Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus - Maanpuolustuskurssiyhdistys
Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus - Maanpuolustuskurssiyhdistys
Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus - Maanpuolustuskurssiyhdistys
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Brysselin liepeillä. Tästä sydämelliset kiitokset<br />
vielä vierailijoiden puolesta.<br />
Kautta vaikeuksien voittoon<br />
Bussilla liikkuessa ja ikkunasta aukeavia kumpuja<br />
katsoessa oli tilaisuus tuumailla historian<br />
akanvirran aikaansaannoksia sotilasliittojen<br />
muutoksen lisäksi. Siinä me nimittäin matkasimme<br />
Euroopan ytimessä, kahden maailmansodan<br />
jalkoihinsa polkemalla maalla, Belgiassa.<br />
Tätä kirjoitettaessa tämä EU:n sydänala on<br />
ollut hyvinkin puolisen vuotta vailla toimivaa<br />
hallitusta, ja koko yhteiskunta on monella tasolla<br />
pirstaloitunut.<br />
Tulivat siinä mieleen ulkoministeriön valtiosihteeri<br />
Pertti Torstilan sanat 193. Maanpuolustuskurssille<br />
viime maaliskuussa:<br />
”Euroopan unionilla on omat vaikeutensa ja<br />
välillä tuntuu etteivät asiat etene. Silloin kannattaa<br />
katsoa historiaan ja miettiä mikä on se<br />
toinen tie. Se on niin kovin huono.”<br />
Mitäpäs muuta? Kuljetuskone matkustusmuotona<br />
ei varsinaisesti hemmottele. Seuraavaa<br />
kurssimatkaa ajatellen pari hyvää asiaa tuleville<br />
lähtijöille: Casassa on ruhtinaalliset jalkatilat<br />
ja ilmaiset korvatulpat.<br />
Kokonaan omaa lukunsa oli ainakin tämän<br />
matkan erinomainen tarjoilu, josta vastasi koneen<br />
stuertti Zorzi, tuo mainio, palveluammattiin<br />
mitä ilmeisimmin syntynyt mies. Hänen<br />
toimekkuudessaan yhdistyvät mainiolla tavalla<br />
italialainen charmi ja suomalaisen upseerin jämäkkyys.<br />
Kauko Ollila<br />
Erikoistoimittaja<br />
193.MPK<br />
Euroopan komission jäsen Olli Rehn<br />
Maanpuolustuskurssiyhdistyksen syyskokouksessa Helsingissä 14. lokakuuta 2010<br />
Maailmantalouden<br />
murros<br />
ja yhteinen eurooppalainen talouspolitiikka<br />
uheenjohtaja, arvoisat kuulijat,<br />
P Kiitän kutsusta Maanpuolustuskurssiyhdistyksen<br />
syyskokoukseen.<br />
Arvostan suuresti työtä, jota teette keskustelun<br />
ylläpitämiseksi Suomen kansallisesta<br />
strategiasta sekä turvallisuuden että talouden<br />
saralla. Euroopan unioni on luonnollinen<br />
osa tätä suomalaista turvallisuuden ja talouden<br />
selviytymisstrategiaa. Senkin vuoksi on<br />
paikallaan pohtia yhteisen eurooppalaisen<br />
talouspolitiikan tarvetta ja mahdollisuuksia<br />
sekä tarkastella, mitä paineita viimeiset pari<br />
vuosikymmentä jatkunut maailmantalouden<br />
murros tähän kehitykseen aiheuttaa.<br />
Kansainvälisen talouslehdistön otsikoita on<br />
viime aikoina hallinnut käsite ”valuuttasota”.<br />
Vaikka en pidäkään näin sotaisesta ilmauksesta,<br />
kuvastaa tämä käsite jo pitkään jatkunutta<br />
suuntausta maailmanpolitiikassa, jossa taloudellisten<br />
voimasuhteiden merkitys on korostunut<br />
perinteisen turvallisuuden rinnalla ja<br />
taustalla.<br />
Ei ihme, että maailmanpolitiikan ajankohtaisimpia<br />
kysymyksiä tällä hetkellä on se, miten<br />
nämä maailmantalouden muuttuneet voimasuhteet<br />
saadaan paremmin heijastumaan myös<br />
sen poliittisessa ohjauksessa. Tämä on näkynyt<br />
nousevien talousmahtien ja sitä heijastavan<br />
G20-yhteistyön merkityksen kasvuna sekä paineina<br />
uudistaa kansainvälisen valuuttarahaston<br />
IMF:n hallintoa ja päätöksentekoa.<br />
Kansainvälisen taloudellisen yhteistyön intensiivisyyttä<br />
ja arkipäiväistymistä kuvannee<br />
pieneltä osin sekin, että olen osaltani viimeisen<br />
viikon kuluessa sekä osallistunut IMF:n vuosikokoukseen<br />
Washingtonissa että tavannut<br />
Yhdysvaltain, Kiinan ja Venäjän valtionvarain-<br />
Maanpuolustuskurssiyhdistyksen kuulumisia<br />
ministerit. Näiden tapaamisten nojalla esitän<br />
muutaman havainnon maailmantalouden näkymistä<br />
ja talouspolitiikan painotuksista.<br />
Ensinnäkin: Viimeisen parin–kolmen vuoden<br />
kuluessa koettu finanssikriisi ja talouden<br />
taantuma ovat olleet ennen kaikkea teollisuusmaiden<br />
piirissä koettu ilmiö. Sen sijaan<br />
kehittyvien talouksien, kuten Kiinan, Intian,<br />
Brasilian ja Meksikon, talouden kasvu on ollut<br />
vahvaa, ja niiden suhteellinen asema on edelleen<br />
vahvistunut.<br />
Kehittyneiden talousalueiden osalta Euroopan<br />
unionin talousennusteita on viime aikoina<br />
reivattu ylöspäin kasvun vahvistuttua ja työllisyyden<br />
alkaessa pikku hiljaa kohentua. Vastaavasti<br />
Yhdysvaltojen talousennusteita on tarkistettu<br />
alaspäin johtuen jo vauhtiin päässeen<br />
talouskasvun piiputtamisesta tämän vuoden<br />
toisen puoliskon kuluessa. Korkea työttömyys,<br />
joka uhkaa laajasti muuttua rakenteelliseksi<br />
työttömyydeksi, sekä asuntomarkkinoiden pysyminen<br />
pohjalukemissa eivät lupaa Yhdysvaltojen<br />
talouteen mitään nopeaa kasvuspurttia.<br />
Toiseksi: Maailmantalouden elpyminen ei<br />
tule olemaan kovin nopeaa johtuen nimenomaan<br />
Yhdysvaltojen talouden kasvun hidastumisesta<br />
ja lisäksi Euroopan rahoitusmarkkinoilla,<br />
erityisesti valtionlainamarkkinoilla,<br />
yhä jatkuvasta epävarmuudesta. Tämä on taloushistorian<br />
opetusten valossa normaali kehityskulku<br />
syvän finanssikriisin jälkeen, mihin<br />
yleensä liittyy pitkään kestävä korjautumisvaihe<br />
ja rakennemuutos ja niitä seuraava uudelleen<br />
muotoutunut taloudellinen rakenne. Suomen<br />
lama 1990-luvulla ja sitä seurannut, alkuun hidas<br />
elpyminen ovat tästä esimerkki. Näin ollen<br />
vaikka maailmantalous välttäneekin tupla-V:n<br />
kaltaisen kaksoistaantuman, se ei myöskään<br />
62 63
Change language