Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus - Maanpuolustuskurssiyhdistys
Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus - Maanpuolustuskurssiyhdistys
Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus - Maanpuolustuskurssiyhdistys
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Tie- ja maastoliikenneonnettomuuksista onnettomuustutkintakeskus<br />
tutkii vain suuronnettomuudet.<br />
Kansallisen lainsäädännön<br />
lisäksi eri liikennemuotojen onnettomuuksien<br />
tutkinnasta on joukko kansainvälisiä sopimuksia<br />
ja Euroopan unionin lainsäädäntöä.<br />
Onnettomuustutkinta muuttumassa<br />
turvallisuustutkinnaksi<br />
Onnettomuustutkintaa koskeva suomalainen<br />
lainsäädäntö on edelleen pääosin toimiva ja<br />
käyttökelpoinen. Se on myös keskeisiltä osiltaan<br />
sopusoinnussa onnettomuustutkinnasta<br />
annettujen kansainvälisten sopimusten kanssa.<br />
Kuitenkin sääntelyn ajanmukaistaminen<br />
on tarpeen erityisesti perustuslaista johtuvista<br />
syistä. Perusoikeus- ja perustuslakiuudistusten<br />
myötä muun muassa onnettomuustutkintasäädöksiin<br />
sisältyvien toimivaltasäännösten<br />
sisältö ja kirjoitustapa vaativat täsmentämistä.<br />
Perustuslaki edellyttää myös lain ja asetuksen<br />
suhteen arviointia. Siksi eduskunnan käsittelyssä<br />
on parhaillaan oikeusministeriön valmistelemana<br />
alaa ohjaavan lainsäädännön perusteellinen<br />
uudistaminen.<br />
Hallituksen esityksessä turvallisuustutkintalaiksi<br />
(HE 204/2010 vp) esitetään kumottavaksi<br />
laki onnettomuuksien tutkinnasta. Esitys sisältää<br />
ehdotuksen, että Onnettomuustutkintakeskuksessa<br />
tehtävää työtä ei enää kutsuttaisi<br />
onnettomuustutkinnaksi vaan turvallisuus-<br />
tutkinnaksi. Viraston nimeen termimuutoksella<br />
ei ole tarkoitus olla vaikutuksia. Uutena asiana<br />
lakiesityksessä on myös tutkijoiden todistamiskielto<br />
tutkinnassa esiin tulleista asioista. Näin<br />
pyritään korostamaan sitä, että tutkintaa tehdään<br />
onnettomuuksien ennaltaehkäisemiseksi<br />
eikä oikeudellisen vastuun kohdentamiseksi.<br />
Tutkintaryhmät kootaan laajasta<br />
asiantuntijajoukosta<br />
Onnettomuustutkintakeskus tutkii vuosittain<br />
noin 70 onnettomuutta tai vaaratilannetta.<br />
Määrä on pysynyt lähes samana vuosien ajan. Viraston<br />
tutkimia suuronnettomuuksia on tapahtunut<br />
viimeksi vuonna 2004, jolloin tutkittiin<br />
Konginkankaalla sattunut linja-auton ja rekan<br />
yhteentörmäys sekä suomalaisten viranomaisten<br />
toiminta Kaakkois-Aasian tsunamin jälkeen.<br />
Suuronnettomuutena pidetään säädösten<br />
mukaan onnettomuutta, jota on kuolleiden<br />
tai loukkaantuneiden taikka ympäristöön,<br />
omaisuuteen tai varallisuuteen kohdistuneiden<br />
vahinkojen määrän taikka onnettomuuden<br />
laadun perusteella pidettävä erityisen<br />
vakavana. On hyvä, että suuronnettomuuden<br />
määritelmästä ei ole yritetty tehdä luonnontiedettä.<br />
Käytännössä lavean määritelmän mukainen<br />
suuronnettomuus on helppo tunnistaa kun<br />
sellainen on tapahtunut.<br />
Suuronnettomuuksien sekä eri liikennemuotojen<br />
onnettomuuksien ja vaaratilanteiden<br />
tutkinnan lisäksi tutkintaa on tehty useiden samantyyppisten<br />
onnettomuuksien teematutkintana.<br />
Niiden tarkoituksena on ollut selvittää,<br />
onko onnettomuuksilla toisiaan muistuttavia<br />
piirteitä ja toistuvia syitä. Teematutkintoina<br />
on tutkittu muun muassa vuosina 2000 ja<br />
2001 tapahtuneet linja-autopalot, kuolemaan<br />
johtaneita tulipaloja, kevättalvella 2006 tapahtuneet<br />
rakennusten kattojen sortumiset, kotimaan<br />
matkustaja-alusliikenteen turvallisuutta,<br />
luotsaustoimintaa, vaaratilanteiden meriradioliikennettä,<br />
väsymyksen syitä ja yleisyyttä<br />
komentosiltatyöskentelyssä sekä tasoristeysonnettomuuksia.<br />
Määrätietoisella työllä Suomeen on saatu<br />
vakiinnutettua hyvin toimiva ja kustannustehokas<br />
onnettomuuksien tutkintajärjestelmä,<br />
missä viraston ydin muodostuu vain runsaasta<br />
kymmenestä vakinaisesta virkamiehestä. Onnettomuustutkinnan<br />
varsinaisena syömähampaana<br />
on noin 250 vapaaehtoisen huippuasiantuntijan<br />
joukko.<br />
Tehtävään vaikka joulupöydästä<br />
Tapahtuman laadusta riippuen tutkintalautakunnat<br />
ja –ryhmät kootaan pääosin tästä<br />
joukosta poimien kuhunkin tehtävään<br />
sopivimmat asiantuntijat. Toimintatapa<br />
asettaa haasteita johtamiselle. Käytettävien<br />
asiantuntijoiden ammattitaidon on oltava<br />
korkealla tasolla ja heidän motivaationsa osallistua<br />
onnettomuustutkintaan on oltava sellainen,<br />
että tehtävään lähdetään tarvittaessa<br />
vaikka joulupöydästä.<br />
Oman ammattitaidon lisäksi keskeistä onnettomuustutkinnan<br />
onnistumiselle on saumaton<br />
yhteistyö muiden viranomaisten kanssa.<br />
Keskeisimpinä tässä ovat poliisi, pelastustoimi<br />
ja puolustushallinto sekä eri liikennemuotojen<br />
valvontaviranomaiset. Heille on syytä antaa<br />
suuri kiitos sujuvasta yhteistoiminnasta.<br />
Virastossa on viimeisen kymmenen vuoden<br />
aikana panostettu toimintaa ja tutkintamenetelmiä<br />
kuvaavien sisäisten ohjeiden laatimiseen,<br />
tarkoituksena kehittää tutkinnan järjestelmällisyyttä<br />
ja läpinäkyvyyttä sekä vähentää henkilöriippuvuutta.<br />
Toiminnan ja sen muotojen<br />
kirjallinen kuvaaminen muodostaa välttämättömän<br />
ponnistuspohjan toiminnan edelleen<br />
kehittämiselle.<br />
Kansainvälisen arvioinnin kohteena<br />
Toiminnan kuvaukset ovat tärkeitä, kun Onnettomuustutkintakeskuksen<br />
toimintaa arvioidaan.<br />
Parhaillaan kansainvälinen siviiliilmailujärjestö<br />
ICAO on arvioimassa Suomen<br />
ilmailujärjestelmää. Osana sitä on auditoitu<br />
myös ilmailuonnettomuuksien tutkintajärjestelmä.<br />
Näköpiirissä on, että myös suomalainen<br />
vesi- ja raideliikenneonnettomuuksien tutkinta<br />
36 37
Change language