Tampere Business -lehti, kevät 2010 - Tredea Oy on Tampereen ...

kasvava ➤ kehittävä ➤ luova ➤ rohkea 

usiness 

<strong>Tampere</strong>en seutu 

<strong>kevät</strong> <strong>2010</strong> 

Punainen lanka: 

vihreät 

energiantuotannon 

innovaatiot 

➤ 8 

Techila Technologies: tietokoneiden kapasiteetti tehokäyttöön! ➤ 12 

SILK keskittyy kroonisten, näköä uhkaavien silmäsairauksien torjuntaan ➤ 20

pääkirjoitus 

Kuva Annikaisa Knuutila 

<strong>Business</strong> 2 <strong>Tampere</strong>en seutu 

Innovaatiot 3.0 

Maailmanlaajuinen lama uhkaa muuttaa alueemme teollista rakennetta jälleen kerran. Teollista 

perustuotantoa siirtyy halvan työvoiman ja kasvavien markkinoiden maihin. Edellisestä lamasta nousimme 

viennin ansiosta. Vuodesta 1991 vuoteen 2007 viennin osuus bruttokansantuotteestamme kasvoi reilusta 20 

prosentista yli 45 prosenttiin. Tässä nousussa ICT-teollisuudella oli erittäin suuri rooli. Mistä löytyy veturimme 

<strong>2010</strong>-luvulla? 

Vanhoja keihäänkärkiä täytyy teroittaa edelleen. Yritysten kilpailukyky syntyy niiden kyvystä luoda uutta 

– innovoida. Alueellamme sijaitsee kymmeniä kansainvälisiä markkinajohtajayrityksiä, joiden menestys 

perustuu ainutlaatuiselle osaamiselle. Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että innovaatiot kukoistavat 

vuorovaikutteisissa ympäristöissä, joissa erilaisen taustan omaavat luovat yksilöt työskentelevät yhdessä ja 

yhdistelevät tietoa ja osaamista. 

Yritykset eivät myöskään pärjää kilpajuoksussa enää yksin ja suljettuine kehitysympäristöineen. Maailma 

on täynnä hyviä ideoita ja yritysten on oman tuotekehityksensä lisäksi katsottava yhä enemmän oman 

organisaation ulkopuolelle. Toisaalta yrityksiin kertyy sellaista tietoa ja osaamista, joita ne eivät voi hyödyntää 

omassa toiminnassaan. Näitä voidaan aktiivisesti kaupallistaa. 

Luovan <strong>Tampere</strong>en yksi tärkeimmistä tehtävistä on tamperelaisen innovaatioympäristön monipuolistaminen 

ja laaja-alaistaminen sekä avoimen innovaatiotoiminnan edistäminen. Innovointi ei saa olla vain insinöörien 

etuoikeus, vaan tarvitsemme siihen mukaan kaikki iästä, sukupuolesta tai koulutustaustasta riippumatta. 

Demola on tamperelaisen innovaatiotoiminnan uudistaja ja kärkiesimerkki ohjelmamme hankkeista. Siinä 

yhdistetään alueemme yliopistoissa ja korkeakouluissa opiskelevat eri alojen yli 40 000 opiskelijaa ja yritysten 

tarpeet aivan uudella tavalla. Vuoden <strong>2010</strong> aikana Demolan toiminta laajenee yhä monitieteisemmäksi. 

Luovalle taloudelle ja sen ytimessä luoville toimialoille on povattu merkittävää roolia tulevaisuuden kasvun 

vauhdittamisessa. Jo nyt yli 10 prosenttia alueemme yrityksistä toimii luovilla toimialoilla. Nämä yritykset 

kerryttävät yli miljardin euron liikevaihdon. Luovan <strong>Tampere</strong>en ensimmäisinä vuosina yli 200 yritystä on saanut 

alkunsa ohjelman hankkeista. Suurin näistä tavoittelee jo kolmen miljoonan euron liikevaihtoa. 

Pirkanmaan elämystalouden strategiassa linjataan entistä tiiviimpää yhteistyötä matkailun ja luovien 

toimialojen välille. Viennissä euroja saadaan viedyistä tavaroista ja palveluista, matkailija tuo eurot mukanaan! 

Jatkossa hotellikapasiteetin ja kulkuyhteyksien varmistamisen lisäksi keskitytään saamaan aikaan matkailijoita 

kiinnostavia luovien alojen tuottamia palveluita ja kohteita. 

<strong>Tampere</strong>en teollisuushistorian yksi merkkipaalu oli Vanhan Tehtaan rakentaminen vuonna 1837 Finlaysonin 

alueelle. Nyt Vanha Tehdas saa uusia asukkaita. Vanhaan Tehtaaseen syntyy kevään aikana yli 2000 neliön 

innovaatioympäristö kolmeen kerrokseen. Jatkossa sieltä löytyvät muun muassa Luovan <strong>Tampere</strong>en toiminnot, 

yritystilaa tarjoava Hub <strong>Tampere</strong>, Demolan projektityötilat ja erilaiset yrittäjyyden edistämiskokonaisuudet. 

Tervetuloa tutustumaan! 

Lasse Paananen 

toimitusjohtaja 

Ideone <strong>Oy</strong> 

Luovan <strong>Tampere</strong>en 

ohjelmajohtaja

<strong>Tampere</strong>en 

➤ Suomen toiseksi suurin 

kasvukeskus ➤ asukkaita 

seudulla noin 350 000 

<strong>Business</strong> TAmpereen seuTu ilmestyy suomeksi ja englanniksi kaksi kertaa vuodessa 

JulKAisiJA <strong>Tampere</strong>en kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö <strong>Tredea</strong> <strong>Oy</strong> 

pääToimiTTAJA toimitusjohtaja Ari Tuulentie, <strong>Tredea</strong> <strong>Oy</strong> ToimiTus JA TAiTTo Viestintätoimisto Tammisto, 

Knuutila &Tammisto <strong>Oy</strong> ulKoAsu Tiina Lautamäki pAino Tammerprint <strong>Oy</strong> pAinos 5 000 kpl 

lisäKAppAleiden TilAus johanna.holmberg@tredea .fi KAnsiKuvA Pasi Nokelainen 

sisällys 

kaupunkiseutu ➤ kasvava ➤ kehittävä ➤ luova ➤ rohkea 

Ylöjärvi Orivesi 

Nokia TaMPere 

Pirkkala Kangasala 

Vesilahti 

Lempäälä 

<strong>Tampere</strong>en kaupunkiseudun 

elinkeino- ja kehitysyhtiö 

<strong>Tredea</strong> <strong>Oy</strong> 

toimitusjohtaja 

Ari Tuulentie 

puhelin 040 8004891 

ari.tuulentie@tredea.fi 

www.tredea.fi 

<strong>Tampere</strong>en ja Pirkanmaan 

eU-toimisto Brysselissä 

yhteysjohtaja 

Hannele räikkönen 

puhelin 040 776 3446 

eu@tampere.fi 

<strong>Tampere</strong> <strong>Business</strong> region 

executive partner 

markku Teittinen 

puhelin 050 374 7055 

markku.teittinen@tbregion.fi 

www.tamperebusinessregion.fi 

➤ Luova <strong>Tampere</strong> -ohjelma 

www.luovatampere.fi 

➤ <strong>Tampere</strong>en seudun 

osaamiskeskusohjelma 

www.hermia.fi/oske/ 

kasvava ➤ kehittävä ➤ luova ➤ rohkea 

BUSINESS 

KEVÄT <strong>2010</strong> 

<strong>Tampere</strong>en seutu 

Punainen lanka: 

vihreät 

energiantuotannon 

➤ innovaatiot 8 

Techila Technologies: tietokoneiden kapasiteetti tehokäyttöön! ➤ 12 

SILK keskittyy kroonisten, näköä uhkaavien silmäsairauksien torjuntaan ➤ 20 

22 

➤Santen <strong>Oy</strong> kehitti ensimmäisenä 

maailmassa säilytysaineettoman prostaglandiiniglaukoomalääkkeen. 

Yrityksessä tutkitaan 

säilytysaineettomuuden mahdollisuuksia silmä- 

➤Ihme ja 

suuri ilo. 

Vuonna 1997 

poltetun Tyrvään 

keskiaikaisen 

Pyhän Olavin kirkon 

uudelleenrakentamiseen 

osallistui 

1200 talkoolaista. 

Kuutti Lavosen 

ja Osmo rauhalan 

taide kruunasi 

kirkonrakentajien 

työn. 

27 

lääkkeissä laajemminkin. 

Kuva Aila välikoski 

Kuva santen 

➤Muun muassa 

Linux-käyttöjärjestelmästä 

tuttua Open Source 

-ideologiaa sovitetaan 

<strong>Tampere</strong>ella autoihin. 

6 


➤ <strong>kevät</strong> <strong>2010</strong> 

➤– Mitä olen 

oppinut <strong>Tampere</strong>ella? 

Olen oppinut johtamaan menestyvää 

laboratoriota, sanoo kansallista 

mito kondriotautien ja ikääntymisen 

tutkimuksen huippuyksikköä FinMITiä 

vetävä molekyylibiologian professori 

Howy Jacobs. 

24 

<strong>Business</strong> 3 <strong>Tampere</strong>en seutu



nytMemo 

<strong>Tampere</strong>en kansainväliset lyhytelokuvajuhlat 10.–14.3. 

➤ <strong>Tampere</strong> Biennale 14.–18.4. ➤ Harraste- ja Oldtimer´s -jääkiekon World Cup 20.–25. 4. ➤ 

Tanssivirtaa <strong>Tampere</strong>ella 20.–25.4. ➤ Mukamas <strong>2010</strong> kansainvälinen nukketeatterifestivaali 3.–8.5. 

➤ <strong>Tampere</strong> Guitar Festival 6.–13.6., pääesiintyjänä John Williams 6.6. ➤ Runokaupunki-festivaali 

7.–13.6. ➤ Sauna Open Air 10.–12.6., pääesiintyjänä KISS 10.6. Pispalan Sottiisi 9.–13.6. ➤ 

Taitouinnin nuorten EM-kilpailut 7.–11.7. ➤ Tammerfest 14.–17.7. ➤ <strong>Tampere</strong>en Kukkaisviikot 

23.–31.7. ➤ <strong>Tampere</strong>en kansainvälinen salsafestivaali 23.–25.7. ➤ <strong>Tampere</strong>en Teatterikesä 2.–8.8. 

➤ Delfin Basket Tournament 5.–8.8. ➤ Nuorten Jukola 21.8. ➤ 23rd European Conference on 

Biomaterials 11.–15.9. 

AJASSA ➤ 

edUcaTiNg ciTieS -JärJeSTö 

kampanjoi oppimisen puolesta ja innostaa 

kansalaisia ideoimaan uusia 

keinoja yhteisöllisyyden lisäämiseksi. 

Syksyllä 2009 järjestön tuottama 

näyttely Paikallista toimintaa, 

globaaleja arvoja esitteli oppimista 

seitsemässä kaupungissa eri puolilla 

maailmaa. Kaupungit – Betle- 

<strong>Tampere</strong>en näyTTelyn 

avasivat international 

Association of educating 

Cities -järjestön puheenjohtaja, 

Barcelonan apulaispormestari 

montserrat Baillar (oik.) ja 

<strong>Tampere</strong>en apulaispormestari 

perttu pesä. 

Laskee baari, nousee baari… 

➤ Rantarakentaminen oli erityisteemana 

<strong>Tampere</strong>en Arkkitehtuuriviikolla 

viime syksynä, eivätkä 

kansainvälisen Architecture 

and Cities in Transitio -seminaarin 

puhujat pettäneet visioillaan. 

Newyorkilainen arkkitehti Charles 

Renfro esitteli ideaansa ”kelluvasta 

osteribaarista”, kuplaan 

rakennetuista tiloista, jotka liikkuvat 

nousu- ja laskuveden mu- 

hem, Budapest, Dakar, Granollers, 

Guadalajara, Vallenar ja <strong>Tampere</strong> – 

ovat toteuttaneet kaupunkilaisten 

yhteisöllisyyttä yhdistäen mielenkiintoisella 

tavalla kulttuuria, liikuntaa ja 

uuden oppimista. <strong>Tampere</strong>en näkökulmana 

oli yhteisöllisen tietotekniikan 

opiskelu.• 

kana. Muita seminaarin puhujia 

olivat muun muassa arkkitehdit 

Michel Rojkind Meksikosta 

ja Andrew Griffin Tanskasta. 

Samuli Woolston ALA Arkkitehdeistä 

esitteli ilahduttavan reippaita 

ajatuksia Hanasaaren hiilivoimalan 

tontille Helsinkiin 

ideoidusta terassoidusta asuntokorttelista.• 

arkkiTehTi Charles renfro ilahdutti <strong>Tampere</strong>en Arkkitehtuuriviikon yleisöä ideoillaan 

rantarakentamisen mahdollisuuksista. 

Paikallisia tekoja, 

globaaleja arvoja 

www.pirfest.fi ➤ www.aamu<strong>lehti</strong>.fi/tapahtumakalenteri 

Kuva Aila välikoski 

Ykkösluokassa: 

TaMPere-TaLO 

➤ <strong>Tampere</strong>-talo arvioitiin 

jälleen parhaaksi kongressikeskukseksi 

Suomen 

kongressitalojen asiakastyytyväisyystutkimuksessa. 

Voitto tuli jo neljännen 

kerran, ja arvosanat paranivat 

entisestään. <strong>Tampere</strong>-taloa 

arvioitiin pääasiassa 

”erittäin hyväksi” 

tai ”todella erinomaiseksi”. 

<strong>Tampere</strong>-talon 

vahvuuksiksi tutkimuksessa 

nousivat – kuten aikaisemminkin 

– sijainti, 

henkilökunnan ammattitaito, 

palveluhalukkuus ja 

myyntipalvelun toiminta.•


Kova mutta 

pehmeä 

80-VUOTiaS 

JYKeVä? iLMaN MUU- 

Ta! Vahva, vaikuttava? On! 

Nimittäin 80 vuotta syksyllä 

2009 täyttänyt graniittinen 

Pyynikin näkötorni. Sen 

imagoa pehmentävät sopivasti 

näkötornin kahvilassa 

tarjottavat Suomen parhaiksikin 

arvioidut munkit, 

joiden salaisuus on…• 

➤ Pohjoismaiden johtava digitalouden 

konferenssi MindTrek kokosi ennätysyleisön, 

noin 800 digitaalisen median 

ja liiketoiminnan ammattilaista <strong>Tampere</strong>elle 

kuulemaan uusimmat ajatukset 

sosiaalisesta mediasta ja web 2.0:sta. 

Yhdysvaltalaisen, yritysten sosiaalisten 

verkostojen työvälineitä ja niiden 

hyödyntämistä konsultoivan Collaborative 

Strategiesin toimitusjohtaja 

David Coleman kehotti yrityksiä ottamaan 

hyödyn irti sosiaalisen median 

työvälineistä, ja digitaalisen kansalaisen 

vapautta peräsi avoimen verkon ja 

Reinolla 

on vientiä 

➤ <strong>Tampere</strong>en Finlaysonille avattiin syksyllä 

maailman ensimmäinen Reinokauppa. 

Ja eipä aikaakaan, kun Reinot 

matkasivat myös maailmalle. Ensimmäiset 

sinikeltaiset vientireinot lähtivät <strong>Tampere</strong>ella 

poikenneen Ruotsin kuningasparin 

mukana Tukholmaan. 

– Vientimarkkinoita avataan Ruotsin 

lisäksi ensin Viroon ja Norjaan. Niiden 

sisäkenkätarpeeseen tehdään Reinoja 

ja Ainoja maiden väreissä, Reino&Aino 

-tossutehtaan vientijohtaja Susanna Saastamoinen 

kertoo. 

Suomessa Reinot ponkaisivat nuorison 

suosimiksi kulttikengiksi, kun niitä 

käytti muusikko Ville Valo. 

Vuodesta 2005 tossutehdas 

on kasvattanut 

liikevaihtonsa kymmenkertaiseksi.• 

<strong>Tampere</strong>en 

runokaupungissa 

runoja 

voi lukea vaikka 

talojen seinistä 

ja katukiveyk 

sestä. 

reino lähti 

ruotsin markkinoille 

ruotsin väreissä. 

MindTrek keräsi ennätysyleisön 


OpenID:n puolestapuhuja, yhdysvaltalainen 

Chris Messina. 

– Toimit Facebookissa ja vastaavissa 

palveluissa niiden ehdoilla. Ne voivat 

myös lopettaa toimintansa, jonka 

jälkeen kadotat sivustolle laittamasi tiedon, 

ennen kaikkea siellä syntyneet sosiaaliset 

suhteet ja historian. Tarvitaan 

vaihtoehtoja olla sosiaalisissa verkostoissa 

olematta ”facebookissa”, tarvitaan 

avoimia sosiaalisia verkostoja, Messina 

huomautti.• 

! MindTrek 6.–8.10.<strong>2010</strong> 

onnittelut 

kymmenvuotiaalle 

eu-toimistolle! 

TaMPereeN Ja PirKaNMaaN EU-toimisto 

piti rennon luovat 10-vuotisjuhlat tammikuun 

lopussa Brysselissä. Parisataa yritysten, muiden 

aluetoimistojen sekä EU-instituutioiden edustajaa 

kuuli muun muassa akatemiaprofessori, 

mitokondriotutkija Howy Jacobsia, joka 

esitelmöi aiheesta ”Staying young in <strong>Tampere</strong>”. 

Musiikkipuolesta vastasi astrid Swan, ja 

juhlavieraille esittäytyivät myös muun muassa 

Hermia ja Demola, Finn-Medi, Itämeri-instituutti 

ja Klub <strong>Tampere</strong>, Luova <strong>Tampere</strong> sekä BioneXt, 

joka lisäksi aiemmin juhlapäivänä järjesti 

yrityksille sijoittajatapaamisen.• 

Kuva mikko närhi 

Runon juhlaa 

➤ <strong>Tampere</strong>en asema 

suomalaisen runouden 

suurkaupunkina vahvistuu 

kesäkuussa <strong>2010</strong>, 

silloin nimittäin historian 

ensimmäinen Runokaupunki-festivaali 

täyttää 

viikon ajaksi niin vakiintuneet 

tapahtumapaikat 

kuin erilaiset urbaanit 


kesannotkin runouteen 

liittyvillä tapahtumilla. 

<strong>Tampere</strong>ella on ollut 

ja on lukuisia runotapahtumia 

ympäri vuoden 

ja ympäri kaupunkia – ja 

onhan täällä oma Runokauppakin! 

Nyt voimat 

kootaan Runokaupungin 

sateenvarjon alle.• 

Chris messinan ajatukset 

avoimista sosiaalisista verkostoista 

herättivät kiinnostusta mindTrek 

-konfrenssissa. 


nyt 

AJASSA ➤ 

Tietokonemaailmasta, muun muassa Linux-käyttöjärjestelmästä tuttua 

Open Source -ideologiaa sovitetaan <strong>Tampere</strong>ella autoihin. Sähköautot NYT 

-yhteisö kehittää teknisesti ja taloudellisesti toimivaa ratkaisua käytettyjen 

henkilöautojen muuttamiseksi sähköautoiksi. 

S 

sisijaisesti tekniikan kehittäminen, toista 

puolta ympäristönsuojelu. Mukana on 

monen alan ammattilaisia elektroniikkaja 

koneinsinööreistä graafikkoon. 

uunnittelutyö toteutetaan 

Open Source -pohjalta niin, 

että syntyvät dokumentit ja 

ohjelmistot ovat veloituksetta 

kaikkien kiinnostuneiden, myös yritysten, 

käytettävissä. 

Yhteisön kehittämä ensimmäinen 

prototyyppi eCorolla valmistui syksyllä 

2009 puolentoista vuoden työn tuloksena. 

Sen pohjalta kehitettävä 10–20 auton 

betalaivue on tarkoitus saada liikenteeseen 

kokemuksia keräämään kesään 

<strong>2010</strong> mennessä. 

Aktiivijäseniä Sähköautot NYT -yhteisössä 

on ympäri Suomea noin parisataa, 

sähköpostilistalla aiheesta kiinnostuneita 

moninkertainen määrä. Muunnossähköautonhankinnasta 

tehtyyn kyselyyn vastasi 

yli 2000 henkilöä, heistä 1100 kertoi 

olevansa kiinnostunut hankinnasta. 

Yhteisön aktiivi Tapio Vihuri arvioi, 

että noin puolta jäsenistä kiinnostaa en- 


Harrastuksesta 

yritystoimintaa 

Sähköautot NYT -yhteisö toimii <strong>Tampere</strong>ella 

tiloissa, joissa vielä pari vuotta sitten 

tehtiin linja-autoja. Se kytkeytyy laajempaan 

ElectriCity-hankkeeseen, jonka 

taustavoimia ovat <strong>Tampere</strong>en kaupunkiseudun 

elinkeino- ja kehitysyhtiö <strong>Tredea</strong>, 

alueen oppilaitokset ja yrityksiä. Electri- 

City-hankkeen tavoitteena on tuottaa 

osaamista sähköisen ajoneuvoteknologian 

kehittämiseksi ja synnyttää yritysten 

muodostama ekosysteemi, joka kehittää 

ja tuottaa tarvittavia komponentteja ja 

muunnossarjoja eri automalleihin sekä 

asentaa niitä. 

Prototyypin lähtökohta on tavallinen, 

muutaman vuoden ikäinen Toyota 

Corolla, josta poistettiin moottori, 

vaihteisto, jäähdytin, pakoputkisto 

ja polttoainetankki. Vanhan 

moottorin ja vaihteiston kiin- 

nityksiin sovitettiin sähkömoottori, alennusvaihteisto 

sekä tasauspyörästö, ohjausyksikkö 

sekä litium-akusto. Niiden 

voimin eCorolla kulkee yhdellä latauksella 

runsaat sata kilometriä, riittävästi 

useimpien ihmisten päivittäiseen käyttöön. 

Corolla valittiin ensimmäiseksi 

muunnettavaksi autoksi tilastollisin perustein. 

Malli on ollut vuosikausia myydyin 

henkilöauto Suomessa, joten muunnettavia 

aihioita riittää. Tavoitteena on 

kehittää tarkasti dokumentoituja muunnossarjoja 

myös muihin automerkkeihin. 

Tapio Vihuri kehittää varsinaisena 

työnään Nokialla puhelimien ohjelmistoalustaa. 

Viime syksynä hän sopi työnantajan 

kanssa, että hän jää päivätyöstään 

osa-aikaiseksi ja käyttää päivän viikosta 

sähköautojen akkujen hallintajärjestelmän 

kehittämiseen. 

– Jouduin käymään kaksi neuvottelua, 

toisen työnantajan kanssa, toisen kotona. 

Jälkimmäinen oli tiukempi, Vihuri 

naurahtaa. 

Ohjelmistokehityksen rinnalla Tapio 

Vihuri valmistelee myös oman Cit roen 

Sähköauto 

käyntiin Open 

T E k S T I M a r t t i Ta m m i s t o •

Xantiansa muuttamista sähköautoksi. 

eXantiasta saattaa tulla hybridi, jossa akkuja 

voi ladata pienehköllä, mahdollisesti 

moottoripyörästä lainatulla moottorilla. 

Toteutus poikkeaa useimmista jo 

markkinoilla olevista hybridiautoista. Nehän 

kulkevat pääasiassa polttomoottorin 

voimin, sähkömoottorilla annetaan vain 

lisäpotkua liikkeellelähdöissä ja kiihdytyksissä. 

Syy hybridin kehittämiseen on 

perin suomalainen: Vihurin perheen kesämökille 

on matkaa 210 kilometriä, sinne 

asti ei nykyakkujen kapasiteetti riitä. 

Tulossa päästötön 

kaupunkibussi 

Sähköautot NYT -yhteisö suunnittelee 

myös bussien sähköistämistä. Laskelmien 

mukaan linja-auton voi kantavuuden 

kärsimättä varustaa akuilla, joilla se kulkee 

noin 200 kilometriä yhdellä latauksella. 

Tämä ei kuitenkaan riitä, sillä esimerkiksi 

<strong>Tampere</strong>ella liikennelaitoksen 

bussit ajavat keskimäärin 400 kilometriä 

päivässä. 

Ongelmaan on myös löydetty ratkaisu. 

<strong>Tampere</strong>ella bussit ajavat useita 

kertoja päivässä keskustan läpi noin 

1,5 kilometrin mittaista pääkatua pitkin. 

Asentamalla kadun päälle johtimet bussin 

akut voisi ladata aina, kun auto ajaa 

keskusta halki. 

Sähkömoottorit ja niiden ohjauksessa 

käytettävät taajuusmuuttajat ovat 

kehittyneet viime vuosina nopeasti. 

Henkilöautoihin sopivaa tekniikkaa ei 

valmistajilla kuitenkaan vielä ole ”hyllytavarana”. 

Linja-autoihin sopivaa tekniikkaa 

on sen sijaan saatavana ja päivittäisessä 

käytössä raitiovaunuissa.• 

www.sahkoautot.fi 

Source -tekniikalla 

k u V I T u S T i i n a L a u t a m ä k i 

TERVEISIÄ ➤ 

eCar<strong>Tampere</strong> 

– eurooppalainen edelläkävijä? 

<strong>Tampere</strong>en ja pirkanmaan 

eu-yhteysjohtaja 

hannele räikkönen 

katsastaa tällä palstalla 

euroopan asioita alueiden 

näkökulmasta. 

Brysselistä 

iLMaSTONMUUTOS otetaan Euroopan unionissa vakavasti. 

Tanskalainen Connie Hedegaard, joka on ehdolla ilmastokomissaariksi 

Barroso II -komissioon, ilmoitti tammikuussa Euroopan parlamentin 

kuulemisessa tavoitteekseen saada EU maailman ilmastoystävällisimmäksi 

alueeksi komission seuraavan viisivuotiskauden aikana. 

Viikkoa myöhemmin EU:n puheenjohtajamaan Espanjan pääministeri 

José Luis Rodríguez Zapatero kertoi Euroopan parlamentin 

täysistunnossa Strasbourgissa, että avaimia EU:n ilmastotaisteluun 

mutta myös talouskriisiin ovat muun muassa energiariippuvuuden 

vähentäminen ja sähköautoteollisuuden kehittäminen. 

EU teki joulukuussa 2008 päätöksen integroidusta energia- ja 

ilmastonmuutospolitiikasta. Sen tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 

vähintään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta, parantaa 

energiatehokkuutta niin, että energiankulutus vähenee 20 

prosenttia sekä saada 20 prosenttia energiasta uusiutuvista energialähteistä. 

eU:N KUNNiaNHiMOiSeT TaVOiTTeeT vaativat asennemuutosta 

ja konkreettisia toimia poliitikoilta, teollisuudelta sekä tavallisilta 

kansalaisilta. Haasteena on kehittää uusiutuvia energialähteitä 

ja energiatehokkuutta sekä tavoitella energian omavaraisuutta. 

Nämä haasteet voivat olla myös suuri mahdollisuus ja kilpailuvaltti 

Euroopalle. Ilmastonsuojelu voi hyvinkin tuottaa 

meille avaimet päästä ulos talouskriisistä ja 

luoda EU:sta aidosti maailman kilpailukykyisin 

talous. Mutta tämä ei tapahdu yhdessä yössä 

– ja nyt alkaa olla kiire. 

TaMPereeLLa ON YMMärreTTY, 

että ilmastonsuojelun voi kääntää voimavaraksi, 

joka tuo alueelle uutta tutkimus- ja kehitystoimintaa 

ja uusia työpaikkoja. Vastikään 

lanseeratun ElectriCity-kehityshankkeen tavoitteena 

on luoda <strong>Tampere</strong>elle sähköajoneuvojen 

osa- ja komponenttivalmistusta sekä 

käynnistää konversioita eli vielä bensiinillä 

tai dieselillä liikkuvien ajoneuvojen muunnoksia 

sähköajoneuvoiksi. 

Sähköautoja kehitetään myös 

muualla Euroopassa, ja muun 

muassa Espanjassa ja Skotlannissa 

ollaan toteutuksessa jo 

pitkällä. Päästäkseen sähköautotuottajien 

kärkiliigaan ja 

saadakseen kilpailukykyisen 

aseman Sähköauto-<strong>Tampere</strong> 

katsoo vahvasti tulevaisuuteen 

ja Eurooppaan – ja 

kohti eurooppalaisia yhteistyökumppaneita.• 


Ilmaston lämpenemistä ehkäisevät 

Hillitse 

ja sopeudu 

Valtaosa tutkijoista sanoo, 

että ilmaston lämpeneminen 

voidaan pysäyttää, mutta mitään 

yksittäistä ratkaisua siihen ei 

ole olemassa. Kaikki keinot on 

käytettävä ilmastonmuutoksen 

hillitsemiseen ja sen vaikutuksiin 

sopeutumiseen. 

Ilmastoystävälliset energia- 

ja ympäristöteknologioiden 

innovaatiot ovat tamperelaista 

vahvaa osaamista. Metson 

kehittämät voimalaitosten 

kattila- ja polttoteknologiat 

mahdollistavat fossiilisia 

polttoaineita korvaavien uusien 

energialähteiden käytön. 

Myös <strong>Tampere</strong>en teknillisen 

yliopiston (TTY) kemian 

ja biotekniikan laitoksella 

tutkimusta juuri nyt keskeisesti 

linjaava punainen lanka on 

kestävä energiantuotanto. Siihen 

haetaan vaihtoehtoja biotekniikan 

ja valokemian keinoin. 


energia- ja ympäristötekniikan tutkimus 

T E k S T I A i l a V ä l i k o s k i • k u V A A r i I j ä s 

uudet en 

täysin päästöttömästi ja sadan 

prosentin hyötysuhteella toimiva 

voimalaitos uhkaa fysiikan 

lakeja ja on mahdoton toteuttaa. 

Vai onko sittenkään? 

– Mahdotonta saavuttaa, mutta sitä 

kannattaa silti tavoitella. Taaksepäin tarkasteltuna 

aika monta ”mahdottomuutta” 

olemme jo innovaatioina toteuttaneet, 

Metso Power <strong>Oy</strong>:n toimitusjohtaja 

Kai Mäenpää sanoo. 

Yhtiö on maailman johtava ympäristöystävällisten, 

biomassoille ja sekapolttoon 

soveltuvien teollisuus- ja voimalaitoskattiloiden 

toimittaja. Sen uusien 

kattiloiden ja ilmansuojelulaitteiden

ja tuotekehitys ovat tamperelaista huippuosaamista 

teknologiaosaaminen on merkittäviltä 

osiltaan <strong>Tampere</strong>ella. 

kai Mäenpää toteaa, että uudet teknologiat 

ovat kiistatta keskeisessä asemassa 

ilmastonmuutoksen ehkäisyssä. 

Eurooppa kulkee tässä kehityksessä edellä, 

ja eurooppalaiset tavoitteet ovat jo nykyisellään 

haastavat. 

Eu-maat ovat sitoutuneet vähentämään 

ilmastonmuutosta aiheuttavia kasvihuonepäästöjä 

vuoteen 2020 mennessä 

vähintään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta. 

Eu myös nostaa uusiutuvan energian 

osuuden 20 prosenttiin ja parantaa 

energiatehokkuutta 20 prosenttia. 

– Euroopassa uusiutuvan energian 

käyttöä vauhdittava lainsäädäntö on pisimmällä, 

ja tämä näkyy myös voimalaitosteknologian 

kysynnässä. Mutta kehitys 

etenee myös maailmanlaajuisesti. 

Esimerkiksi Pohjois-Amerikassa Metso 

aloitti syksyllä 2009 ensimmäisen ison 

biomassaa käyttävän voimalaitoksensa rakennusprojektin. 

Kilpajuoksu kiihtyy 

kai Mäenpää muistuttaa, että monet toteutustaan 

odottavat ympäristötehokkaat 

kattilaratkaisut ovat teknologisesti 

jo mahdollisia. Haaste on siinä, että ne 

on toteutettava taloudellisesti kannattaviksi 

hyödyntämään asiakkaiden yksilölli- 

<strong>Tampere</strong>en sähkölaiTos 

tuottaa suurimman osan energiasta 

sähkön ja lämmön yhteistuotannolla, 

jossa polttoaine-energia 

saadaan hyödynnettyä tehokkaasti. 

naistenlahden voimalaitoksessa 

energiaa tehdään 

polttamalla puupolttoaineita turpeen 

ohella. metso on toimittanut 

laitoksen alun perin turvepolttoon 

tehdyn voimalaitoskattilan ja 

myöhemmin muuttanut sen myös 

puupolttoaineille sopivaksi. 

– uusiutuvien energialähteiden 

käyttö kasvaa sen mahdollistavien 

teknologioiden kehittyessä. 

esimerkiksi Keski-euroopassa 

olemme muuttaneet puhtaasti hiilellä 

toimivia voimalaitoskattiloita 

monipolttoainekattiloiksi, metso 

power oy:n toimitusjohtaja Kai 

mäenpää kertoo. 

ergiateknologiat 

etenevät kohti nollapäästöjä 

siä polttoaineita. Jo yksinomaan puupohjaisia 

materiaaleja on kymmeniä erilaisia 

puhumattakaan muista biomassoista. 

– Ympäristön kannalta hyödylliset 

biopolttoaineet ovat energiantuotannossa 

yleensä vaikeita ja vaativia, ne aiheuttavat 

voimakasta korroosiota ja tuottavat 

erittäin tarttuvaa tuhkaa. Niitä käyttävien 

laitosten toiminta korkealla hyötysuhteella 

ympäri vuoden vaatii erityisosaamista. 

Arvokas, uusiutuva polttoaine voi 

löytyä vaikka asiakkaan takapihalta. Näin 

kävi esimerkiksi Espanjassa, jossa kierrätysmateriaalista 

uusiokartonkia tekevän 

tehtaan uusi biopohjainen polttoaine on 

➤ 


➤ 

sen kierrätysprosessissa syntyvää 

jätemateriaalia. Aiemmin se on 

ajettu kaatopaikalle. 

Metso on kehittänyt juuri kyseiselle 

materiaalille sopivan polttoteknologian 

koelaitoksessaan 

<strong>Tampere</strong>ella. Siellä on viime aikoina 

testattu kiihtyvään tahtiin 

monenlaisten biomassojen soveltumista 

energialähteeksi, esimerkiksi 

olkia ja viljan kuorijätettä, 

elefanttiheinää, oliivien ja auringonkukan 

siementen kuorimateriaalia 

ja rypsiöljyn puristusjätettä. 

uudet biopolttoaineet vaativat 

uudenlaista polttoteknologiaa. 

Palamisprosessin rinnalla on 

muitakin tapoja muuttaa energialähde 

toiseen olomuotoon. Se 

puhtaat innovaatiot: 

PYrOLYYSi Ja 

JäTTeideN KaaSUTUS 


voidaan kaasuttaa tai käsitellä pyrolyysillä 

bioöljyksi. Molemmat 

ympäristötehokkaat menetelmät 

ovat Metson kehittämiä innovaatioita. 

kai Mäenpää sanoo, että 

osaltaan ne konkretisoivat sitä 

teknologista kilpajuoksua, joka 

vääjäämättä nyt kiihtyy. 

– Olemme murrosvaiheessa: 

monet energiatuotannossa käytetyt 

teknologiat ovat elinkaarensa 

loppusuoralla. Nyt punnitaan se, 

millaiset kehityspolut vievät asiakkaat 

nopeimmin ja kustannustehokkaimmin 

uusien ympäristötehokkaiden 

energialähteiden 

käyttäjiksi. Aikaa hidasteluun ei 

ole, nopein saa kilpailuedun – ja 

maapallon ilmasto näin syntyvän 

hyödyn.• 

Jätteiden kaasutus on uusi teknologia, jonka avulla lajiteltu jäte voidaan 

muuttaa tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti energiaksi ja näin vähentää 

fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Jätteet muutetaan ensin poltettavaksi kaasuksi, 

joka jäähdytetään ja puhdistetaan. Tämän jälkeen kaasu poltetaan tehokkaassa 

kaasukattilassa, jotta siitä saadaan höyryä höyryturbiinia varten. 

Metson toimittama ensimmäinen jätekaasutuslaitos aloittaa toimintansa 

Suomessa Lahdessa 2012. 

Bioöljyn valmistamiseksi yhtiö on kehittänyt prosessin, jossa biomassa eli 

sahanpurut ja metsähake muutetaan ensin kaasuksi ja sen jälkeen tiivistetään 

nestemäiseen muotoon. Näin saatava bioöljy on vaihtoehto ilmakehää 

kuormittaville raskaalle ja kevyelle polttoöljylle. 

Bioöljyä voidaan valmistaa perinteisen leijukattilan yhteyteen liitettävällä 

pyrolyysireaktorilla. Metso on kehittänyt pyrolyysiteknologian yhteishankkeessa 

Fortumin, UPM:n ja VTT:n kanssa.• 

Pelastaako 

T E k S T I A i l a V ä l i k o s k i 

Joko vuonna 2050 Eu-alueen pääasiallinen 

energialähde on vety? 

Ovatko myös mikrolevät tärkeitä tulevaisuuden 

energiantuottajia? Mitä 

jos jätteet voitaisiin muuttaa bakteereiden 

avulla suoraan sähköksi? 

Tärkein ja tehokkain keino ilmastonmuutoksen 

pysäyttämiseksi on tietysti 

kasvihuonekaasupäästöjen nopea 

vähentäminen. Sen rinnalla biotekniikka 

tarjoaa monia täydentäviä ratkaisuja. 

Luonnon mekanismit auttavat ihmistä 

ilmaston lämpenemisen saamiseksi hallintaan 

ja sen vaikutuksiin sopeutumiseen. 

– Vielä ei ole liian myöhäistä, eikä 

nyt pidä antaa periksi. On vastuutonta 

väittääkään mitään muuta, sanoo TTY:n 

kemian ja biotekniikan laitoksen johtaja, 

professori Jaakko Puhakka. 

Laitoksen tutkimusta on 15 viime 

vuotta suunnattu systemaattisesti ympäristö- 

ja energiatekniikkaan. 

– Silloin kun ongelma on jo akuuttina 

käsillä, tutkimuksen aloituksessa 

ollaan myöhässä. Isot haasteet on haistettava 

etukäteen, ja niiden mukaan 

on oltava valmius suunnata tutkimusta 

myös uudelleen. 

Auringossa on monta 

ratkaisua… 

Aurinko on loputon energianlähde, se 

säteilee 90 minuutissa ihmiskunnan nykyisen 

vuotuisen energiatarpeen. Jos auringon 

voimasta vain osakin saataisiin 

talteen, energiaongelmat olisivat ohi. 

– Jos tutkimukseen olisi sijoitettu

sama rahamäärä kuin tähän mennessä 

fuusioenergian tutkimiseen, meillä olisi 

jo ratkaisu, sanoo TTY:n kemian ja biotekniikan 

laitoksella työskentelevä professori 

Helge Lemmetyinen. 

Hänen ryhmänsä tutkii, miten aurinkoenergia 

voidaan hyödyntää orgaanisista 

materiaaleista valmistetuilla 

aurinkokennoilla. kennot toimivat valokemian 

mekanismeilla ja matkivat fotosynteesiä. 

Orgaaniset aurinkokennot 

ovat aikanaan merkittävästi nykyisiä pii- 

ja silikonipohjaisia kennoja halvempia. 

Auringosta ottavat voimansa myös 

mikrolevät. Ne ovat solutehtaita, jotka 

yhteyttämällä muuntavat auringon 

energian ja hiilidioksidin massaksi, josta 

huomattava osa on rasvaa. Se puolestaan 

on oivaa raaka-ainetta biodieselin 

tuottamiseen. 

Jaakko Puhakka sanoo, että biotekniikan 

puolella mikrolevistä odotetaan 

paljon – eivät isot öljy-yhtiötkään muuten 

sijoittaisi niiden tutkimukseen siten 

kuin ne nyt satsaavat. TTY:n tutkimus 

keskittyy tällä alueella prosessibiotekniikkaan 

eli siihen, miten mikrolevät 

kasvatetaan tehokkaasti ja miten niihin 

saadaan mahdollisimman paljon rasvaa. 

… ja jätteissä on 

mahdollisuuksia 

Toinen tamperelaisen biotekniikan tutkimussuunta 

keskittyy jätteisiin: niiden 

energiasisältö on suuri. TTY selvittää 

näin metaanin, vedyn ja etanolin tuotantoedellytyksiä. 

Metaanin tuotto on koeteltua tekniikkaa 

ja jo käytössäkin, esimerkiksi jätevesilietteiden 

mädättämiseksi. Teollisuudessa 

on myös paljon jätevesi- ja 

sivuvirtoja, joita voitaisiin hyödyntää 

tekniikka meidät? 

suoraan biokaasun tuottamiseen. 

Etanolia ja vetyä on usein mahdollista 

tuottaa samanaikaisesti. Vety kiinnostaa 

erityisesti Eu:ta alueen energiaomavaraisuuden 

turvaamiseksi. Vireillä on 

suunnitelmia vetytalouteen siirtymiseksi, 

ja realistinen tähtäin tässä voisi Jaakko 

Puhakan mukaan olla vuoden 2050 

tietämissä. 

Biotekniikka on yksi vaihtoehto vedyn 

tuottamiseen. Työtä tutkijoilla riittää, 

sillä vetyenergian varastointi-, jakelu- 

ja käyttöratkaisut eivät ole valmiita. 

TTY:ssä tutkimus keskittyy pääosin korkeissa 

lämpötiloissa tapahtuvan vedyn ja 

etanolin tuotantoon. Näin voitaisiin hyö- 

dyntää esimerkiksi metsäteollisuuden jätevesiä. 

Biopolttoainekennoissa jätteitä on 

mahdollista muuttaa jopa suoraan sähkövirraksi. 

Nämä sovellukset ovat kaikkein 

kauimpana käytännöstä, TTY:ssäkin 

perustutkimusvaiheessa. 

– Biopolttoainekennot eivät ratkaise 

maailman energiataloutta, mutta voisivat 

olla käyttökelpoisia siellä, missä 

energian tuotantoa on vaikea muuten 

järjestää, esimerkiksi avomerellä. Tai avaruudessa. 

Siksi Yhdysvaltain ilmailu- ja 

avaruushallinto NASAkin tutkii niitä yhtenä 

vaihtoehtona energian tuottamiseksi 

avaruusasemille.• 

Bakteeri pääsi kaivokseen töihin 

➤ Biotekniikan tähänastiset isot läpimurrot liittyvät teollisiin prosesseihin. 

Esimerkiksi vuonna 2008 aloittaneessa Sotkamon Talvivaaran 

nikkelikaivoksessa malmit otetaan talteen biokasaliuotuksella bakteereiden 

avulla. 

Ennen Talvivaaraa nikkeliä ei ole bioliuotettu teollisessa mitassa 

muualla maailmassa. 

<strong>Tampere</strong>en teknillisen yliopiston biotekniikan asiantuntijat olivat 

mukana varmistamassa, että menetelmä toimii Pohjolan talvessa ja 

liuottaa nikkelin tehokkaasti. 

Talvivaara on paitsi esimerkki biotekniikan sovelluksista, myös 

näyttö siitä, miten biotekniikalla saavutetaan teollisessa prosessissa 

merkittävä energiansäästö. Bioliuotus tarvitsee energiaa huomattavasti 

sulattoa vähemmän, ja oikein toteutettuna se myös kuormittaa ympäristöään 

merkittävästi vähemmän. 

TTY:n biotekninen tutkimusyhteistyö Talvivaaran kanssa jatkuu 

muun muassa kaivoksen jätevesien käsittelemiseksi. Kaivosyhtiö miettii 

myös, miten se voisi hyödyntää bioliuotuksessa syntyvän huomattavan 

määrän lämpöenergiaa.• 


1101 

0100 10101 


utkimusten mukaan yritysten 

tietokoneiden laskentatehosta 

on käytössä alle viisi prosenttia, 

ja palvelintenkin käyttöaste 

on varsin heikko. Samaan aikaan kun 

työasemat ja palvelimet käyvät vajaateholla, 

tietokoneilla tehtävän laskennan 

merkitys kaikilla teollisuuden ja tieteen 

aloilla kasvaa jatkuvasti. Tähän tarpeeseen 

hankitaan uusia suurtehotietokoneita 

- usein turhaan, sillä supertietokone 

on jo yrityksessä odottamassa 

käyttöönottoa. 

Se onnistuu Techila Technologies 

<strong>Oy</strong>:n ratkaisulla: yhtiön grid-teknologiaan 

perustuva järjestelmä tunnistaa sisäverkon 

vajaakäyttöisen PC-kapasiteetin 

ja panee sen töihin. Laskentateho kasvaa 

helposti suurtehotietokoneiden tasolle. 

Grid-laskenta sinänsä ei ole uutta, 

mutta täysin uutta on Techila Tecnologiesin 

toteuttama helppokäyttöinen, hajautetun 

laskennan mahdollistava järjestelmä. 

Innovaatio on jo käytössä muun 

muassa kaikissa suomalaisissa teknillisissä 

yliopistoissa ja 

useassa finanssi- ja 

rahoitusalan yrityk- 

sessä.kansainvälinen päänavaus on 

Prahan kauppakorkeakoulu. 

- Raskasta laskentaa 

tarvitaan nykyisin 

alalla kuin 

1101 

0100 

10101 

001101 

001101 1 

T E k S T I A i l a V ä l i k o s k i 

k u V I T u S T i i n a L a u t a m ä k i 

Vihreä 

supertietokone 

on jo teillä 

t 

Tietotekniikan 

hiilijalanjäljen on 

laskettu vuonna 

2020 olevan 

lento liikennettäkin 

suuremman.” 

0100 

10101 

001101 

alalla. Grid-teknologiamme soveltamisessa 

tiedemaailma on ollut 

edelläkävijä, ja siellä on jo tehty järjestelmällämme 

lähes ihmeitä. Jopa mahdottomana 

pidetyt, aiemmin useita 

vuosia kestäneet laskennat on voitu suorittaa 

muutamassa päivässä, kertoo toimitusjohtaja 

Rainer Wehkamp. 

Techila Technologiesin grid-ratkaisu 

kiinnostaa muun muassa Euroopan 

hiukkasfysiikan tutkimuslaitos CERNiä. 

Sen kanssa yhteistyötä on tehty tutkimusprojekteissa, 

ja jatkossa yhteistyö tiivistyy 

entisestään. 

Osa laskennoista edellyttää supertietokoneiden 

välistä rinnakkaislaskentaa, 

ja tätä Techila Technologiesin hajautetun 

laskennan järjestelmä ei tee. Se 

kuitenkin vapauttaa supertietokoneiden 

koko tehon sinne, missä se on välttämätöntä, 

ja täydentää näin niiden toimintaa. 

Konesalin sauna jäähtyy 

Laskentatehon rinnalla tietotekniikkainvestoinneissa 

yhä keskeisempi 

tekijä on ympäristötehokkuus. 

- Tietotekniikan hiilijalanjäljen 

on laskettu 

vuonna 2020 olevan 

lentoliikennettäkin suuremman. 

Jokaista tietotekniikkaan 

investoitua 

euroa kohti on varatta- 

1010001101 0 0 0 1 0 1 0 0010001 

vatoinen euro 

käytössä ja jäähdytyksessä 

tarvittavaan energiaan, Rainer 

Wehkamp perustelee. 

Esimerkiksi yksi suurtehotietokone 

syö sähköä 25 kilowattia ja lämmittää 

kuten neljä saunankiuasta. kun koneita 

varten rakennetussa konehuoneessa 

lämpötila on koko ajan pidettävä jäähdyttämällä 

alle 24 asteessa, energiaa kuluu 

valtavasti. 

- Tältä vältytään käyttämällä grid-järjestelmäämme. 

Se säästää myös merkittävät, 

toistuvat investointikulut, sillä supertietokoneiden 

käyttöaika on tyypillisesti 

kolmisen vuotta, jonka jälkeen on tehtävä 

uusi investointi. Ratkaisumme hyödyntää 

olemassa olevaa IT-infrastruktuuria, 

joka päivitetään säännöllisesti. Näin 

myös grid-laskentakapasiteetti päivittyy 

ja kasvaa ilman erillisiä investointeja. 

Luonnollisesti säästöä syntyy myös materiaalinkäytössä 

ja logistiikassa.• 

Techila Tecnologies palkittiin syksyllä 2009 

tasavallan presidentin myöntämällä INNO- 

SUOMI-palkinnolla.

sarjakuvaa kännykkään 

➤ Digitaalisten sisältöjen jakelujärjestelmien 

valmistaja ja operoija Epuuk on julkistanut 

sarjakuvien digitaaliseen jakeluun 

kehitetyn palvelunsa. Kuluttajat voivat 

ostaa sarjakuvia ja lukea niitä kännyköillä 

ja internetissä. Tarjolla oleva sisältö ja tiedot 

asiakaskohtaisista lukuoikeuksista tallennetaan 

Epuukin palvelimelle. Yhtiö myy 

kuluttajille fyysisessä jakelussa jo olevia 

sarjakuva-albumeja ja strippejä sekä tarjoaa 

sarjakuvapiirtäjille uuden median sisällön 

tuottamiselle. Epuukin tavoitteena 

on tulla maailman johtavaksi digitaalisten 

sarjakuvien jakelijaksi mobiili- ja internetverkoissa.• 

<strong>Tampere</strong>en yliopisto 

mukaan noKiA 

innovATion CenTeriin 

➤ <strong>Tampere</strong>en yliopisto on tehnyt Nokia 

Research Centerin (NRC) kanssa tutkimusyhteistyösopimuksen 

ja liittynyt Teknillisen 

korkeakoulun ja <strong>Tampere</strong>en teknillisen 

yliopiston rinnalle vuonna 2007 

perustetun Nokia Innovation Centerin toimintaan. 

<strong>Tampere</strong>en yliopisto on jo pidempään 

tehnyt Nokian kanssa yhteistyötä muun 

muassa ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen, 

pelitutkimuksen ja yhteisöllisen 

median aloilla. 

– Nykyisin merkittävimmät yhteiset 

tutkimusaiheemme keskittyvät vuorovaikutuksen 

tutkimukseen, kuten tuntoaistin 

kautta esitettävään informaatioon ja käsieleiden 

tunnistamiseen, kertoo tietojenkäsittelyopin 

professori roope raisamo.• 

meTso ja TAmfelT 

yhdistymässä 

➤ Metso ja Tamfelt ovat yhdistymässä. 

Yritysten yhdistyminen vahvistaa Metson 

palveluliiketoimintaa erityisesti massa- 

ja paperiteollisuudessa. Tamfeltille se 

luo uusia kasvumahdollisuuksia etenkin 

Euroopan ulkopuolella, missä Metsolla on 

laaja asennettu konekanta ja myynti- ja 

palveluverkosto. 

Metso on kansainvälinen teknologiakonserni, 

jonka erikoisosaamista ovat 

kestävät teknologia- ja palveluratkaisut 

kaivos-, maanrakennus-, voimantuotanto-, 

automaatio-, kierrätys- sekä massa- ja 

paperiteollisuudelle. Tamfelt on maailman 

johtavia teknisten tekstiilien toimittajia 

erityisesti sellu- ja paperi-, kaivos-, kemian- 

ja energiateollisuudelle.• 

T E k S T I M a r t t i Ta m m i s t o 

Sosiaalisen median 

seuraava hitti? 

➤ – Hitto, tuossahan on sama idea kuin Gsparkissa, oli tamperelaisen 

Tuomas Kumpulan ensimmäinen reaktio, kun hän kuuli Googlen Wave-palvelusta, 

uudelleen ajatellusta sähköpostista. Seuraava ajatus oli 

lohdullisempi. 

– Sehän merkitsee sitä, että olemme oikeilla jäljillä. 

Gspark on kumpulan ohjelmistoyrityksen Geniem <strong>Oy</strong>:n kehittämä 

linkkien lähetys- ja keskustelupalvelu. Se asettuu jonnekin Twitterin, 

Facebookin ja sähköpostin välimaastoon. Gsparkin idea on siinä, että 

verkosta löytyvän kiinnostavan linkin voi helposti lähettää valituille 

vastaanottajille. keskustelusta syntyy ketju, ja alkuperäinen viesti – kipinä 

(spark) – jää näkyville keskustelun pohjaksi. 

Idean Gsparkiin Tuomas kumpula kertoo saaneensa luettuaan 

muutama vuosi sitten suomalaisen Jaiku-palvelun myynnistä Googlelle. 

Hän halusi nopeasti kertoa uutisen muutamalle ystävälleen, mutta 

totesi, ettei sopivaa välinettä ollut. Sähköpostissa keskustelu hajaantuu 

eri poluille, Twitterissä linkki menee myös ulkopuolisille ja Facebookissakin 

tilapäivitys leviää koko kaverijoukolle. Gspark on kumpulan 

mukaan paras väline silloin, kun haluaa jakaa linkin ja keskustella siitä 

juuri tiettyjen ystävien kanssa. Yksityisten keskustelujen lisäksi Gspark 

tarjoaa alustan erilaisille julkisille keskusteluille. 

Seuraava kehitysvaihe on Adspark, nopea ja mainostajalle halpa 

paikallinen mainoskanava. Sen avulla voi esimerkiksi lähileipomo lähettää 

asiakkailleen ajankohtaisia, tarkasti kohdennettuja ”Otimme 

juuri uunista…” -tyyppisiä viestejä. Gsparkin mobiiliversiossa kohdistusta 

voi vielä tarkentaa paikannuksella. 

Geniemin tuotteiden yhteinen nimittäjä on ennen Gsparkia ollut 

mobiilimainonta. Se on tehnyt muun muassa Bluetooth-tekniikkaan 

perustuvan mainosratkaisun, jota käytettiin amerikkalaisen jalkapallon 

vuoden 2009 Super Bowl -tapahtumassa Tampassa Floridassa.• 

TTY ja Bosch rexroth AG 

kehittävät yhdessä 

digiTaaLiHYdraULiiKKaa 

➤ <strong>Tampere</strong>en teknillisen yliopiston 

hydrauliikan ja automatiikan 

laitos (IHA) ja Bosch Rexroth AG 

ovat solmineet kattavan teknologiayhteistyösopimuksendigitaalihydrauliikan 

alueella. Poikkeuksellisen 

laaja teollisuuden ja yliopiston tutkimusmaailman 

välinen sopimus 

sisältää tutkimusyhteistyön digitaalihydrauliikan 

tuotteiden jatkokehityksestä 

sekä erityisesti sovellusratkaisujen 

kehittämisestä. 

Bosch Rexroth AG arvioi, että 

tulevaisuudessa digitaalihydrauliikkaa 

voidaan soveltaa maailmanlaajuisesti 

sekä teollisuus- että mobilehydrauliikassa. 

Se onkin viime 

vuosina kehittänyt vahvasti digitaalihydrauliikan 

tuotteita ja sovelluksia. 

TTY:llä on keskitytty digitaalisiin 

venttiilistöihin ja niiden säätömenetelmiin. 

– Tulokset ovat olleet lupaavia, 

mutta suurin hankaluus on ollut 

kaupallisten venttiilistöjen puute, 

mikä on estänyt tekniikan laajemman 

soveltamisen todellisissa laitteissa. 

Yhteistyösopimuksen ansiosta 

digitaaliset venttiilistöt tulevat kaupallisesti 

saataville, ja laitoksellamme 

kehitetty energiaa säästävä digitaalihydrauliikka 

leviää nopeasti, 

dosentti Matti Linjama uskoo.• 

UUTISIA ➤ 

uutisia 


yriTykseT TarviTsevaT nopeaa, terävää ja laaja-alaista tuotekehitysvoimaa. 

sitä tarjoavat symbion liiketoiminnasta vastaava johtaja markus suomi (vas.) ja 

tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa työskentelevät esko mertsalmi, 

eeva Hartman, Jari Torkkola ja ville Tuominen. 

Sujuvasti 


T E k S T I J A k u V A 

A i l a V ä l i k o s k i 

Miksi Applen iPhone-älypuhelin 

pärjäsi hyvin äärimmäisen 

kilpailuilla kännykkämarkkinoilla? 

Ainakaan 

muoto ei selitä menestystä, sillä ulospäin 

puhelin on lähes pelkkä iso näyttö. Sillä 

näytöllä kuitenkin toimivat todelliset 

suosion perusteet: innovatiiviset sovellukset 

ja palvelut sekä sujuva käyttäjäkokemus. 

iPhone muun muassa mullisti musiikin 

jakelun, kun siihen saatiin helposti 

ostettua ja ladattua musiikkia verkkokaupoista. 

Tähän tarvittavat teknologiat eivät 

olleet uusia, mutta uutta olivat ohjelmistot, 

joilla kokonaisuus toimi hyvin ja 

oli helppo käyttää. 

– iPhone on esimerkki siitä, millaisiin 

tuotekehityshaasteisiin matkapuhelinvalmistajien 

odotetaan nyt vastaavan, 

sanoo liiketoiminnasta vastaava johtaja 

Markus Suomi Symbiosta. 

kansainvälinen yhtiö on yritysten 

ohjelmistoalan tuotekehityskumppani, 

jonka vahvoja alueita ovat mobiili- ja sulautettujen 

ohjelmistojen kehitys, käyttökokemusteknologiat 

sekä web- ja yritysratkaisut. 

Sen isoin yksikkö Suomessa 

sijaitsee <strong>Tampere</strong>ella. 

yli teknologiarajojen 

Niin tietoliikenteessä kuin teollisuudessakin 

tulevaisuuden voittajia ovat 

innovatiivisimmat ohjelmistotaiturit.

– käyttäjät odottavat, että tuotteet astuvat 

sujuvasti yli teknologiarajojen ja että 

niissä risteävät tietoliikenneteknologiat, 

internet, pc-maailma ja kuluttajaelektroniikka. 

Tämä näkyy hyvin esimerkiksi Nokian 

kuluttajapalvelujen portaalissa, johon 

yhtiö kehittää niin kännykällä kuin 

tietokoneellakin käytettäviä palveluja. 

Tietoliikenteessä teknologiarajat kaatava 

murros on arkea, teollisuudessa se on 

hyvässä vauhdissa ja tahti kiihtyy. Tuotteisiin 

tuodaan aina vain lisää älykkyyttä ja 

uudet sovellukset viedään loppukäyttäjille 

asti tarjoamalla muun muassa erilaisia 

palveluja helppokäyttöisinä internetratkaisuina. 

– Yritysten tuotekehitysresursseista jo 

yli puolet kohdistuu ohjelmistokehitykseen 

– ja ohjelmistojen ominaisuuksien 

painoarvo kasvaa koko ajan. uusia tarpeita 

syntyy jatkuvasti. Yritysten on entistä 

enemmän ja yhä nopeammin hallittava 

sellaisia uusia teknologian osa-alueita, 

joita ne eivät perinteisesti ole osanneet. 

Teoriassakin tämä on mahdollista omin 

resurssein vain kaikista isoimmille yrityksille, 

Markus Suomi toteaa. 

Kustannustietoiset 

idän innovaatiot 

Symbiossa työskentelee <strong>Tampere</strong>ella noin 

180 ohjelmistoasiantuntijaa. <strong>Tampere</strong>en 

seudulla yrityksen asiakkaana on muun 

muassa koneenrakennuksen ja tietoliikennealan 

maailman markkinajohtajia. 

kiinassa Pekingissä, Chengdussa ja 

Hangzhoussa Symbiolla on noin tuhat 

työntekijää. Pääosa yhtiön asiakkaista 

myös siellä on eurooppalaisia ja amerikkalaisia 

yrityksiä. 

Perinteisestä länsimaisesta näkökulmasta 

kiina on halvan insinöörivoiman 

maa. Markus Suomi kuitenkin muistuttaa, 

että se on myös iso markkina-alue ja 

innovaatiogeneraattori. Maassa on valtavasti 

tuotekehitystä, esimerkiksi monikansallisten 

yritysten tuotekehityskeskuksia 

ja paikallisia nousevia tähtiyrityksiä. 

Tietoliikenteessä Huawei Technologies 

on nopeasti noussut maailmanlaajuiseksi 

peluriksi, Lenovo on toinen esimerkki. 

konepajapuolella on vahvoja nimiä niin 

ikään. 

– Tietyissä teknologioissa paras osaaminen 

kasvaa vääjäämättä sinne. Esimerkiksi 

Googlen Android-käyttöjärjestelmäympäristön 

osaaminen on siellä 

vahvaa, koska Aasiassa ja Manner-kiinassa 

on iso joukko yrityksiä, jotka te<strong>kevät</strong> matkapuhelimia 

ja muita pieninäyttöisiä laitteita 

sille alustalle, Markus Suomi toteaa. 

Hänen mukaansa idän innovaatioita 

ruokkii tyypillisesti kustannustietoisuus. 

– Jos länsimainen valmistaja sanoo 

nyt, ettei plasmatelevisiota voi tehdä alle 

1500 euron, kuluttajat ovat sopeutuneet 

siihen. kiinalaismentaliteetilla tavoite on 

sama laatu kuin perusplasmatelevisiossa, 

mutta hinta saa olla vain 750 euroa. Ja 

johdonmukaisesti kehitetään tavat, joilla 

tähän päästään. 

Markus Suomi sanoo, etteivät kustannusinnovaatiot 

perustu pelkästään halpaan 

työvoimaan, vaan esimerkiksi valmistusmenetelmien 

kehittämiseen ja 

komponenttivalintoihin. Jokainen hintatekijä 

käydään läpi ja jokainen hintaa nostava 

syy poistetaan yksi kerrallaan. 

– Saattaa olla, että joskus ensimmäiset 

tuotekehitystulokset eivät ole olleet laadultaan 

täydellisiä. Niihin suhtaudutaan 

vähän vähättelevästi, puhutaan kiinalaisesta 

laadusta. Mutta muutamassa vuodessa 

laatu on hiottu kohdalleen. Yritysmaailmassa 

nämä kustannusinnovaatiot 

purevat erityisen terävästi. kun laatukriteerit 

täyttyvät, ostetaan halvinta. 

– Tämän kustannustietoisuuden hyödyntäminen 

on tärkeä tekijä Symbion 

tuotekehitysprojekteissa. Näemme, mitä 

kiinassa osataan, opimme sieltä ja käytämme 

samoja lääkkeitä länsimaisten 

asiak kaidemme hyväksi. 

Kiinalainen vaihtoehto 

kiina suosii monissa tuotteissa paikallisia 

piirteitä. Päästäkseen 1,3 miljardin asukkaan 

markkinoille yritysten on pystyttävä 

tuottamaan kiinalainen tuotevaihtoehto. 

Esimerkki tästä ovat 3G-teknologiat. 

Länsimaissa ja osin Aasiassa, kuten Japanissa 

ja Etelä-koreassa, 3G-puhelinten ja 

verkkojen pohjana on W-CDMA-standardi 

(Wideband Code Division Multiple Access). 

kiinassa on pääosin käytössä oma 

standardi, TD-SCDMA, jonka pohjalle 

myös länsimaiset tuotteet on tehtävä. 

Matkapuhelimissa ovat niin ikään tärkeitä 

tietyt ominaisuudet, joita länsimaissa 

ei käytetä. Näitä ovat esimerkiksi kuukalenteri, 

joka näyttää kuun vaiheet, sekä 

sanakirjat. 

– Paikallisten piirteiden suosiminen 

ei ainakaan vähene kuluttajien mieltäessä 

täysin ostovoimansa. Siellä toimivat valmistajat 

te<strong>kevät</strong> innokkaasti paikallisille 

markkinoille sovitettuja tuotteita. Länsimaisten 

yritysten on sopeuduttava siihen, 

ja tähän Symbio tarjoaa valmista paikallista 

osaamista.• 

iSymbio 

➤ IT-palveluyritys, joka toimii 

Euroopassa, USA:ssa ja Aasiassa. 

Suomessa toimipisteet <strong>Tampere</strong>en 

lisäksi Oulussa, Helsingissä, Salossa, 

Lahdessa ja Kuopiossa 

➤ työntekijöitä 1400, 

tästä Suomessa noin 400 

➤ liikevaihto 2008 

yli 50 miljoonaa euroa 

➤ asiakkaita muun muassa Nokia, 

PayPal, China Mobile, IBM, Vaisala, 

Microsoft 


T e k s T i P ä i v i e s k e l i n e n 

Tieto - 

yhteiskuntatuntijan 

maineessa 

tampereen kaupunkiseuDun EU-toimisto Brysselissä täytti 

kymmenen vuotta ja laajeni tämän vuoden alussa edustamaan koko 

Pirkanmaata. 

– Tähän asti olemme keskittyneet hankkimaan EU-rahoitusta ja 

eurooppalaisia partnereita eri verkostoista <strong>Tampere</strong>en seudun tutkimus- 

ja innovaatiohankkeisiin. Uusi yhteistyökumppanimme Pirkanmaan 

liitto tuo mukanaan poliittiseen edunvalvontaan kuuluvat alue- 

ja liikennepoliittiset asiat. Poliittisessa edunvalvonnassa verkostojen 

merkitys korostuu entisestään, sanoo <strong>Tampere</strong>en kaupunkiseudun 

EU-yhteysjohtaja Hannele räikkönen. 

Yhdeksi tärkeimmistä yhteistyöfoorumeista Räikkönen nimeää 

eurooppalaisen alueiden tutkimus- ja innovaatioverkoston ERRINin 

(The European Regions Research and Innovation Network). Se on 

merkittävä <strong>Tampere</strong>en seudun osaamisen markkinointikanava Euroopassa 

ja sen avulla on löytynyt kumppaneita moneen hankkeeseen. 

– Meihin otetaan yhteyttä kaikenlaisissa hankeideoissa, mutta 

keskieurooppalaisten silmissä <strong>Tampere</strong>ella on selvästikin vahvan 

ICT-osaajan ja tietoyhteiskunnan tuntijan maine. Tämä on e<strong>Tampere</strong>ohjelman 

ansiota. 

Hannele Räikkösen mielestä juuri e<strong>Tampere</strong> on ollut toimiston 

kymmenvuotisessa historiassa ehdottomasti vaikuttavin asia. 

– Tavallaan ohjelmaa jatkavat Luova <strong>Tampere</strong> -hanke ja Demola, 

joista ollaan tällä hetkellä valtavan kiinnostuneita, hän kertoo. 

e<strong>Tampere</strong> oli brändi Brysselissä 

<strong>Tampere</strong>en ensimmäinen EU-yhteysjohtaja markku valtonen vertaa 

Brysselin-toimiston työtä vanhanajan puhemiehen rooliin: etsitään 

kumppaneita, jotka sopivat toisilleen mahdollisimman hyvin. 

– <strong>Tampere</strong> meni Brysseliin vahvojen osaajien, kuten <strong>Tampere</strong>en 

teknillisen yliopiston ja VTT:n tarpeista. Haimme EU-hankerahoituksia 

ja näkyvyyttä omien vahvuuksien ja antamamme lisäarvon perusteella, 

ja keskityimme tutkimuksen puiteohjelmiin. 

Tähän linjaukseen tietoyhteiskuntakehitystä vauhdittava e<strong>Tampere</strong>-ohjelma 

istui hyvin. <strong>Tampere</strong>en EU-toimisto järjesti ohjelman sisällöstä 

myös lukuisia omia tapahtumia ja e<strong>Tampere</strong>tta käsiteltiin komission 

tietoyhteiskuntafoorumeissa. 

<strong>Tampere</strong>laiset olivat Valtosen mukaan liikkeellä oikeaan aikaan. 

Euroopan komission Tietoyhteiskunta ja media -yksikön johtava neuvonantaja 

Bror salmelin vahvistaa asian. 

– e<strong>Tampere</strong> tarttui hyvin ajankohtaiseen asiaan. Tuohon aikaan 

puhuttiin – ja puhutaan edelleen – Euroopan kilpailukyvystä, joka rakentuu 

ajatukselle, että taloudellinen kasvu, hyvinvointi, tietoyhteiskunta 

ja kestävä kehitys ovat mahdollisia yhtä aikaa. Ja tämähän oli 

myös e<strong>Tampere</strong>en henki. 

Salmelinin mukaan e<strong>Tampere</strong>esta tuli käsite, suorastaan brändi. 

Se jätti perinnökseen palvelujen käyttäjäkeskeisyyden periaatteen, jota 

sovelletaan nykyisin Euroopan komission omissa tietoyhteiskuntaohjelmissa. 

– Brändille kannattaisi rakentaa uutta jatkoa. e<strong>Tampere</strong>en ansiosta 

<strong>Tampere</strong> tunnetaan Brysselissä. Sitä paitsi e<strong>Tampere</strong>en ajatukset 

modernista kansalaisyhteiskunnasta ovat nyt ajankohtaisempia kuin 

ehkä koskaan aikaisemmin, hän sanoo.• 


Demola 

aloitti menestymällä 

avoimen innovaatioympäristön 

Demolan ensimmäisen vuoden saldo on reilusti 

plussalla. Lähes 250 opiskelijaa <strong>Tampere</strong>en 

kahdesta yliopistosta ja kahdesta ammattikorkeakoulusta 

on osallistunut toimintaan 

tekemällä yli 40 erilaista kehitysprojektia 

ICT- ja media-alan yritysten ideoiden pohjalta. 

Yritysten tyytyväisyydestä tuloksiin kertoo, että 

lähes kaikki tuotokset on lunastettu. 

Kehitetään 

toimiva 

T e k s T i P ä i v i e s k e l i n e n 

k u v A D e m o l a 

tehtäväksemme 

kehittää ajatuksen voimalla 

toimivan käyttöliit- 

-Saimme 

tymän peliin tai muuhun 

graafiseen sovellukseen. Ajattelimme, 

että jaahas, ihan science 

fictionia – ja tosi kiinnostavaa! 

Tehtävässä kulminoitui

– Moni opiskelija on sanonut Demolaa 

toiveiden täyttymykseksi. Lukujenkin 

valossa voi sanoa, että sille oli tilaus, sanovat 

toimialajohtaja petri räsänen ja 

co-creation manager ville kairamo. 

Demolan yrityskumppaneina on tunnettuja, 

globaalisti toimivia yrityksiä, kuten 

Nokia, sekä pieniä, innovatiivisia yrityksiä 

ja julkisen sektorin toimijoita. Aiheista ei 

ole ollut pulaa. Valmistuneet projektit ovat 

olleet pääasiassa digitaalisia tuotteita, pelejä 

ja palveluja. 

Innovaattoritiimit ovat koostuneet mo- 

nitieteisesti tietotekniikan ja kaupallisten 

alojen, mutta myös taiteen ja viestinnän 

sekä alue- ja hallintotieteiden opiskelijoista. 

He te<strong>kevät</strong> projekteja osana opintojaan. 

– Seuraavaksi aloitamme niin sanotun 

sosiaalisten innovaatioiden Demolan, 

johon odotetaan lisää opiskelijoita käyttäytymis- 

ja yhteiskuntatieteiden aloilta. 

Hankkeessa kehitetään muun muassa 

yhteisöjen toimintaa aktivoivia uusia osallistumistapoja 

ja kestävää kehitystä tukevia 

innovaatioita. Vastaavia projekteja De- 

Kun niKo Kosonen (vas.) 

rentouttaa mielensä, turbaanipäinen 

guru taustalla alkaa levitoida. Janne 

Kiirikki ja Antero Tiikkaja seuraavat 

tilanteen kehittymistä. 

pä ajatuksen voimalla 

käyttöliittymä! 

koko Demolan idea: yritykset 

uskaltavat heittää opiskelijoiden 

pohdittaviksi uskomattomia 

juttuja, ja työllä on muutakin 

arvoa ja tavoitetta kuin 

kaupallinen sovellus, sanovat 

Niko Kosonen, Antero Tiikkaja 

ja Janne Kiirikki. 

kolmikko tarttui ideaan 

Nokian tukemana Demolan 

innosummer 09 -projektissa. 

He kehittivät kesätyönään 3D- 

mallinnetun viiden pelin paketin, 

joka perustuu aivokäyrän 

mittaukseen ja kasvolihasten 

liikkeen tunnistamiseen. kun 

yhdessä pelissä pisteitä saa keskittymiskyvystä, 

toisessa niitä 

ropisee rentoutumisesta. 

– Tavoitteemme oli aivojen 

sähkömagneettisia kenttiä mittaamalla 

saada tietoa ihmisen 

vireystilasta. Tietoa voi soveltaa 

pelien tai opetusohjelmien 

vaikeustason säätämisessä. Peli 

muuttuu sitä helpommaksi 

mitä stressaantuneempi pelaaja 

on. uskomme, että näillä demonstraatioilla 

on käyttöä viihdesovelluksissa. 

Nokia on esitellyt kolmikon 

tuloksia messuilla, ja niitä on 

ihasteltu myös <strong>Tampere</strong>en eutoimiston 

tilaisuuksissa Brysselissä. 

– Meille tämä on ollut vah- 

molassa on jo ollutkin, kuten pilotti hyvinvointimatkailun 

sisällöistä. Parhaillaan yksi 

tiimi miettii uusia, kuntademokratian mukaisia 

osallistumisväyliä <strong>Tampere</strong>en kaupungin 

toimeksiannosta. 

Myös kansainvälisten kontaktien virittäminen 

on aloitettu.• 

Demolan 

kaltaisia avoimia 

innovaatioyhteisöjä 

on harvassa. 

Etsimme maailmalta 

samanhenkistä 

kumppania, joka 

saa tekemisen halua 

pursuavat nuoret 

ja nousevat kyvyt 

liikkeelle.” 

va työnäyte, joka on jo tuottanut 

yhteydenottoja yrityksistä. 

– Demolassa projekteja 

tehdään kuin työelämässä, ja 

on ollut motivoivaa tunnustella 

ja testata osaamistaan bisnestasolla. 

Tietoa on tullut myös 

yrittäjyydestä ja yritysten liiketoiminnasta, 

he summaavat kokemuksiaan.• 


i BioneXt 


<strong>Tampere</strong> 

➤ yliopistojen, tutkimuslaitosten, <strong>Tampere</strong>en 

kaupungin, elinkeinoelämän ja terveyspalveluiden 

tuottajien investointi-, kehitys- ja yhteistyöohjelma 

vuosina 2003–<strong>2010</strong> 

➤ keskittyi terveyttä ja hyvinvointia edistävän bioteknologian 

huippututkimukseen, tuotekehitykseen, 

kliiniseen soveltamiseen ja kansainväliseen kaupallistamiseen 

➤ painoalueinaan biomateriaalit, kudosteknologia, 

bio-ICT ja immunologia 

➤ kärkihankkeet: 

• Solu- ja kudosteknologiakeskus Regea 

• Silmälääketieteen tutkimus-, tuotekehitysja 

innovaatiokeskus SILK 

• Hospital for Advanced Therapies HAT 

• Biological Information Centre BIC 

• Biosensing Competence Centre BCC 

• Tutkimuskudospankki FinTiB 

• Center for Vaccine Research and Immunology Vactia 

uusille asKelmille. 

BioneXt-ohjelma toimi tehokkaasti, 

tuotti tulosta, kehitti toimintaympäristöä 

ja lisäsi seudun vetovoimaa. 

siitä on hyvä jatkaa: tero välimaa 

jalostaa BioneXtin perintöä 

jo uudessa WellBinohjelmassa. 

Bion 

T e k s T i A n n i k a i s a k n u u t i l a • k u v A A r i i j ä s 

parempi, 

Hyvä, 

Kun bioteknologia-alan investointi- ja kehitysohjelma BioneXt <strong>Tampere</strong> alkoi 

vuonna 2003, tavoitteeksi asetettiin 100 miljoonan euron investoinnit <strong>Tampere</strong>en 

seudulle. Tavoitetta pidettiin kunnianhimoisena. Kun ohjelma nyt vuoden <strong>2010</strong> 

alussa päättyy, sijoitusten määrä on liki kolminkertainen, 270 miljoonaa euroa. 

Merkittävää on sekin, että pääomasijoittajien rahoituksen osuus oli suuri ja että 

yli puolet ohjelman rahoituksesta meni yrityshankkeisiin ja yrityskehitykseen.

eXt 

M 

iten tässä onnistuttiin, 

BioneXt <strong>Tampere</strong> -ohjelman 

johtaja Tero Välimaa? 

– Tarvittiin konkretiaa 

ja tiivistä yhteistyötä. Työtä oli tehty terveys- 

ja bioteknologian alalla <strong>Tampere</strong>ella 

jo ennen BioneXtia, ja ajatuksia oli 

paljon. Otin tavoitteekseni saada konkreettisia 

asioita liikkeelle. 

<strong>Tampere</strong>esta on kehittynyt 

ihmisten varaosien, rokotteiden ja 

biosensoreiden kansallinen pääkaupunki.” 

Ohjelman ydinalueiksi oli määritelty 

biomateriaalit ja kudosteknologia, rokotteet 

sekä biologisen informaation käsittely. 

ensimmäiseksi kutsuttiin saman 

pöydän ääreen näiden alueiden veturit ja 

osaajat ja alettiin etsiä yhteistä tahtotilaa. 

– Yhteistyön tekemiseen oltiin valmiita 

– mikä sinänsä ei ole aina itsestään selvää, 

välimaa sanoo ja puhuu erityisestä 

<strong>Tampere</strong>en hengestä ja innostuksesta. 

Yhteistyön aikaansaamisen lisäksi 

BioneXtin tuloksellisuuteen vaikuttivat 

ohjelman painopisteiden onnistunut valinta 

ja toimivan arvoketjun luominen innovaatioiden 

tehokkaaksi kaupallistamiseksi. 

Arvoketjun tärkeitä lenkkejä ovat 

olleet tutkimus-, tuotekehitysja innovaatiokeskusten 

perustaminen, suunnitelmallinen 

yrityskehitys- ja hautomotoiminta 

sekä järjestelmällinen sijoittajien 

aktivointi. 

– keskukset ovat yhdistäneet tutkimusta, 

tuotekehitystä ja olemassa olevia 

yrityksiä. Lisäksi keskukset ja tehokas 

hautomotoiminta ovat synnyttäneet sijoittajia 

kiinnostavia uusia yrityksiä. Alkaviin 

yrityksiin taas saatiin lähes 40 miljoonan 

euron sijoitukset ja luotiin 60 sijoittajan 

verkosto, välimaa kertoo. 

Tarvitaan uutta ajattelua 

BioneXt lähti ylittämään perinteisiä rajoja, 

yhdistämään osaamisia ja luomaan 

uutta. se sai paljon aikaan, mutta Tero 

välimaa huomauttaa, että ihmisen hyvinvoinnin 

kehittämisessä ollaan kuitenkin 

vasta alkutaipaleella. 

– kudosteknologian avulla luodaan 

uusia hoitomuotoja ja sairauksia voidaan 

entistä paremmin ennakoida ja ehkäistä 

ennalta. Toisaalta terveydenhuollon kustannukset 

kasvavat jo nyt nopeasti, ja kun 

suuret ikäluokat vanhenevat, terveydenhuollon 

kustannukset kasvavat 2–3 kertaa 

nopeammin kuin nyt. Tarvitaan uusia 

tapoja toimia, uusia järjestelmiä, uutta 

ajattelua. 

suuryritysten toimintamalli puolestaan 

on nykyään pitkälti se, että ne hoitavat 

tuotekehityksen loppuvaiheen, rekisteröinti- 

ja markkinointiprosessit, mutta 

uudet ideat ja suuri osa kehitystyöstä ostetaan 

ulkoa. ulkoistamiskehityksen edetessä 

yritykset etsivät ympäri maailmaa niille 

tutkimusta, tuotekehitystä ja muita palveluja 

tuottavia keskuksia. 

– seuraava luonnollinen kysymys tietysti 

kuuluu: minkälaista osaamista <strong>Tampere</strong>ella 

on näille markkinoille tarjota? 

Tähän kysymykseen vastauksen antaminen 

on jo aloitettu, kun BioneXtin 

rakentamalta perustalta ponnistaa uusi 

WellBin-ohjelma. 

Tarjotaan uusia ratkaisuja 

valmistelussa olevan uuden hyvinvointi- 

ja terveysteknologiaohjelman painoalueet 

ovat osin samat kuin BioneXtissa, 

mutta niissä on tarkoitus keskittyä valikoituihin, 

liiketoimintapotentiaaliltaan merkittävimpiin 

ja eniten toisiaan tukeviin 

alueisiin. Tavoitteena on synnyttää kansainvälisesti 

uusia ratkaisumalleja ja käyttäjäkeskeisiä 

terveys- ja hyvinvointiteknologian 

liiketoimintamalleja sekä niihin 

liittyvää huipputeknologiaa. 

Tero välimaalla on selkeä näkemys 

siitä, mitä tulevaisuudessa tarvitaan. 

– suuret lääkeyritykset haluavat nopeuttaa 

ja tehostaa tuotekehitystä alihankinnan 

avulla ja ne etsivät niille palveluja 

keskitetysti tarjoavia palvelukeskuksia. 

WellBin <strong>Tampere</strong>en tehtävänä olisi koota 

toimijat ja niiden tarjonta palvelukeskusten 

koordinoimiksi palveluiksi. Tällaista 

toimintamallia ei ole suomessa toteutettu 

vielä missään. 

uudet keskukset saadaan toimimaan 

ja uudenlaisia palveluja tuotekokonaisuuksia 

syntyy, kun valikoidut BioneXtin 

tutkimus-, kehitys- ja innovaatiokeskukset 

saadaan entistä tiiviimpään yhteistyöhön 

hyvinvointisektorin yritysten, kuntasektorin 

ja palveluyritysten kanssa.• 


on aisteistamme 

kenties tärkein, sillä 

suuri osa aivokuores- 

-Näkökyky 

ta, peräti 27 prosenttia, 

käsittelee näköaistin kautta tulevaa informaatiota. 

Näkökyvyn avulla selviämme 

nykyisessä visualisoituneessa yhteiskunnassa, 

perustelee silmätautiopin professori 

Hannu Uusitalo. 

– väestön ikääntyessä tulee esille näkökyvyn 

kansantaloudellinen puoli. Näkövammaisen 

vanhuksen hoivakustannukset 

ovat kolminkertaiset normaalisti 

näkevään ikätoveriin verrattuna. Ongelmat 

näkökyvyssä heikentävät mahdollisuuksia 

pitkään työuraan, harrastuksiin ja 

omatoimisuuteen sekä kasvattavat lisäksi 

kaatumisten ja loukkaantumisien riskiä. 

Hannu uusitalo johtaa tamperelaista 

silmälääketieteen tutkimus-, tuotekehitysja 

innovaatiokeskusta siLkiä, joka keskittyy 

kroonisten, näköä uhkaavien silmäsairauksien 

torjuntaan. sen tavoitteena on 

myös uudenlaisten kustannustehokkaiden 

hoitomuotojen ja -tapojen tuominen 

terveydenhuoltojärjestelmään. 

uusitalon mukaan pienen erityisalan 

syvä hallitseminen edellyttää hyvää yhteistyötä 

muiden huippuosaajien kanssa. 


– silmälääketiede on ottanut viime 

vuosikymmeninä pitkiä askelia mikrokirurgian, 

biomateriaalien ja kehittyneen kuvantamisen 

ansiosta. seuraava kehitysharppaus 

otetaan kantasolututkimuksen avulla, 

ja tässä siLk aikoo olla vahvasti mukana. 

Metsästä apu ikärappeumaan? 

siLkin tarvitsemaa osaamista sekä sen soveltamisesta 

kiinnostuneita yrityksiä on 

<strong>Tampere</strong>ella monipuolisesti. soluja kudosteknologiakeskus 

Regean silmäryhmän 

kanssa siLk kehittää kantasoluteknologiaan 

perustuvia tutkimusmenetelmiä. 

<strong>Tampere</strong>en teknillisen yliopiston ja Biosensing 

Competence Centren (BCC) kanssa 

rakennetaan mittaus- ja kuvantamismenetelmiä 

silmäsairauksien diagnostiikkaan 

ja hoidon seurantaan. 

– Regeassa on erilaistettu alkion kantasoluista 

verkkokalvon pigmenttiepiteelisoluja, 

joita käytämme lääkeaineiden vaikutusten 

testaamisessa sekä kehitettäessä 

erilaisia sairausmalleja. Perimmäisenä tavoitteena 

on korvata kasvatetuilla soluilla 

ikääntymisen tai sairauden takia tuhoutuneita 

soluja, uusitalo kertoo. 

verkkokalvon solulinjoja on hyödynnetty 

myös uusimmassa, lupaavassa tutki- 

T e k s T i P ä i v i e s k e l i n e n • k u v A P l u g i 

muslöydöksessä. Tutkijat ovat eristäneet 

lääkeaihion eräästä metsässä kasvavasta sienestä, 

jonka uskotaan soveltuvan yhä yleisemmäksi 

käyvän silmän ikärappeuman 

hoitoon. 

– Tässä projektissa yhteistyökumppanimme 

on Metsäntutkimuslaitos. sen tutkijoilla 

on erinomainen kokemus metsän 

ja suon erityispiirteistä ja luonnon monimuotoisuudesta. 

– suomessa metsä – erityisesti suolla 

kasvavat puut – altistuu ankarille oloille ja 

vuodenaikojen vaihteluille. Niinpä puut 

ovat kehittäneet monipuolisen yhteistyön 

ympäröivän biosfäärin kanssa. sen ansiosta 

puut selviävät talven ankaruudesta ja lämmönvaihtelun 

aiheuttamasta stressistä, uusitalo 

kertoo. 

Projektissa suon biomassasta löydettiin 

hyvin vahvoja antioksidantteja, aineita, jotka 

estävät rasvojen ja solujen hapettumista 

Selkeä Näky 

tulevaiSuut 

Ihmisen silmä painaa vain seitsemän grammaa. Silti se on tärkeimpiä

Mä 

eeN 

aistielimiämme. 

eli härskiintymistä. Löydös lupaa hyvää, 

kun tiedetään, että silmän ikärappeuma 

syntyy verkkokalvon pigmenttiepiteelin 

härskiintyessä ja aistinsolujen lakatessa 

uudistumasta. 

– seuraavaksi suojaamme tutkimushavaintomme 

patentoimalla sen jatkokehitystä 

varten, uusitalo kertoo. 

Patentti uuden 

sukupolven tekomykiölle 

<strong>Tampere</strong>en teknillisen yliopiston ja 

BCC:n tekemällä mittausteknisellä työl- 

lä on parannettu muun muassa silmänpaineen 

rekisteröintiä sekä verkkokalvosolujen 

kuvantamista. 

– Näin saadaan entistä tarkempaa 

tietoa solujen toiminnallisesta tilasta. 

Regealle tieto on tärkeä kantasoluja erilaistettaessa. 

Merkittävä projekti tekniikan asiantuntijoiden 

kanssa on uuden, innovatiivisen 

tekomykiön kehittäminen. 

– kaihileikkauksessa käytetään nykyisin 

biomateriaalista valmistettua tekomykiötä, 

jolla korvataan kaihin sa- 

Silmälääketieteen seuraava 

kehitysharppaus otetaan 

kantasolututkimuksen avulla, 

ja tässä SILK aikoo olla 

vahvasti mukana.” 

➤ 


➤ 

mentama oma mykiö. Joustavat, 

kokoontaitettavat tekomykiöt 

ovat olleet mullistava keksintö, 

sillä niiden ansiosta leikkaus 

voidaan tehdä silmää säästäen 

pienestä viillosta. Lisäksi etuna 

on, ettei potilas tarvitse paksuja 

kaihilaseja välttämättä lainkaan, 

uusitalo kertoo. 

– Me olemme siLkissä kehittäneettekomykiöteknologiaa 

edelleen. uuden sukupolven 

tekomykiön linssiä voidaan 

säätää ulkoapäin leikkauksen 

jälkeen, joten jokaisesta tekomykiöstä 

saadaan yksilöllinen. 

innovaatio on jo patentoitu, 

ja parhaillaan käydään neuvotteluja 

prototyypin rakentamisesta 

ja testaamisesta kiinnostuneen 

yrityksen kanssa. 

– uusi tekomykiöteknologia 

on hyvä esimerkki siitä, mitä 

toimivalla yhteistyöllä saadaan 

aikaan, uusitalo sanoo.• 

silmäkeskus 

tehostaa 

ja priorisoi 

➤ <strong>Tampere</strong>ella avataan vuoden 

2012 alussa uusi Silmäkeskus, 

joka vastaa kasvavaan silmäpalvelujen 

kysyntään. Keskus 

kokoaa kaiken <strong>Tampere</strong>ella 

tehtävän silmätutkimuksen ja 

-hoidon – mukaan lukien SILKin 

kliiniset tutkimukset – yhteen 

toimipisteeseen. 

Tavoitteena on terveydenhuollon 

toimintaa kehittämällä ja 

tehostamalla tuottaa enemmän 

palveluja nykyisillä resursseilla. 

Tarkasteluun otetaan myös hoitotoimien 

priorisointi. Niinpä keskukseen 

tulee silmäsairauksien 

uusia hoitoja ja diagnostiikkaa 

tuottavan tutkimuksen lisäksi 

terveystaloustieteellistä ja johtamistutkimusta.• 


kuva annikaisa knuutila; taustalla olafur eliasson: inverted panorama House 

näKemisen arvoitus. – Koko ajan mietimme uusia 

mahdollisuuksia parantaa silmälääkkeen kliinistä tehoa ja 

käyttäjän etua: turvallisuutta, käytettävyyttä ja siedettävyyttä, 

sanoo Santen <strong>Oy</strong>:n tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja Kari 

Lehmussaari. Näkemisen arvoituksen moniulotteisuutta hän 

tutkaili Sara Hildénin taidemuseon FLASH!-näyttelyssä. 

Säilytysaine 

Santen <strong>Oy</strong> kehitti ensimmäisenä maailmassa säilytysaineettoman 

prostaglandiini glaukoomalääkkeen. 

Sen hyvä menestys markkinoilla kertoo, että tuote tuli 

tarpeeseen. 

- Säilytysaineettomuus 

liittyy laajemminkin silmälääkkeidenkehitykseen, 

ja santenilla sen 

mahdollisuuksiin keskitytään erityisesti. 

kun kehitämme silmälääkettä, tutkimuslinjauksemme 

mukaisesti kehitämme 

myös säilytysaineettoman version, sanoo 

tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja Kari Lehmussaari. 

Lääkkeessä on tietysti tärkeää sen tehokkuus, 

mutta myös sen käytettävyys ja 

siedettävyys, mahdollisimman vähäiset sivuvaikutukset. 

Niillä on ratkaiseva merkitys 

siihen, että potilas myös käyttää lääkettä. 

sivuvaikutuksia taas voivat aiheuttaa 

muun muassa lääkkeeseen sen mikrobiologisen 

puhtauden varmistamiseksi lisätyt 

säilytysaineet. 

esimerkiksi glaukooma eli silmänpainetauti 

on krooninen sairaus, ja on tärkeää, 

että sen hoitoon käytettävä lääke 

on hyvin siedetty. Lääkkeen säilytysaineet 

voivat kuitenkin aiheuttaa ja lisätä ärsytys-

i➤ 

Pohjoismaiden johtava silmälääkkeiden 

kehittäjä ja valmistaja 

Santen <strong>Oy</strong> 

➤ Santen Pharmaceutical Ltd:n 

Euroopan pääkonttori 

➤ Santenin Euroopan tutkimuskeskus; 

muut keskukset Japanissa 

ja USA:ssa 

➤ keskittyy tutkimuksessaan 

silmän etuosan ongelmien, 

glaukooman ja retinan 

sairauksien hoitoon. 

ettomuus 

T e k s T i A n n i k a i s a k n u u t i l a 

– pieni iso innovaatio 

ja allergiaoireita, eikä potilas välttämättä 

ole kovin motivoitunut hoitoon. 

Uusi mahdollisuus 

glaukooman hoitoon 

santenissa kehitetty säilytysaineeton 

Taflotan sopii kaikille glaukoomapotilaille. 

erityisen suuren helpotuksen se tuo 

niille, jotka kärsivät herkistä ja kuivista silmistä. 

Heitä glaukoomapotilaista on lähes 

50 prosenttia. 

– Heille säilytysaineeton prostaglandiinivalmiste 

on iso uusi mahdollisuus 

hoitaa glaukoomaa. Taflotan täyttää selvän 

aukon glaukooman lääkehoidossa, ja 

siitä saatu palaute on ollut poikkeuksellisen 

myönteistä, Lehmussaari kertoo. 

Prostaglandiinien on todettu olevan 

tehokkain silmänpaineen alentaja vaikeissa 

glaukoomissa, ja markkinoilla onkin 

useita prostaglandiiniglaukoomalääkkeitä. 

kukaan muu ei kuitenkaan toistaiseksi 

ole pystynyt kehittämään säilöntäaineetonta 

versiota. 

– Meiltäkin se vei melko kauan. innovaatiossa 

mahdollisimman pienellä tuotteen 

koostumuksen muutoksella saatiin 

aikaiseksi suuri asia lääkkeen kliinisen tehon 

muuttumatta. 

Maailman glaukoomalääkemarkkinat 

ovat noin viisi miljardia euroa, ja Taflotanin 

kaltaiselle tuotteelle markkinapotentiaali 

on noin miljardi euroa. Lääkkeen 

markkinoinnissa santenilla on yhteistyökumppanina 

muun muassa kansainvälinen 

lääkeyritys MsD.• 

Euroopan 

Biomateriaaliosaajat 

koolle 

<strong>Tampere</strong>elle 

➤ <strong>Tampere</strong> isännöi Euroopan biomateriaalikonferenssia, 

European 

Conference on Biomaterials, 

11.–15. syyskuuta <strong>2010</strong>. Mukaan 

odotetaan yli 700:aa osallistujaa, 

tiedemiehiä, lääketieteen 

ammattilaisia, tuote valmistajia ja 

markkinoijia niin biomate riaali- ja 

kudosteknologia-alalta, lääketieteellisten 

laitteiden valmistuksesta 

kuin lääketeollisuudesta. Konferenssin 

pääpuhujia ovat muun 

muassa biomateriaalialan kansainväliset 

huippuasian tuntijat David 

kaplan, tadashi kokubo, pekka 

jalovaara, rita kandel, serena 

Best, neil Cameron ja peter 

Coffey.• 

mylaB 

perustaa 

tytäryhtiön Kiinaan 

➤ Suomen johtava kliinisten laboratorioiden 

tietotekniikan palvelutoimittaja 

Mylab <strong>Oy</strong> perustaa 

tytäryhtiön Kiinaan. Healthcare 

Technology (Beijing) Ltd aikoo vallata 

Kiinan markkinat yhdistämällä 

teknologiaa, tieteen tuntemusta ja 

asiakaslähtöistä palvelua. 

– Tarjoamme Kiinassa aluksi 

ensisijaisesti prosessien ja integraatiohankkeiden 

osaamista, kertoo 

Mylabin toimitusjohtaja esa soini. 

Vuonna 2005 Mylab palkkasi 

kaksi kiinalaistaustaista henkilöä 

Suomeen. He ovat nyt avainhenkilöitä 

uudessa 11 hengen yhtiössä. 

Mylab on myös hankkinut omistukseensa 

kiinalaisen laboratoriojärjestelmiä 

tekevän yhtiön liiketoiminnan 

ja tuotteen, jolla on valmis 

asiakaskunta. 

Kliininen laboratorio on merkittävä 

linkki ihmistä hoitavan lääkärin 

ja potilaan välillä. Lääkärit te<strong>kevät</strong> 

70 prosenttia hoitoa koskevista 

päätöksistään laboratoriokokeiden 

perusteella. Suomessa 80 prosenttia 

kaikista laboratoriotutkimuksista 

tehdään Mylabin järjestelmillä.• 


”i’m 

happy 

to help!” 

T e k s T i j a k u v A A n n i k a i s a k n u u t i l a 

moleKyylibiologian professori Howy Jacobs 

on viihtynyt <strong>Tampere</strong>ella vuodesta 1996 ja tehnyt ryhmineen 

palkittua huippututkimusta. Hän on tyytyväinen tutkimusoloihin 

ja saamaansa rahoitukseen. – Tärkeää on myös 

se, että Suomessa rahaa jaetaan tarkasti ja reilusti. Hyviä 

projekteja tuetaan, eivätkä tuesta päätä tai tuloksia arvioi 

poliittiset byrokraatit, vaan kansainväliset asiantuntijat kansainvälisten 

mittapuiden mukaan. 


Ei ihme, että Vuoden Professoriksi valittu, akatemiaprofessori, huippututkija, 

EMBO Reports -julkaisun päätoimittaja, aktiivinen keskustelija, luennoitsija 

ja seminaarien järjestäjä, tiedeverkostojen kokoaja, tamperelaistunut 

skotti ja punkkari Howy Jacobs on kiireinen. Juuri tasavallan presidentin 

itsenäisyyspäivän kutsuilta palattuaan hän huokaisee: 

– Niin… varmaan minut tunnetaan siitä, etten osaa sanoa ei. Olen aina 

iloinen voidessani auttaa. 

Kiehtovaa, että näin energinen mies tutkii juuri solujen energiatehtaita 

mitokondrioita ja niiden vaikutusta muun muassa vanhenemiseen. 

Howy Jacobs johtaa kansallistamitokondriotautien 

ja ikääntymisen tutkimuksen 

huippuyksikköä 

FinMiTiä <strong>Tampere</strong>en yliopistossa. Tutkimusyksikön 

tavoitteena on kartuttaa 

tietoa ikääntymiseen liittyvien tautien solutason 

mekanismeista ja kehittää hoitoja 

näihin sairauksiin, joiden syy usein on 

solujen energiajärjestelmän kapasiteetin 

lasku. 

Malliorganismina käytetään muun 

muassa banaanikärpäsiä, joilla on mitokondrioihin 

liittyvä geenivirhe. 

– Banaanikärpänen on aivan mahtava 

tutkimuksellinen systeemi. se on oikea 

eläin, mutta pieni, helppo, nopeasti 

lisääntyvä, edullinen – eikä sen käyttöön 

tutkimuksissa liity eettisiä ongelmia. 

Ryhmä tutkii, miten voitaisiin kiertää 

aineenvaihduntaan liittyvät häiriöt, joita 

löytyy monien rappeuttavien sairauksien 

taustalta. Hämmästyttävää on se, että banaanikärpäsen 

eristetyissä soluissa tämä 

”ohitusmekanismi” toimii. 

– Miksi yksinkertaisilla eliöillä on tuo 

kyky, mutta meillä ei? emme siis oikeastaan 

keksi uutta, vaan yritämme oppia, 

miten yksinkertaiset organismit toimivat. 

kun tämä viisas systeemi saadaan selville, 

meillä on työkaluja erilaisten, vanhuuden 

mukanaan tuomien sairauksien 

hoitoon. 

– koska tämä onnistuu? en tiedä. 

voimmeko kehittää kuolemattomuuspillerin? 

emme. Mutta unelmani on, että 

uusia hoitoja kehitetään nopeammin 

meidän työmme ansiosta, Jacobs sanoo. 

Mahdollisuuksien kaupunki 

Glasgowissa tohtoriksi väitelleen Jacobsin 

houkutteli <strong>Tampere</strong>elle mahdollisuus 

keskittyä tutkimustyöhön sekä suomen 

tarjoama, isoon-Britanniaan verrattuna 

vakaa tutkimusrahoitus. <strong>Tampere</strong> ja suomi 

kiinnostivat myös ”hieman eriskummallisina 

ja hulluina” paikkoina. 

– Aika <strong>Tampere</strong>ella on mennyt nopeasti. 

Tullessani <strong>Tampere</strong> oli – ja on 

edelleen – mahdollisuuksien kaupun- 

iHowy Jacobs 

➤ molekyylibiologian professoriksi 

<strong>Tampere</strong>en yliopistoon lääketieteellisen 

teknologian instituuttiin (IMT) 

vuonna 1996 

➤ johtaa kansallista mitokondriotautien 

ja ikääntymisen tutkimuksen 

huippuyksikköä FinMITiä, johon kuuluu 

neljä tutkimusryhmää <strong>Tampere</strong>en 

ja Helsingin yliopistoista 

➤ tutkimusryhmälle myönnettiin 

arvostettu Descartes-tiedepalkinto 

vuonna 2004 

TAMPERE ➤ 

ja minä 

ki, huippuluokan paikka tehdä tiedettä. 

Rahoituksesta tietysti kilpaillaan, mutta 

oma ryhmäni on saanut rahoitusta hyvin. 

kaupunki on ollut proaktiivinen tutkimusolojen 

rakentamisessa, esimerkiksi 

juuri päättyneen BioneXt-ohjelman avulla. 

– elämänlaatu ylipäätään on korkea, 

asiat hoituvat, täällä on turvallista. veroja 

pitää maksaa ja hinnat ovat korkeat, kyllä, 

mutta jos taksimatka vähän kalliimpi 

onkin, tiedän kuitenkin, että taksikuski 

saa kunnon palkkaa. vahva sosiaalinen 

infrastruktuuri on aivan kriittinen tekijä, 

jotta saisi aikaan jotain hyvää, ja tiesin, 

että suomessa ja <strong>Tampere</strong>ella sellainen 

on. silti yllätyin, kuinka paljon se vaikuttaa 

siihen, että työtään voi tehdä tuloksellisesti. 

Jacobsia viehättää myös se, että <strong>Tampere</strong> 

on nuori, kasvava yliopistokaupunki. 

– Opiskelijat tuovat vallitsevaan kulttuuriin 

innostusta, odotuksia, halua saavuttaa 

jotain ja tehdä työtä sen eteen. 

Opettajana oppimassa 

Niin. Opiskelijat. Howy Jacobs on paitsi 

huippuosaaja, myös huippuinnostaja. 

Hän haluaa saada nuoret viehättymään 

tieteestä. 

– Yksi syy on tietysti se, että nuorilla 

ihmisillä on nuorten ihmisten aivot. 

➤ 


➤ 

Omat aivoni alkavat tulla vanhaksi. Tarvitsen 

nuorten innostuneisuutta, tuoreutta, 

rohkeutta ja jopa naiiviutta saadakseni uutta 

ajattelua aikaan omassa päässäni. Opetan 

nuoria ja opin heiltä, Jacobs sanoo. 

Toinen syy on se, että nykynuoret ovat 

tulevia äänestäjiä. 

– Jos haluan valtion tukevan tiedettä 

tulevaisuudessa, ihmisten täytyy tietää, että 

teemme tärkeää työtä, ja olisi hienoa, jos 

nuoret aikanaan arvostaisivat tiedettä ja äänestäisivät 

päättäjiksi sellaisia ihmisiä, jotka 

ymmärtävät tieteen merkityksen. 

siksi Jacobs käy puhumassa lukiolaisille, 

on mukana järjestämässä Café scientifique 

-tapaamisia ja -luentoja, siksi hän 

palkkaa opiskelijoita kesätöihin laboratorioon 

ja siviilipalvelusmiehiä laboratorion 

rutiinitöihin. 

– Olemme löytäneet keinon tarjota 

mielenkiintoisia ja järkeviä töitä tieteestä 

kiinnostuneille nuorille, jotka armeijan sijaan 

ovat valinneet siviilipalveluksen. Yliopistollinen 

tutkimusympäristö tulee heille 

tutuksi ja innostus alan opintoihin voi 

syttyä. 

Akatemiaprofessori ei malta olla kehaisematta 

suomalaista lukiojärjestelmää. 

– se on maailman paras. Oppilaiden 

tieto on syvällistä, ei vain sitä, millä selvitään 

koulun kokeista. Oppilaat ovat ujoja 

mutta viisaita. He ovat parasta mahdollista 

materiaalia luoda mitä tahansa älyllisesti 

rohkeaa toimintaa. 

Jacobsin areena laajeni vuoden 2009 

alussa, kun hänet nimitettiin euroopan 

molekyylibiologian organisaation julkaiseman 

eMBO Reportsin päätoimittajaksi. 

– Haluamme julkaisun avulla lisätä tieteentekijöiden 

tietoisuutta siitä, mitä yhteiskunnassa 

tapahtuu, ja yhteiskunnan 

tietoisuutta siitä, mitä tiedemiehet te<strong>kevät</strong>. 

uusien teknologioiden kehittämisellä on 

myös yhteiskunnallinen ja poliittinen ulottuvuus, 

ja siksi ihmisten pitäisi tietää kehityksestä 

riittävästi pystyäkseen osallistumaan 

keskusteluun. 

Energiaa ulkoilmasta 

Jacobs tutkii solujen energiatehtaita ja 

naurahtaakin, että mitokondrioista hän 


omankin energiansa saa. Ja toisaalta siitä, 

että elämää on myös laboratorion ulkopuolella. 

– kyllä ihmisillä pitää olla kohtuullisia 

työpäiviä ja muutakin kuin työelämää, 

muuten he monokulttuuristuvat. Jotta voi 

olla tehokas, jotta voi saada monet ominaisuutensa 

parhaiten käyttöön, tarvitaan erilaisia 

impulsseja. Minulle punk-musiikki ja 

kapinallinen asenne antavat energiaa. Tieteessä 

ja punkissahan on paljon samaa: pitää 

katsoa pintaa syvemmälle, sillä siellä on 

vakava viesti. 

Jacobs saa energiaa myös suomen säästä, 

vaikka suomalaisista se joskus vie puhdin. 

Haastattelupäivänä joulukuun alussa 

ankea harmauskaan ei häntä masenna. 

Päinvastoin. 

– säätä ei voi muuttaa, joten paras pitää 

siitä, mikä se on. 20 asteen pakkaset ja 

+2 asteen sumuiset säät ovat stimuloivia, 

nautin niistä! 

Aivan parasta Jacobsin mielestä on 

pohjoisessa kesäyön auringon aikaan tai 

35 asteen pakkasessa revontulien alla. 

– siellä tiedät, ettet todellakaan voi jättää 

luontoa vaille huomiota. siellä tunnet, 

että olet yhteydessä luontoon – ja myös vastuussa 

siitä. Arktisilla alueilla luonto on sitä 

mitä se on aina ollut; erämaa, joka meidän 

on velvollisuus säilyttää. 

Jacobs ymmärtää kyllä, että esimerkiksi 

eteläeurooppalaisten on vaikea sopeutua 

suomeen. 

– viihtyminen täällä vaatii vähän 

enem män yritystä, mutta kun olet löytänyt 

oikeat vaatteet ja kontaktit, ponnistelu palkitaan. 

suomesta yleensä kerrotaan, että se on 

karu, kylmä ja kaukana ja että sen asukkaat 

ovat hiljaisia jurottajia. Jacobs nauraa, että 

kliseet ovat paitsi osittain totta, myös lumoavia. 

– On edelleen elämys olla suomessa. 

suomi on erilainen, erikoinen ja haastava. 

siitä voi olla ylpeä!• 

Suomalainen lukiojärjestelmä on maailman 

paras. Oppilaiden tieto on syvällistä, ei vain 

sitä, millä selvitään koulun kokeista. Oppilaat 

ovat parasta mahdollista materiaalia luoda 

mitä tahansa älyllisesti rohkeaa toimintaa.” 

PIENIä ➤ 

ihmeitä 

varhaisina aamuyön 

tunteina 21. syyskuuta 

1997 kyläläiset 

heräävät tulenloimotukseen: 

kirkko palaa! Aamun valjettua 

paljastuu koko kauheus. 

Tyrvään keskiaikaisesta Pyhän 

Olavin kirkosta ovat jäljellä 

vain taivasta vasten kohoavat 

kiviset kuoret. 

Vasta kolme viikkoa sitten 

on juhlittu kirkon uutta paanukattoa, 

joka rakennettiin 

vapaa ehtoisten voimin vanhaan 

tapaan, kirveellä veistäen 

ja tervalla suojaten. Nyt tuli on 

ahmaissut nieluunsa niin upouuden 

katon kuin koko vuosisatoja 

vanhan, alkuperäisen 

interiöörin maalauk sineen, 

saarnastuoleineen ja puisine 

penkkeineen. 

Korvaamaton kappale suomalaista 

kulttuurihistoriaa on 

menetetty ikiajoiksi. 

Mutta pian alkaa tuhkasta 

nousta uutta kirjattavaa historian 

sivuille. Ihmisten järkytys 

ja suuttumus tuhotyöstä synnyttävät 

seurakunnassa päätöksen: 

kirkko on rakennettava uudestaan. 

Urakkaan uppoaa miljoonia 

euroja ja satojatuhansia 

tunteja ammattilaisten ja 1200 

vapaaehtoisen työtä. Aloitetaan 

uudet kattotalkoot, rakennetaan 

uusi sisustus vanhan hen-

T e k s T i M a r k e t t a Ta m m i s t o • k u v A T s a s t a m a l a n s e u r a k u n t a 

Laudamus! 

keen ja vanhoilla työmenetelmillä. 

Julkinen ja yksityinen raha 

tulevat avuksi. Kuusi vuotta 

myöhemmin uudestaan rakennettu 

kirkko vihitään käyttöön. 

Jotakin vielä puuttuu: taide. 

Tekijöiksi kutsutaan kaksi eturivin 

suomalaista kuvataiteilijaa, 

Kuutti Lavonen ja Osmo 

Rauhala. Kirkossa ei ole sähköä 

eikä lämmitystä, joten taiteilijat 

työskentelevät kuin freskomaalarit 

menneinä aikoina, vuodenaikojen 

ja säiden armoilla. Kuluu 

neljä vuotta, kunnes elokuussa 

2009 ovet vihdoin avautuvat. 

Taide kruunaa kirkonrakentajien 

työn, ja alkaa katkeamaton 

vieraiden virta. Lokakuuhun 

2009 mennessä, jolloin 

Tyrvään Pyhän Olavin kirkko 

talveksi sulkeutuu, kymmenet 

tuhannet ihmiset ovat käyneet 

ihailemassa sitä kuin ihmettä. 

Laudamus – me kiitämme! 

Ja mistä palo sai alkunsa? 

Se selviää viisi vuotta tuhotyön 

jälkeen. Paikallinen mies murtautui 

kirkkoon, poistui, mutta 

muisti sitten sormenjäljet. ”Halusin 

vain peittää jälkeni.”• 



T e k s T i P ä i v i e s k e l i n e n • k u v A T A r t o R a s t a s , P ä i v i e s k e l i n e n 

Tiedettä ja 

tinkimätöntä 

iron skylle miljoonasopimus 

➤ Suomalainen, vuonna 2011 

julkaistava Iron Sky -scifielokuva 

ja sen tuotantoyhtiö Blind Spot 

Pictures ovat solmineet miljoonaluokan 

sopimuksen elokuvien myyntiyhtiön 

Stealth Media Groupin kanssa. 

Stealth Media Group vastaa elokuvan 

myynnistä koko maailmassa 

Suomea, Saksaa, Isoa-Britanniaa, 

Norjaa ja Puolaa lukuun ottamatta. 

asennetta 

Mansikanmakuista spagettia, poksahtavia 

ravioleja, geelikuulia pakastemarjoista. 

Molekyyligastronomiassa melkein kaikki on 

mahdollista. Mutta miksi ruualla pitäisi leikkiä? 

Iron Sky on herättänyt runsaasti 

kiinnostusta jo esituotantovaiheessa. 

Elokuvan sivusto on kerännyt yli 

2,8 miljoonaa kävijää, ja traileria on 

netin eri palveluissa katsottu lähes 

neljä miljoonaa kertaa. Elokuvaprojektissa 

on hyödynnetty Energia-tuotantoyhtiön 

kehittämää yhteisöllistä 

WreckaMovie-verkkopalvelua, joka 

tar joaa elokuvan tekijöille sekä pro- 

jektin faneille uudenlaiset työkalut 

yhteistyön tekemiseen. 

Iron Sky on jo toinen suomalainen 

täyspitkä scifi-elokuva, jonka 

taustalta löytyvät ohjaaja timo vuorensola 

ja tuottaja samuli torssonen. 

Heidän edellinen projektinsa 

Star Wreck oli viiden hengen ydinryhmän 

ja yli 300 vapaaehtoisen voimin 

valmistunut scifi-parodia, jonka

tamperelaisen pikkuravintolan 

Hellan ja huoneen 

omistaja, keittiömestari Arto 

Rastas on innostunut molekyyligastronomiasta 

eikä tyrmää pientä 

kikkailuakaan. 

– Molekyyligastronomia on porautumista 

ruuanvalmistuksen ke miaan. 

se on silkkaa tiedettä, jonka viihteellinen 

kulma näyttäytyy asiakkaalle 

poksahtavien raviolien kaltaisina molekyylikokkauksina. 

Nämä menevät 

varmasti aikanaan pois muodista, mutta 

tieteenalana molekyyligastronomia 

säilyy, hän sanoo. 

Arto Rastas osti yhtiökumppaninsa 

Juha Wäckin kanssa maalaisranskalaisena 

ravintolana mainetta saavuttaneen 

Hellan ja huoneen kaksi vuotta 

sitten. 

– Hyvän ruokaravintolan tapaan 

perustamme ranskalaiseen ruokakulttuuriin, 

mutta meille leimallista on 

skandinaavisuus, selkeys ja raik kaus, 

tietty kokeilevuuskin. Arvostamme 

puhtaita makuja ja tuoreita raaka-aineita. 

kasvatamme esimerkiksi osan 

yrteistä ja vihanneksista itse. 

Rastaan mielestä pienet ravintolat 

ovat hauskoja, sillä niissä näkyy keittiömestarin 

persoonallinen kädenjälki. 

Hellassa ja huoneessa on vain 38 paikkaa 

ja se sijaitsee askelen verran sivussa 

<strong>Tampere</strong>en ydinkeskustan vilinästä. 

– sijainnin takia meille ei juuri 

poikkea satunnaisia kävijöitä, vaan 

tiedämme aina pöytävarausten perusteella, 

kuinka paljon illaksi on tulossa 

asiakkaita. Näin voimme joka päivä 

avaruustaistelutehosteet ja nörttihuumori 

tekivät siitä sekä kotimaisen 

myyntimenestyksen että maailmanlaajuisesti 

kaikkien aikojen 

katsotuimman nettielokuvan.• 

aloittaa työmme mielessä juuri sen illan 

ruokavieraat. 

Perfektionistin puhetta. 

– kyllä, olen tinkimätön, ja varsinkin 

itselleni. ei riitä, että asiakas ruokailee 

ja poistuu ihan tyytyväisenä. Hänen 

on saatava käynniltään enemmän! 

Terveellinen on herkullista 

Ruokamaailman kuumaan ilmiöön 

molekyyligastronomiaan Arto Rastas 

tutustui muutama vuosi sitten kuuluessaan 

suomen kokkimaajoukkueeseen. 

sen kemistinä toimi funktionaalisten 

elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen 

professori Anu Hopia Turun yliopistosta. 

Joukkue on nyt tauolla, mutta 

Hopia ja Rastas ovat jatkaneet molekyyligastronomisia 

kokeiluja siten, että 

kemisti ehdottaa ja ohjeistaa ja keittiömestari 

toteuttaa. Yhdessä he pitävät 

myös alan kursseja. 

– Minua kiinnostaa hurjasti, mitä 

itse asiassa tapahtuu ruokaa valmistettaessa 

ja miten raaka-aineet reagoivat 

kun niitä kypsennetään eri tavoin. 

Mietin paljon myös annosten visuaalisuutta. 

Asiakkaan lautaselle ideoista 

siivilöityy ehkä vain viisi prosenttia, 

mutta tarjoamme aina jotain pientä yllättävää. 

se voi olla juuri se pikku poksahdus 

tai ainesosa, joka sulaa kauniisti 

annoksen päällä pöytään tuotaessa, 

Rastas kuvailee. 

Molekyyligastronomian nimeen 

vannovat uskovat löytävänsä sen avulla 

entistä tehokkaammat keinot säilyttää 

ruuan hivenaineet ja muut terveelliset 

ainesosat. 

kenties kehitetään kokonaan uusia 

tapoja valmistaa ruokaa. 

– Terveellisen ruuan ja terveen elämän 

kaipuu on kasvanut valtaviin mittoihin 

ja heijastuu suoraan ravintolamaailmaan. 

eivät alan ammattilaiset 

ennen miettineet, paljonko annoksessa 

on rasvaa. Toisin on nyt, ja onhan 

selvää, ettei kermaa voi juoksuttaa jopa 

kahdeksan ruokalajia sisältävän menun 

läpi, hän sanoo.• 

Keittiömestari Arto Rastas 

on Chaine de Rôtisseur -järjestön 

nuorten kokkien maailmanmestari 

vuodelta 2006. Nykyään hän on 

televisiokokki, pitää kursseja molekyylikokkauksesta, 

esiintyy messuilla 

ja yritystilaisuuksissa ja ehtii 

vielä omassa ravintolassa kauhankin 

varteen. 

vuonna 1945 natsit pakenivat Kuuhun – ja vuonna 2018 

he palaavat takaisin. Näin alkaa scifielokuva Iron Sky. 


Kuva Iron Sky

T e k s T i M a r t t i Ta m m i s t o • k u v A H a n n u v a l l a s 

tilaa 

kaupalle, 

teollisuudella 

ja logistiikalle 

kun suomen kartalle 

piirtää <strong>Tampere</strong> keskipisteenään 

160 kilometrin 

säteellä ympyrän, 

sen sisäpuolelle jää kolme 

ja puoli miljoonaa suomalaista – 

yli 60 prosenttia koko maan väestöstä 

– sekä viisi maan suurinta 

kaupunkia. voisiko yritykselle löytää 

suomesta keskeisempää paikkaa? 

<strong>Tampere</strong>en seutu on myös liikenteellisesti 

erinomaisella paikalla. 

<strong>Tampere</strong>ella risteävät maan 

tärkeimmät etelästä pohjoiseen ja 

lännestä itään johtavat maantie- ja 

rautatiereitit. Yhteydet muun muassa 

Länsi- ja etelä-suomen tärkeimpiin 

satamiin ovat ruuhkattomat ja 

joustavat. 

Jos taas piirtää <strong>Tampere</strong>-Pirkkalan 

lentoasema keskipisteenä ympyrän, 

jonka säde vastaa kahden tunnin lentomatkaa, 

sen sisäpuolelle jäävät koko 

suomen lisäksi Pietari, Baltian maat 

ja skandinavia. vaikka suoria lentoja ei 

ympyrän sisälle jääviin keskuksiin kentältä 

vielä ole Helsinkiä, Riikaa ja Tukholmaa 

lukuun ottamatta, ovat lentoyhteydet 

lähialueille hyvät näiden keskusten kautta.• 


Ringside 

Kangasalla valtatie 12:n varrella noin 

30 hehtaarin kallion alue: valmiina 

35 kaavoitettua teollisuustonttia. 

Lempäälässä marjamäen yritysalue: yli 300 hehtaarin 

alueella runsaasti vapaita tontteja; alueella toimii 

Ideapark, noin 100 000 neliön, 200 liikkeen ja 

30 ravintolan ja kahvilan liikekaupunki. 

Vesilahdessa tilaa 

virolaisen yritysalueella. 

tampereen 

kaupunkiseuDulla 

on runsaasti vapaata, kaavoitettua 

toimitilaa yrityksille. Valtaosa siitä 

sijoittuu <strong>Tampere</strong>en kaupunkia kiertävän 

kehätien varrelle tai <strong>Tampere</strong>-Helsinkimoottoritien 

läheisyyteen. 

Orivedellä oripohjan ja neron yritysalueet. 

lahdesjärven yritysalue, noin 4,5 kilometriä 

<strong>Tampere</strong>en keskustasta <strong>Tampere</strong>-Helsinkimoottori 

tien varressa: rakenteilla Suomen suurin 

Ikea-tavaratalo. Myöhemmin sen rinnalle nousee 

myös liki samansuuruinen kauppakeskus. Tilaa 

myös muulle paljon tilaa tarvitsevalle kaupalle. 

Pirkkalassa ClX 

Nokian, <strong>Tampere</strong>en ja Ylöjärven kaupungit 

ovat kaavoittaneet kehätien varteen yhteisen 

kolmenkulma-yritysalueen uutta teollisuutta ja 

kauppaa varten. Runsaan 600 hehtaarin alueelle 

ryhmitellään samaan toimialaan kuuluvat 

yritykset lähelle toisiaan. Tavoitteena on näin 

auttaa yritysten verkottumista ja joustavaa 

alihankintatoimintaa sekä turvata 

työvoiman saatavuus. 

www.kolmenkulma.fi

Pirkkala CLX 

rakentuu kehätien tuntumaan, ja 

sen alueella sijaitsee myös <strong>Tampere</strong>-Pirkkalan 

lentoasema. Hightechteollisuudelle 

on kaavoitettu tilaa 

juuri lentoaseman läheisyydestä, 

ja sinne ovat jo sijoittuneet muun 

muassa turvalasikoneita valmistava 

Glassrobots, siirtokoneita valmistava 

TTs Liftec, RFiD-teknologiaa kehittävä 

Raflatac ja ympäristötuotteita 

valmistava Wavin-Labko. Aivan 

lentoaseman naapuriin on varattu 

tilaa lentoliikennettä palvelevalle 

logistiikalle. 

Pirkkala CLX -alueen kaupalliset 

tilat keskittyvät kehätien varteen. 

Päivittäistavarakauppojen lisäksi 

alueella on muun muassa 

Pohjoismaiden suurin Bauhaus- 

rautakauppa ja suomen merkittävin 

maansiirtokonekaupan keskus. 

Alueel le on rakentumassa myös 

merkittävä autokaupan keskittymä. 

Lentoaseman seudun tavoitettavuus 

paranee tulevaisuudessa, kun 

suunnitelmissa olevat valtatie 3:n 

ja pohjoiseen johtavan rautatien oikaisut 

toteutuvat. samalle alueelle 

rakennetaan todennäköisesti myös 

iso logistiikkakeskus – sisämaan satama 

– palvelemaan Pirkanmaan 

kauppaa ja teollisuutta. Tie- ja rautatielinjaukset 

ja logistiikkakeskuksen 

sijaintipaikka ovat parhaillaan 

maakuntakaavan suunnittelijoiden 

pöydällä.• 

www.pirkkalaclx.fi 

! Nimi CLX on sanaleikki, joka kertoo 

alueen keskeisestä sijainnista. 

Roomalaisina numeroina kirjaimet 

ovat luku 160. Kun piirtää <strong>Tampere</strong> 

keskipisteenä 160 kilometrin säteellä 

ympyrän, sen sisäpuolelle jää yli 60 

prosenttia koko maan väestöstä. 

yritystontteja markkinoi 

tampereen kaupunkiseudun 

elinkeino- ja kehitysyhtiö tredea. 

www.tredea.fi 


<strong>Tampere</strong> Region Economic Development Agency 

<strong>Tampere</strong>en kaupunkiseudun elinkeino ja kehitysyhtiö 

<strong>Tampere</strong>en kaupunkiseutu 

on pitkään tehnyt Suomen 

tuloksellisinta elinkeinopolitiikkaa. 

Seutu on Suomen 

nopeimmin kasvava alue ja 

sen vetovoima on kunnossa: 

se on halutuin asuin ja 

opiskelupaikka. Seutu on 

kansainvälinen, uutta luova, 

rohkea ja dynaaminen. 

<strong>Tredea</strong> 

varmistaa 

menestyvän 

yritystoiminnan 

edellytykset 

tarjoaa 

tilaa ja 

mahdollisuuksia 

kasvaa 

<strong>Tampere</strong>en kaupunkiseudun 

elinkeino ja kehitysyhtiö <strong>Tredea</strong> <strong>Oy</strong> 

Toimitusjohtaja Ari Tuulentie 

Puhelin 040 800 4891 

Juhlatalonkatu 5 33100 <strong>Tampere</strong> 

www.tredea.fi

Tampere Business -lehti, kevät 2010 - Tredea Oy on Tampereen ...

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?