Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus - Maanpuolustuskurssiyhdistys
Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus - Maanpuolustuskurssiyhdistys
Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus - Maanpuolustuskurssiyhdistys
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Kokoontumisia<br />
Kesä- ja syyskauden aikana toimituksen tietoon on tullut seuraavat kurssitapaamiset ja -kokoukset,<br />
jotka on pidetty 4. 11. mennessä. Toimitus on päättänyt, että tapaamisista julkaistaan<br />
vain ajankohta ja paikka mikäli kurssi ei ole toimittanut toimitukselle tapahtumasta erillistä<br />
kertomusta. Enimmäispituus on noin 1700 merkkiä..<br />
”100 kurssin traditio”: 94. Maanpuolustuskurssin<br />
edustajat osallistuivat 194. Maanpuolustuskurssin<br />
avajaisiin 20. 9. Säätytalossa.<br />
”50 kurssin traditio”: 144. Maanpuolustuskurssin<br />
edustajat seurasivat ”kummikurssina”<br />
opetusta 12. 10. Kruununhaan Maneesissa.<br />
62. Maanpuolustuskurssin syystapaaminen<br />
Kappelissa 14. 10.<br />
Seitsemän veljeä ja emäntä tarkastelivat<br />
Risto Siilasmaan työryhmän raporttia. Ansiokasta<br />
on selkeä kuvaus siitä, miten ylivoimainen<br />
suomalainen yleiseen asevelvollisuuteen ja<br />
laajaan reserviin perustuva kansanarmeijamme<br />
on ammattiarmeijaan verrattuna. Asevelvollisuusikäisten<br />
miesten enemmistö on valmis<br />
ruotuväkeen, kunhan velvollisuus on yleinen,<br />
motivoiva ja tärkeä maanpuolustuksen kannalta.<br />
Arveluttavaa MPK 62:n mielestä on ajatus<br />
4 kuukauden ”tynkäpalveluksesta”. Se rikkoisi<br />
nykyisen toimivan 6/12 kuukauden järjestelmän,<br />
jossa upseerikokelaat ja aliupseerit kouluttavat<br />
itselleen uuden saapumiserän. Tästä<br />
muodostuu sodanajan joukko-osasto. ”Tynkä”<br />
aukaisisi paraatioven, ja valikoiva ja vapaaehtoinen<br />
maanpuolustus marssisi sisään. Tämä johtaisi<br />
ammattiarmeijaan, joka jo 60 000 sotilaan<br />
vahvuisena olisi 4 mrd. euroa 350 000 sotilaan<br />
reserviläisarmeijaa kalliimpi, eikä tosi paikan<br />
tullen riittäisi. Ei siis heitetä lasta pesuveden<br />
mukana pois.<br />
Tali-Ihantalan torjuntavoitto kesällä 1944<br />
perustui reserviläisarmeijamme maanpuolustustahtoon,<br />
laatuun ja sisuun. Puna-armeijan<br />
parhaat valiojoukot pysäytettiin ainoan ja<br />
viimeisen kerran täällä, Vuosalmessa, Viipurinlahdella<br />
ja Laatokan sekä Ilomantsin alueilla.<br />
Suomella oli 1944 välirauhanjälkeen yli<br />
550 000 miestä aseissa. Heidät kotiutettiin<br />
loppusyksyllä 1944. Päämajan salaisessa ohjauksessa<br />
hajasijoitettiin aseita ja ammuksia 34<br />
pataljoonaa ja 35 000 miestä käsittävälle sissiarmeijalle<br />
eri sotilaspiireissä, kaiken varalta.<br />
Kurssien kokoontumisia Kurssien kokoontumisia<br />
Mäntsälässä 1944 asekätkentään osallistuneiden<br />
9 miehen muistokiven paljastustilaisuudessa<br />
18. 10. 2009 jaetussa mitalissa lukee:<br />
”Sinun puolestas elää ja kuolla”. Mitalin aiheen<br />
piirsi vankilassa Päämajan ye-eversti Valo Nihtilä,<br />
joka sai 5 vuoden kuritushuonetuomion<br />
taannehtivan lain nojalla. Hänet ja 6 vuodeksi<br />
tuomittu everstiluutnantti Usko Haahti erotettiin<br />
armeijasta. Heitä kiellettiin käyttämästä<br />
sotilaspukua. Päämajamestari Aksel Airo istui<br />
tutkintavankeudessa 2 vuotta 8 kuukautta.<br />
Mäntsälän miehet saivat 98 kiväärin ja konepistoolin<br />
sekä 40 000 patruunan kätkemisestä<br />
2 tai 4 kuukauden tuomiot. Korpraali-isäni<br />
kätkössä oli 29 kivääriä. Hän kuoli tutkinnan<br />
aikana 1945. Kaikkiaan tuomittiin jutussa lähes<br />
1500 miestä.<br />
Asekätkennän paljastuminen maanlaajuiseksi<br />
hillitsi ”vaaran vuosina” 1945 – 48 kenraalieversti<br />
Zdanovin johtamaa valvontakomissiota<br />
ja muita voimia vaatimuksissaan. Se<br />
toimi pelotteena. Stalinin kerrotaan sanoneen,<br />
ettei hän halunnut ”siiliä” taskuunsa. Asekätkijöiden<br />
silloista ajattelua hallitsi harkinta. Vara<br />
on viisautta, ei vahingon enne! Maanpuolustustahtoakin<br />
oli tallella. Nyt 2010-luvulla taloudellisen<br />
integraation oloissa tärkeätä MPK<br />
62 mielestä on pitää taloudellinen päätösvalta<br />
omissa käsissä mahdollisimman laajalti.<br />
Teuvo Varjas<br />
74. Maanpuolustuskurssi kokoontui 14. 10.<br />
Ravintola Kappelissa ennen Helsingin yliopistolla<br />
järjestettyä <strong>Maanpuolustuskurssiyhdistys</strong><br />
ry:n syyskokousta.<br />
84. Maanpuolustuskurssi kokoontui vuosikokoukseen<br />
14. 10. oltermanni Juhani Kolehmaisen<br />
johdolla. Vierailimme Valtiontalouden<br />
tarkastusvirastossa, jossa saimme kurssiveli, ylijohtaja<br />
Vesa Jatkolan esittämänä katsauksen viraston<br />
tehtävistä ja valtiontalouden tilasta ja kehitysnäkymistä.<br />
Perusteellisen esitys synnytti<br />
vilkkaan keskustelun ja jätti paljon pohdittavaa<br />
hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuudesta.<br />
Jatkoimme kokousta osallistuen yhdistyksen<br />
syykokoukseen Helsingin yliopiston juhlasalissa<br />
sekä vietimme miellyttävän muistelo- ja<br />
yhdessäolohetken suomalaisen ruoan kera ravintola<br />
Ainossa. Kurssi päätti jatkaa vuosittaisia<br />
tapaamisiaan sekä juhlistaa vuonna 2012<br />
kursin 30 -vuotistaivalta. Heikki Hult<br />
86. Maanpuolustuskurssi tutustui 22. 9. Oy<br />
Metsä-Botnia Ab:n toimintaan Tapiolassa.<br />
88. Maanpuolustuskurssin matka suuntautui<br />
15. 9. Mikkeliin<br />
89. Maanpuolustuskurssi kokoontui 2. 11.<br />
Vanhalla Raatihuoneella kurssisisar, apulaiskaupunginjohtaja<br />
Paula Kokkosen kutsumana.<br />
90. Maanpuolustuskurssin tapaaminen järjestettiin<br />
8. 9. Hämeenlinnassa.<br />
97. ja 98. Maanpuolustuskurssien 25-vuotistilaisuus<br />
järjestettiin 7. 9. Ravintola Krapihovissa<br />
Tuusulassa. Ennen päivällistä tutustuttiin<br />
Puolustusvoimien Kansainväliseen Keskukseen<br />
Hyrylässä.<br />
99. Maanpuolustuskurssi kokoontui 20. 9.<br />
Elinkeinoelämän keskusliitossa.<br />
101. ja 102. Maanpuolustuskurssien matka<br />
suuntautui 9.– 13. 9. Puolaan.<br />
Maanpuolustuskurssi 110 Geneven matkan<br />
2.– 5. syyskuuta oli valmistellut kurssiveli<br />
ja Kansainvälisen Punaisen Ristin ja Punaisen<br />
Puolikuun Federaation emeritus pääsihteeri<br />
Markku Niskala yhdessä vaimonsa Anitan<br />
kanssa. Peräti 29 henkilöä (joista 14 puolisoa)<br />
osallistui erinomaisesti laadittuun ohjelmaan,<br />
johon kuului myös KUTA-kokous no. 34.<br />
Ensimmäinen kohde oli Euroopan hiukkastutkimuskeskus<br />
CERN, joka on maailman<br />
suurin fysiikan laboratorio. Suomi on ollut jäsenenä<br />
vuodesta 1991. Yleisesittelyn kurssille<br />
piti filosofian tohtori Martti Pimiä, joka kertoi<br />
vuosibudjetin olevan 850 Meur (Suomen<br />
osuus 1,5 %). Tuhannet suprajohtavat magneetit,<br />
ultratyhjiö ja maailmankaikkeuden kylmin<br />
ilmanala siivittävät valon nopeuden saavuttamista<br />
ja törmäyksen onnistumista 27 km:n<br />
tunnelissa. Tarvitaan 10 milj. törmäystä, jotta<br />
saadaan yksi tutkimuskelpoinen törmäys. Tavoitteena<br />
on selvittää aineen perusrakenteita,<br />
maailmankaikkeuden syntyä ja perustutkimuksen<br />
ohella sovellutuksia mm. lääketieteeseen.<br />
Esittelyn jälkeen siirryimme Globe of<br />
Science and Innovation- rakennukseen, joka<br />
on CERNin maamerkki. Puinen pallon muotoon<br />
tehty monumentaalinen rakennus on alun<br />
perin ollut Sveitsin paviljonkina Hannoverin<br />
maailmannäyttelyssä v. 2000.<br />
110. MPK CERN- tutkimuskeskuksessa<br />
Ohjelmamme jatkui Punaisen Ristin kansainvälisen<br />
Federaation tiloissa, jossa kurssiveli<br />
Markku Niskala toivotti meidät tervetulleiksi.<br />
Federaation työtä käsittelevän esittelyvideon<br />
jälkeen pääsihteeri Bekele Gelata kertoi<br />
IFRC:n strategiasta 2020: mitä tehdään, miten<br />
tehdään ja ketkä tekevät. Kansainvälinen Punainen<br />
Risti ja Punainen Puolikuu on puolueeton<br />
ja neutraali organisaatio, joka antaa suojaa<br />
ja apua katastrofien uhreille. Se on maailman<br />
suurin humanitaarinen verkosto, jonka työhön<br />
osallistuu kymmeniä miljoonia vapaaehtoisia.<br />
Bekele Gelatan mukaan köyhyyden lisäksi on<br />
tullut muita uhkakuvia. Ilmaston muutos, tulvat,<br />
tsunamit, maanjäristykset ja hirmumyrskyt.<br />
Pahimpia ovat tilanteet, joissa luonnonkatastrofi<br />
tapahtuu samaan aikaan aseellisen konfliktin<br />
kanssa. Tällöin Federaatiolta vaaditaan<br />
valmiuksia avun perille saamiseksi yhteistyössä<br />
PR:n kansainvälisen Komitean (ICRC):n kanssa,<br />
joka suojaa ja avustaa sotien ja konfliktien<br />
uhreja.<br />
Standing Commissionin sihteeristön päällikkö<br />
Helena Korhonen esitteli kansainvälisen<br />
76 77
Change language