Lataa Tampereen kauppakamarilehti 4_09 (PDF, 4.5 MB)

More documents

Recommendations

Info

profiili. heikki Dunder > Ikä: 56 > Koulutus: ekonomi, oikeustieteen kandidaatti, kotimaan liikenteen laivuri > Perhe: vaimo, kolme tytärtä ja yksi tyttären poika > Ura: asianajaja > Sidosryhmätoiminta: Tampereen kauppakamarin laki- ja verovaliokunnan puheenjohtaja > Harrastukset: purjehdus, sulkapallo, hiihto heikki Dunder pitää tuntumaa näsijärven vesiin järven vanhimman matkustajalaivan intin ruorissa. ”Aikaisin liikkeelle ja aikaisin perille” heikki Dunder rentoutuu vesillä – Yhdessäolo mukavien ihmisten kanssa, luonto ja se, että purjehduksessa on koko ajan tekemistä, vastaa asianajaja Heikki Dunder kysymykseen, mikä purjehduksessa viehättää. 10 Tampereen kauppakamarilehTi > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
TeksTi marTTi TammisTO kuVa ari iJäs Vesi, veneily ja purjehdus ovat kuuluneet varatuomari, ekonomi Heikki Dunderin elämään ta valla tai toisella aina, ehkä osin myös veren perintönä. Hänen taattonsa isä Matts Dunder oli Uudestakaupungista Itämeren satamien välillä rahtia kuljettanut laivuri. Omakohtaisista veneilykokemuksista piti alkuun huolen taaton Waldemar Dunderin vuonna 1925 Turusta Näsijärvelle hankkima m/s Ahti. – Muistimme ulkoa veljieni Ilmarin ja Pertin kanssa jo koulupoikina varmaan kaikki Näsijärven reimarit, Heikki Dunder arvelee. Varsinainen purjehdusharrastus alkoi vuonna 1973, kun isä osti perheeseen purjeveneen. Heikki Dunderin nykyinen vene on vappuaattona Raaseporiin kuuluvassa Pohjankurussa valmistunut s/y Amijo (Finngulf 46). Vaikka veneellä purjehditaan merellä, sen perässä lukee kotisatama osoittamassa kuitenkin Tampere. Miksi merellä eikä Näsijärvellä? – Näsijärvi on hieno vesistö, mutta pitkiin purjehduksiin kuitenkin aika pieni, Heikki Dunder sanoo. Hän kertoo viettävänsä vesillä pari kuukautta vuodessa. Keskikesä juhannuksesta heinäkuun lopulle kuluu yleensä purjehtien. Tuossa ajassa ehtii kiirehtimättäkin käydä vaikkapa Tanskassa. Matkaa Turusta Kööpenhaminaan on noin 550 merimailia, viiden solmun keskinopeudella ja 7–8 tunnin päivittäisellä purjehduksella sinne purjehtii kahdessa viikossa. – Purjehduksessa pätee sama hyvä tapa kuin muussakin elämässä: aikaisin liikkeelle ja aikaisin perille. Yöpymiseen sopivia venesatamia esimerkiksi Ruotsin rannikolla on paljon, mutta silti satamaan kannattaa tulla jo aikaisin iltapäivällä. Satamat täyttyvät illansuussa eikä veneelle sopivia laituripaikkoja yleensä myöhemmin enää ole jäljellä. näsijärvellä omalla laivalla Vaikka Heikki Dunder purjehtii merellä, ei hän kotivesiä ole hylännyt. Näsijärvellä hänet pitää m/s Intti, Näsijärven vanhin matkustajalaiva. Sen omistaa Laivaosakeyhtiö Intti, jonka yhdeksästä osakkaasta Heikki Dunder on yksi. Inttiä varten hän on myös hankkinut laivurin paperit. Vuonna 1902 valmistuneen laivan rakennutti Tampereella Sommers, af Häll- ström & Waldensin konepajalla kurulaisen Intin talon isäntä Antti Intti. Se kuljetti matkustajia ja rahtia Näsijärvellä runsaat 70 vuotta, kunnes se 1970-luvulla siirrettiin Pyhäjärvelle, jossa se liikennöin muun muassa Laukontorin ja Viikinsaaren väliä. Vuonna 1996 osin palanut laiva oli myynnissä ja menossa ostajakandidaatin mukana Ruotsiin. Myyjä päätti kuitenkin tyytyä vähän pienempään hintaan ja laiva siirtyi varta vasten perustetun yhtiön omistukseen. Noin 50 tonnia painava laiva matkasi kuorma-auton lavetilla toisen kerran kaupungin läpi, nyt takaisin Näsijärvelle. Ajatuksena oli aluksi, että laiva tulisi uusien omistajien omaan käyttöön, mutta se tekisi myös joitakin tilausristeilyjä. Tilanne on kuitenkin kääntynyt päinvastaiseksi, 55–60 risteilyä kesässä ajanut laivaa eivät osakkaat ole juurikaan omiin ajoihinsa käyttäneet. Kahtena kesänä Intti on lisäksi ajanut päivittäin Lapinniemen ja Mustalahden väliä, mutta täksi kesäksi ei taloudellisia edellytyksiä reittiliikenteeseen löytynyt. Bisnekseksi ei risteilyliikenteestäkään Heikki Dunderin mukaan ole, tulot menevät henkilökunnan palkkaukseen ja laivan kunnossapitoon. Monien tamperelaisten omakohtaiset muistot laivamatkasta Näsijärvellä liittyvät Inttiin – sillä kun kuljetettiin vuosikaudet rippikoululeiriläiset Mustalahden satamasta Kulkkilan Isosaareen Teiskossa. Tavallista vahvemmat muistot Intistä oli pariskunnalla, jonka Heikki Dunder tapasi muutama kesä sitten Muroleen kanavalla. Pariskunta kuvasi toinen toisiaan laituriin pysähtynyt Intti taustanaan. – Kun tarjouduin ottamaa heistä yhteisen kuvan, rouva kertoi, että he olivat tavanneet toisensa ensi kerran 40 vuotta aikaisemmin Intin kannella matkalla rippikoululeirille ja menneet sitten myöhemmin naimisiin. Nyt heillä oli neljä lasta, yhdeksän lastenlasta. Yritysten riita-asioissa sopiminen kaikkien etu – Olin koululaisena pitkään sitä mieltä, että minusta tulee juristi, mutta lukiossa mieli muuttui. Pari vuotta halusin lääkäriksi, mutta tulin järkiini ja totesin, että juristin työ sopii minulle sittenkin paremmin, Heikki Dunder kertoo ammatinvalinnastaan. – Vaikka isäni oli asianajaja, en oikeastaan tiennyt, minkälaista juristin työ oikeasti on, eihän siihen aikaan televisiossakaan ollut muita lakimiessarjoja kuin Parry Mason. Heikki Dunder omistaa yhdessä veljensä Pertti Dunderin kanssa Asianajotoimisto Dunder & Dunder Ky:n. – Olemme jakaneet työt niin, että Pertti hoitaa perhe-, perintö-, vahingonkorvaus- ja rikosjutut sekä konkurssit, minä yritysjuridiikkaan liittyvät asiat. Yritysjuridiikkaan erikoistuneen asianajan työhön kuuluu muun muassa yrityskauppoihin ja -järjestelyihin, teollisuusoikeuksiin sekä yhtiö- ja sopimusoikeuteen liittyvät asiat. Heikki Dunderin mukaan noin 80–90 prosenttia yritysten riita-asioista sovitaan ennen oikeudenkäyntiä tai sen aikana ennen käräjäoikeuden tuomioita. Korvauksista sovitaan joskus vielä tuomion jälkeenkin. Sopiminen voi myös oikeudessa jutun voittaneelle osapuolelle lopulta olla tällöin parempi ratkaisu, oikeuden päätös kun ei vielä takaa, että voittanut osapuoli saa rahansa. – Joskus on parempi tyytyä pienempään korvaukseen kuin esimerkiksi ajaa vastapuoli konkurssiin. – Sovinnon jälkeen molemmat osapuolet ovat usein aluksi tyytymättömiä, mutta lopulta lähes kaikki ovat tyytyväisiä lopputulokseen, tutkimusten mukaan jopa useam min kuin oikeudessa juttunsa voittaneet. Sopimusratkaisu on Heikki Dunderin mukaan parempi myös asianajan kannalta vaikka lasku jää paljon pienemmäksi verrattuna jutun ajamiseen loppuun asti eri oikeusasteissa. Sopimukseen pääsy vapauttaa resurssit muihin töihin vuosia vievän oikeudenkäynnin sijasta. Ennen kuin asiasta on saatu päätös käräjäoikeudesta, on tehty haastehakemus, määritelty vaatimukset ja mietitty niiden perustelut, vaihdettu kirjelmiä vastustajan kanssa, istuttu sekä valmisteleva istunto että pääkäsittely kummankin osapuolen puheenvuoroineen ja todistajien kuulemisineen. Aikaa tähän on mennyt puolesta vuodesta vuoteen riippuen asiasta ja myös käsittelypaikasta. Vähänkin isommissa asioissa käsittelyä jatketaan hovioikeudessa ja joskus myös korkeimmassa oikeudessa. Sopimuksen tekeminen on lähes aina asiakkaan kokonaisedun mukaista.l Tampereen kauppakamarilehTi 11
Page 1 and 2: 4 kesäkuu 09 Särkänniemi on vapa
Page 3 and 4: Suomen Asianajajaliiton jäsenyrity
Page 5 and 6: kuva ari ijäs 7 pääkirjoitus 8 T
Page 7 and 8: pääkirjoitus TYYnTä mYrskYn eDel
Page 9: pirkanmaan yritysbarometri: näkYm
Page 13 and 14: peelliseksi valita tilintarkastaja,
Page 15 and 16: pa ka bisnes innovatiiviset hinnoit
Page 17 and 18: ULKOMAANKAUPAN PäIVä - RATKAISUJA
Page 19 and 20: IlmoIttautumInen: www.tampereenkaup
Page 21 and 22: ! nYt pirkanmaalla kOOnnuT annikais
Page 23 and 24: Kesäautoiluun Mini One! Kurvaa kes

Lataa Tampereen kauppakamarilehti 4_09 (PDF, 4.5 MB)

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?