Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus - Maanpuolustuskurssiyhdistys
Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus - Maanpuolustuskurssiyhdistys
Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus - Maanpuolustuskurssiyhdistys
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Elinkeinoelämän ja julkisen sektorin turvallisuusyhteistyö<br />
on vuosikymmenien aikana<br />
jatkuvasti laajentunut ja syventynyt. Seuraavana<br />
vaiheena tässä kehittämistyössä työryhmä<br />
näkee yhteistyön määrätietoisen laajentamisen<br />
kattamaan kaikki ne yhteiskunnan elintärkeät<br />
toiminnot, joiden turvaamisessa elinkeinoelämän<br />
panos on olennaisen tärkeä. Kattavan ja<br />
organisoidun yhteistyön avulla on mahdollista<br />
vastata tulevaisuudessa uusien uhkien ja muuttuvien<br />
toimintamallien yhteiskunnalle aiheuttamiin<br />
haasteisiin. Tämä edellyttää tältä osin<br />
hajanaisen ja päällekkäisen varautumisorganisaation<br />
uudistamista. Työryhmän käsityksen<br />
mukaan se on luontavasti toteutettavissa<br />
yhdistämällä nykyisen huoltovarmuusorganisaation<br />
sekä turvallisuus- ja puolustusasiain<br />
komitean asiantuntemus, kaikki yhteiskunnan<br />
toimijat kattavat erinomaiset yhteistyösuhteet<br />
sekä vuosikymmenten aikana muotoutunut<br />
elinkeinoelämän ja julkisen sektorin turvallisuusyhteistyön<br />
traditio.<br />
Huoltovarmuusneuvoston raportti on tarkoitettu<br />
antamaan oman panoksensa vuonna<br />
2009 asetetun yhteiskunnan varautumista käsittelevän<br />
komitean (nk. Hallbergin komitea)<br />
työlle nykyisen kokonaismaanpuolustuksen<br />
toimintamallin sisällön, järjestelyjen, vastuiden<br />
ja toimeenpanon arvioimisessa.<br />
Kristiina Kumpula<br />
Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri<br />
YETTS 2010 valmistumassa<br />
Myös järjestöjä tarvitaan yhteiskunnan<br />
elintärkeiden toimintojen turvaamissa<br />
S<br />
uomi on vielä tämän vuoden aikana<br />
päivittämässä yhteiskunnan elintärkeiden<br />
toimintojen turvaamisen strategiaa<br />
(YETTS). Päivitystyön keskeisimpänä<br />
tavoitteena on ollut varmistaa, että viranomaiset<br />
ovat varautuneet tämän päivän uhkakuviin<br />
ja pystyvät yhdessä turvaamaan yhteiskunnan<br />
elintärkeät toiminnat.<br />
YETTS linjaa suuren määrän strategisia tehtäviä,<br />
joiden ylläpitämisen ja kehittämisen resursointi<br />
tulisi huomioida eri viranomaisten toiminnan<br />
ja talouden suunnittelussa. Strategia keskittyy<br />
paljolti äkillisiin tapahtumiin, vaikka on pelättävissä,<br />
että hitaasti etenevät yhteiskunnalliset<br />
muutokset saattavat tulevaisuudessa aiheuttaa<br />
suurempaa vahinkoa kuin onnettomuudet tai<br />
kriisit.<br />
YETT-strategia on valtioneuvoston periaatepäätös,<br />
joka on kirjoitettu ensisijaisesti valtiohallinnolle.<br />
Se hyväksyttiin ensimmäisen kerran<br />
vuonna 2003 ja päivitettiin vuonna 2006.<br />
Strategia pyrkii yhtenäistämään uhkakuvat,<br />
mutta se pyrkii myös auttamaan ministeriöiden<br />
valmissuunnittelua. Strategia on ylätason asiakirja,<br />
johon operatiivista toimintaa toimeenpanevat<br />
asiakirjat tukeutuvat.<br />
Vuoden 2010 YETTS:n tarkistamisprosessiin<br />
kutsuttiin mukaan myös valmiustoiminnassa<br />
mukana olevat järjestöt. Tämä oli erittäin<br />
tervetullutta, koska tositilanteissa järjestöt ja vapaaehtoiset<br />
kansalaiset tulevat olemaan avainasemassa<br />
yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen<br />
turvaamisessa. Häiriötilanteissa vaaditaan<br />
poikkeuksellisia resursseja. Viranomaiset tarvitsevat<br />
silloin tuekseen muita toimijoita. Näissä<br />
tilanteissa järjestöt ja niiden vapaaehtoiset<br />
voivat omalla toiminnallaan tehokkaasti tukea<br />
yhteiskunnan rakenteiden turvaamista.<br />
Yhteisvastuullisuuden nimissä toimivat<br />
yleishyödylliset järjestöt ovat yleensä toimin-<br />
nassaan varsin joustavia. Järjestöjen toiminta<br />
ei ole liian tiukasti etukäteen rajattu lainsäädännössä<br />
tai ohjesäännöissä. Järjestöt voivat<br />
usein viranomaisia joustavammin reagoida<br />
tilanteisiin, joissa toimintaa tulee nopeasti<br />
sopeuttaa vallitseviin olosuhteisiin.<br />
Toiminnan joustavuuden myötä järjestöt<br />
voivat häiriötilanteiden alkuvaiheessa huolehtia<br />
sellaisista asioista, jotka kuuluvat viranomaisille,<br />
mutta joiden hoitaminen viranomaisten<br />
toimesta vaatii aikaa. Punaisen Ristin koordinoiman,<br />
viisikymmentä eri järjestöä käsittävän,<br />
vapaaehtoisen pelastuspalvelun toiminta on<br />
erinomainen esimerkki tästä.<br />
Häiriötilanteet ja<br />
Suomen Punainen Risti<br />
Lähes kaikki häiriö- ja poikkeustilanteet koskettavat<br />
Suomen Punainen Ristiä. Järjestö<br />
on toiminut jo 133 vuotta, mutta sen asema<br />
suomalaisessa valmiustoiminnassa on edelleen<br />
merkittävä. Suomen Punaisesta Rististä<br />
annetun lain ja sitä täydentävän tasavallan<br />
presidentin asetuksen mukaan järjestön tarkoituksena<br />
on muun muassa tukea ja avustaa<br />
maan viranomaisia ihmisten hyvinvoinnin<br />
edistämisessä niin rauhan kuin sodan ja aseellisten<br />
selkkausten aikana.<br />
Tavoitteidensa saavuttamiseksi järjestölle<br />
on määritelty useita eri toimintamuotoja. Järjestö<br />
ylläpitää auttamisvalmiutta ja harjoittaa<br />
humanitaarista avustustoimintaa, harjoittaa<br />
ja kehittää osaltaan pelastustoimen vapaaehtoistoimintaa<br />
sekä huolehtii henkilötiedustelutoiminnasta<br />
(kriiseissä ja katastrofeissa<br />
kadonneet ja perheiden yhdistäminen), harjoittaa<br />
tarvittavaa sosiaali- ja terveyspalvelutoimintaa,<br />
harjoittaa veripalvelutoimintaa,<br />
kouluttaa vapaaehtoisia ja ammattihenkilöstöä<br />
ja organisoi näiden työtä, sekä edistää<br />
humanitaarisen oikeuden eli sodan oikeus-<br />
24 Kananen: Elinkeinoelämän osallistuminen huoltovarmuustyöhön<br />
25
Change language