvaraa 20 palvelimelle. Nyt<br />
huomataan, että konesalissa onkin<br />
50 kevyttä x86-palvelinta, ja<br />
määrä vain kasvaa.<br />
Samalla koneista on tullut<br />
tehokkaampia (eli enemmän<br />
virtaa syöviä), mutta toisaalta<br />
niitä ahdetaan tiukempaan.<br />
Tyypillinen parin metrin korkuinen<br />
palvelinräkki kulutti<br />
vuonna 2000 noin kilowatin<br />
verran virtaa. Vuonna 2005 lukema<br />
oli luokkaa 5 kilowattia.<br />
Tällä hetkellä räkin kuorma on<br />
usein 8 kilowattia, ja tiheiden<br />
korttipalvelimien myötä pian<br />
jo luokassa 15–20 kilowattia.<br />
”Suomessa ei taida olla yhtään<br />
konesalia, jossa tehot riittävät<br />
lattiapinta-alalle”, toteaa Crescomin<br />
tekninen johtaja Pekka<br />
Rasi. Teliasoneran kesällä ostama<br />
Crescom tarjoaa yrityksille itpalveluita.<br />
Yhtiön liiketoiminta on<br />
ollut jatkuvassa kasvussa, ja yhtiön<br />
palvelinkeskuksissa pyörii jo noin<br />
500 fyysistä palvelinta ja satoja<br />
virtuaalisia palvelimia. Kasvu on<br />
iloinen asia, mutta palvelinkeskuksessa<br />
se aiheuttaa mielenkiintoisia<br />
haasteita.<br />
Crescom laskee, että yhden palvelimen<br />
synnyttämä sähkönkulutus<br />
on noin 700 euroa vuodessa, joten<br />
palvelinkeskusten sähkölasku<br />
on 350 000 euroa vuodessa. Se<br />
on vanhoina markkoina yli kaksi<br />
miljoonaa.<br />
Rasi kertoo myös, että palvelimien<br />
sähkönkulutus ja lämmöntuotto<br />
on noussut sen verran korkeaksi,<br />
että suomalaisissa palvelinsaleis-<br />
68 TieTokone marraskuu <strong>2007</strong><br />
Kuva: IBM<br />
Palvelinvalmistajat ovat käynnistelleet kilpaa vihreän it:n hankkeita.<br />
esimerkiksi iBM kertoo sijoittavansa hankkeeseen lähemmäs miljardi euroa.<br />
Saunan kiukaat kuumenevat<br />
kuudella kilowatilla.<br />
Konesaleissa onkin ajauduttu<br />
vaikeuksiin. Sähkönsyötön<br />
kanssa alkaa olla ongelmia.<br />
Sähkökatkojen varalta tarvittavat<br />
ups-varavirtajärjestelmät<br />
(uninterruptible power supply)<br />
alkavat olla kapasiteettinsa äärirajoilla.<br />
Sama koskee mahdollisia<br />
generaattoreita.<br />
Myös jäähdytys on ongelma.<br />
Räkkien hurjista kilowattilukemista<br />
valtaosa muuttuu<br />
lämmöksi, ja niinpä myös<br />
jäähdytysjärjestelmät toimivat<br />
äärirajoillaan. Fujitsu-Siemens<br />
■ case<br />
konesalin päivitys ei ole halpaa lystiä<br />
sa voidaan oikeasti ajaa vain noin<br />
puolta siitä palvelinmäärästä, mikä<br />
niihin fyysisesti mahtuisi. Perinteisesti<br />
sadalle neliömetrille voi<br />
laittaa noin sadan kilowatin edestä<br />
it-rautaa.<br />
Haasteet ovat toki ratkottavissa.<br />
Crescomkin uusii paraikaa<br />
järjestelmiään, mutta investointien<br />
suuruus voi yllättää monet. Jäähdytyslaitteistojen<br />
hintaluokka on<br />
50 000 euroa koneelta. Ups-varavirtalaitteiden<br />
hinnat liikkuvat noin<br />
70 000 euron tienoilla. Diesel-varavirtageneraattorit<br />
maksavat vielä<br />
enemmän, 100 000 – 200 000<br />
euroa. Ja laitteita hankitaan aina<br />
vähintään yksi ylimääräinen teknisten<br />
vikojen varalle.<br />
Räkin rei'itetyt ovetkaan<br />
eivät enää riitä<br />
Yksi tapa parantaa energiatehokkuutta<br />
on käyttää korttipalvelimia,<br />
jotka kuluttavat jopa kolmannek-<br />
kertoo, että erään saksalaisen<br />
kuorma-autovalmistajan datakeskus<br />
käy niin kuumana, että<br />
kun lämpötila ulkona ylittää 25<br />
astetta, täytyy työntekijöiden<br />
antaa lisäapua suihkuttamalla<br />
vettä rakennuksen katolle. Hullunkurisia<br />
tilanteita on riittänyt<br />
muissakin yrityksissä.<br />
Jos asian haluaisi korjata perinteisin<br />
keinoin, täytyisi palvelinkeskukseen<br />
vaihtaa sähkönsyöttö,<br />
generaattori, ups-laitteet<br />
ja ilmastointi. Kyse on kymmenien<br />
tai satojen tuhansien<br />
eurojen investoinnista. Ei ole<br />
mitään järkeä tehdä sitä muuta-<br />
sen vähemmän virtaa kuin räkkipalvelimet.<br />
Mutta korttipalvelimien<br />
suuri tiheys luo uusia haasteita.<br />
”Edes räkkien rei’itetyt ovet eivät<br />
pysty läpäisemään niin paljon<br />
ilmaa, kuin mitä tarvittaisiin<br />
lämmön johtamiseen ulos”, kertoo<br />
Rasi tilanteesta, jossa räkki laitettaisiin<br />
täyteen korttipalvelimia.<br />
Viilennykseen riittäisi silloin enää<br />
vesijäähdytteinen räkki. Yleensä<br />
korttipalvelimia hajautetaan eri<br />
puolille salia, jolloin ilmastoinnin<br />
teho riittää.<br />
Tehokkain ratkaisu on tietenkin<br />
virtualisointi, ja sitä Crescom<br />
käyttää niin paljon kuin mahdollista.<br />
Perustyöjuhtina toimivat Dellin<br />
6950-palvelimet, joissa Crescom<br />
pyörittää tyypillisesti 30:tä kevyempää<br />
palvelinta virtuaalisesti. Crescom<br />
suosii hankinnoissaan vähävirtaisia<br />
palvelinmalleja, ja yrittää<br />
muutenkin tehdä parhaansa energiankulutuksen<br />
vähentämiseksi.<br />
man palvelimen vuoksi. Sähköä<br />
säästävä tekniikka, eli vihreä it,<br />
ei ole enää vain etu, vaan välttämättömyys.<br />
Sähkölasku kiinnostaa<br />
Myös sähkönkulutuksen todellisuus<br />
on päässyt yllättämään<br />
yritykset pahan kerran. Pääsyy<br />
siihen on se, ettei asiaa ole oikeastaan<br />
koskaan mietitty. Kun<br />
palvelimia oli vain muutamia, ja<br />
niiden hintalappu oli kymmeniä<br />
tuhansia euroja, ei sähkönkulutuksella<br />
ollut taloudellista merkitystä.<br />
Niinpä sähkökulut on<br />
vain maksettu yrityksen yleiskuluista.<br />
Nyt palvelinsalissa on kymmeniä<br />
x86-palvelimia täynnä<br />
kiintolevyjä ja hurjilla kellotaajuuksilla<br />
toimivia prosessoreja<br />
ja muistipiirejä. Tyypillisen<br />
koneen vuotuinen sähkölasku<br />
on jo noin 350 euron luokassa.<br />
Virransyötön ja ilmastoinnin<br />
sähkönkulutus on vielä suurempi.<br />
Palvelimen aiheuttama<br />
kokonaiskulutus nousee jo yli<br />
700 euroon vuodessa. Kun x86palvelinten<br />
keskihinta Suomessa<br />
pyörii noin 2500 euron tietämillä,<br />
tulee sähkölasku koneen<br />
energian hinta nousee nelinkertaiseksi,<br />
kun palvelimelle syötetään<br />
vikasietoista ja varmistettua sähköä<br />
laskee Pekka Rasi.<br />
Kuva: Crescom
nykypalvelimissa jäähdytysilmaa ohjataan sinne, missä sitä tarvitaan. Tuuletus<br />
vie jopa kymmenen prosenttia palvelimen kuluttamasta sähköstä, joten<br />
tehokkuudella on merkitystä.<br />
ostohintaa kalliimmaksi alle<br />
neljässä vuodessa. Sähkön hinta<br />
jatkaa melko varmasti kasvuaan,<br />
eli tilanne vain pahenee.<br />
Kun tähän yhtälöön liitetään<br />
ilmaston muutoksen merkityksen<br />
yhtäkkinen tajuaminen, on<br />
vihreän it:n vallankumous valmis.<br />
Valmistajat kertovat, että<br />
Al Goren dokumentti on tänä<br />
vuonna avannut monien silmät.<br />
Asia otetaan nyt vakavasti. Mutta<br />
miten energiaa sitten säästetään?<br />
Vihreä it alkaa huomiosta<br />
Vihreän it:n lähtökohta on se,<br />
että asia ylipäätään huomioidaan.<br />
Jos sähkökulut vain menevät<br />
yleiskuluista, ei säästäminen<br />
välttämättä kiinnosta. Monet eivät<br />
ole koskaan kuulleet, miten<br />
suuria sähkölaskut yrityksissä<br />
nykyisin ovat. Tehokkain keino<br />
tietotekniikan sähkönkulutuksen<br />
hillitsemiseen on siirtää se<br />
it-budjettiin. Teknisesti lienee<br />
helpointa aloittaa palvelinkeskuksista.<br />
Kun keskuksesta<br />
vastaavan johtajan budjetti yhtäkkiä<br />
kaksinkertaistuu ja siitä<br />
puolet menee sähköön, voi olla<br />
varma, että hän ryhtyy hillitsemään<br />
kulutusta kovalla kädellä.<br />
Palvelinkeskus on tietotekniikan<br />
suhteellisesti pahin sähkösyöppö,<br />
ja keskusten suurin<br />
ongelma on koneiden paljous.<br />
Tehokkain säästöratkaisu on siksi<br />
koneiden määrän vähentäminen.<br />
Tämä onnistuu esimerkiksi<br />
konsolidoimalla (keskittämällä<br />
palvelimia) ja virtualisoimalla<br />
(ajamalla yhdessä palvelimessa<br />
virtuaalisia palvelimia erillisten<br />
koneiden sijasta).<br />
Säästöt voivat olla hurjia.<br />
X86-palvelinten käyttöasteet<br />
pyörivät tyypillisesti 5–10<br />
prosentin tienoilla. Virtualisoinnissa<br />
yhdellä tehokkaalla<br />
koneella voidaan ajaa yleensä<br />
5–30 kevyemmässä käytössä<br />
olevaa palvelinta. Hallinta helpottuu,<br />
työkustannukset laskevat<br />
ja kymmenen koneen 7000<br />
euron vuosittainen sähkölasku<br />
voi tippua yhden koneen reiluun<br />
700 euroon. Virtualisointi<br />
onkin yleistynyt viime vuosina.<br />
Valmistajien arvioiden mukaan<br />
Suomessa ehkä joka kolmas palvelin<br />
myydään Vmwaren virtualisointiohjelmilla<br />
varustettuna.<br />
Kun kuormaa saadaan pienemmälle,<br />
voidaan vähentää<br />
myös muiden laitteiden sähkönkulutusta.<br />
Ilmastointia ei kannata<br />
ajaa liian kylmällä. Kannattaa selvittää<br />
millaisia lämpötilalukemia<br />
omille laitteille suositellaan. Sallitut<br />
lukemat voivat olla yllättävän<br />
korkeita, ja ilmastointia voidaan<br />
näin säätää pienemmälle. Kylmän<br />
ja kuuman ilman optimaaliseen<br />
kiertoon kannattaa myös<br />
kiinnittää huomiota, ja tietysti<br />
poistaa turhat laitteet kuumuutta<br />
lisäämästä. Käymällä huolellisesti<br />
läpi jäähdytyksen tilanteen, voi<br />
nopeasti saada aikaan tuhansien<br />
eurojen säästöjä ilman sen kummempia<br />
hankintoja.<br />
Energiaa voi säästää myös<br />
laitevalinnoissa. Palvelimissa<br />
pienellä harkinnalla ja sopivilla<br />
malleilla voi helposti säästää<br />
neljänneksen tai jopa kolman-<br />
■ testattua<br />
Työasemien virrankulutuksen laskemiseen<br />
ei ole perinteisesti ollut<br />
paljoa keinoja. Laitteita on voinut<br />
vaihtaa keveämmiksi ja käyttäjät<br />
on voinut ohjeistaa sammuttamaan<br />
koneet illalla. Ironista on,<br />
että yleensä ohjeistus on ollut<br />
päinvastainen.<br />
Helsingin ja Tampereen kaupunkien<br />
kymmenet tuhannet pckoneet<br />
ovat aina päällä. Tilanne<br />
on sama lukemattomissa yrityksissä.<br />
Gartner on arvioinut, että<br />
jopa 60 prosenttia organisaatioiden<br />
pc-koneista on aina päällä.<br />
Syy on siinä, että tietohallinnon<br />
pitää pystyä hallitsemaan ja päivittämään<br />
koneita keskitetysti. Ja<br />
monet yritykset haluavat välttää<br />
joka-aamuisten uudelleenkäynnistysten<br />
aiheuttaman työajan<br />
menetyksen<br />
Suomalainen Ravensoft iskee<br />
tähän mahdollisuuteen uudella<br />
Green Snapper -ohjelmalla. Sen<br />
tärkein ominaisuus ei ole työasemien<br />
keskitetty sammutus, vaan<br />
keskitetty käynnistys.<br />
Green Snapper asennetaan<br />
verkon jokaiselle työasemalle.<br />
Hallintaa varten on erillinen palvelin,<br />
jolta säädetään koneiden<br />
virranhallinnan asetuksia sekä<br />
käynnistyksiä ja sammutuksia.<br />
Koneet voi esimerkiksi säätää<br />
sammuttamaan itsensä joka ilta<br />
kello 18 ja käynnistämään itsensä<br />
uudelleen aamulla kello 6.<br />
Jos koneella työskennellään, tai<br />
dokumentteja on auki, ei konetta<br />
tietenkään sammuteta.<br />
v i h r e ä i t ■ ■ ■<br />
Suomalaisohjelma tiputtaa<br />
virtakulut puoleen<br />
Green Snapper -ohjelmalla verkon pc-koneita voidaan sammuttaa ja<br />
käynnistää automaattisesti haluttuihin aikoihin. Virrankulutus voi tippua<br />
alle puoleen.<br />
Säästö konetta kohden<br />
20–30 euroa vuodessa<br />
Esimerkissä mainituilla asetuksilla<br />
viikon 168 käyttötunnista tippuisi<br />
pois 108. Jos yksi pc-kone vie<br />
virtaa vuodessa noin 50 eurolla,<br />
tippuu sähkölaskusta pois yli 30<br />
euroa. Jos koneita on 50, säästöä<br />
kertyy vuodessa 1500 euroa.<br />
Helsinki ja Tampere säästäisivät<br />
satoja tuhansia. Lisäksi koneiden<br />
käyttöikä pitenee. Ja jos tietohallinnon<br />
tarvitsee tehdä päivityksiä,<br />
se voi käynnistää nukkuvat koneet<br />
keskitetysti haluamaansa aikaan.<br />
Testien perusteella Green<br />
Snapper toimii merkkimikroissa<br />
hyvin ja hallinta on suoraviivaisen<br />
helppoa. Ohjelma tosin perustuu<br />
wake-on-lan-toimintoon, jota ei<br />
ole joissain vanhemmissa halpamikroissa.<br />
Ja jos toiminto ei ole<br />
koneissa valmiiksi päällä, asennus<br />
vaatii hieman ylimääräistä<br />
työtä. Wake-on-lan-käskyt ovat<br />
perinteisesti kulkeneet verkoissa<br />
huonosti, mutta Green Snapper<br />
on ohittanut esteet ovelasti.<br />
Jokaiseen aliverkkoon jätetään<br />
päälle yksi kone, jonka kautta<br />
muut herätetään.<br />
■ Ravensoft Green<br />
Snapper<br />
Hinta: 26 € / työasema,<br />
jatkovuodet 5 € / kone<br />
Lisätietoa: Ravensoft,<br />
puh. 0207 928 400, www.ravensoft.fi<br />
Lyhyesti: Sähkön säästämiseen tarkoitettu<br />
ohjelma, jolla tietohallinto voi<br />
keskitetysti sammuttaa ja käynnistää<br />
pc-koneita.<br />
marraskuu <strong>2007</strong> TieTokone 69
Lähde: Tilastokeskus<br />
■ ■ ■ y r i t y s r a t k a i s u t<br />
GWh<br />
100 000<br />
90 000<br />
80 000<br />
70 000<br />
60 000<br />
50 000<br />
40 000<br />
30 000<br />
20 000<br />
10 000<br />
0<br />
neksen sähkönkulutuksesta.<br />
Koneen hinta on ehkä hieman<br />
suurempi, mutta erotus tulee takaisin<br />
moninkertaisena sähkölaskussa.<br />
Ja kun koneet kuumenevat<br />
vähemmän, voidaan taas<br />
vähentää ilmastoinnin tasoa.<br />
Valmistaudu vielä<br />
hurjempiin keinoihin<br />
Sähkön kokonaiskulutus Suomessa<br />
SäHKöN KOKONAISKULUTUS SUOMESSA<br />
1970<br />
1971<br />
1972<br />
1973<br />
1974<br />
1975<br />
1976<br />
1977<br />
1978<br />
1979<br />
1980<br />
1981<br />
1982<br />
1983<br />
1984<br />
1985<br />
1986<br />
1987<br />
1988<br />
1989<br />
1990<br />
1991<br />
1992<br />
1993<br />
1994<br />
1995<br />
1996<br />
1997<br />
1998<br />
1999<br />
2000<br />
2001<br />
2002<br />
2003<br />
2004<br />
2005<br />
2006<br />
<strong>2007</strong> (1-6)<br />
Sähkönkulutus on Suomessa selvässä kasvussa. Viime vuosien ainoan laskun<br />
aiheutti paperiteollisuuden työtaistelu, joka sammutti tehtaat.<br />
Uusissa palvelimissa on yhä<br />
useammin myös automatiikkaa,<br />
joka esimerkiksi tiputtaa prosessorin<br />
nopeutta, kun kuorma<br />
on pieni. Tällaisia tekniikoita<br />
kannattaa käyttää. Ja ajatuksissa<br />
kannattaa jo alkaa varautua<br />
seuraavan sukupolven rankempiin<br />
toimiin.<br />
kyllä yritykset tietävät,<br />
mihin sähkö kuluu<br />
Useimmilla ei ole hajuakaan. Yksilöityjä<br />
kulutusmittareita ei juuri<br />
ole. Ainoat lukemat tulevat sähkölaskuista.<br />
Laskut taas jyvitetään<br />
jollain laskennallisella kaavalla<br />
kaikille osastoille.<br />
kyllä it-osasto huolehtii,<br />
että sähkökuluja yritetään<br />
säästää<br />
Monesti it-osastoa ei kiinnosta<br />
tippaakaan. Laitevalmistajat<br />
kertovat, että ”ei mene meidän<br />
budjetista” on vieläkin yllättävän<br />
yleinen vastaus. Energiahankkeet<br />
ovat edistyneet, koska palvelinsalin<br />
jäähdytys- tai varavirtalaitteet<br />
olisi pitänyt uusia. Ne maksetaan<br />
it-budjetista.<br />
70 TieTokone marraskuu <strong>2007</strong><br />
Esimerkiksi Japanissa ollaan<br />
korkeiden sähkökulujen ja erilaisen<br />
vakuutuskäytännön vuoksi<br />
paljon pidemmällä sähkön säästössä.<br />
Monet palvelinkeskukset<br />
sammuttavat dynaamisesti osan<br />
koneista yön ajaksi. Joidenkin<br />
palvelimien sessiot siirretään<br />
esimerkiksi tallennuslaitteelle,<br />
josta niitä pyöräytetään käyntiin<br />
kun kuorma aamulla nousee.<br />
Valmistajat kertovat, että<br />
Euroopassa tällaisen ehdottajaa<br />
pidetään vielä hulluna. Mutta<br />
muutamassa vuodessa tekniikkaa<br />
alkaa todennäköisesti rantautua<br />
myös Eurooppaan.<br />
Sähkönsäästö on helppo<br />
aloittaa palvelinsalista, mut-<br />
Myyttejä energiankulutuksesta<br />
nykypalvelimet ovat<br />
energiatehokkaita<br />
Kyllähän valmistajat yrittävät, mutta<br />
hyötysuhde kaatuu viimeistään<br />
siihen, että x86-palvelinten käyttöaste<br />
on yleensä 5–10 prosenttia.<br />
Koko konesalin energiasta usein<br />
vain pari prosenttia on prosessorin<br />
hyötytyötä. Käyttöasteet saadaan<br />
säädyllisiksi vain virtualisoimalla.<br />
Suurin osa sähköstä kuluu<br />
tietokoneissa ja palvelimissa<br />
Palvelinkeskuksissa it-laitteet aiheuttavat<br />
vain noin kolmanneksen<br />
sähkönkulutuksesta. Pahin energian<br />
tuhlaaja on yleensä ilmastointi.<br />
Kun koneiden energiankulutusta ja<br />
kuumenemista hillitään, on hyvin<br />
tärkeää samalla säätää ilmastoinnista<br />
ja virransyötöstä löysät pois.<br />
SäHKöN KULUTTAJAT SUOMESSA VUONNA 2006<br />
Metsäteollisuus<br />
59%<br />
Metalliteollisuus<br />
17%<br />
Kemian teollisuus<br />
14%<br />
Muut 11%<br />
ta toimistoja ja koteja ei tule<br />
unohtaa. Pöytäkoneet kannattaa<br />
pyrkiä sammuttamaan yön<br />
ja viikonloppujen ajaksi. Kuvaputkinäytöt<br />
voi vaihtaa vähävirtaisempiin<br />
litteisiin näyttöihin.<br />
Vielä parempi on siirtyä<br />
kannettaviin tietokoneisiin,<br />
jotka ovat akkukeston vuoksi<br />
valmiiksi erittäin vähävirtaisia.<br />
Turhat tietokoneen lisälaitteet<br />
kannattaa sammuttaa. Ja on hyvä<br />
muistaa, että valaistus on yksi<br />
suurimmista sähkönsyöjistä<br />
toimistossa, eli valoja kannattaa<br />
pitää sammutettuna, kun niitä<br />
ei tarvita.<br />
Kannattaako tällainen näpertely?<br />
Kyllä kannattaa. Pienistä<br />
Lepotilassa laitteet eivät<br />
kuluta juuri lankaan virtaa<br />
Pahimmillaan virrankulutus ei<br />
laske lepotilassa lainkaan. Laadukkaissa<br />
laitteissa lepotilat on<br />
yleensä toteutettu hyvin. Mutta<br />
esimerkiksi kotien halvimmissa<br />
viihdelaitteissa ne ovat usein täyttä<br />
petkutusta.<br />
Sammutettuna laitteet eivät<br />
ainakaan kuluta virtaa<br />
Kuluttavat ikävä kyllä vieläkin.<br />
<strong>Tietokone</strong>issa ja viihdelaitteissa<br />
virtakatkaisin on ”väärällä” puolella<br />
muuntajaa. Virtalähde ja<br />
muuntaja kuluttavat sähköä niin<br />
kauan kuin ne ovat kiinni seinässä.<br />
Virrat saa kokonaan poikki<br />
esimerkiksi jatkojohdolla, jossa on<br />
virtakatkaisin.<br />
Teollisuus<br />
54%<br />
Kotitaloudet<br />
21%<br />
Maatalous 3%<br />
Julkinen 6%<br />
Häviöt 4%<br />
Palvelut<br />
12%<br />
Valtaosa Suomen sähköstä kuluu teollisuudessa. Mutta jokaisella sektorilla<br />
aina kodeista maatalouteen on tietotekniikkaa ja viihde-elektroniikkaa.<br />
Päästöissä tietotekniikka on samassa luokassa kuin esimerkiksi lentoliikenne.<br />
puroista syntyy suuria virtoja,<br />
ja yrityksen sähkölaskuihin<br />
on tiedossa huomattavia tiputuksia.<br />
On hyvä muistaa, että<br />
säästynyt sähkönkulutus näkyy<br />
ensimmäiseksi lisäsähkövoimaloissa,<br />
jotka ovat yleensä<br />
kaikkein saastuttavampia hiilija<br />
öljyvoimaloita. Ilmakehään<br />
pääsee vähemmän hiilidioksidia,<br />
mikä osaltaan hidastaa<br />
ilmastonmuutosta. Yrityksen<br />
maine paranee, ja työntekijöillä<br />
on parempi mieli.<br />
Harvoin on tietotekniikassa<br />
asiaa, josta on melkein pelkästään<br />
hyötyä. Vihreän it:n tilaisuutta<br />
ei kannata jättää käyttämättä.<br />
Tk<br />
Uusilla tehokkaammilla<br />
laitteilla virrankulutus<br />
kääntyy laskuun<br />
Ei varmasti käänny. Jyrkkä nousukierre<br />
vain taittuu hieman loivemmaksi.<br />
Jos sähkön kulutusta<br />
halutaan oikeasti laskea ja ilmastonmuutosta<br />
torjua, täytyy käyttää<br />
kaikkia sähkön säästämisen keinoja,<br />
myös järeämpää valikoimaa.<br />
Muutaman prosentin<br />
säästöillä ei ole merkitystä<br />
Pienistä puroista syntyy suuria virtoja.<br />
Kymmenestä kahden prosentin<br />
säästöstä syntyy yhteensä 20<br />
prosentin säästö. Hyvä esimerkki<br />
pienistä puroista on se, että pelkästään<br />
laitteiden stand-by-virrat<br />
haukkaavat 5–10 prosenttia kotien<br />
sähkönkulutuksesta.<br />
Lähde: Tilastokeskus
Dell on tehnyt virransäästöstä<br />
brändin. Palvelimista on myynnissä<br />
erilliset energysmart-mallit, joiden<br />
virrankulutus on jopa neljänneksen<br />
perusmallia pienempi.<br />
LuuLisi, että vakiokomponenteista<br />
kootut x86-palvelimet ovat<br />
virrankulutukseltaan samanlaisia.<br />
Näin ei ole. Eri mallien ja<br />
jopa eri valmistajien välillä on<br />
kymmenien prosenttien eroja.<br />
Kaikki suuret valmistajat tekevät<br />
parhaansa energiatehokkuuden<br />
parantamiseksi. Markkinoinnillisesti<br />
pisimmälle on<br />
mennyt Dell, joka on tehnyt<br />
sähkönsäästöstä brändin. Dellin<br />
palvelimista on saatavilla<br />
Energysmart-versiot, joiden<br />
virrankulutus on jopa neljänneksen<br />
pienempi kuin tavallisten<br />
mallien.<br />
Helpoin säästötapa on virtapihi<br />
prosessori. Intelin ja AMD:n<br />
palvelinsirujen tehokkaimmat<br />
mallit kuluttavat noin <strong>13</strong>0 wattia<br />
ja normaalisirut noin 80 wattia.<br />
Mutta tarjolla on myös noin 50<br />
watin low voltage -malleja.<br />
Yksi muistimoduuli vie aina<br />
noin kymmenen wattia tehoa.<br />
Kahdeksan kappaletta gigatavun<br />
kampoja kuluttavat siis 80<br />
wattia, mutta kaksi kapaletta<br />
neljän gigatavun muistikampoja<br />
vain reilut 20 wattia. Kannattaa<br />
siis suosia suuria muistikampoja.<br />
Dellin Energysmart-koneissa<br />
muistit ovat vähävirtaisia<br />
malleja, ja niiden kellotaajuutta<br />
on pudotettu hieman. Dellin<br />
mukaan nopeus tippuu 3–4<br />
Lähde: Fujitsu Siemens<br />
Mistä on virtapihi<br />
palvelin tehty?<br />
wattia / gigatavu<br />
0,2<br />
0,16<br />
0,12<br />
0,08<br />
0,04<br />
0<br />
15000 k/min,<br />
3,5", sas<br />
prosenttia, mutta virrankulutus<br />
10–15 prosenttia.<br />
Tuuletus ja virtalähde<br />
tuo suurimmat erot<br />
Suurimmat erot eri valmistajien<br />
välillä ovat tuuletuksessa. Mitä<br />
pienempi on koneen ja sen ilmakanavien<br />
koko, sitä suuremmalla<br />
nopeudella jäähdytysilmaa<br />
joudutaan koneen läpi ahtamaan.<br />
Ja mitä pienemmät ovat<br />
tuulettimet, sitä nopeammin (ja<br />
suuremmalla ilmavastuksella)<br />
niiden pitää pyöriä. Siksi matala<br />
■ testattua<br />
Energiaa voi säästää myös uudenlaisilla<br />
”vihreillä palvelimilla”.<br />
Fujitsu Siemens mainostaa uutta<br />
TX120-konettaan maailman pienimpänä,<br />
hiljaisimpana ja energiapiheimpänä<br />
palvelimena. Ja<br />
totta tosiaan, kyseessä on oikea<br />
palvelin, ei pelkkä palvelimena<br />
myytävä pc-kone. Koneeseen saa<br />
kunnon Xeon-prosessorin ja neljä<br />
sas-palvelinkiintolevyä raid-ohjaimella.<br />
Kone on muutenkin samaa<br />
palvelintekniikkaa kuin kaikki Primergy-sarjan<br />
koneet.<br />
Mutta kone on pc-työasemaakin<br />
pienempi.TX120:n tapauksessa<br />
vihreys lähteekin etupäässä<br />
koon, viileyden ja hiljaisuuden<br />
tarpeista. Palvelin on tarkoitettu<br />
kohteisiin, joissa konetta ei saada<br />
jäähdytettyyn palvelinhuoneeseen.<br />
Se ei kuumene liikaa komerossakaan,<br />
eikä toisaalta pidä meteliä<br />
toimiston pöydän alla.<br />
Tyhjäkäynnillä kulutus oli mittauksissa<br />
alle sata wattia, ja rasi-<br />
Kiintolevyjen tehonkulutus<br />
KIINTOLEVYJEN TEHONKULUTUS<br />
10000 k/min,<br />
2,5", sas<br />
7500 k/min,<br />
3,5", sata<br />
1U-kone vie yleensä enemmän<br />
virtaa kuin suurempi 2U-kone.<br />
Ja siksi kooltaan pienin korttipalvelin<br />
ei energiamielessä olekaan<br />
paras vaihtoehto.<br />
Erityisen suuri merkitys on<br />
virtalähteellä. Pahin virhe on<br />
ylimitoitettu virtalähde, joka<br />
aiheuttaa paljon hukkaa. Parannusta<br />
saadaan myös uusilla<br />
tehokkaimmilla virtalähteillä,<br />
joissa perinteinen 70 prosentin<br />
hyötysuhde on nostettu yli 80<br />
prosenttiin (ilman tuuletinta<br />
jopa yli 90 prosenttiin). Tk<br />
Sadan watin vihreä palvelin<br />
5500 k/min,<br />
2,5", sata<br />
Siirtymällä pieniin 2,5 tuuman kiintolevyihin ja tyytymällä pienempiin pyörimisnopeuksiin,<br />
voidaan säästää melkoisesti tallennustilan energiankulutuksessa.<br />
tuksessakin vain noin 115 wattia.<br />
Samanlaisella kuormalla verrokkina<br />
toiminut HP:n perinteinen 2Ukone<br />
kulutti noin 375 wattia, eli yli<br />
kolme kertaa enemmän.<br />
■ Fujitsu Siemens Primergy<br />
TX120<br />
Hinta: alk. <strong>13</strong>20 €<br />
(testattu kokoonpano: 2095 €)<br />
Valmistaja: Fujitsu Siemens Computers,<br />
www.fujitsu-siemens.com<br />
Lisätietoa: Fujitsu Siemens Computers,<br />
puh. 010 511 5691,<br />
www.fujitsu-siemens.fi<br />
Lyhyesti: Erittäin vähävirtainen, hiljainen,<br />
viileä ja pienikokoinen palvelin.<br />
LABS<br />
v i h r e ä i t ■ ■ ■<br />
FUJITSU SIEMENS<br />
PRIMERGY RX300 S3<br />
-PALVELIN<br />
TAVALLINEN VERSIO<br />
Intel Xeon E5335 -prosessori<br />
8 x 1 Gt muistikampaa<br />
6 x 3,5 tuuman kiintolevy<br />
(15 000 kierrosta minuutissa)<br />
Hinta: 5170 €<br />
Tuulettimet<br />
14% Virtalähde<br />
Emolevy 22%<br />
Tuulettimet<br />
11%<br />
14% Virtalähde<br />
Emolevy Kiintolevyt 22% Prosessori<br />
11% 18% 24%<br />
KiintolevytMuistitProsessori<br />
18% 11% 24%<br />
VIRTAPIHI VERSIO Muistit<br />
Intel Xeon L5335 11% low voltage -prosessori<br />
4 x 2 Gt muistikampaa<br />
6 x 2,5 tuuman kiintolevy<br />
(10 000 kierrosta minuutissa)<br />
Hinta: 5495 €<br />
Virtalähde<br />
Sähkösäästö vuodessa: 200 €<br />
12%<br />
Säästöt Prosessori<br />
Virtalähde<br />
34% 14%<br />
12%<br />
Säästöt Muistit Prosessori 8%<br />
34% 14%<br />
Tuulettimet<br />
14% Emolevy Muistit 8%<br />
Tuulettimet<br />
11%<br />
14% Emolevy<br />
11%<br />
Kiintolevyt 7%<br />
Kiintolevyt 7%<br />
kaksi Fujitsu Siemensin palvelinta,<br />
joiden suorituskyvyssä ei ole ratkaisevaa<br />
eroa. Mutta muutamilla<br />
muutoksilla on leikattu sähkönkulutusta<br />
kolmanneksella. kalliimpi hinta<br />
palautuu takaisin sähkölaitokselta<br />
reilussa vuodessa.<br />
Fujitsu Siemensin kevytpalvelin on<br />
reilusti Palvelimien pienempi kulutuksia kuin tavallinen<br />
pc-kone, puhumattakaan perinteisistä<br />
palvelinkoteloista.<br />
palveliMien kulutuksia parempi ◀<br />
HP Proliant DL 380 G5<br />
Fujitsu Siemens TX120<br />
Kuormituksessa<br />
Windows käynnistynyt<br />
0 50 100 150 200 250 300 350 400<br />
Wattia<br />
TX120 kuluttaa virtaa vain noin sata wattia. Perinteinen palvelin kuluttaa<br />
vastaavassa kuormassa yli kolme kertaa enemmän virtaa.<br />
marraskuu <strong>2007</strong> TieTokone 71<br />
Lähde: Fujitsu Siemens
■ ■ ■ y r i t y s r a t k a i s u t<br />
energiatehokas palvelinhuone<br />
konesali kannattaa jakaa kuumiin<br />
ja kylmiin käytäviin. ilmastoinnin järkeistyksellä<br />
voi saada aikaan suuria<br />
energiansäästöjä.<br />
PaLveLinkeskukset ovat<br />
tietotekniikan pahimpia energiasyöppöjä.<br />
Yhdysvalloissa<br />
datakeskusten yhteenlaskettu<br />
vuotuinen sähkölasku on noin<br />
kolmen miljardin euron luokkaa.<br />
Näin ei tarvitsisi olla. Palvelinkeskusten<br />
tehokkuudessa on<br />
valtavia eroja. Kuvaava esimerkki<br />
on superkoneiden energiatehokkuutta<br />
mittaava Green500hanke.<br />
Näytelistan ykkönen,<br />
IBM:n moderni Bluegene/L<br />
on laskutehoon suhteutettuna<br />
82 kertaa energiatehokkaampi<br />
kuin vanhempi ASC Q.<br />
■ ratkaisu<br />
Palvelinkeskukset ovat kovasti erilaisia,<br />
mutta yksi asia tuntuu olevan<br />
yhteinen. Suurin sähkönkuluttaja on<br />
jäähdytys. Eri arvioiden mukaan ilmastointi<br />
vie 40–70 prosenttia konesalien<br />
energiasta. HP on kehittänyt<br />
ratkaisun, jonka luvataan vähentävän<br />
jäähdytyksen energialaskua<br />
72 TieTokone marraskuu <strong>2007</strong><br />
Miksi erot ovat näin suuria?<br />
Aikaisemmin konesalia on<br />
voinut kuumentaa vaikkapa 30<br />
kevyttä palvelinta. Käyttöasteet<br />
ovat vähäiset, mutta tyhjäkäynnilläkin<br />
palvelimet kuluttavat<br />
reilusti sähköä. Nykyään nuo<br />
30 konetta voi siirtää virtuaa-<br />
”ihmejäähdytys” lupaa hurjia sähkösäästöjä<br />
Jäähdytyksen tehon säätö<br />
Dynamic Smart<br />
Cooling<br />
-ohjausyksikkö<br />
Laiteräkkien lämpösensorit<br />
Sensorien ja<br />
ohjauksen verkko<br />
Säädettävällä teholla<br />
toimivat jäähdytysyksiköt<br />
HP:n jäähdytyksen energiakuluja pienentävä järjestelmä perustuu lämpötilasensoreihin<br />
ja automaattisesti säätyvään ilmastointiin.<br />
jopa 20–45 prosenttia. Isommissa<br />
konesaleissa tämä merkitsisi jopa<br />
kymmenien tuhansien eurojen vuotuisia<br />
sähkösäästöjä.<br />
Dynamic Smart Cooling hyökkää<br />
jäähdytyksen perusongelman kimppuun.<br />
Kuumuus ja jäähdytys eivät<br />
jakaudu tasaisesti palvelinsalissa.<br />
lisiksi palvelimiksi vaikkapa<br />
vain kahteen palvelimeen. Virrankulutus<br />
voi tippua teoriassa<br />
15-kertaisesti. Ja sama säästö<br />
voidaan usein hyödyntää myös<br />
varavirtalaitteissa ja varsinkin<br />
jäähdytyksessä.<br />
Huonosti toteutettu ilmastointi<br />
voi tuhlata valtavasti energiaa.<br />
Jos jäähdytys ei mene oikeaan<br />
paikkaan, joudutaan koko ilmastointia<br />
säätämään kovemmalle,<br />
ja sähkölasku kasvaa selvästi.<br />
Perusvirhe on laittaa palvelimia<br />
samoin päin peräkkäin. Silloin<br />
rivin viimeisten koneiden<br />
saama jäähdytysilma on jo moninkertaisesti<br />
kuumennettua.<br />
Parempi tapa on jakaa palve-<br />
GREEN500<br />
Superkone Top500- Laskentateho energiankulutus energiatehokkuus<br />
sijoitus (gigaflops) (laitteet, sähkön- (megaflops/watti)<br />
syöttö ja jäähdytys)<br />
Bluegene/L (iBM) 1 280 600 2500 112,24<br />
Mare nostrum (iBM) 5 62 630 1071 58,23<br />
Jaguar-Cray XT3 (Cray) 10 43 480 <strong>13</strong>31 32,67<br />
Columbia (SGi) 4 51 870 3400 15,26<br />
ASC Purple (iBM) 3 75 760 7600 9,97<br />
ASC White (iBM) 90 7 304 2040 3,58<br />
earth Simulator (neC) 14 35 860 11900 3,01<br />
ASC Q (HP) 40 <strong>13</strong> 880 10200 1,36<br />
Superkoneiden laskentatehon Top500-listan rinnalle on tullut energiatehokkuutta<br />
mittaava Green500-lista. ensimmäiset esimerkit energiatehokkuuden<br />
eroista ovat hurjia. Bluegene/L tekee yhdellä watilla 82 kertaa enemmän laskutoimituksia<br />
kuin ASC Q.<br />
Jotkin palvelinrypäät käyvät muita<br />
kuumempina, varsinkin kovimman<br />
rasituksen aikana. Ilmastointi on<br />
yleensä säädetty näiden kuumien<br />
pisteiden mukaan, jottei laiterikkoja<br />
pääsisi tapahtumaan. Muualla<br />
palvelinhuoneessa on liian kylmä,<br />
ja energiaa menee hukkaan.<br />
kiinteät sensorit tuovat<br />
dynaamisuuden<br />
HP:n jäähdytysjärjestelmässä palvelinräkit<br />
varustetaan lukuisilla<br />
sensoreilla, jotka kertovat hallintaohjelmalle,<br />
miten kuuma missäkin<br />
on. Ilmastointijärjestelmän<br />
jäähdytysyksiköt taas varustetaan<br />
säädettävillä puhaltimilla, joita<br />
hallintaohjelma säätää sensorien<br />
lukemien mukaan. Tavoite on, ettei<br />
mikään kohta olisi liian kylmä, eikä<br />
toisaalta yksikään palvelin pääsisi<br />
käymään liian kuumana.<br />
iBM myy kuvassa keskellä olevaa<br />
räkin vesijäähdytettyä takalevyä, joka<br />
imee valtaosan kuumuudesta ennen<br />
kuin se tulee palvelinhuoneeseen.<br />
Yllä lämpökamerakuva,<br />
linten välit kuumiin ja kylmiin<br />
käytäviin, ja tuoda kylmille käytäville<br />
jäähdytysilmaa lattian alta.<br />
Koneiden takaosista kuuma<br />
ilma tulee kuumalle käytävälle,<br />
nousee katon tuntumaan ja jatkaa<br />
jäähdytyskoneelle.<br />
Jos yksittäinen räkki alkaa<br />
kärsiä liiasta kuumuudesta, ei<br />
välttämättä kannata nostaa koko<br />
konesalin jäähdytystehoa.<br />
Jos laitteita ei voi jakaa tasaisemmin,<br />
voi täsmälääkkeeksi<br />
hankkia vesijäähdytetyn räkin.<br />
IBM myy myös vesijäähdytettyä<br />
räkin takalevyä, joka vie valtaosan<br />
lämmöstä ennen kuin ilma<br />
pääsee palvelinhuoneeseen. Tk<br />
PALVELIMEN<br />
TEHONKULUTUS<br />
Ups<br />
49W<br />
Virransyöttö<br />
129W<br />
Sähkön jakelu 9W<br />
Jäähdytys 486W<br />
1U-palvelin<br />
300W<br />
Lähde: Intel<br />
Vain noin kolmannes konesalien viemästä<br />
sähköstä kuluu it-laitteissa.<br />
Pääosan yksittäiselle palvelimelle<br />
jyvitetystä kulutuksesta vie ilmastointi<br />
ja sähkönsyöttö.<br />
Jäähdytyksen erikoispiirre on<br />
nimenomaan dynaamisuus. Palvelinkeskuksien<br />
lämpötiloista on<br />
aiemminkin tehty kolmiulotteisia<br />
karttoja, joiden avulla ilmastointi<br />
on säädetty optimiin. Mutta kun<br />
koneita päivitetään tai kuormat<br />
muuttuvat, vanhenee malli heti.<br />
Dynaaminen jäähdytys reagoi kaikkiin<br />
muutoksiin, ja suojelee myös<br />
palvelimia paremmin.
v i h r e ä i t ■ ■ ■<br />
säästä energiaa kotona ja toimistossa<br />
Mikrojen tehonkulutus<br />
näin säästät<br />
➤ Jos et tarvitse jotain laitetta,<br />
sammuta se.<br />
➤ Jos et tarvitse valoa,<br />
sammuta sekin.<br />
➤ Sammuta laitteet ainakin<br />
yön ajaksi.<br />
➤ Ota käyttöön tietokoneiden<br />
Mikrojen tehonkulutus<br />
LABS<br />
Kannettava<br />
Uusi mikro ja 17" litteä<br />
parempi ◀<br />
Lepotila<br />
Valmiustila<br />
Näyttö sammutettu<br />
Kiintolevyt sammutettu<br />
Windows käynnistynyt<br />
laite. Halpalaite tulee joka vuosi<br />
noin 20 euroa kalliimmaksi,<br />
ja laitteen käyttöaikana sähkölasku<br />
helposti moninkertaistaa<br />
ostohinnan.<br />
Kokeilemamme taulu-tv kuluttaa<br />
katselun aikana sähköä<br />
93 wattia. Lepotilassa kulutus<br />
on jopa 42 wattia, eli noin 40<br />
automaattiset virransäästötilat.<br />
➤ Vaihda kuvaputkinäyttö<br />
litteään.<br />
➤ Vaihda pöytäkone kannettavaan<br />
tietokoneeseen.<br />
Vanha mikro ja 19" putki<br />
0 50 100 150 200 250<br />
wattia<br />
euroa vuodessa. Jos laitteen laittaa<br />
kokonaan pois päältä, kuluu<br />
sähköä kymmenen watin edestä.<br />
<strong>Tietokone</strong>issa lepotilojen<br />
sähkönkulutus liikkuu 10–50<br />
➤ älä tulosta turhaan.<br />
kannettava tietokone on moninkertaisesti energiatehokkaampi kuin työasema, watin tienoilla. Kannettavat tie-<br />
➤ Vaihda lamput energiansäästölampuiksi.<br />
Led-valot<br />
ovat parhaita.<br />
ÄkkiseLtÄÄn tuntuisi, ettei<br />
pc-koneiden sähkönkulutuksel-<br />
vaikka työasemassa olisi litteä näyttö. Vanhemmassa pöytäkoneessa valmiustila<br />
ei toimi oikein, vaan jopa nostaa sähkönkulutusta.<br />
melkein 16 miljoonaa euroa.<br />
Motiva laski, että jos käyttöön KERROSTALOKODIN<br />
otettaisiin erilaisia sähkönsääs- SäHKöNKULUTUS<br />
Kodin elektroniikan 3 henkeä, tehonkulutuksia 75 m<br />
tökeinoja, voisi laskua leikata<br />
tokoneet ovat tietysti kaikkein<br />
energiatehokkaimpia.<br />
Nyrkkisääntönä voi pitää, että<br />
yhden watin jatkuva kulutus<br />
merkitsee vuodessa noin yhtä<br />
euroa sähkölaskussa. Huomaala<br />
ole kovin suurta merkitystä. huimat 9,6 miljoonaa euroa.<br />
mattomat hukkawatit kasvavat<br />
Mikrojen Puhelinlaturi tehonkulutus<br />
Pyykinpesu 200 kWh<br />
(pöytämalli, lataustila)<br />
Harva huomaa eroa kotinsa säh- Summat ovat valtavia. Kun<br />
Astianpesu<br />
Adsl-reititin<br />
nopeasti kymmenien tai jopa<br />
200 kWh<br />
kölaskussa tietokoneen hankki- mukaan Puhelimen otetaan matkalaturi yritysten (lataustila) ja ko- Valaistus<br />
satojen eurojen tuhlaukseksi.<br />
ja muut<br />
Viihdemisen<br />
jälkeen. Mutta tunne on tien tietotekniikka, Wlan-tukiasema ovat ne vie- 750 kWh<br />
elektroniikka Laadukkaiden ja energiate-<br />
hämäävä. Kannettava<br />
lä valtavampia. Mustesuihkutulostin Energian (päällä)<br />
300 kWh<br />
sääsRuoanhokkaiden<br />
laitteiden korkeam-<br />
Lepotila Pieni laser-tulostin (päällä)<br />
Ruoansäilytys<br />
Valtion omistama Motiva Oy tämiseksi on selvästikin paljon<br />
valmistus<br />
Valmiustila<br />
pi ostohinta näyttää tulevan<br />
Digiboksi (päällä)<br />
700 kWh 450 kWh<br />
laski tänä vuonna julkisen sek- tehtävissä. Näyttö sammutettu<br />
Dvd-soitin Tarkemman (elokuvan katselu) kuvan<br />
melko helposti sähkölaskussa<br />
Uusi mikro ja 17" litteä<br />
Kiintolevyt sammutettu<br />
torin pc-koneiden sähkönkulu- Kannettava saamiseksi Windows tietokone käynnistynyt mittasimme (Windows käynnissä) erilais-<br />
takaisin.<br />
tusta. Motivan mukaan valtiolla ten toimiston<br />
Mustesuihkutulostin<br />
ja kodin<br />
(tulostus)<br />
Imac<br />
laitteiden<br />
20"<br />
ja kunnilla on käytössään puoli- virrankulutusta, ja erilaisten vir-<br />
<strong>Tietokone</strong>issa on<br />
Vanha mikro ja 19" putki<br />
Taulu-tv 32" (päällä)<br />
sen miljoonaa pc-konetta, jois- Mikro ransäästötilojen (toimistokone, Windows vaikutusta. käynnissä)<br />
suuria eroja<br />
ta kannettavia on noin 50 000.<br />
Power Mac G5<br />
0 50 100 150 200 250<br />
<strong>Tietokone</strong>en virrankulutuksella<br />
Mikro<br />
Käytössä on lisäksi noin 200 000 Virtanappula (pelikone, Windows ei wattia lopeta käynnissä)<br />
Pieni laser-tulostin (tulostus)<br />
on suuri merkitystä varsinkin<br />
kuvaputkinäyttöä, 300 000 litte- sähkönkulutusta<br />
0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 toimisto-ympäristössä. 500<br />
Koneet<br />
ää näyttöä ja 50 000 tulostinta. Mittaukset osoittivat selvästi,<br />
ovat Wattia päällä nelisenkymmentä<br />
Näiden laitteiden yhteenlasket- että virtanappula ei katkaise virrankulutusta. Virtakytkin on tuntia viikossa, tai pahimmiltu<br />
vuosittainen sähkölasku on tietokoneen tai viihdelaitteen jo vuosia sitten siirretty väälaan aina eli 168 tuntia viikos-<br />
Kodin elektroniikan tehonkulutuksia<br />
kodin elektroniikan tehonkulutuksia parempi ◀<br />
LABS<br />
Puhelinlaturi (pöytämalli, lataustila)<br />
rälle puolelle virtalähdettä. <strong>Tietokone</strong>issa<br />
syy on esimerkiksi<br />
verkon kautta tehtävä herätys<br />
sa. Pöytäkoneissakin on suuria<br />
eroja virrankulutuksessa. Vanhempi<br />
työasema isolla kuvaput-<br />
Adsl-reititin<br />
Puhelimen matkalaturi (lataustila)<br />
Wlan-tukiasema<br />
Mustesuihkutulostin (päällä)<br />
Pieni laser-tulostin (päällä)<br />
Digiboksi (päällä)<br />
Dvd-soitin (elokuvan katselu)<br />
Kannettava tietokone (Windows käynnissä)<br />
Mustesuihkutulostin (tulostus)<br />
Imac 20"<br />
Taulu-tv 32" (päällä)<br />
Mikro (toimistokone, Windows käynnissä)<br />
Power Mac G5<br />
Mikro (pelikone, Windows käynnissä)<br />
Pieni laser-tulostin (tulostus)<br />
0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500<br />
Wattia<br />
(wake-on-lan). Viihdelaitteissa<br />
halutaan esimerkiksi säilyttää<br />
kellonaika ja yhteys kaukosäätimeen.<br />
Laitteiden välillä on kuitenkin<br />
valtavia eroja. Esimerkiksi<br />
Sonyn dvd-soittimen 29 watin<br />
kulutus tippuu valmiustilassa<br />
yhteen wattiin. Mutta vastaava<br />
halpamalli Kiss tiputtaa 27 watin<br />
kulutusta vain hieman, 21<br />
kinäytöllä voi helposti kuluttaa<br />
250 wattia sähköä. Modernimpi<br />
kone litteällä näytöllä tiputtaa<br />
lukemat puoleen.<br />
Kaikkein tehokkain on tietysti<br />
kannettava tietokone, joka<br />
kuluttaa yleensä alle 50 wattia<br />
sähköä. Applen Macbook Pro<br />
15-tuumaisella näytöllä kulutti<br />
vain 27 wattia sähköä. Erilaiset<br />
lepo- ja valmiustilat tiputtavat<br />
kodista löytyy yllättävän paljon pieniä tietotekniikka- ja viihdelaitteita, joiden wattiin. Suurimman osan vuot- virrankulutusta jyrkästi, joten<br />
valmiustilojen kulutuksista syntyy merkittävä menoerä. Suomessa valmiustilat<br />
haukkaavat 5–10 prosenttia kodin sähkönkulutuksesta. kuviossa esimerkkejä<br />
tehonkulutuksista.<br />
ta soitin kuluttaa siis 21 kertaa<br />
enemmän sähköä kuin kalliimpi<br />
niitä kannattaa pyrkiä käyttämään<br />
myös työasemissa. Tk<br />
2<br />
kotien sähkönkulutuksesta viihdelaitteiden<br />
osuus on noin 12 prosenttia,<br />
mutta digiboksien ja suurien<br />
taulutelevisioiden myötä lukema on<br />
kasvussa. Suurin menoerä on valaistus.<br />
energiansäästölampuilla saa<br />
paljon säästöä aikaan.<br />
Lähde: Motiva<br />
marraskuu <strong>2007</strong> TieTokone 73
pikakokeet<br />
LABS<br />
➤ Canon Digital eoS 40D<br />
➤ Panasonic Lumix DMC-<br />
L10 ➤ Sony DSLR-A700<br />
➤ Canon Pixma MP610<br />
➤ Adobe Photoshop<br />
elements 6 ➤ Saunavisio<br />
➤ Debian etch 4.0r1<br />
➤ Pcmark Vantage<br />
➤ olympus µ 820<br />
Testissä:<br />
➤ Canon Digital<br />
eoS 40D<br />
➤ Panasonic Lumix<br />
DMC-L10<br />
➤ Sony DSLR-A700<br />
TeKSTi: oLLi Rinne<br />
KUVAT: TiMo SiMPAnen<br />
Sony A700:n keskeisimpiä<br />
kuvausasetuksia voi<br />
hallita erillisillä kytkimillä<br />
tai ohjausnupin avulla lcdnäytöltä.<br />
Hallittavuus on<br />
parantunut edellisestä A100mallista<br />
melkoisesti.<br />
74 TieToKone marraskuu <strong>2007</strong><br />
Aktiivikuvaajan<br />
uudet kamerat<br />
Syksyn uudet digijärjestelmärungot<br />
tarjoavat vaihtoehtoja<br />
eri käyttäjäryhmille. Panasonic<br />
L10 on suunnattu kompaktikamerasta<br />
järjestelmään siirtyvälle<br />
kuvaajalle. Sen keskeisiä ominaisuuksia<br />
ovat helppokäyttöisyys<br />
ja kääntyvä lcd-näyttö, jota voi<br />
käyttää etsimenä.<br />
Sony A700 on Sonyn toinen<br />
oma järjestelmädigimalli,<br />
ja se jatkaa Konica-Minoltan<br />
perinteitä hyvänä harrastajan<br />
perusjärjestelmänä. Canon 40D<br />
on viety ominaisuuksiltaan jo<br />
sitten melko pitkälle, ja se toimii<br />
tarvittaessa ammattilaisen<br />
kakkoskamerana.<br />
Näille kolmelle rungolle on<br />
jo julkaistu kilpailijoiksi Nikonin<br />
D300 ja Olympuksen E-3<br />
-mallit, joiden pitäisi saapua<br />
markkinoille vielä marraskuussa.<br />
Ne on suunnattu enemmän<br />
ammatikseen kuvaaville, mutta<br />
niidenkin hintaluokka sijoittuu<br />
alle 2 000 euroon.<br />
Kuvanlaatu ei ratkaise<br />
Järjestelmäkamerat ovat olleet<br />
kuvanlaadultaan jo pitkään riittävän<br />
hyviä. ISO 800- ja 1600herkkyydet<br />
ovat käyttökelpoisia<br />
kohinatasoltaan, eikä suuria värivirheitä<br />
enää synny. Käyttäjän<br />
omilla kamera-asetuksilla kuvat<br />
saa säädetyksi haluttuun värimaailmaan<br />
ja kohinanpoiston<br />
sopivaksi.<br />
Aktiivisen kuvaajan<br />
digijärjestelmiin tarjotaan<br />
yhä enemmän<br />
ominaisuuksia samalla<br />
rahalla. 1 000 – 2 000<br />
euron hintaluokkaan<br />
on tulossa monta uutta<br />
tarjokasta.<br />
Kilpailutekijöiksi ovatkin<br />
tulleet käyttöliittymä, käytön<br />
helppous, vakaaja ja kennon<br />
pölynpoisto.<br />
Käyttöliittymien suunnittelussa<br />
on selvästi kaksi eri<br />
suuntausta. Aloittelevien järjestelmän<br />
käyttäjien kameroihin<br />
tehdään helposti löydettäviä<br />
automaattitoimintoja sekä kuvanparannusmahdollisuuksia.<br />
Kamerat ja optiikat pyritään<br />
saamaan pieniksi. Lisäksi lcd:tä<br />
voi yhä useammin käyttää etsimenä<br />
kompaktien tapaan.<br />
Vaativimpien harrastajien<br />
kameroissa taas pyritään ohjaimien<br />
sijoittelulla ja valikkojen<br />
rakenteilla saamaan toiminnot<br />
nopeakäyttöisiksi ja käytettäviksi<br />
myös silloin, kun silmä<br />
on perinteisellä etsimellä. Näissä<br />
malleissa riittää enemmän<br />
opeteltavaa ja niissä tarjotaan<br />
mahdollisuuksia räätälöidä toimintoja<br />
itselle sopiviksi.
Panasonic on selkeä ensimmäisen<br />
suunnan toteuttaja. Live-view-<br />
eli elävän etsinkuvan<br />
tilassa voidaan L10:ssä<br />
käyttää kasvojentunnistusta.<br />
Lisäksi erilaiset<br />
valmiit kuvaustilat<br />
on ryhmitelty<br />
helposti<br />
käytettäviksi.<br />
Canon taas on<br />
korostanut uutuusmallissaan<br />
toista suuntausta.<br />
Muun muassa<br />
valikkojen uusittu<br />
ryhmittely on lainattuammattilaismalleista,<br />
ja tähyslasista on tehty<br />
vaihdettava.<br />
Sonylla on ollut vaikeuksia<br />
valita, kumpaa linjaa lähtisi seuraamaan,<br />
mutta hyviä oivalluksia<br />
on toteutettu molemmille<br />
käyttäjäryhmille. Erityisesti on<br />
mainittava lcd-näytön sammuttaminen,<br />
kun silmä tuodaan<br />
etsimelle, ja erillisten käyttökytkimien<br />
tarjoaminen kaikille<br />
keskeisimmille kuvaustoiminnoille<br />
ja -asetuksille.<br />
Lcd etsimenä<br />
Elävä etsinkuva tuli vuoden<br />
<strong>2007</strong> aikana järjestelmäkameroihin<br />
jäädäkseen. Ensimmäisenä<br />
sen toteutti Olympus jo<br />
aiemmin, ja nyt myös Canon,<br />
Nikon ja Panasonic tarjoavat<br />
mahdollisuutta kuvata käyttäen<br />
näyttöä etsimenä.<br />
Panasonicin lcd on ehdottomasti<br />
järjestelmämarkkinoiden<br />
innovatiivisin. Näyttö kääntyy<br />
ylös, alas ja eteen, ja sen voi myös<br />
kääntää runkoa vasten suojaan<br />
kolhuilta. Tungoksessa L10 voidaan<br />
nostaa ylös käsien varaan<br />
ja kuvata muiden pään yli.<br />
Kuvattaessa Panasonicilla<br />
voidaan käyttää automaattitarkennusta<br />
joko perinteisesti<br />
laskemalla peili hetkeksi alas<br />
laukaisun yhteydessä tai kennon<br />
kuvadataa hyödyntävää kontrastitarkennusta.<br />
Molemmat tavat<br />
ovat hitaampia kuin optisen etsimen<br />
kautta kuvattaessa, mutta<br />
puolustavat paikkaansa erityisesti<br />
makro- ja studiokuvauksessa.<br />
Canonin live-view tarkentaa<br />
laukaisun yhteydessä. Käsitarkennus<br />
on kuitenkin helppoa ja<br />
erittäin tarkkaa varsinkin käytettäessä<br />
etsinkuvan suurennosta<br />
5- tai 10-kertaiseksi.<br />
Tärähdykset pois<br />
Järjestelmäkameroiden vakaajakilpailussa<br />
ei päästä ratkaisuun<br />
näidenkään mallien myötä. Sonyn<br />
kennoa liikuttavat ratkaisut<br />
toimivat aivan yhtä pätevästi<br />
kuin Canonin ja Panasonicin<br />
optiikassa sijaitsevat vakaajat.<br />
Canon julkaisi 40D:n ohella<br />
UUsiA digijärjestelmäkAmeroitA<br />
Canon Panasonic Sony<br />
Malli digital eos 40d lumix dmC-l10 dslr-A700<br />
Valmistaja Canon Panasonic sony<br />
http:// www.canon.com www.panasonic.com www.sony.com<br />
Hinta 1400 € (pelkkä runko) 1400 € (sisältää 14–50 mm 1500 € (pelkkä runko)<br />
kit-objektiivin )<br />
Lisätietoja Canon Finland Panasonic Finland sony Finland<br />
Puhelin 010 544 20 030 622 7501 020 742 1200<br />
http:// www.canon.fi www.panasonic.fi www.sony.fi<br />
Kuvakenno 10 mpix, 3:2 10 mpix, 4:3 12 mpix, 3:2<br />
Rajauskerroin 1,6 2,0 1,5<br />
Suljinajat 1/8000–30 s, bulb 1/4000–60 s 1/8000–30 s, bulb<br />
iSo-herkkyydet 100–3200 100–1600 100–6400<br />
Kuvanvakaaja optiikassa optiikassa rungossa<br />
Kennonpuhdistus ● O ●<br />
Sarjakuvaus 6,5 fps, 75 kuvan puskuri 3 fps jatkuvasti 5 fps, 16 kuvan puskuri<br />
näyttö 3,0”, 230 000 pix 2,5”, 207 000 pix 3,0”, 920 000 pix<br />
Kauko-ohjain langallinen, lisävaruste O langallinen, lisävaruste<br />
Pystykahva lisävaruste O lisävaruste<br />
Kuvatiedostot jpeg, raw, sraw jpeg, raw jpeg, raw<br />
Muistityyppi compact flash sd cf + memorystick duo<br />
Mitat 146 x 108 x 74 mm, 822 g <strong>13</strong>5 x 96 x 78 mm, 556 g 142 x 105 x 80 mm, 768 g<br />
● = kyllä O = ei<br />
entistä edullisempia vakaajaoptiikoita,<br />
joiden avulla hintaero<br />
runko- ja optiikkavakaajan välillä<br />
pienenee.<br />
Panasonicin edellisen L1mallin<br />
hienous oli rungon<br />
mukana tullut erittäin laadukas<br />
Leican suunnittelema kitoptiikka.<br />
L10:ssä on hintaa ja<br />
kokoa pudotettu pienentämällä<br />
kit-optiikkaa ja samalla valovoima<br />
on pudonnut 2,8:sta 3,8:aan.<br />
Kuvanlaatu vaikuttaa edelleen<br />
hyvältä, ja 14–50 mm polttoväli<br />
vastaa kuvakulmaltaan 28–100<br />
kinomilliä – varsin riittävä väli<br />
useisiin peruskuvaustilanteisiin.<br />
Canonia ja Sonya saa parilla<br />
erilaisella polttovälialueella varustetulla<br />
kit-zoomilla. Näiden<br />
valovoimat ovat 3,5–5,6. Oma<br />
tarve ratkaisee, ovatko nämä<br />
riittäviä vai tarvitaanko lisää<br />
valovoimaa tai ulottuvuutta.<br />
Pikselit ja kohinat<br />
Panasonic<br />
L10:n kääntyvä<br />
näyttö ja elävä<br />
etsinkuva mahdollistavat<br />
kuvan<br />
oton vaikeistakin<br />
suunnista tai<br />
jopa omakuvan.<br />
Mahdollisuus<br />
kääntää näyttö<br />
runkoa vasten<br />
suojaan on myös<br />
erinomainen lisä.<br />
Canon ja Panasonic käyttävät<br />
10 megapikselin kennoa Sonyn<br />
tarjotessa 12 megapikseliä.<br />
Tällä erolla ei ole käytännön<br />
merkitystä, sillä molemmat<br />
tarkkuudet riittävät lähes lehtiaukeaman<br />
kokoiseen kuvaan<br />
parhaalla tulostusresoluutiolla.<br />
Suuresta pikselimäärästä seuraa<br />
enemmänkin hankaluuksia<br />
kovalevyjen täyttyessä suurista<br />
kuvatiedostoista.<br />
Järjestelmäkennojen kohinataso<br />
on yleisesti ottaen riittävän<br />
matala harrastajalle. Kytkettäessä<br />
kohinanpoisto päälle kamerasta<br />
tulokset voivat näyttää erilaisilta,<br />
mutta muovisuuden oikea aste<br />
on lähinnä makuasia.<br />
Erilaiset vääristymät riippuvat<br />
käytetystä optiikasta. Kitzoomeilla<br />
voi odottaa tynnyrivääristymää<br />
laajakulmapäässä.<br />
Poikkeuksena tästä on Panaso-<br />
nicin Leica-objektiivi, joka pitää<br />
viivat suorana riippumatta<br />
polttovälistä.<br />
Varustelussa eroja<br />
Canon 40D ja Sony A700 voidaan<br />
varustaa pystykahvalla<br />
ja kaukolaukaisimella. Canon<br />
tarjoaa myös wlan-liitäntää ja<br />
mahdollisuutta käyttää usb-kovalevyä<br />
kuvien tallentamiseen.<br />
Erillissalama on hyvä hankinta<br />
kaikkiin näihin malleihin. Sonyn<br />
kohdalla tosin erilainen salamaliitäntä<br />
rajoittaa tarjontaa.<br />
Objektiiveja on parhaiten<br />
tarjolla Canoniin. Sinänsä valikoima<br />
on riittävän laaja kullakin<br />
merkillä, varsinkin kun<br />
Panasonic L10 voi käyttää myös<br />
Olympuksen tai Sigman 4/3järjestelmän<br />
objektiiveja.<br />
Canon 40D tuottaa tasaisen kohinatonta<br />
jälkeä. Kohinanpoisto ei jätä<br />
värillistä läikikkyyttä, mutta syö joskus<br />
yksityiskohtia. iSo 1600:lla otetussa<br />
testikuvassa langat ja paperin<br />
pinta ovat menettäneet rakennettaan<br />
ja tulos on hiukan muovisen sileä.<br />
Panasonicin helmasynti on kuvien<br />
puhkipalaminen. Sävyt ja yksityiskohdat<br />
häviävät pilvistä sinisellä<br />
taivaalla tai tämän kuvan valkoisista<br />
papereista. L10:n valotus kannattaa<br />
tarkistaa kuvan esikatselusta tai<br />
säätää kameran valotuksen korjausta<br />
hiukan alaspäin.<br />
Sony A700:n automaattivalotus toimii<br />
hyvin. Pilvinen vastavalokin toistuu<br />
onnistuneesti ja etualan tummemmat<br />
kohdat ovat kuitenkin esillä.<br />
marraskuu <strong>2007</strong> TieToKone 75<br />
pikakokeet ➜
pikakokeet<br />
Canon Digital EOS 40D<br />
40d jatkaa Canonin aktiivikäyttäjän<br />
kamerasarjaa tarjoten hyvän kuvanlaadun<br />
suurillakin herkkyyksillä ja<br />
jouhevan käyttöliittymän. Uusina<br />
ominaisuuksina ovat kennon pölynpoisto,<br />
parempi sääsuojaus ja<br />
Panasonic Lumix<br />
DMC-L10<br />
Uusi l10 ei ole l1:n tapaan enää<br />
retrohenkinen, vaan tavoittelee selkeästi<br />
ensimmäisen järjestelmärungon<br />
ostajaa. kevyt ja pieni runko<br />
Sony DSLR-A700<br />
sonyn runko hakee käyttäjiään kuvausharrastajista.<br />
se tarjoaa varsin<br />
hyvän räätälöitävyyden ja miellyttäviä<br />
ominaisuuksia kuvaajalle. Verrattuna<br />
A100:aan ohjaimia on enemmän, ja<br />
niitä pystyy käyttämään myös silmän<br />
ollessa etsimellä. keskeisimmät ku-<br />
76 TieToKone marraskuu <strong>2007</strong><br />
live-view -etsinkuva lcd-näytöllä.<br />
suuri näyttö on hyvin toteutettu,<br />
ja kameran päällä oleva erillinen<br />
lcd-näyttö esittää myös tärkeimmät<br />
asetukset.<br />
rungon muotoilu ei ole aivan<br />
pienikätisimmille ja painoakin kamerassa<br />
on. kameran liukumaton<br />
tarjoaa hyvän kuvausotteen ja kaksi<br />
ohjausrullaa. Peruskuvausasetukset<br />
tehdään omilla kytkimillään, mutta<br />
useat säädöt vaativat takaseinän<br />
näytön näkemisen. kameran kasvojentunnistus<br />
ja automatiikat valotuksessa<br />
helpottavat rutiinikuvausta.<br />
räätälöintimahdollisuuksia tai<br />
vausasetukset voi tehdä myös lcdnäytöltä<br />
liikkuen ohjausnupilla asetuksen<br />
luo ja asettamalla se rullalla.<br />
runko on kookas, mutta käyttökytkimet<br />
on aseteltu toimivasti.<br />
lisävarusteena saatava pystykahva<br />
sisältää myös kaikki ohjaimet, ja sen<br />
pinta tarjoaa hyvän otteen. etsinkuva<br />
on iso ja kirkas, ja tässä suhteessa<br />
mallissa on tapahtunut selvää kehitystä.<br />
etsin näyttää keskeisimmät<br />
kuvausarvot, myös iso-herkkyyden.<br />
Valikkojen ulkonäkö on uudistettu<br />
vastaavanlaiseksi kuin ammattilaismalleissa.<br />
Nyt asetuksia voi selata<br />
nopeammin välilehtien avulla, eikä<br />
alasivuja tarvitse rullata.<br />
Canonin vahvuus on aina ollut<br />
kohinaton kuva suurilla herkkyyksillä,<br />
eikä 40d tuota poikkeusta.<br />
iso 1600-arvoon asti kuvat ovat<br />
kohinaltaan lähes samanlaisia. iso<br />
3200 -herkkyys tuotetaan ohjelmallisesti.<br />
oletusarvoiset kuvausparametrit<br />
jpeg-kuville tuottavat melko<br />
muovista jälkeä: värit ovat kirkkaat<br />
ja pinnat sileitä. omilla säädöillä<br />
saa haluamiaan kuvia.<br />
Vakavammin kuvaukseen suhtau-<br />
monipuolisia hienosäätöjä ei kamerasta<br />
tarvitse opetella. kolme tarkennuspistettä<br />
riittää peruskuvaukseen,<br />
ja elävää etsinkuvaa käytettäessä<br />
voidaan tarkennuskohta valita koko<br />
ruudun alueelta. liikkuvan kohteen<br />
automaattiseen seuraamiseen ei<br />
kameran teho riitä.<br />
Automaattitarkennus on hiukan hidasteleva.<br />
kameralla kokeiltiin myös<br />
valovoimaisempaa optiikkaa, mutta<br />
runko tarkentaa hiukan viivytellen.<br />
käsitarkennus on hiukan tunnoton,<br />
koska se käyttää 4/3-järjestelmän<br />
sähköisesti ohjattua tarkennusta.<br />
Valotusautomatiikka tuottaa melko<br />
helposti kuvaan ylipalaneita kohtia.<br />
kohinaa on testin kolmikosta Panasonicin<br />
kuvissa eniten. iso 800<br />
on kuitenkin vielä täysin käyttökelpoinen,<br />
ja kuvan yksityiskohdat<br />
säilyvät jopa paremmin esillä kuin<br />
muiden kameroiden voimakkaammassa<br />
kohinanpoistossa.<br />
hiukan poikkeuksellinen muotoilu on<br />
tehty vastaamaan vaaka-kuvauksen<br />
käsien asentoa.<br />
etsin on kirkas ja hyvin toteutettu.<br />
etsimen alla on sensorit, jotka havaitsevat,<br />
kun silmä tulee etsimelle.<br />
tällöin näyttö sammutetaan häikäisemästä<br />
ja virtaa kuluttamasta sekä<br />
haluttaessa aloitetaan tarkennuksen<br />
haku. Automaattitarkennus toimii<br />
luotettavasti. käsitarkennuksessa<br />
kamera voisi vahvistaa tarkennuksen<br />
onnistumisen vaikkapa sensorin<br />
vilkautuksella.<br />
A700:n vahvalta puolelta tuntuu<br />
hyvin toteutettu valotuksen mittaus.<br />
Hankalissakaan olosuhteissa ei saatu<br />
aikaan kuvan ylipalamista. käytettävissä<br />
olisi ollut tummia paikkoja<br />
lisävalottava toiminto, mutta ilman<br />
sitäkin kuvien dynamiikka käytettiin<br />
hyväksi.<br />
Pölysuojattu runko, pc-salamalii-<br />
tuville puutteita löytyy salaman etäohjauksen<br />
saamisesta vasta kalliin<br />
580eX-salaman mukana. Peilin lukitustoiminto<br />
on myös melko syvällä<br />
valikoissa. kokonaisuus on kuitenkin<br />
erittäin käyttökelpoinen jopa puoliammattimaiseen<br />
kuvaukseen. Valokuvausharrastajalle<br />
eos 40d tarjoaa<br />
hyvän vastineen sijoitetuille rahoille.<br />
■ Canon Digital<br />
EOS 40D<br />
Hinta: noin 1400 € (pelkkä runko)<br />
Valmistaja: Canon, www.canon.com<br />
Lisätietoja: Canon Finland, www.canon.fi,<br />
010 544 20<br />
Lyhyesti: Vankka järjestelmärunko aktiiviselle<br />
harrastajalle.<br />
+ kuvanlaatu, käytettävyys<br />
– etäsalaman ohjaus<br />
Panasonic on valinta haluttaessa<br />
helppokäyttöinen järjestelmäkamera<br />
ilman turhia kommervenkkejä. kittipaketin<br />
hinta on hiukan korkeampi<br />
kuin edullisimmissa järjestelmissä,<br />
mutta laadukas kit-objektiivi on ehdottomasti<br />
hankkimisen arvoinen. tarve<br />
automaattitoiminnoille ja kääntyvälle<br />
näytölle ratkaisee ostopäätöksen.<br />
■ Panasonic Lumix<br />
DMC-L10<br />
Hinta: noin 1 400 €<br />
(sisältää 14–50 mm kit-objektiivin)<br />
Valmistaja: Panasonic, www.panasonic.com<br />
Lisätietoja: Panasonic Finland,<br />
www.panasonic.fi, 030 6227501<br />
Lyhyesti: Helppo runko kompaktikameroista<br />
järjestelmiin siirtyvälle kuvaajalle.<br />
+ kääntyvä lcd,<br />
yksinkertainen käyttö<br />
– tarkennusnopeus,<br />
valotuksen ylipalaminen<br />
täntä ja mahdollisuus pystykahvaan<br />
nostavat kameran aktiiviharrastajatasolle.<br />
toisena kit-objektiivina<br />
tarjottu 16–105/3,5–5,6 -optiikka<br />
riittää yksinäänkin monenlaiseen<br />
käyttöön. runko on vahva valinta<br />
vanhalle konica-minolta käyttäjälle<br />
tai ensimmäiseksi kameraksi, jos<br />
on tarkoitus panostaa valokuvausharrastukseen.<br />
■ Sony DSLR-A700<br />
Hinta: noin 1 500 € (pelkkä runko)<br />
Valmistaja: sony, www.sony.com<br />
Lisätietoja: sony Finland, www.sony.fi,<br />
020 742 1200<br />
Lyhyesti: sonyltä hyvä avaus harrastajan<br />
järjestelmärungoksi.<br />
+ kuvanlaatu,<br />
automaattivalotus<br />
– epästandardi salamaliitäntä
Pcmark Vantagen suurin uudistus on seitsemän uutta testisarjaa, jotka<br />
perustuvat erilaisiin käyttötarkoituksiin.<br />
PCMARK VANTAGE<br />
Pc:n tehomittaus laajenee<br />
Espoolainen Futuremark on<br />
maailmankuulu varsinkin<br />
näytönohjainten suorituskykyä<br />
mittaavasta 3dmark-testiohjelmasta.<br />
Nyt koko pc-koneen<br />
suorituskykyä mittaava Pcmark<br />
on uudistettu kokonaan, yhtiön<br />
mukaan miljoonan euron panoksella.<br />
Pcmark Vantage lisää perinteisen<br />
Pcmark-testin rinnalle<br />
erillisen kiintolevytestin sekä<br />
kuusi erilaisiin käyttötilanteisiin<br />
perustuvaa testiä. Huomio ei<br />
enää kiinnity komponentteihin<br />
tai yksittäisiin tehtäviin.<br />
Vantagessa testejä ajetaan erityyppisten<br />
käyttötarpeiden mukaan.<br />
Testit simuloivat Vistan<br />
omilla ohjelmilla digitaalisten<br />
muistojen käsittelyä, pelaamista,<br />
musiikin käsittelyä, tietoliikennettä,<br />
toimistotyyppistä käyttöä<br />
sekä elokuvien ja television katselua.<br />
Raskasta mutta toimivaa<br />
Testien perusteella Pcmark Vantage<br />
vaikuttaa onnistuneelta uudistukselta.<br />
Uudet testit antavat<br />
erinomaista tietoa suorituskykyeroista<br />
eri käyttötarkoituksissa.<br />
PCMARk vAntAgE vS. PCMARk05<br />
LABS<br />
6000<br />
5000<br />
5516<br />
5148<br />
4000<br />
3000<br />
2000<br />
1000<br />
0<br />
3514<br />
2092<br />
HP Pavilion<br />
dv9500<br />
2843 2854<br />
HP Compaq<br />
8510p<br />
Fujitsu<br />
Siemens<br />
Amilo Xi 2528<br />
Hyvin eritehoisilla koneilla<br />
tehdyt mittaukset kertoivat,<br />
että perustoiminnoissa ja esimerkiksi<br />
musiikin käsittelyssä<br />
lisätehosta ei juuri ollut hyötyä.<br />
Pelaamisessa ja viihdekäytössä<br />
erot olivat huimia. Perinteinen<br />
Pcmark-lukema on pysynyt<br />
suhteessa melko samanlaisena,<br />
joskin kahden koneen tulosjärjestys<br />
testeissä muuttui.<br />
Pcmark Vantage toimii Windows<br />
Vistan 32- ja 64-bittisissä<br />
versioissa. Vantagen 670 megatavun<br />
asennuspaketti on melkoinen<br />
ja asennuskin kestää hyvän<br />
tovin. Pelkkä Pcmark-testi<br />
kestää noin 25 minuuttia, kun<br />
Pcmark05:ssä kesto oli noin<br />
kymmenen minuuttia. Vantagen<br />
koko testipaletti vie aikaa<br />
puolitoista tuntia. Vantagesta saa<br />
ilmaiseksi yhden koneen testiversion<br />
pelkällä Pcmark-osalla.<br />
SAMULi KoTiLAinen<br />
■ Pcmark Vantage<br />
Hinta: Pcmark 5 €, kaikki testit 14 €,<br />
yritysversio 355 €<br />
Lisätietoja: Futuremark,<br />
www.futuremark.com, 020 759 8250<br />
Lyhyesti: Pc:n suorituskykyä mittaava<br />
laaja testisovellus.<br />
Pcmark05<br />
Pcmark Vantage<br />
3172<br />
1809<br />
Fujitsu<br />
Siemens<br />
Amilo Li 1718<br />
Pcmark Vantage<br />
antaa hieman<br />
erilaiset kokonaispisteet<br />
kuin<br />
edeltäjänsä<br />
Pcmark05.
pikakokeet<br />
SAUNAVISIO<br />
Virtuaalinen digiboksi<br />
Saunalahti viitoittaa tietä<br />
tulevaisuuteen Saunavisiopalvelullaan.<br />
Saunavisio tarjoaa<br />
käyttäjälle huimaavan 5 000<br />
gigatavun verkkotallennustilan<br />
tv-ohjelmille.<br />
Palvelun sydämenä toimii<br />
pienikokoinen boksi dvb-tverkkoon.<br />
Laite liitetään myös<br />
käyttäjän laajakaistaliittymään,<br />
jonka tulee suosituksen mukaan<br />
olla vähintään 8-megabittinen.<br />
Omaa kiintolevyä laitteessa ei<br />
ole, vaan tallenteet menevät<br />
operaattorin palvelimelle.<br />
Boksi tilataan nettisivulta,<br />
ja se saapuu lähimpään postiin<br />
parissa päivässä. Käyttöönotto<br />
sujuu muutamassa minuutissa.<br />
Kun tarvittavat johdot ovat paikallaan<br />
ja televisio päällä, käyn-<br />
78 TieToKone marraskuu <strong>2007</strong><br />
nistetään kaukosäätimellä kanavahaku,<br />
jollloin boksi virittää<br />
kanavat melko nopeasti. Siinä<br />
sivussa laite osaa hakea verkkoyhteyden<br />
automaattisesti.<br />
Saunavision käyttöliittymä on<br />
selkeä ja havainnollinen. Tallennukset<br />
voi katsoa vain laitteen<br />
kautta, mutta virtuaalinauhoitukset<br />
voi ajastaa myös palvelun nettisivulla.<br />
Lisäksi wap-puhelimella<br />
tehtävää ajastusta varten on luotu<br />
oma riisuttu sivustonsa.<br />
Pikseleistä puuroa<br />
Parhaita puolia Saunavisiossa<br />
on se, että käyttäjän ei tarvitse<br />
lainkaan huolehtia siitä, osuvatko<br />
tallenteet samaan aikaan ja<br />
samaan kanavanippuun. Tallennettavaksi<br />
voi valita vaikka kai-<br />
DEBIAN ETCH 4.0R1<br />
Linux vakavaan käyttöön<br />
Debianin versiossa 4.0 on<br />
vihdoin mukana graafinen<br />
asennusohjelma. Silti sitä ei voi<br />
suositella äkkipikaisen kokeilijan<br />
ensimmäiseksi Linux-jakeluksi.<br />
Debian-yhteisö suhtautuu<br />
Linux-jakeluista tiukimmin<br />
vaatimukseen avoimuudesta.<br />
Projektilla on samalla tarkat<br />
julkaisukriteerit, joten vakaita<br />
versioita on voitu julkaista vain<br />
parin kolmen vuoden välein.<br />
Vakaa Debian soveltuu pitkäikäisen<br />
palvelinlaitteiston pohjaksi<br />
ja päivittyy vain turvapäivityksillä.<br />
Vakaata versiota tuetaan<br />
vuoden ajan seuraavan version<br />
julkaisusta, mutta työpöytäkäytössä<br />
sovellukset vanhenevat auttamatta<br />
kahdessa vuodessa.<br />
Kotikäyttäjälle suositeltavampi<br />
on uusilla sovellusversioilla<br />
päivittyvä testing-versio, ja kokeilunhaluisille<br />
nimensä mukaisesti<br />
epävakaa unstable-versio.<br />
Debian 4.0 eli etch on saatavilla<br />
11 laitealustalle, joista pelkästään<br />
32-bittinen x86-versio<br />
vie kolme dvd- tai 21 cd-levyä.<br />
Oletusasennukseen riitti ensimmäinen<br />
levy ja asennus haki<br />
päivittyneet paketit suoraan<br />
verkosta.<br />
Valtava ohjelmistovalikoima<br />
Debianin vahvuus on laaja, yli<br />
18 000 paketin ohjelmistovalikoima<br />
sekä apt-pakettienhallinta,<br />
joka on otettu pohjaksi myös<br />
Ubuntuun. Puutteita on lähinnä<br />
multimedian ja suljettujen ajurien<br />
tuessa, jota täytyy täydentää<br />
ei-vapailla pakettivarastoilla.<br />
Asennuksen voi tehdä myös<br />
kevyeltä 160 megatavun verkkoasennuslevyltä.<br />
Asennus käynnistyy<br />
tekstipohjaisena, ellei<br />
käynnistyskehotteeseen kirjoita<br />
installgui tai expertgui. Graafinen<br />
asennus käyttää vastaavia<br />
valikkorakenteita kuin tekstipohjainen<br />
ja on melko työläs.<br />
Oletustyöpöytänä on Gnome,<br />
mutta myös KDE ja Xfce<br />
sekä lukuisat vaihtoehdot<br />
ovat tuettuja. 3d-työpöydäksi<br />
ken, mitä tuutista tulee kaikilta<br />
kanavilta, ja silti tallennustila<br />
riittää pitkäksi aikaa. Tallenteiden<br />
saaminen pysyvästi talteen<br />
ei kuitenkaan onnistu.<br />
Saunalahti ilmoittaa tallentavansa<br />
ohjelmat parhaalla mahdollisella<br />
laadulla, mutta nähtävästi<br />
käytetyissä koodekeissa ja<br />
algoritmeissä olisi viilattavaa.<br />
Pahaa palikoitumista esiintyy,<br />
jos lähetyksessä on jalkapalloviheriön<br />
kaltaista pintaa ja nopeaa<br />
liikettä. Pikseleiden puuroutuminen<br />
näyttää samantapaiselta<br />
kuin dvd-tallentimen matalan<br />
laadun tuotoksissa.<br />
Lisäksi suorat lähetykset<br />
boksin läpi katsottuina olivat<br />
heikkolaatuisempia verrattuna<br />
on mahdollista asentaa vanha<br />
Compiz 0.2. Web-selaimena on<br />
Firefoxista muokattu ja uudelleennimetty<br />
Iceweasel.<br />
Palvelinkäyttöön suuntautumisesta<br />
kertoo, että asennus<br />
tarjoaa kategorioina työpöydän<br />
ja kannettavan tietokoneen lisäksi<br />
dns-, ldap-, tietokanta-,<br />
ssh-, sähköposti- ja web-palvelinta.<br />
Ohjelmistovalikoimaa on<br />
helppo hallita graafisella Synaptic-pakettienhallinnalla<br />
tai aptitude-ohjelman<br />
tekstivalikoilla.<br />
Debianin palvelut on oletuksena<br />
säädetty melko tietoturvalliseksi,<br />
vaikka Selinux-laajen-<br />
testissä käytetyn 27-tuumaisen<br />
taulu-tv:n omaan virittimeen.<br />
Pullonkaulana lienee boksin<br />
oma prosessointiteho.<br />
Havaitut tekniset vaikeudet<br />
ovat voitettavissa, eivätkä ne<br />
nollaa Saunavision oivallista<br />
konseptia. Myös tilauspalveluita<br />
ja maksu-tv-kanavia puuttuvat<br />
vielä, mutta niitä lupaillaan.<br />
Todennäköisesti samankaltaisia<br />
palveluja ilmaantuu muiltakin<br />
toimijoilta.<br />
ARi SAAReLAinen<br />
■ Saunavisio<br />
Hinta: 14,95 € / kk<br />
Lisätietoja: saunalahti,<br />
www.saunavisio.fi, (09) 4243 0100<br />
Lyhyesti: Viisi teratavua verkkotallennustilaa<br />
tarjoava helppokäyttöinen digiboksi.<br />
nukset eivät ole automaattisesti<br />
käytössä. Runsaan palvelinsovellusten<br />
valikoiman kanssa<br />
täytyy silti olla tarkkana. Vahvat<br />
salasanat sekä palomuurin<br />
käyttöönotto ovat suositeltavia<br />
ensiaskeleita Debianin asennuksen<br />
jälkeen.<br />
TAPio LoPonen<br />
■ Debian etch 4.0r1<br />
Hinta: ilmainen / dvd-paketti 15 €<br />
Valmistaja: debian-projekti,<br />
www.debian.org<br />
Lisätietoja: dataclub, www.dataclub.fi,<br />
0207 410 622<br />
Lyhyesti: runsaalla ohjelmistovalikoimalla<br />
varustettu, kaupallisuutta välttävä<br />
perinteinen linux-jakelu, jonka ylläpito<br />
vaatii perehtymistä.
OlyMPUS µ 820<br />
Sääsuojattu pikkukamera<br />
OIympuksen taskukamera<br />
μ 820 on tavallista huolettomampi<br />
käyttää. Kamera<br />
on säänkestävä, eli sen kaikki<br />
kytkimet, liittimet ja myös ulostyöntyvän<br />
objektiivin rakenne<br />
on suojattu roiskevedeltä. Veteen<br />
sitä ei voi upottaa, mutta<br />
kamera on suojattu tavallista<br />
paremmin vesipisaroita ja pölyä<br />
vastaan – seikka jota ei arkikäytössä<br />
voi vähätellä.<br />
Kamera on siro ja pienikokoinen,<br />
mutta tähtäimenä käytettävä<br />
lcd-näyttö on kiitettävän<br />
suuri, lähes koko takapaneelin<br />
kokoinen. Näyttö on myös erinomainen<br />
katselukulman suhteen,<br />
sillä kuva ei tummu eivätkä<br />
sen värit muutu jyrkästäkään<br />
kulmasta katsottaessa lainkaan.<br />
Kameran viisinkertaisen<br />
zoom-objektiivin polttovälialue<br />
vastaa kinokameran 36–180<br />
mm:iä. Kunnollinen laajakulma<br />
se ei ole, mutta pieni<br />
teleobjektiivi kyllä. Merkittäviä<br />
vääristymiä ei ole näkyvissä,<br />
mutta kuvan laidoilla ja<br />
kulmissa on epäterävyyttä.<br />
Kamerassa on parisenkymmentä<br />
aiheohjelmaa, ja trendikkäästi<br />
myös kasvojentunnistusohjelma.<br />
Sen avulla esimerkiksi<br />
vastavaloon kuvattu kasvokuva<br />
valottuu oikein. Kamera ei kuitenkaan<br />
tunnista kasvoja esimerkiksi<br />
viistosti kuvattaessa.<br />
Hyytyviä hymyjä<br />
Hauska lisä on automaattinen<br />
hymykuva. Kamera tunnistaa,<br />
milloin kohde hymyilee,<br />
ja laukaisee kameran oikealla<br />
hetkellä. Käytännössä hymykuvaominaisuus<br />
herätti hilpeyttä,<br />
mutta ei välttämättä tuottanut<br />
hymyileviä kasvoja. Hymyn<br />
tunnistamiseen, tarkentamiseen<br />
ja laukaisemiseen kameralta kuluu<br />
sen verran aikaa, että hymy<br />
on jo usein ehtinyt hyytyä.<br />
Kuvanlaatu on hyvä ja automatiikka<br />
selviää hyvin normaaleista<br />
tilanteista. Hämärässä ja<br />
suuremmilla herkkyysasetuksilla<br />
kohina kasvaa merkittävästi.<br />
Aiheohjelmat muuttavat kuvausresoluutiota,<br />
joten kuvaajan<br />
on syytä olla tarkkana, millä<br />
asetuksella mitäkin kuvaa.<br />
Video-ominaisuudet ovat<br />
tyypillisen vaatimattomat: tarkennusta<br />
ja zoom-asetusta ei<br />
voi muuttaa kuvauksen aikana<br />
ja suurimmalla resoluutiolla vi-<br />
deota voi kuvata vain<br />
10 sekuntia kerrallaan.<br />
Valotus toimii<br />
kuitenkin sujuvasti<br />
kuvauksen aikana.<br />
Helppokäyttöinen<br />
valikkojärjestelmä<br />
löytyy myös suomenkielisenä.<br />
Näppärä ominaisuus on kameran<br />
saattaminen yhdellä käskyllä<br />
kokonaan äänettömäksi.<br />
Mikäli xd-muistikortti täyttyy,<br />
hätäavun tuo kameran sisäinen<br />
47 megatavun muisti.<br />
MiKA KoiVUSALo<br />
■ Olympus µ 820<br />
Hinta: 279 €<br />
Valmistaja: olympus, www.olympus.com<br />
Lisätietoja: olympus Finland,<br />
www.olympus.fi, (09) 875 810<br />
Lyhyesti: sujuvasti toimiva 8 megapikselin<br />
pikkukamera, joka kestää pölyä<br />
ja roiskevettä. kuvanlaatu hyvä, mutta<br />
hämärässä kuvassa on kohinaa.<br />
pikakokeet
pikakokeet<br />
CANON PIXMA MP610<br />
Monikäytettävyyttä<br />
Canonin syksyn monitoimitulostinmallisto<br />
panostaa<br />
nopeaan käynnistymiseen sekä<br />
lisääntyneisiin kopiointi- ja kuvanparannusominaisuuksiin.<br />
Pixma MP610 on malliston<br />
puolivälistä ja tarjoaa käyttöä<br />
helpottavia ominaisuuksia kuten<br />
kaksi paperinsyöttöä, automaattisen<br />
arkinkäännön ja<br />
suuren lcd-näytön.<br />
MP610 on värimustesuihkutulostin,<br />
skanneri ja kopiokone.<br />
Tekstin mustavalkotulostus ja<br />
kopiointi on hämmästyttävän<br />
nopeaa: normaalitason A4 tulostuu<br />
jopa neljässä sekunnissa<br />
ja kopioita voi tehdä sarjana 20<br />
kappaletta minuutissa. Nopein<br />
kopio syntyy käynnistymisestä<br />
14 sekunnissa ja seuraavat 6 sekunnissa.<br />
Valokuvatulostaminen on sit-<br />
ten jo hitaampaa – laadukkaan<br />
A4-tulosteen saa noin kahdessa<br />
minuutissa. Luvattu 21 sekunnin<br />
kymppikuva onnistuu vain<br />
normaalilaadulla, jolla kuvaan<br />
jää helposti näkyviin raitoja.<br />
Tulostus- ja kopiojälki on<br />
hyvää. Teksti on roiskeetonta<br />
ja oikealla paperilla valokuva<br />
on vähintään yhtä hyvä kuin<br />
filmistä valotettu. Laitteessa on<br />
kaksi mustaa ja kolme cmyk-väriä<br />
erillissäiliöissä. Kirjoituspää<br />
on erikseen vaihdettavissa.<br />
Hinnalle vastinetta<br />
Valokuvatulostusta voi tehdä<br />
mukana toimitetuilla ohjelmilla<br />
tai suoraan kuvankäsittelyohjelmasta.<br />
Käyttämällä ajurin oletusasetuksia<br />
värit toistuvat kotikäyttöön<br />
riittävän hyvin, mutta<br />
varsinaista värinhallintaa saa<br />
ADOBE PHOTOSHOP ElEMENTS 6<br />
Kuvat kuntoon tyylillä<br />
Adobe Photoshop Elements<br />
on vuosia ollut yksi parhaita<br />
kotikäyttäjille suunnattuja<br />
kuvaohjelmapaketteja, joka pyrkii<br />
kattamaan kaikki tärkeimmät<br />
kuvien muokkaukseen, hallintaan<br />
ja esittämiseen liittyvät<br />
toimet. Nyt ilmestynyt kuudes<br />
versio ei tarjoa järisyttäviä uusia<br />
ominaisuuksia. Selkeimmät<br />
muutokset ovat uudistettu käyttöliittymän<br />
ulkoasu sekä aloittelevia<br />
käyttäjiä helpottavat opastetut<br />
kuvanmuokkaustoimet.<br />
Aiempaan tapaan paketti<br />
koostuu kahdesta erillisohjelmasta,<br />
joista ensimmäinen keskittyy<br />
kuvajoukon hallintaan<br />
arkistomuodossa ja toinen varsinaiseen<br />
kuvanmuokkaukseen.<br />
Asennuksen yhteydessä muistiin<br />
kirjataan jatkuvasti taustalla<br />
toimiva kuvien siirto-ohjelma.<br />
<strong>Tietokone</strong>elle taltioidut kuvat<br />
tuodaan suoraan paketin<br />
arkisto-ohjelmaan. Täällä kuviin<br />
voidaan helpolla tavalla<br />
80 TieToKone marraskuu <strong>2007</strong><br />
liittää oheistietoa esimerkiksi<br />
kuvassa esiintyvistä ihmisistä,<br />
kuvauspaikoista tai merkkipäivistä.<br />
Oheistieto tallennetaan<br />
tietokantaan, minkä ansiosta<br />
halutut kuvat löytyvät useiden<br />
tuhansien kuvienkin joukosta<br />
yleensä parilla klikkauksella.<br />
niukasti syytä päivittää<br />
Kuvankäsittelyn puolella ohjelman<br />
tekninen pohja nojaa<br />
ammattilaisten käyttämään<br />
Photoshop-ohjelmaan, joten<br />
ominaisuuksien kirjo on todella<br />
laaja. Tehokäyttäjien harmiksi<br />
Elementsistä on edelleen tarkoituksellisesti<br />
poistettu tiettyjä<br />
edistyneempiä ominaisuuksia.<br />
Peruskäyttäjälle tervetullut uutuus<br />
on Guided edit -kuvanmuokkaustila,<br />
jossa käyttäjä<br />
johdatellaan opastetusti askel<br />
askeleelta tärkeimpien kuvankäsittelytoimien<br />
käyttöön.<br />
Ansaituista kehuista huolimatta<br />
Adoben tuotekehitys-<br />
aikaan vasta<br />
ohjelmistocd:ltä<br />
löytyvillä<br />
väriprofiileilla.<br />
Skannausta varten laitteen<br />
mukana toimitetaan MP Navigator<br />
-ohjelmisto, joka tarjoaa<br />
helpon tavan saada dokumentit<br />
tai paperikuvat tietokoneen levylle.<br />
Mukana tulee tekstintunnistus-<br />
sekä kirjoittimen hallintaohjelma.<br />
MP610 tulostaa suoraan<br />
kamerasta Pictbridge-kaapelin<br />
avulla. Muistikortinlukijat ovat<br />
compact flash ja sd-korteille<br />
– useimpia muita tyyppejä voi<br />
käyttää lisäsovittimien avulla.<br />
Kännyköistä ja vastaavista laitteista<br />
voi tulostaa langattomasti<br />
infrapunaliittymällä, ja lisävarusteena<br />
on saatavissa bluetooth-sovitin.<br />
tahtia on pakko moittia. Suomenkielistä<br />
Elements-versiota<br />
ei vieläkään ole tarjolla, eivätkä<br />
ohjelman uudet ominaisuudet<br />
juuri anna syytä päivittää edes<br />
kolmosversiota uudempaan.<br />
Raw-kuvien kanssa ohjelma<br />
ei edelleenkään osaa toimia kuin<br />
auttavasti, joten valokuvauksen<br />
harrastajien kannattaa ennemmin<br />
tutustua noin sata euroa<br />
kalliimpaan Photoshop Lightroomiin.<br />
Tavallisen näppäilijän<br />
käytössä Photoshop Elementsin<br />
Parasta tässä mallissa on<br />
käytettävyys, joka perustelee<br />
korkean hinnan. Suuri näyttö,<br />
näppärä rullaohjain sekä kopiokonemaiset<br />
nopeat kytkimet tukevat<br />
helppoa peruskäyttöä.<br />
Kaksi paperinsyöttörataa<br />
antaa mahdollisuuden pitää<br />
tulostuspaperia koko ajan kasetissa<br />
erikoistulosteiden käyttäessä<br />
takasyöttöä. Paperinkääntö<br />
mahdollistaa pienemmät tulostepinkat<br />
ja myös valokuva-albumisivujen<br />
tulostamisen kaksipuoleisina.<br />
oLLi Rinne<br />
■ Canon Pixma MP610<br />
Hinta: 199 €<br />
Valmistaja: Canon, www.canon.com<br />
Lisätietoja: Canon Finland,<br />
www.canon.fi, 010 544 20<br />
Lyhyesti: käyttäjäystävällinen monitoimitulostin<br />
kotiin ja pientoimistoon.<br />
Uuden elementsin opastettu kuvanmuokkaustila helpottaa aloittelevien<br />
käyttäjien opetteluvaihetta. opastettuja toimintoja soisi olevan enemmänkin.<br />
erinomainen kuva-arkisto ja<br />
monipuoliset kuvanmuokkausmahdollisuudet<br />
ovat kuitenkin<br />
helposti hintansa arvoisia.<br />
HenRi KUoKKA<br />
■ Adobe Photoshop<br />
Elements 6<br />
Hinta: noin 101 euroa<br />
(päivitys noin 83 euroa)<br />
Valmistaja: Adobe, www.adobe.com<br />
Lisätietoja: Adobe systems Nordic,<br />
www.adobe.fi<br />
Lyhyesti: kotikäyttäjille suunnattu monipuolinen<br />
digikuvien käsittely- ja hallintaohjelma
vapaalla OLLI-PEKKA<br />
82 TIETOKONE marraskuu <strong>2007</strong><br />
KOMONEN<br />
Pelimiehen hiiret<br />
Microsoft Sidewinder<br />
– makroja talteen<br />
Sidewinder-tuoteperhe tekee paluun Microsoftin tuotevalikoimaan. Epäsymmetrisyyden<br />
maailmanennätystä muotoilullaan tavoitteleva Sidewinder Mouse on<br />
varustettu peräti kymmenellä nappulalla, joista viisi on käyttäjän täysiin ohjelmoitavissa.<br />
Lisäksi hiirellä voi suoraan tallentaa makroja kesken pelaamisen. Hiiren<br />
dpi-asetusta voi vaihtaa kesken pelin nappia painamalla. Kulloinenkin asetus<br />
näkyy suoraan hiiren päältä lcd-näytöstä.<br />
Myös Sidewinderin painoa voi säätää. Säätövaraa on viiden ja kymmenen<br />
gramman painoilla yhteensä 30 gramman verran.Ylimääräiset painot voi tallettaa<br />
säilytyskoteloon, joka toimii myös ylimääräisen hiirikaapelin säilytyskotelona.<br />
Lisäksi koteloon mahtuvat kahdet ylimääräiset hiiritassut, joiden avulla hiiren<br />
liukumisominaisuuksia voi säätää.<br />
Microsoft Sidewinder<br />
Valmistaja: Microsoft, www.microsoft.com<br />
Hinta: 65 €<br />
Pc-pelaaminen on yhä voimissaan uuden<br />
sukupolven konsolien puristuksessa. Tietyntyyppisiin<br />
peleihin hiiren ja näppäimistön yhdistelmä on<br />
tappavan tehokas verrattuna padiohjaukseen.<br />
Pelimiehelle kelpaa vain paras, joten esittelemme<br />
kolme pelinautinnon maksimoivaa superhiirtä.<br />
Belkin Washable<br />
Mouse<br />
– pesunkestävä hiiri<br />
Mikäli pelaaminen on niin addiktoivaa, että<br />
koneen ääressä vierähtävät kaikki vapaa-ajan<br />
tunnit ruokailu ja nestetankkaus mukaanlukien,<br />
kannattaa harkita Belkinin pestävää hiirtä.<br />
Pahasti hikoavan kämmenen jättämät jäljet,<br />
kaatuneet kolajuomat ja pizzan päältä valunut<br />
rasva on helppo pesaista vedenpitävän hiiren<br />
pinnasta vesihanan alla.<br />
Rullaa korvaa kosketusraita, jota edestakaisin<br />
hivelemällä saavutetaan rullaemulaatio.<br />
Hiiren optiikkaa on kehitetty toimimaan lähes<br />
millä pinnalla tahansa, ja Belkinin pitäisikin<br />
toimia hyvin vaikka jalopuupöydällä.<br />
Belkin Washable Mouse<br />
Valmistaja: Belkin, www.belkin.com<br />
Hinta: 30 €<br />
Logitech G9<br />
– tuunaajan<br />
unelma<br />
Logitechin vaihdettavilla kuorilla varustettu<br />
G9 on tehty tanakkaan käyttöön. Nappuloiden<br />
luvataan kestävän kahdeksan<br />
miljoonaa klikkausta, ja polytetra–fluorieteenijalkojen<br />
(materiaali tunnetaan lyhyemmin<br />
myös nimellä teflon) kuluvan<br />
loppuun hiiren kuljettua 250 kilometriä.<br />
Kiihtyvyyttä hiiri kestää 20 g-voiman<br />
verran. Vaihdettavan päällyslevyn lisäksi<br />
hiirtä voi fyysisesti muokata vaihtelemalla<br />
sen sisään painoja, ja painoeroa saa<br />
aikaan enimmillään 28 grammaa. Hiiren<br />
ulkokuoren led-valojen asetuksia voi<br />
säätää sydämensä kyllyydestä satojen eri<br />
väriyhdistelmien joukosta.<br />
Logitech G9<br />
Valmistaja: Logitech,<br />
www.logitech.com<br />
Hinta: 85 €
tehokäyttäjän vinkit<br />
Windows Vistan<br />
myötä tehokkaat<br />
tiedostotason hakutoiminnot<br />
on liitetty<br />
suoraan osaksi käyttöjärjestelmää.Startvalikosta<br />
käynnistyvä<br />
haku on näennäisesti<br />
yksinkertainen ja tehokas,<br />
mutta kannen<br />
alta löytyy paljon<br />
ominaisuuksia, joiden<br />
avulla haun käyttöä<br />
voi tehostaa.<br />
Windows Search tehokäyttöön<br />
JANI JÄRVINEN<br />
84 TIETokoNE marraskuu <strong>2007</strong><br />
Indeksointiasetukset löytyvät Ohjauspaneelista.<br />
Aiemmissa Windows-versioissa<br />
haku ulottui ainoastaan<br />
tiedostoihin eikä perustunut<br />
tietokantaan. Tietokannan<br />
puuttuminen teki hauista monesti<br />
tuskastuttavan hitaita.<br />
Vistan mukana käyttöön<br />
saatiin erityinen indeksointitietokanta,<br />
johon Vistan haku<br />
tallentaa tiedot löytämistään<br />
tiedostoista, sähköposteista ja<br />
jopa näiden sisällöstä, jos niin<br />
halutaan. Hakutietoja kerätään<br />
jatkuvasti tausta-ajossa, joten<br />
indeksi on ajan tasalla lähes<br />
reaaliajassa ilman erillistä indeksointikomentoa.Luonnollisesti<br />
jatkuva tausta-ajo kuluttaa<br />
koneen resursseja, mutta ilman<br />
sitä itse haku olisi hitaampaa.<br />
Tietokannan sijainnin<br />
voi määrittää<br />
haluamakseen.<br />
Älykkäät hakulauseet<br />
Vistan haku on suunniteltu<br />
sellaiseksi, että sen käyttö on<br />
helppoa omaksua silloinkin,<br />
kun Boolen logiikka, hakulauseet<br />
ja Ifilter-rajapinta ovat tuntemattomia<br />
käsitteitä. Riittää,<br />
että osaa kirjoittaa haluamansa<br />
hakusanan Käynnistä-valikon<br />
Start Search -kenttään samaan<br />
tapaan kuin vaikkapa Googlen<br />
ja Liven web-hakuun.<br />
Kuten netin hakukoneissa,<br />
myös Vistan haussa on mahdollista<br />
käyttää monia tehokkaita<br />
hakumonaisuuksia. Yksinkertaisin<br />
näitä on Boolen-logiikka,<br />
toisin sanoen AND-, OR- ja<br />
NOT-avainsanat (ks. taulukko)<br />
Avainsanat tulee kirjoittaa<br />
isoin kirjaimin, jotta ne eivät<br />
sekoittuisi varsinaisiin hakusanoihin,<br />
esimerkiksi ”vista<br />
AND desktop”. Oletuksena useamman<br />
kuin yhden hakusanan<br />
kirjoittaminen hakee tiedostoja,<br />
joista löytyvät molemmat sanat.<br />
Näin AND-ehtoa ei välttämättä<br />
tarvita yksinkertaisissa hauissa.<br />
Halutessaan voi käyttää myös<br />
plus- ja miinusmerkkejä korvaamaan<br />
AND- ja NOT-ehtoja.<br />
Paljon lisää tehoa hakuihin<br />
Vistassa haku alkaa jo Käynnistävalikosta.<br />
saa käyttämällä päivämäärä-,<br />
tiedostotyyppi- ja ominaisuusrajauksia.<br />
Joitakin näitä<br />
ominaisuuksia voi hyödyntää<br />
Vistan Advanced Search -ikkunassa<br />
(Start/Search/Advanced<br />
Search), mutta tarkimman rajauksen<br />
hakuun saa, kun kirjoittaa<br />
hakulausekkeen suoraan<br />
hakukenttään.<br />
Rajaukset kirjoitetaan hakukenttään<br />
avainsanalla, jonka<br />
jälkeen tulee kaksoispiste sekä<br />
rajauksen arvo. Hyödyllisiä rajauksia<br />
ovat ”date:”, ”from:”, ”size:”<br />
ja ”type:”. Rajausten arvon voi
syöttää joko suoraan, vaikkapa<br />
”from:tapio”, mutta myös pienempi<br />
tai suurempi kuin -periaatteella.<br />
Näin esimerkiksi haku<br />
”date:>1.1.<strong>2007</strong>” hakee kaikki<br />
dokumentit, joita on muokattu<br />
1.1.<strong>2007</strong> jälkeen.<br />
Rajauksia voi yhdistää normaaleihin<br />
hakusanoihin, mutta<br />
myös keskenään. Haku ”firma<br />
date:yesterday size:50000 Dokumentit, joissa esiintyy ”sana1” ja sana1 date:>=1.1.<strong>2007</strong> Dokumentit, joissa esiintyy ”sana1” ja jotka on<br />
joiden koko on yli 50000 tavua luotu vuonna <strong>2007</strong> tai myöhemmin<br />
sana1 to:nimi1 cc:nimi2 Dokumentit (normaalisti vain sähköpostit) sana1 nOt sana2 Word <strong>2007</strong> -dokumentit, joissa esiintyy “sana1”<br />
joissa esiintyy ”sana1”, jotka on osoitettu ext:.docx date:lastweek muttei “sana2”:ta, ja jotka on luotu viime viikolla<br />
nimi1:lle ja kopiona nimi2:lle<br />
dows itsessään tukee jo varsin<br />
monia yleisiä tiedostomuotoja<br />
ja tarjoaa näille indeksointiominaisuuksia,<br />
voi mikä tahansa<br />
ohjelmistotalo tehdä omille<br />
tiedostomuodoilleen erityisen<br />
suotimen (filter).<br />
Suotimen tehtävänä on tuntea<br />
tietty tiedostomuoto ja kertoa<br />
siitä tietoja Windowsin haulle.<br />
Näistä suotimista käytetään<br />
nimeä Ifilter varsinaisen ohjelmointirajapinnan<br />
mukaisesti.<br />
Koneelle asennettuja suotimia<br />
ei ole helppo selvittää Vistan<br />
itsensä tarjoamin keinoin, mutta<br />
avuksi voi ottaa esimerkiksi<br />
Citeknetin maksuttoman Ifilter<br />
Explorer -ohjelman.<br />
Vaikka Vistan työpöytähakua<br />
voikin kritisoida mustaan laatikkoon<br />
kätkeytymisestä, tarjoaa<br />
haku silti paljon ominaisuuksia<br />
sille, joka kurkistaa kannen<br />
alle. Pelkkää Käynnistä-valikon<br />
hakukenttää katsomalla näkee<br />
vain jäävuoren huipun.<br />
Entä Windows XP?<br />
Vaikka Vistassa tehokas haku<br />
on vakio-ominaisuus, ei kaikilla<br />
vielä ole Vistaa. Tehokkaat hakuominaisuudet<br />
ovat kuitenkin<br />
Windows XP -käyttäjien ulottuvilla,<br />
sillä tarjolla on maksuton<br />
ohjelmisto nimeltä Windows<br />
Desktop Search, WDS. Sen uusin<br />
3.01-versio on ladattavissa<br />
Microsoftin sivuilta, ja myös<br />
Windows Server 2003:lle on<br />
oma versionsa.<br />
Tk<br />
Web-linkit<br />
Windows Search -kotisivu:<br />
www.microsoft.com/windows/<br />
products/winfamily/desktopsearch/default.mspx<br />
Advanced Query Syntax:<br />
www.microsoft.com/windows/<br />
products/winfamily/desktopsearch/technicalresources/advquery.mspx<br />
Windows Desktop Search<br />
Administration Guide:<br />
www.microsoft.com/downloads<br />
Windows Desktop Search<br />
3.01 Windows XP:lle:<br />
www.microsoft.com/downloads<br />
marraskuu <strong>2007</strong> TIETokoNE 85
www.tietokone.fi<br />
Lukijoiden valinnat 10 kategoriassa<br />
Äänestä Vuoden<br />
parhaat <strong>2007</strong><br />
Mitkä tietotekniikan tuotteet<br />
ja ilmiöt ovat mielestäsi olleet<br />
vuoden <strong>2007</strong> kohokohtia?<br />
Kerro meille mielipiteesi, kun<br />
<strong>Tietokone</strong>.fi järjestää jo neljännen<br />
kerran Vuoden parhaat -lukijaäänestyksen.<br />
Toimitus julkistaa<br />
omat valintansa joulukuun<br />
lehdessä. Äänestyksen tulokset<br />
julkaistaan verkossa lehden ilmestymispäivänä.<br />
Vuoden parhaat -äänestys<br />
avautuu tämän lehden ilmestyessä<br />
tilaajille 14. marraskuuta.<br />
Äänestys jatkuu tällä kertaa kolme<br />
viikkoa, ja sulkeutuu siis 4.<br />
joulukuuta. Kaikkien vastaajien<br />
kesken arvotaan noin 200 euron<br />
arvoinen palkinto.<br />
Vastauslomakkeessa on kymmenen<br />
kategoriaa, joista kuudes-<br />
Uutiset<br />
86 TIETokoNE marraskuu <strong>2007</strong><br />
sa kyse on perinteiseen tapaan<br />
tietoteknisistä tuotteista. Loput<br />
neljä sarjaa käsittelevät tekniikoita,<br />
ilmiöitä, palveluja ja nyt<br />
ensimmäistä kertaa myös ihmisiä.<br />
Kuka ansaitsee mielestäsi<br />
Vuoden henkilö -manttelin?<br />
Jokaisessa kategoriassa on<br />
valmiiksi tarjolla aakkosjärjestyksessä<br />
viisi ehdokasta, mutta<br />
kaikissa voit ehdottaa myös<br />
omaa valintaasi listan ulkopuolelta.<br />
Edellisvuosien kyselyissä<br />
lukijoiden mustat hevoset eivät<br />
ole pystyneet haastamaan muita,<br />
mutta ehkä tällä kertaa tähän<br />
tulee muutos.<br />
Tuotesarjojen ehdokkaat<br />
ovat saapuneet Suomen markkinoille<br />
tänä vuonna. Tekniikan<br />
ja palvelun tapaisissa sarjoissa<br />
lekamummo päihitti Formulat<br />
lokakuun <strong>2007</strong> luetuimmat uutiset<br />
1. Suomalaisten nettitunnuksia julki – salasanat<br />
vaihdettava heti, <strong>13</strong>.10.07<br />
2. mummo ratkoi lekalla operaattoriongelmia,<br />
22.10.07<br />
3. youtube-video voi viedä hamiltonin<br />
F1-mestaruuden, 5.10.07<br />
4. Pdf-hyökkäykset alkoivat - päivitä heti, 24.10.07<br />
5. kiinan uskomaton nettisensuuri paljastui,<br />
11.10.07<br />
Tähän ongelmaan ei<br />
auta edes mummon<br />
leka. ”Valitamme<br />
– blogimerkintä, jonka<br />
haluaisit nähdä, on<br />
poistettu”, kertoo<br />
Kiinan sensuurivirasto.<br />
ehdokkaat ovat<br />
sellaisia, joiden voi<br />
nyt tulkita tehneen<br />
tänä vuonna jonkinlaisen<br />
esiinmarssin. Omien ehdokkaiden<br />
pitäisi samalla tavalla olla<br />
nimenomaan vuoden <strong>2007</strong> aikana<br />
esille nousseita.<br />
Viime vuonna nettiäänestykseen<br />
osallistui peräti 3 600<br />
<strong>Tietokone</strong>.fi-palvelun käyttäjää.<br />
Vuonna 2005 vastauksia tuli<br />
noin tuhat enemmän, mutta silloin<br />
myös vastausaika oli viikon<br />
pidempi. Ensimmäiseen nettiäänestykseen<br />
vuonna 2004 tuli<br />
noin 3 100 vastausta.<br />
Lukijoiden suosikit ovat osuneet<br />
yksiin toimituksen valintojen<br />
kanssa noin puolessa sarjoista.<br />
Muutaman harvan kerran<br />
Tätä mieltä<br />
Etsitkö tunnuksiasi<br />
varastettujen salasanojen<br />
listalta?<br />
Kyllä<br />
En 38% 62%<br />
Kyllä<br />
En 38% Kyllä 62%<br />
En 38% 62%<br />
oletko kokeillut Joostia?<br />
Olen<br />
36% Olen<br />
Olen 36%<br />
En 64% 36%<br />
En 64%<br />
En 64%<br />
käytätkö Facebookia?<br />
Kyllä<br />
Kyllä<br />
Kyllä<br />
16%<br />
16%<br />
16%<br />
En 84%<br />
En 84%<br />
En 84%<br />
Lähde: Viikon kysymys, www.tietokone.fi<br />
toimituksen valinta ei ole yltänyt<br />
edes kolmen kärkeen lukijoiden<br />
silmissä.<br />
Merkille pantavaa on muun<br />
muassa, että vuoden tietokoneeksi<br />
vastaajien selvä suosikki<br />
on joka kerta ollut jokin Applen<br />
malli. Vieläkin ylivoimaisempi<br />
sarjansa valtias on ollut Nokia<br />
mobiililaitteiden joukossa. Tänä<br />
vuonna onkin kiinnostavaa<br />
nähdä, löytyykö tälle kaksikolle<br />
vieläkään varteenotettavia haastajia.<br />
ARI SAARElAINEN<br />
Parhaat ilmaisohjelmat<br />
joka päivä<br />
Tutustu tarjontaan<br />
ja imuroi ilmaiseksi.<br />
www.tietokone.fi/softa<br />
Pdf-lukijan turvapäivitys<br />
Adobe Reader 8.1.1<br />
lisää tehoa ilmaiseen selaimeen<br />
Opera 9.5 beta<br />
kuvankäsittelijä paranee<br />
Gimp 2.4<br />
Mozilla-projektin<br />
kalenterisovellus<br />
Mozilla Sunbird 0.7<br />
Videotoistoa parannetulla<br />
laadulla<br />
Ffdshow 1548 (<strong>2007</strong>-10-25)<br />
Monipuolinen heksa- ja<br />
tekstieditori<br />
Ultraedit-32 <strong>13</strong>.20<br />
Ilmainen cd- ja dvd-poltin<br />
.net-aikaan<br />
CD Burner XP Pro 4.0.022.370<br />
Monipuolinen verkkoanalysaattori<br />
Wireshark 0.99.6
Blogit.tietokone.fi<br />
Tero Lehto on <strong>Tietokone</strong>en<br />
uutistoimittaja<br />
Aika monet suomalaiset olivat<br />
eilen tohkeissaan, kun suomalaisella<br />
kuskilla oli pitkästä aikaa<br />
mahdollisuus voittaa F1-maailmanmestaruus.<br />
Ficixin tilastojen<br />
mukaan Suomessa koettiin eilen<br />
illalla kaikkien aikojen ennätys<br />
operaattoreiden välisessä ip-yhdysliikenteessä,<br />
kun liikenne ylsi<br />
korkeimmillaan 19,7 gigabittiin<br />
sekunnissa. Miten käykään, jos<br />
tavikset löytävät formulat ja tvsarjat<br />
netistä?<br />
Liikennemäärän kasvu 33<br />
prosentilla normaalista 15 gigabitistä<br />
sekunnissa kertonee siitä,<br />
että aika moni katsoo F1-kisat<br />
netistä ilmaiseksi, koska se<br />
on mahdollista. Moni tinkii laadusta,<br />
jos ei tarvitse maksaa.<br />
Tarkalleen eiliset F1-netti-tvpalveluiden<br />
katsojamäärät eivät<br />
ole tiedossa, mutta Ficix ry:n<br />
karkean arvion mukaan jo jotkut<br />
tuhannet katsojat riittävät<br />
tämän liikennemäärän lisäyksen<br />
tuottamiseen.<br />
Ficix ry:n puheenjohtaja Jorma<br />
Mellin arvioi, että aivan heti<br />
ei operaattoreiden kaista kotimaassa<br />
ole loppumassa. Kaistan<br />
tarpeen kaksinkertaistuminen<br />
todennäköisesti näkyisi jo tavallisille<br />
käyttäjille tuntuvana<br />
yhteyksien hidastumisena.<br />
Miten kävisi suomalaisten<br />
operaattoreiden yhteyksien, jos<br />
vaikka 50 000 tai 100 000<br />
suomalaista päättäisi katsoa<br />
F1-kisat tai muut tv-ohjelmat<br />
netistä samanaikaisesti? Se voisi<br />
hidastaa Suomen yhteyksiä<br />
tuntuvasti, elleivät operaattorit<br />
22. lokakuuta <strong>2007</strong> kello 15:52, ”Tietoja koneesta”<br />
Tavisten netti-tv tukkisi internetin<br />
sitten kuristaisi näiden tv-katseluohjelmien<br />
kaistaa.<br />
Epäilen, etteivät ne ole halukkaita<br />
investoimaan lisäkaistaan,<br />
jos se ei näkyisi omassa kassassa<br />
omien palveluiden liikevaihtona.<br />
Toisaalta p2p-tv-sovellukset<br />
lisäävät nopeiden laajakaistaliittymien<br />
kysyntää ilman, että operaattoreiden<br />
on laitettava yhtään<br />
rahaa itse sisältöpalveluiden kehittämiseen,<br />
markkinointiin ja<br />
myymiseen.<br />
Voiko kaistan tarvetta<br />
arvioida? Yritän. Jos netti-tvformulan<br />
bittivirta on vaikka<br />
200 kbit/s ja yhtäaikaisia katsojia<br />
olisi 100 000, olisi kaistan tarve<br />
siis jo 20 gigabittiä sekunnissa<br />
– vain F1-lähetystä varten. Onko<br />
arvio mistään kotoisin?<br />
Kiinnostavaa onkin seurata,<br />
miten kuvansiirron kaistantarpeen<br />
lisääntyminen vaikuttaa<br />
kotien laajakaistaliittymien hinnoitteluun<br />
ja ominaisuuksiin.<br />
Voi olla, että perusliittymissä<br />
kaista rajataan tiukasti. Toisaalta<br />
vertaisverkot ovat tehokkaampi<br />
tapa jakaa ohjelmia kuin se, että<br />
kaikki lataisivat samaa oman videovirtansa<br />
yhdestä tai parista<br />
paikasta.<br />
Vielä tarvittaisiin tekniikan<br />
kehitysaskelia kohti helppokäyttöistä<br />
netti-tv:tä, p2ppohjaisena<br />
tai muuten. Formulakisojen<br />
katsominen Tvuplayerillä<br />
on useimmille liian hankalaa,<br />
kun se tapahtuu tietokoneen<br />
ääressä. Toisin voi olla jatkossa,<br />
jos netti-tv-ohjelma onkin olohuoneeseen<br />
tuodussa päätteessä<br />
tai pc-tyyppisessä laitteessa. Näiden<br />
laitteiden hinnat laskevat, ja<br />
valmiita purkkeja tulee kauppoihin.<br />
Tee-se-itse netti-tv-digiboksi<br />
Linuxissa toteutettuna vaatii<br />
vielä liikaa osaamista jokamiehen<br />
ratkaisuksi.<br />
Katsojamäärät voisivat nousta<br />
satoihin tuhansiin ilmaisten formuloiden<br />
toivossa. Silloin, kun<br />
F1-kisat tulivat MTV3:lta mai-<br />
nosrahoitteisena palveluna, katsojamäärät<br />
taisivat parhaimmillaan<br />
nousta lähes miljoonaan.<br />
Myös MTV3 on saanut<br />
osansa F1-huumasta, sillä se<br />
on myynyt jo noin 280 000<br />
kotitalouteen antenni-, kaapeli-<br />
ja satelliitti-tv-verkoissa<br />
maksu-tv-pakettinsa. Tärkein<br />
yksittäinen houkutin lienee F1kisapaketti,<br />
joka siirrettiin pois<br />
ilmaiskanavalta. Aika kaukana<br />
tilaajamäärät ovat siis ilmaislähetysten<br />
ajoista.<br />
teemuteekkari kirjoittaa<br />
22. lokakuuta <strong>2007</strong> kello 17:44<br />
multicast toimii ainakin operaattoreiden<br />
sisäisessä liikenteessä.<br />
ideahan on että data ei liiku yhtenä<br />
putkena lähettäjältä vastaanottajalle,<br />
vaan monistuu niihin ip-osoitteisiin<br />
joihin sitä pyydetään. tällöin<br />
miljoonan katsojan formulalähetys<br />
ei tarvitse miljoonakertaista kaistaa<br />
operaattorille, ainostaan lähetyksen<br />
tarvitseman bittivirran verran.<br />
nykyinen tapa streamaukseen:<br />
yle lähettää miljoona kirjaa kotitalouksiin,<br />
posti lähettää ne jakelukeskuksiin<br />
ja lopulta kuluttajille eri<br />
solmukohtien kautta.<br />
multicast: yle lähettää yhden kirjan<br />
postiin. kirjeeseen sisältyy lista<br />
niistä miljoonasta asiakkaasta jotka<br />
ovat tilanneet kirjn. Paikallinen postikonttori<br />
lähettää kopion kirjeestä<br />
jokaiseen postin kunnalliseen konttoriin,<br />
joka jakelee uudet kopiot<br />
kirjeestä vastaanottajille. Loogista<br />
eikö?<br />
Dustin kirjoittaa<br />
23. lokakuuta <strong>2007</strong> kello 10:12<br />
tuo teron mainitsema 200 kbit/s<br />
bittivirta on vielä aika alhainen veikkaus,<br />
sillä kuva on oikeasti _huono_<br />
ja äänikään ei loista. Pluggaa koneesi<br />
kiinni 42” televisioon ja ala<br />
katsoa niin ei sitä voi katsoa. nettitv<br />
ei oikeasti tarkoita, että sitä pitäisi<br />
tihrustaa 15” tietokoneen ruudulta.<br />
youtube toimii mutta ei televisiossa.<br />
kyllä se pitäisi olla vähintään 1<br />
mbit/s mutta mielellään enempikin,<br />
esim 2 mbit/s.<br />
Lähetyspää on sitäpaitsi ongelmissa,<br />
jos 100 000 ihmistä katsoo<br />
tuollakin bittivirralla ohjelmaa. hyvä<br />
vertaus on tästä mtV3:n netti-tv. Ei<br />
näkynyt kuulemma formulat puoleen<br />
tuntiin eli se niistä tähtihetkistä sitten<br />
eikä varmasti ollut noin montaa<br />
nettikatsojaa. rahoja kukaan tuskin<br />
saa takaisin.<br />
multicasting tuskin on ratkaisu.<br />
Enemmän itse ainakin kaipaisin ns.<br />
”On-demand”-palvelua eli voisin<br />
valita sarjat, jotka haluan katsoa<br />
ja sitten pääsisin katsomaan niitä.<br />
Siinä sitten ei multicastingista ole<br />
oikeastaan hyötyä, ellei lähetys ole<br />
suora.<br />
Entäs jos vaan lähetyspää pistäisi<br />
pystyyn palvelimen, antaisi<br />
tunnukset sinne niille ketkä heidän<br />
palveluaan tilaavat ja käyttäjät voisivat<br />
ladata netin kautta ohjelmasta<br />
kopion koneelleen ja alkaa katsoa?<br />
Voisi hyödyntää esim. Bittorrent-tekniikkaa,<br />
joten lähetyspää ei välttämättä<br />
olisi se kaistasyöppö. tämäkään<br />
ei toimi ennenkuin drm-mörkö<br />
on jätetty matkasta kengän alle.<br />
eetu kirjoittaa<br />
23. lokakuuta <strong>2007</strong> kello <strong>13</strong>.34<br />
yhden jarrun nettitelkkarin kehityksessä<br />
tuovat toisaalta tekijänoikeusjärjestöt,<br />
jotka kieltävät operaattoreita<br />
tallentamasta lähetyksiä omille<br />
palvelimilleen, josta ne voitaisiin<br />
lähettää eteenpäin. tekijänoikeusjärjestöt<br />
nimittäin tulkitsevat silloin<br />
operaattorin levittäjäksi ja vaativat<br />
heiltä maksut, mikä on typerää.<br />
mitä laajakaistoihin tulee, niin<br />
on koomista, että 90-luvun lopussa<br />
määriteltiin laajakaistan olevan<br />
vähintään pari megaa sekunnissa.<br />
määritelmäksi nimittäin asetettiin<br />
tv-tasoisen videokuvan lähettämisen<br />
vaativa bittivirta. Lähes 10 v<br />
myöhemmin myydään laajakaistana<br />
esim. 512 kbps adsl:ää ja laajakaistan<br />
määritelmää taitaa nykyään olla,<br />
että liittymä toteutaan tekniikalla,<br />
jonka yli on _mahdollista_ lähettää<br />
oikea laajakaista, vaikka nopeus olisi<br />
rajoitettu lähes minimiin. tämä on<br />
myyntimiesten paskanjauhantaa ja<br />
toivottavasti siitäkin aletaan joskus<br />
päästä eroon.<br />
(<br />
Keskustelu jatkuu webissä…<br />
blogit.tietokone.fi/<br />
tietojakoneesta/?p=278<br />
marraskuu <strong>2007</strong> TIETokoNE 87
uudet tuotteet<br />
Digijärjestelmä<br />
vaativalle<br />
Olympus on julkistanut pitkään odotetun<br />
E-3-kameran, joka on suunnattu ammattilaisten<br />
työkaluksi ja vaativimmille harrastajille.<br />
Kamera tarjoaa valmistajan mukaan<br />
parhaan nopeuden ja kuvanlaadun yhdessä<br />
Live View -suorakatselun ja äärimmäisen<br />
luotettavuuden kanssa.<br />
Samalla Olympus tuo myyntiin uusia Zuiko<br />
Digital SWD-objektiiveja, joiden avulla<br />
E-3:n kerrotaan tarkentavan automaattisesti<br />
maailman nopeimmin. Nopeassa kuvaamisessa<br />
auttavat myös jopa 1/8000 sekunnin<br />
suljinaika sekä sarjakuvausnopeus 5 ruutua<br />
sekunnissa 19 kuvan raw-puskurilla.<br />
Kamera sisältää tehokkaan sisäisen ku-<br />
D-linkin tallentimen voi kytkeä myös suoraan<br />
usb-väylään.<br />
D-Link tuo markkinoille uuden DnS-3<strong>13</strong>- verkkotallennusyksikön.<br />
Laite on joustava tallennuskokonaisuus<br />
kotiverkkoon: Yksikköä voidaan käyttää<br />
niin mediapalvelimena, ftp-palvelimena kuin<br />
tavallisena usb-kovalevynäkin. Laitteen avulla<br />
käyttäjä voi jakaa musiikkia, valokuvia ja elokuvia<br />
Edullisia verkkoprojektoreita<br />
HiTacHi julkistaa kolme uutta projektoria, joissa<br />
on painotettu käteviä turvallisuusratkaisuja, matalaa<br />
kohinatasoa sekä monipuolisia liitäntämahdollisuuksia.<br />
Projektorit soveltuvat sekä kiinteään<br />
että liikkuvaan käyttöön.<br />
Laitteiden sähköstaattinen pölysuodin kestää<br />
400 tunnin käytön ennen kuin se tarvitsee<br />
puhdistusta. Lamppu ja suodin ovat helposti käsiteltävissä<br />
huollon yhteydessä, jolloin huolto- ja<br />
ylläpitokustannukset jäävät pieniksi.<br />
Kaikissa kolmessa projektorissa on sijainnin<br />
ilmaisin, kaksi pin-koodia, käynnistyskuvan lukitus<br />
sekä sisäänrakennettu teräskisko turvallista<br />
kiinnitystä varten. Nämä yksityiskohdat tekevät<br />
88 TieTokone marraskuu <strong>2007</strong><br />
vanvakaimen, joka pystyy<br />
kompensoimaan kameran tärinän<br />
vaikutuksen 5:ttä EV-askelta<br />
vastaavasti. Tätä täydentävät<br />
10 megapikselin nopea Live MOS<br />
-kuvakenno ja Olympus Truepic III -kuvaprosessori.<br />
E-3:ssa on halkaisijaltaan 6,4-senttinen<br />
kääntyvä lcd-näyttö, jota voi käyttää etsimenä.<br />
Näyttö kertoo myös kameran asetukset.<br />
Näytön lisäksi kuvaajat voivat käyttää kameran<br />
suurta etsintä, joka näyttää kuva-alueen<br />
100-prosenttisesti.<br />
Olympuksen mukaan kamerassa on<br />
markkinoiden tehokkain pölynpoistojärjes-<br />
Mediatallennin<br />
verkkoon<br />
Hitachin projektori ei houkuttele varkaita.<br />
Olympuksen<br />
uusin digijärjestelmäkamera<br />
tarkentaa<br />
valmistajan<br />
mukaan maailman<br />
nopeimmin.<br />
lähiverkossa tai internetissä.<br />
DNS-3<strong>13</strong>-laitteelle tallennettuja mediatiedostoja<br />
voidaan toistaa televisiossa ja stereoissa<br />
ilman, että tietokone on päällä. Musiikin soittaminen<br />
onnistuu suoraan laitteelta, sillä laitteen<br />
Itunes-ohjelmisto tunnistaa automaattisesti oikeanlaiset<br />
tiedostot.<br />
Verkkolaitteeseen sopii 3,5-tuumainen satakovalevy,<br />
jonka kapasiteetin voi valita vapaasti.<br />
Paras suoritusteho saadaan, kun tallennusyksikköä<br />
käytetään yhdessä gigabit-kytkimen tai<br />
langattomien 11n-laitteiden kanssa.<br />
DNS-3<strong>13</strong> maksaa 129 euroa ja on saatavilla<br />
heti.<br />
Lisätietoja: www.d-link.fi, 010 309 8840<br />
projektoreista vähemmän varkaita kiinnostavia.<br />
cP-X205- ja cP-X305-mallien verkkoliitäntä<br />
mahdollistaa projektorin ohjauksen ja hallinnan<br />
tavallisella selaimella.<br />
Hitachi CP-X205:n valovoima on 2 200 ansilumenia,<br />
kun taas cP-X300 ja CP-X305 ovat valovoimaltaan<br />
2 600 ansi-lumenia. Matala melutaso,<br />
29 dB, "whisper mode" -tilassa mahdollistaa<br />
projektorien käytön myös pienemmissä kokoustiloissa<br />
ilman, että kohina häiritsee yleisöä.<br />
Projektorien verolliset hinnat alkavat 950 eurosta.<br />
Lisätietoja: Hitachi Suomi,<br />
www.hitachi-eu.com, 010 850 3085<br />
telmä.Luotettavuutta kaikissa<br />
kuvausolosuhteissa<br />
parantaa rungon sekä useimpien E-Systemobjektiivien<br />
pöly- ja roiskevesitiiviys.<br />
Olympus E-3 tulee myyntiin marraskuun<br />
lopulla. Rungon verollinen hinta-arvio on<br />
1790 euroa. Yhteishinta 14–54 mm zoomobjektiivilla<br />
on 2 390 euroa ja 12–60 mm<br />
SWT-zoomilla 2 790 euroa. Kaikissa paketeissa<br />
on 2 vuoden takuu.<br />
Lisätietoja: Olympus Finland,<br />
www.olympus.fi, (09) 875 810<br />
Nopeaa tallennusta<br />
pk-yrityksille<br />
Fibrecat SX88 tarjoaa jopa 42 teratavua<br />
tallennustilaa.<br />
FujiTSu SiemenS comPuTerS tuo markkinoille<br />
kaksi hinnaltaan kilpailukykyistä Fibrecatmallia<br />
pk-yritysten tarpeisiin: Fibrecat SX88<br />
-levyjärjestelmän ja Fibrecat TX08 -nauhavarmistuslaitteen.<br />
Valmistajan mukaan uudet laitteet ovat helposti<br />
käyttöön otettavia, toimintavarmoja, luotettavia<br />
ja nopeita. Nopeutensa ansiota Fibrecat<br />
SX88 -malli on Fibrecat SX -levyjärjestelmien<br />
uusi lippulaivatuote. Fibrecat TX08 -nauhavarmistuslaitteen<br />
avulla pk-yritykset voivat helposti<br />
siirtyä manuaalisesta automaattiseen varmistukseen<br />
lto-nauhatekniikan avulla.<br />
Valmistajan mukaan Fibrecat SX88 -levyjärjestelmä<br />
sopii erinomaisesti nopeaa tallennustatarvitseville<br />
käyttäjille: se on 50 prosenttia<br />
edellistä SX80 -mallia nopeampi. Nopeuden<br />
mahdollistavat optimoidut raid-ohjaimet ja<br />
neljän gigabitin kuituliitäntä. Kaikki tärkeät<br />
komponentit raid-ohjaimista, tuulettimista ja<br />
virtalähteistä kiintolevyihin on kahdennettu ja<br />
vaihdettavissa käytön aikana.<br />
Lto-tekniikkaan perustuvan Fibrecat TX08<br />
-nauhavarmistuslaitteen avulla pk-yritykset<br />
voivat automatisoida nauhavarmistuksensa.<br />
Nauhavarmistuslaitteeseen sisältyy runsaasti<br />
tallennuskapasiteettia edulliseen hintaan: 1Ukokoisessa<br />
kahden nauhamakasiinin ja neljän<br />
nauhapaikan laitteessa on 6,4 teratavua pakattua<br />
tallennustilaa.<br />
Tuotteet ovat saatavilla marraskuun alusta<br />
lähtien. Verolliset hinnat alkavat 4 290 eurosta.<br />
Lisätietoja: Fujitsu Siemens Suomi,<br />
010 511 5691, www.fujitsu-siemens.fi
Ryhtiä<br />
tietoliikenneverkkoon<br />
eXTreme neTworkS tuo pienten<br />
ja keskisuurten yritysten ulottuville<br />
uudet ja edulliset SummitX150<br />
-reunakytkimet sekä niitä täydentävät<br />
työkalut ja asiantuntijapalvelut.<br />
Edullisesti hinnoiteltu ratkaisu<br />
pidentää tietoliikenneverkon elinkaarta<br />
automaation avulla ja karsii<br />
kaaoksen hallinnan kustannuksia.<br />
Extreme Networksin uutuusratkaisu<br />
koostuu Summit X150<br />
-reunakytkimistä, työläitä tehtäviä<br />
automatisoivasta alustasta ja verkon<br />
koko elinkaaren kattavista, integroiduistaohjelmistomoduuleista.<br />
Näiden tueksi yhtiö käynnistää<br />
asiantuntijapalvelun, joka auttaa<br />
verkkoarkkitehtuurin suunnittelus-<br />
SamSung tuo markkinoille kaksi<br />
liukuvakantista kamerapuhelinta,<br />
joissa <br />
on viiden megapikselin kamera.<br />
<br />
<br />
g800 on valmistajan mukaan <br />
<br />
maailman ensimmäinen kamera- <br />
puhelin, jossa on kolminkertainen<br />
<br />
optinen zoom. Puhelimessa on myös<br />
<br />
digikameroista tuttu xenon-salama <br />
sekä <br />
makrokuvaustoiminto, valotuk-<br />
<br />
sen <br />
korjaus ja valotuksen mittaustavan<br />
<br />
valinta.<br />
<br />
G800:ssa on toki muitakin omi-<br />
<br />
naisuuksia: <br />
videosoitin, rds-radio,<br />
mtp-tuki. <br />
G800 on Samsungin en-<br />
<br />
simmäinen <br />
puhelin, joka tukee mobiilia<br />
<br />
laajakaistaa nopeudella 7,2<br />
<br />
Mbps (hsdpa). Hintaa kertyy noin<br />
<br />
580 euroa, ja puhelin on kaupoissa<br />
marraskuun <br />
aikana.<br />
<br />
Malli g600 on 105 grammainen,<br />
14,9 millimetriä ohut puhelin, jonka<br />
kamerassa on automaattinen tarkennus,<br />
<br />
makrotoiminto ja valodiodipohjainen<br />
<br />
kuvausvalo. Puhelimen<br />
<br />
valikko on uudennäköinen ja monin<br />
tavoin muokattavissa. Valosenso-<br />
sa, ohjelmistomoduulien räätälöinnissä<br />
ja uusien erityismoduulien<br />
luomisessa sekä automatisoidun<br />
ratkaisun käyttöönotossa.<br />
Summit X150 -kytkimissä on<br />
Power over Ethernet -tuki. Kytkimet<br />
ovat nopeasti ja vaivattomasti<br />
asennettavissa. Niiden ominaisuuksia<br />
ovat korkea käytettävyys,<br />
pääsyvalvontalistat, verkkoprotokollan<br />
edistyksellinen tietoturva ja<br />
langan nopeudella toimiva sflowvalvonta.<br />
Kytkinten hinnat ovat<br />
porttimäärän mukaan noin 740<br />
euroa ja 1 100 euroa.<br />
Lisätietoja: DNS Finland,<br />
www.dns-finland.fi,<br />
(09) 4393 630<br />
Viiden megapikselin kamera<br />
mahtuu pieniin kuoriin <br />
Samsungin uutuudessa. <br />
<br />
<br />
Kamerapuhelin<br />
zoomilla<br />
Verkon kaaos saadaan hallintaan<br />
Extreme Networksin kytkimillä.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
ri sopeuttaa näytön kirkkauden ja<br />
<br />
kontrastin vallitseviin valaistusolo-<br />
<br />
<br />
suhteisiin parantaen tekstin luet-<br />
<br />
tavuutta.<br />
<br />
<br />
G600 on nelitaajuuspuhelin, joka<br />
tukee edgeä. Hintaa kännykällä<br />
<br />
<br />
on noin 490 euroa, ja kaupoissa se<br />
<br />
on lähiviikkoina.<br />
<br />
Lisätietoa: Samsung Suomi,<br />
<br />
www.samsung.fi, 030 6227 515<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
marraskuu <strong>2007</strong> TieTokone 89
vikasivu<br />
luettua<br />
Tietoa ja tekniikkaa perusteellisesti<br />
Kun tietotekniikka<br />
Atk:n korvan-<br />
muutti maailmaa<br />
nut lyhenne it<br />
Antti Wiio<br />
ymmärretään<br />
ISBN: 978-951-96141-2-0 yleensä liitty-<br />
33 euroa<br />
väksi viimeisten<br />
noin 60 vuoden<br />
aikana tapahtuneeseen<br />
tietotekniseen vallankumoukseen.<br />
Informaatiotekniikkaa on kuitenkin ollut niin<br />
kauan, kuin ihmiset ovat käyttäneet tekniikkaa<br />
tiedon tallennukseen ja jakeluun.<br />
Tätä itsestäänselvältä tuntuvaa ajatusta<br />
purkaa Antti Wiio kirjassaan Kun tietotekniikka<br />
muutti maailmaa. Wiio työntää<br />
tietotekniikan historiaa kauas transistoreiden<br />
aamuhämärän taakse, aina kivikauteen<br />
asti.<br />
Wiion mukaan merkittäviä informaatioteknisiä<br />
vallankumouksia on ollut kaikkiaan<br />
viisi: kielen kehittyminen, numeroiden<br />
ja kirjanpidon keksiminen, aakkosten<br />
ja kirjoitustaidon keksiminen, sähköisen<br />
viestinvälityksen keksiminen ja automaatio.<br />
Kukin näistä keksinnöistä on vaikuttanut<br />
mullistavalla tavalla aikansa yhteiskuntiin<br />
ja tuotantorakenteisiin. Näiden keksintöjen<br />
juuria ja vaikutuksia käydään kirjassa läpi<br />
juurta jaksain. Joissakin tapauksissa hieman<br />
liiankin tarkkaan.<br />
klikattua<br />
Pikaviestintää<br />
selaimella<br />
Mese mese mese. Amerikkalaisteinien<br />
ja nykyään jopa bisnesväen<br />
suosima pikaviestintä (instant messaging)<br />
ei oikein ole juurtunut Suomeen.<br />
Yhtenä merkittävänä syynä<br />
lienee suomalaisten kiintyminen kännyköihinsä:<br />
tekstiviesti on monissa tapauksissa kätevämpi<br />
yhteydenpitoväline kuin tietokonetta (yleensä)<br />
vaativa pikaviesti.<br />
Suomalaiset matkapuhelinoperaattorit ovat<br />
kuitenkin älynneet, että pikaviestipalvelun tarjoaminen<br />
on kätevä tapa saada aikaan dataliikennettä<br />
muuten varsin tyhjinä seisoviin<br />
mobiiliverkkojen dataputkiin. Tätä kautta koko<br />
mese-idea on saanut lisänäkyvyyttä.<br />
Pikaviestinnän ongelma on se, että erilaisia<br />
keskenään kilpailevia palveluita on paljon.<br />
Microsoftin MSN Live lienee Suomessa käytetyin<br />
pikaviestipalvelu, mutta esimerkiksi Yahoon<br />
ja Googlen palvelut vetävät käyttäjiä nekin. Ja<br />
kukin palvelu haluaa tietenkin käyttäjiensä<br />
käyttävän omaa asiakasohjelmaansa.<br />
Viestejä moniin palveluihin<br />
Meebo-palvelu ratkaisee eri verkkojen luomat<br />
ongelmat. Lisäksi se vapauttaa käyttäjän erilli-<br />
90 TieTokone marraskuu <strong>2007</strong><br />
Hakusanoja lähdeluetteloon<br />
Wiio kirjoittaa selkeästi, viihdyttävästi ja syventävästi<br />
asioista, jotka ainakin jollakin<br />
tarkkuudella ovat tuttuja lukion historian ja<br />
fysiikan tunneilla valveilla kestäneille lukijoille.<br />
Kirjan ongelma on hajanaisuus: informaatiotekniikan<br />
keksintöjen syntytarinat ja<br />
vaikutukset ovat sinällään mielenkiintoisia,<br />
mutta niistä ei synny mitään sen suurempaa<br />
yhtenäistä tarinaa tai teoriaa. It-kumoukset<br />
ovat ehkä liian kaukana toisistaan ajallisesti<br />
ja sisällöllisesti, jotta niistä syntyisi mitään<br />
suurta, yhtenäistä kertomusta.<br />
Hyvin samantapaista it-historiaa on kirjoittanut<br />
aiemmin tänä vuonna Alex Wright,<br />
jonka teos Glut – mastering information<br />
through the ages mainitaankin Wiion teoksen<br />
lähdeluettelossa. Wiion lähdeluettelo<br />
on siitäkin mainio, että siinä kerrotaan<br />
lukijalle, mitä termejä hakukoneeseen kannattaa<br />
näpytellä lisätietojen löytämiseksi.<br />
Erinomainen käytäntö, jonka soisi useammankin<br />
kirjoittajan ottavan käyttöön.<br />
kari Haakana<br />
sen asiakasohjelman tarpeesta: Meebo toimii<br />
selaimen ikkunassa. Näin pikaviestimään pääsee<br />
miltä tahansa selaimella ja nettiyhteydellä<br />
varustetulta tietokoneelta. Ylimääräisenä bonuksena<br />
on se, että käyttäjä välttyy esimerkiksi<br />
MSN Live Messenger –ohjelman tarjoamalta<br />
varsin ylenpalttiselta mainonnalta.<br />
Aivan täysin yhteensopiva Live Messengerin<br />
kanssa Meebo ei ole. Palvelu ei tue web-kameran<br />
käyttöä tai tönimistä (nudge), tosin viime<br />
mainitun melko ärsyttävän ominaisuuden puutetta<br />
ei ole kenenkään kuultu valittavan.<br />
Palvelua voi käyttää rekisteröitymättäkin,<br />
mutta luomalla Meebo-käyttäjätunnuksen käyttäjä<br />
voi kirjautua yhtä aikaa sisään useisiin<br />
eri IM-palveluihin samalla kertaa. Jäsenille<br />
tarjotaan myös Meebon omia chat-huoneita ja<br />
mahdollisuus liittää Meebome-ikkuna omille<br />
www-sivuilleen tai blogiin.<br />
www.meebo.com<br />
” Parlamentti ei voi hyväksyä<br />
Galileon vaarantamista.<br />
Kyseessä on korvaamaton<br />
strateginen työkalu.<br />
Ranskalainen EU-parlamentaarikko<br />
Catherine Guy-Quint puolusti<br />
taloudellisten vaikeuksien<br />
riivaamaa Galileo-gps-hanketta<br />
EU-parlamentissa 25.10.<strong>2007</strong><br />
”<br />
Koska kyseessä on Windows,<br />
auton ajaja ei tarvitse<br />
erikoiskoulutusta. Uusien<br />
komponenttien lisääminen ei<br />
myöskään edellytä aikaa vievää<br />
kernelin kääntämistä.<br />
W1NNT-rekisterikilpeä ebay.co.ukpalvelussa<br />
1500 punnalla myyvä<br />
nimimerkki ”thunderhound” ei<br />
malta olla kuittaamatta linuxkäyttäjille<br />
” Microsoftilla on<br />
selkein open<br />
source –lisenssi.<br />
s.22<br />
➡<br />
sanottua<br />
”<br />
Tekijänoikeusasiantuntija ja tutkija<br />
Mikko Välimäki kommentoi<br />
Microsoftin Reciprocal License<br />
–ohjelmalisenssiä Helsingissä järjestetyillä<br />
Avoimen lähdekoodin<br />
juridiikkapäivillä 25.10.<strong>2007</strong>.<br />
toisaalta<br />
”Yökerho tunnistaa vip-asiakkaansa<br />
ihonalaisella tunnisteella.”<br />
”<br />
Arvosana<br />
5,2<br />
” Arvosana<br />
8,8<br />
Arvosana<br />
9,2
Tehokäyttäjän<br />
kännykät<br />
■ Tehokkaimmat ja monipuolisimmat<br />
matkapuhelimet kilpailevat<br />
ominaisuuksillaan ja käyttö-<br />
tavoillaan tietokoneiden kanssa.<br />
Vertailemme ammattikäyttäjän<br />
uudet tehokännykät.<br />
Uutta vauhtia<br />
langattomaan<br />
verkkoon<br />
■ Uudet 802.11n-määrityksen myötä<br />
langattomien tukiasemien ja verkkosovittimien<br />
tiedonsiirtovauhdin pitäisi nousta<br />
uudelle tasolle. Vertailumme kertoo, lunastavatko<br />
uudet laitteet lupauksensa.<br />
tammikuussa<br />
■ Tietoturva ■ Videotykit<br />
■ Muistikortit<br />
tulossa<br />
seuraava numero<br />
ilmestyy 7.12.<strong>2007</strong><br />
Led-valo valaisee kannettavan<br />
■ Vähän virtaa vievät<br />
led-valot ovat tulleet<br />
käyttöön myös kannettavien<br />
tietokoneiden näyttöjen<br />
valonlähteinä. Testaamme<br />
joukon uuden tekniikan<br />
kannettavia.<br />
Vuoden parhaat valitaan jälleen<br />
■ <strong>Tietokone</strong>-lehden toimitus<br />
valitsee jälleen vuoden<br />
parhaat tietotekniikan tuotteet<br />
ja palvelut. Lue, mitkä tuotteet<br />
saavat asiantuntijoiden<br />
siunauksen. Äänestä omat<br />
suosikkisi netissä.