Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus - Maanpuolustuskurssiyhdistys

Punaisen Ristin liikkeen koko rakenteen ja
seuraavan kansainvälisen konferenssin valmisteluja.
Kansainvälinen konferenssi on liikkeen
ylin elin, joka kokoontuu joka neljäs vuosi hyväksymään
mm. periaatteet ja linjaukset, joita
liikkeessä noudatetaan. Valtiot ovat konferenssissa
mukana ICRC:n IFRC:n ja kansallisten
yhdistysten kanssa. Seuraavassa konferenssi v.
2011 ovat esillä mm. humanitaarisen oikeuden
kehittämisen haasteet ja terveyspalvelujen takaaminen
erilaisissa konfliktitilanteissa. Tavoitteena
on uudistaa ja luoda Punaisen Ristin
ja valtioiden väliset puitesopimukset.
Operaatioyksikön päällikkö Sari Nissi
ICRC:stä esitteli Punaisen Ristin operatiivista
toimintaa konfliktialueilla. Punainen Risti on
luonut sodankäyntiin lait ja saavuttanut valtioiden
kunnioituksen toimijana sodan melskeissä.
Apua annetaan esimerkiksi Jemenissä, jossa on
20 000 koditonta, jotka tarvitsevat päivittäin
apua Punaiselta Ristiltä. ICRC tapaa vuosittain
500 000 sotavankia.
Hannele Häggman (Health Office) kertoi
työstä delegaattien terveyden hyväksi luonnonkatastrofialueilla.
Hänen vastuullaan on työntekijöiden
terveystarkastukset ja ohjeistukset.
Hän kertoi myös mielenkiintoisella tavalla kokemuksistaan
mm. Haitin järistysalueilla.
Käynti Punaisen Ristin loistavasti ja vaikuttavasti
kootussa museossa täydensi kokemuksemme.
Museo on Geneven suosituimpia.
Seuraavaksi oli kohteenamme YK:n Euroopan
päämaja. Suurlähettiläs Hannu Himanen
kertoi Suomen pysyvä edustuston tehtävistä ja
työstään Genevessä. Useimmat asiat liittyvät
globaalisti maailman turvallisuuteen ja aseriisuntakysymyksiin,
joita Genevessä YK:n
päämajapaikkana hoidetaan suurella huolella
ja intensiteetillä. Geneve on maailman humanitaarinen
pääkaupunki. Siellä on 159 edustustoa,
26 WTO-edustustoa ja 17 CD-edustustoa
ja lähes 100 ns. ”ei hallitusten organisaatiota”
(=NGO).
Puheenvuoron käytti myös valtiotieteen.
tohtori Antti Kaski, joka oli juuri saapunut
Brysselistä uuteen asemapaikkaansa Geneven
turvallisuuspoliittiseen keskukseen. Hän vastaa
siviilihallinnon alaan kuuluvasta koulutuksesta
ja opetuksesta konfliktialueilla. Ajankohtaisimmat
asiat EU:ssa ovat Irak, Iranin
ydinaseohjelma ja Afganistan.
Viimeisenä matkapäivänämme kävimme
Montreaux´ssa, jossa laskimme kukkalaitteen
Marsalkka Mannerheimin muistomerkillä.
Oltermannimme Raimo Tanttu oli jakanut
matkan alussa meille luettavaksi Suomen marsalkka
C.G. Mannerheimista laatimansa yhteenvedon,
joka pohjautui lukuisiin marsalkasta
tehtyihin muistelmiin. Se oli suurenmoinen
tietopaketti matkan viimeistä retkipäivää ajatellen.
Lopuksi teimme lyhyen vierailun myös
Lausannen Olympiamuseoon, jossa koimme
elämyksellisen hetken puiston taideteosten
parissa, joukossa erityisesti itsenäisyytemme
alkuaikojen suuren sankarin Paavo Nurmen
patsas. Antero Leino
111. ja 112. Maanpuolustuskurssien kurssitapaaminen
järjestettiin 16. 9. Sotamuseolla.
117. Maanpuolustuskurssin 20-vuotiskurssitapaamista
Kirkniemen kartanossa Lohjan
alueella 16. 9. isännöi Metsäliitto-konsernin
pääjohtaja, vuorineuvos Kari Jordan. 20 kurssisisarta
ja -veljeä 37:stä oli päässyt paikalle.
Vahvaa historiaa ja maanpuolustustahtoa
henkivässä Kirkniemen kartanossa pääjohtaja
vakuutti meidät siitä, että Suomen metsäteollisuus
on edelleen tulevaisuuden ala. Eversti
Timo Kivinen Pääesikunnasta keskustelutti
meitä puolustusvoimien ajankohtaisten asioiden,
rauhanturvaamisen ja pohjoismaisen
puolustusyhteistyön parissa. Oltermanni Eero
Jussila ja kurssimme silloinen johtaja, kenraaliluutnantti
Jussi Hautamäki muistelivat kurssiaikaa
ja muita kurssimme ”saavutuksia”.
Lyhyen reippailun jälkeen tutustuimme entisöityyn
kartanorakennukseen ja kuulimme
kartanon omistajien historiaa, mikä on paljolti
marsalkkojen historiaa. Suomen marsalkka
Mannerheimin osuus luonnollisesti korostui.
Erityisen mieliin painuvan muistelon marsalkasta
kertoi kurssiveli Esko Koskenvesa.
Kartano on Metsäliiton oivallisessa hoidossa.
Tilaisuus päättyi ilmapiiriin oivallisesti sopivaan
päivälliseen ja yhteiseen kuulumisten
vaihtoon.
Kaksikymmentä vuotta yhteistä taivalta
maanpuolustuksen merkeissä oli saanut kruunauksensa.
Yhteinen taival ei kuitenkaan katkea.
Merkittäköön alustavasti kunkin kalenteriin
seuraava tapaamisemme torstai-iltapäiväksi
15. 9. 2011. Hannu Luotola
128. Maanpuolustuskurssin vuositapaaminen
järjestettiin 16. 9. Riihimäellä. Tutustuminen
Riihimäen varuskuntaan alkoi aamukahvilla
sotilaskodissa. Sen jälkeen kuulimme
varuskunnan ja erityisesti Viestirykmentin uusista
tuulista, joista päällimmäisenä jäi mieleen
kasvava panostus elektroniseen sodankäyntiin.
Mieleen jäi myös haasteellinen tehtävä puolustusvoimille
yhteisen järjestelmäarkkitehtuurin
luomisesta. Tehtävä, jossa esimerkiksi julkishallinto
on toistaiseksi epäonnistunut lähes
täydellisesti.
Ennen varuskunnan muonituskeskuksessa
(entinen ruokala) nautittua maukasta lounasta
pidettiin lyhyt, mutta ytimekäs kurssikokous,
jossa sovittiin vuoden 2011 tapaamisesta Helsingissä.
Maanpuolustuskurssien 50-vuotisjuhlien
tilaisuuksista keväällä 2011 tiedotetaan
erikseen.
Kurssitapaamisemme 12 jäsenestä ainakin
puolet tuntui olevan aktiivisia metsästäjiä.
Tämä kävi ilmi viimeistään vierailulla entisessä
Suojeluskuntain Ase- ja Konepaja Oy:ssä eli
nykyisessä SAKO Oy:ssä. Maailman parhaat
metsästyskiväärit ja -haulikot sekä niiden valmistusvaiheet
kiinnostivat kurssilaisia niin,
että seuraava kohteemme Metsästysmuseo ehti
sulkea ovensa.
Ennen varuskunnan upseerikerholla nautittua
iltapalaa ehdimme vierailla vielä Riihimäen
Lasimuseon upeassa 100-vuotisnäyttelyssä
sekä Viestimuseossa, jossa erityisesti kaukopartiomiesten
Kyynel-radio herätti ansaittua
kiinnostusta.
Iltapalaksi nautitun erinomaisen burgundinpadan
höysteeksi käydyissä keskusteluissa
painopistealueena olivat luonnollisesti sekä
elektroninen että epäsymmetrinen sodankäynti
eri muodoissaan.
Kurssimme uusi pääsihteeri, Viestirykmentin
Kurssien kokoontumisia
entinen komentaja Veli-Pekka Kuparinen suoriutui
tulikasteestaan ja tapaamisjärjestelyistä
erinomaisesti. Aurinkoinen syyspäiväkin kääntyi
rankkasateeksi vasta kuljetuksemme suunnatessa
upseerikerholta kohti Rautatieasemaa.
Matti Rantanen
130. Maanpuolustuskurssi
Kurssimme perinteinen vuotuinen syyskuun
toisen torstain retki suuntautui tällä kertaa
Turkuun. Ensimmäisenä tutustumiskohteenamme
oli Merivoimien Esikunta Pansiossa.
Esikuntapäällikkö, lippueamiraali Veli-Jukka
Pennala oli valmistellut tiiviin ja kattavan esityksen
Merivoimien ajankohtaisista kuulumisista.
Aloitimme tilaisuuden tutkimalla hetken
reaaliaikaista meritilannekuvaa. Samalla saimme
selvityksen siitä yhteistoiminnasta, jolla
kyseinen tilannekuva saadaan aikaiseksi. Pennala
kertoi, että kokonaistilanne Itämerellä on
jonkin verran muuttunut ja Naton aktiivisuus
on hivenen lisääntynyt.
Merivoimien tehtävät noudattelevat puolustusvoimien
tehtävien kolmijakoa ja selkeä
painopiste on tällä hetkellä meriyhteyksien
turvaamisessa, joka otetaan huomioon mm.
aluskalustojen hankinnoissa. Merivoimien
pääaseena tulevat olemaan miinat ja toisena
ohjukset. Kiinteä ja liikkuva rannikkotykistö
ajetaan alas sitä mukaa, kun kalusto vanhenee.
Saimme myös tyhjentävän selvityksen aluskaluston
vanhenemisesta ja uuden kaluston hankintalinjoista.
Kansainvälisen toiminnan esittelyn aikana
keskusteltiin runsaasti mahdollisesta Atalanta-operaatiosta
Afrikan rannikolla. Se ainakin
selvisi, että kyseessä ei todellakaan ole mikään
merirosvojahti, vaan elintarvikekuljetusten
suojaus painopisteen ollessa Adenin lahdella.
Lopuksi käsittelimme vielä Saaristomeren alueella
alkamaisillaan ollutta kansainvälistä harjoitusta
NOCO-10, johon osallistui 13 maata
ja useita kymmeniä aluksia ml. kaksi sukellusvenettä
sekä kymmeniä ilma-aluksia.
Esittelyn jälkeen nautimme Merivoimien
tarjoaman lounaan. Onneksi perinteet ovat
edelleen kunniassa ja listalla oli edelleen hernekeittoa
ja pannukakkua. Aurinkoisessa säässä
päätimme pitää ruokatunnilla kurssikokouksen
ulkoilmassa ja otimme samalla virallisen
retkikuvan, joka on oheisena. Kokouksen yksi-
78 79