Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus - Maanpuolustuskurssiyhdistys

Pääkirjoitus
Viranomaisten yhteistyö on ratkaisevaa
kriisien hoitamisessa
Joulukuu on tärkeä kuukausi yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen
ja kokonaismaanpuolustuksen kannalta. Heti itsenäisyyspäivän jälkeen hallituksen
on määrä hyväksyä uusi yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen
strategia (YETT). Maanpuolustuslehden tässä numerossa keskitytäänkin tähän
aihepiiriin.
Yhteiskunnan varautuminen erilaisiin kriiseihin on tärkeää mutta välillä myös turhauttavaa
toimintaa. Viranomaiset pohtivat jatkuvasti erilaisia yhteiskunnan toimintaa
mahdollisesti haittaavia uhkia. Niiden pohjalta tehdään erilaisia varautumissuunnitelmia,
joita sitten harjoitellaan aktiivisesti. Viime vuosien kokemus osoittaa
kuitenkin, että monet yllättävät tilanteet ovat sellaisia, että niitä ei ole osattu odottaa.
Lähes 200 suomalaisen matkailijan menehtyminen Kaakkois-Aasian tsunamikatastrofissa
jouluna 2004 oli täysin odottamaton. Nyt tällaiseen mahdollisuuteen
on varauduttu. Nokian vesikriisi vuonna 2008 keskeytti vedenjakelun viikoiksi ja
monet kaupunkilaiset sairastuivat. Kouluampumiset Jokelassa ja Kauhajoella olivat
tragedioita, joita kukaan ei osannut odottaa.
On kohtuutonta vaatia, että viranomaiset voisivat varautua ennalta kaikkiin mahdollisiin
tapahtumiin. Tuskin tätä kukaan edes vaatiikaan. Sen sijaan on tärkeää
paneutua ennalta niihin ratkaisuihin ja toimintamalleihin, jotka ovat suunnilleen
samanlaiset kaikissa kriiseissä. Olipa kriisi mikä tahansa, viranomaisten kyky tehdä
saumatonta yhteistyötä ja pitää kansalaiset tilanteen tasalla on ratkaisevaa. Ja yhteistyötä
on aina mahdollista harjoitella ja hioa.
Suomalainen tapa turvata yhteiskunnan elintärkeät toiminnot on kansainvälisestikin
merkittävä. Eräät maat ovat perehtyneet tarkoin suomalaiseen ratkaisuun ja
omaksuneet sieltä ainakin osia. Näin on tehty mm. Islannissa. YETT-strategiaa on
esitelty monissa maissa, jotka ovat vasta käynnistämässä kokonaisvaltaista varautumista
kriiseihin. Tähän liittyvää koulutusta on annettu mm. Ukrainassa. Myös
Virossa suomalainen malli tunnetaan hyvin.
Kansalaisten tiedontarve korostuu kriisien ja yllättävien tapahtumien aikana. Siksi
on tärkeää, että viestintää suunnitellaan ja toteutetaan huolellisesti. Tänä syksynä
annettu valtioneuvoston viestintäsuositus korostaa viranomaisten velvollisuutta
jakaa tietoa toiminnastaan. On tärkeää, että kansalaiset luottavat viranomaisten
kykyyn suoriutua yllättävistä tilanteista. Viranomaisten maineenhallinnassa on
kyse juuri tästä: ilman luottamusta ei kriisejä hoideta.
4 5
* * *
Ensi vuosi 2011 tulee olemaan Maanpuolustuskurssiyhdistyksen ja Maanpuolustuslehden
juhlavuosi. Ensimmäiset maanpuolustuskurssit pidettiin vuonna 1961
täysin toisenlaiseen maailmanaikaan. Monista kansallisista ja kansainvälisistä
muutoksista huolimatta kurssit ovat säilyttäneet merkityksensä. Niistä on tullut
eräänlainen suomalaisen kokonaismaanpuolustuksen mallin symboli. Maanpuolustuslehti
on saman ajan toiminut kurssilaisten yhteydenpidon ja keskustelun
välineenä.
Ensi kevään aikana järjestetään monia erilaisia juhlatapahtumia, joista kerrotaan
myös toisaalla tässä lehdessä. Maaliskuussa järjestetään mielenkiintoisia taaksepäin
ja eteenpäin katsovia seminaareja. Toukokuussa juhlitaan yhdistystä virallisemminkin.
Yhdistys on löytänyt sille kuuluvan paikan suomalaisessa yhteiskunnassa.
Mutta kuten yhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja Pekka Hallberg
tässä numerossa ilmestyvässä haastattelussaan toteaa, on tulevaisuuden haasteena
saada nuoremmat sukupolvet mukaan sen toimintaan. Siinä on meillä kaikilla
tehtävää.
Maanpuolustuslehden toimitus kiittää hyvästä yhteistyöstä maanpuolustuskurssien
uusiin tehtäviin siirtyvää johtajaa Kim Jäämerta. Toivotamme kaikille lukijoillemme
hyvää itsenäisyyspäivää, rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2011.
Jyrki Iivonen