Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus - Maanpuolustuskurssiyhdistys
Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus - Maanpuolustuskurssiyhdistys
Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus - Maanpuolustuskurssiyhdistys
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
kannetun yhteisvastuun vuoksi tultava kriisimaiden<br />
avuksi, on selvää, että erityisesti asiansa<br />
hyvin hoitavat maat haluavat uudistuksia, joilla<br />
kriisien toistuminen vältetään.<br />
Euroopan julkisia talouksia koskeva kriisi<br />
on kärjistynyt seuraus ristiriidasta, joka syntyy<br />
kun yhdentyneen talousalueen eri osissa harjoitetaan<br />
kovin erilaista ja erityisesti kokonaisuuden<br />
edut sivuuttavaa talouspolitiikkaa. Ongelma<br />
on periaatteessa ymmärretty jo kauan.<br />
Kun rahaliittoa luotiin, juuri tästä syystä<br />
syntyi vakaus- ja kasvusopimus, joka asetti<br />
julkisen talouden alijäämälle 3 prosentin ja julkiselle<br />
velalle 60 prosentin ylärajan suhteessa<br />
kansantuotteeseen. Sopimuksen tarkoituksena<br />
oli estää yksittäisiä maita velkaantumasta liikaa<br />
tilanteessa, jossa korkotaso määräytyy koko<br />
valuutta-alueen laajuisilla markkinoilla, eikä<br />
pelko korkojen noususta hillitse samalla tavoin<br />
velkaantumista kuin oman rahan oloissa.<br />
Valitettavasti vakaus- ja kasvusopimus ei ole<br />
ollut riittävä rajoitin huonolle talouspolitiikalle.<br />
Pelisääntöjen löysyyden takia mm. Kreikan<br />
julkisen talouden kehitykseen ei kiinnitetty<br />
tarpeellista huomiota.<br />
Mutta vakaus- ja kasvusopimuksen asettamat<br />
julkisen talouden hoitoa koskevat rajoitukset<br />
eivät ole myöskään riittäviä, vaikka niitä<br />
noudatettaisiinkin. Espanja ja Irlanti ovat tästä<br />
esimerkkejä. Koko kuluneen vuosikymmenen<br />
ajan aina vuoteen 2008 saakka näiden maiden<br />
julkiset taloudet olivat ylijäämäiset. Lisäksi julkinen<br />
velka väheni tuntuvasti ja oli koko ajan<br />
60 % rajan alapuolella.<br />
Tästä huolimatta näissä maissa kehittyi yksityisen<br />
sektorin laajaan velanottoon perustunut<br />
talouskupla. Kun se globaalin kriisin myötä<br />
puhkesi, maat syöksyivät rajuun taantumaan ja<br />
ennätystyöttömyyteen – ja Irlanti pankkikriisiin.<br />
Samalla julkinen talous on kääntynyt jyrkästi<br />
alijäämäiseksi. Valtion velan korkotaso on<br />
noussut ja maat ovat joutuneet toteuttamaan<br />
ankaria säästöohjelmia.<br />
Voidaan sanoa, että alhaisten eurokorkojen<br />
ja nopeaan yksityisen velkaantumisen varaan<br />
rakentunut buumi euroalueen ”periferiassa” loi<br />
väärän mielikuvan euroalueen talouden suorituskyvystä.<br />
Osa alueen nopeasta kasvusta ja<br />
erityisesti työllisyyden lisäyksestä rahaliiton<br />
10 ensimmäisen vuoden aikana perustui kestämättömälle<br />
velkaantumiselle.<br />
Maanpuolustuskurssiyhdistyksen kuulumisia<br />
Enää ei ole epäilystä siitä, että tarvitaan paitsi<br />
parempaa julkisen talouden kurinalaisuutta,<br />
myös kokonaistaloudellisten epätasapainojen<br />
ehkäisyä ja nopeaa korjaamista. Vaikka väärä<br />
politiikka aiheuttaa suurinta vahinkoa sitä<br />
harjoittavissa maissa itsessään, heijastusvaikutukset<br />
muihin jäsenmaihin ovat suuret ja<br />
perustelevat tehokkaan yhteisen valvonnan ja<br />
päätöksenteon.<br />
Komission äskettäin tekemät ehdotukset<br />
tähtäävätkin nimenomaan talous- ja rahaliiton<br />
edellä todettujen valuvikojen korjaamiseen.<br />
Julkisen talouden hoidon kurinalaisuuden tehostamiseksi<br />
ehdotetaan selkeämpiä sääntöjä<br />
menojen pitämiseksi talouden kasvuvauhdin<br />
rajoissa ja selkeää sääntöä sille vauhdille, jolla<br />
julkisen velan tulee laskea.<br />
Edelleen ehdotetaan aikaisemmin voimaan<br />
tulevia, asteittain kiristyviä ja tasoltaan ankarampia<br />
sanktioita, jos jäsenmaa ei ryhdy<br />
korjaaviin toimiin komission ja neuvoston<br />
suositusten mukaisesti. Sanktioista päättäminen<br />
ehdotetaan nykyistä automaattisemmaksi.<br />
Komission ehdotus jää voimaan, ellei neuvosto<br />
sitä määräenemmistöllä kumoa.<br />
Sanktiot tarkoittavat ensi vaiheessa korollisista<br />
pakkotalletuksista, jotka muuttuvat<br />
tietyssä vaiheessa korottomiksi talletuksiksi<br />
ja edelleen sakoiksi, joiden suuruus olisi 0,2 %<br />
bruttokansantuotteesta (Suomen tapauksessa<br />
nykytasolla hieman alle 400 miljoonaa euroa).<br />
Kokonaistaloudellisten epätasapainojen<br />
estämiseksi ja korjaamiseksi ehdotetaan uutta<br />
seurantamenetelmää ”liiallisten epätasapainojen”<br />
tunnistamiseksi ja tarvittaviin korjaustoimiin<br />
ryhtymiseksi.<br />
Uudet säännöt koskevat kaikkia jäsenmaita,<br />
mutta ensi vaiheessa uusia sanktioita esitetään<br />
vain euromaille. Euromaiden osalta koordinaation<br />
tarve on suurempi ja lisäksi Lissabonin sopimus<br />
mahdollistaa euromaiden osalta sanktiot,<br />
joita muihin jäsenmaihin ei voida soveltaa.<br />
Hyvät ystävät,<br />
Talouden kriisinhallintavaihe on päättymässä,<br />
vaikka ei vielä ole kokonaan ohi. Kriisi on<br />
kuitenkin kirkastanut sen, että yhdentyneellä<br />
talousalueella tarvitaan yhteen sovitettua talouspolitiikkaa.<br />
Samalla on syntynyt poliittinen valmius<br />
muuttaa pelisääntöjä. Lähiaikoina sanat pitää<br />
muuttaa teoiksi ja päättää se, millaisen muodon<br />
tiiviimmin yhteen sovitettu talouspolitiikka<br />
tulee saamaan.<br />
Komission ehdotukset ovat toteutuessaan<br />
aito laadullinen muutos eurooppalaisessa<br />
talouspoliittisessa päätöksenteossa. Ne eivät<br />
merkitse euroalueen muuttumista yhdeksi<br />
julkiseksi taloudeksi, jolla on yksi finanssipolitiikka<br />
tai laajemmin yksi talouspolitiikka. Sen<br />
sijaan niiden myötä sellaisista asioista, joissa yhden<br />
maan ratkaisuilla on merkittävä vaikutus<br />
muihin jäsenmaihin, päätetään aiempaa enemmän<br />
yhdessä. Lisäksi halutaan varmistaa, että<br />
yhteisesti tehtyjä päätöksiä myös noudatetaan.<br />
Tämä ei liene kenenkään mielestä kohtuuton<br />
vaatimus.<br />
Nämä askeleet johtavat talousliiton merkittävään<br />
vahvistamiseen, mikä onkin oikein ja<br />
välttämätöntä, koska rahaliitto ei pitkän päälle<br />
voi toimia kunnolla ilman sen rinnalla kehittyvää<br />
ja vahvistuvaa talousliittoa.<br />
Tältä osin kyse ei olekaan pelkästään budjettibyrokraattien<br />
teknisestä sääntö- ja sanktionikkaroinnista,<br />
vaan koko eurooppalaisen<br />
taloudellisen ja myös poliittisen yhteistyön<br />
arkkitehtuurin vahvistamisesta.<br />
66 Rehn: Maailmantalouden murros ja yhteinen eurooppalainen talouspolitiikka 67
Change language