Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus - Maanpuolustuskurssiyhdistys
Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus - Maanpuolustuskurssiyhdistys
Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus - Maanpuolustuskurssiyhdistys
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
HVK:n strategiset tehtävät<br />
Huoltovarmuuden operatiivista toimintaa eli<br />
toimeenpanoa, koordinaatiota ja rahoitusta<br />
varten on Huoltovarmuuskeskus, joka toimii<br />
käytännössä koko huoltovarmuusjärjestelmän<br />
sihteeristönä. Huoltovarmuuskeskuksen muita<br />
tehtäviä ovat mm.:<br />
• sovittaa yhteen elinkeinoelämän ja julkishallinnon<br />
yhteistyötä varautumisessa<br />
• hoitaa valtion varmuusvarastointia sekä<br />
turva- ja velvoitevarastointia<br />
• varmistaa välttämättömien teknisten järjestelmien<br />
toimivuutta ja turvata kriittistä<br />
tavara- ja palvelutuotantoa<br />
• seurata kansainvälistä kehitystä ja pitää<br />
yhteyttä ulkomaisiin viranomaisiin ja laitoksiin.<br />
Toiminnan päämääränä on, että kansallista<br />
huoltovarmuutta väestön elinmahdollisuuksien<br />
ja yhteiskunnan toimivuuden turvaamiseksi<br />
ylläpidetään ja kehitetään globaalissa<br />
toimintaympäristössä. Huoltovarmuuskeskuksen<br />
tavoitteena on olla arvostettu osaaja,<br />
joka koordinoi laajaa yhteistyöverkostoa, analysoi<br />
uhkia ja tuottaa tilannekuvaa huoltovarmuudesta<br />
sekä kehittää ja ylläpitää huoltovarmuuspalveluja,<br />
jotka vastaavat ennakoivasti<br />
globaalin toimintaympäristön muutoksiin.<br />
Hallitus on määritellyt Huoltovarmuuskeskuksen<br />
strategisiksi tehtäviksi:<br />
• vaikuttaa yleiseen talous- ja elinkeinopolitiikkaan<br />
siten, että huoltovarmuusnäkökulma<br />
otetaan huomioon päätöksenteossa<br />
• saada eri alojen huoltovarmuuskriittiset<br />
toimijat kehittämään omaa jatkuvuuden<br />
hallintaansa ja kriisinsietokykyään yhteiskunnan<br />
huoltovarmuustavoitteiden mukaisesti<br />
• huolehtia kestävästä talouden hallinnasta<br />
sekä tarkoituksenmukaisen keinovalikoiman<br />
kustannustehokkaasta toteutuk sesta.<br />
Erityisesti viime vuoden tapahtumat osoittivat<br />
selkeästi sen, kuinka tärkeää on huolehtia<br />
talousarvion ulkopuolella olevan huoltovarmuusrahaston<br />
kestävästä hoidosta ja maksuvalmiudesta<br />
yllättävien ja nopeasti eskaloituvien<br />
tilanteiden varalle.<br />
Yhteistyön uusia muotoja<br />
Uusin valtioneuvoston päätös korostaa tämän<br />
päivän huoltovarmuuden peruslahtökohtaa eli<br />
sitä, että toimivat markkinat turvaavat hyvin<br />
pitkälle yhteiskunnan huoltovarmuuden. Kansalliset,<br />
kansainväliset ja joskus myös globaalit<br />
yritykset ja verkostot tuottavat merkittävän<br />
osan huoltovarmuudesta. Tietoyhteiskunnassa<br />
on ensisijaisesti pyrittävä verkostojen toimintakyvyn<br />
varmistamiseen vaikuttamalla verkostoon<br />
ja siinä tuotettuihin toimintoihin. Huoltovarmuuspäätös<br />
toteaa, että huoltovarmuutta<br />
tulee jatkossa kehittää sääntelyn sijasta entistä<br />
enemmän sopimuksenvaraisten järjestelyjen<br />
avulla. Järjestelmäkokonaisuuksien ja verkostojen<br />
hallinnan on onnistuakseen perustuttava<br />
vapaaehtoiseen sopimiseen ja ennen kaikkea<br />
toimijoiden keskinäiseen luottamukseen, joka<br />
on kaiken yhteistyön fundamentti.<br />
Huoltovarmuuden turvaamisessa onkin yhä<br />
enemmän siirrytty yhteiskunnalle kriittisten<br />
järjestelmien, prosessien ja verkostojen toimintavarmuuden<br />
parantamiseen.<br />
HVK on yhdessä huoltovarmuusorganisaation<br />
kanssa kehittänyt uudentyyppisiä keinoja ja<br />
välineitä elinkeinoelämän jatkuvuuden varmistamisen<br />
tueksi perinteisen materiaalikeskeisen<br />
varautumisen rinnalla. Toimintamuodot on<br />
pyritty niveltämään yritysten ja organisaatioiden<br />
normaalitoimintoihin, niiden tarpeeseen<br />
ennaltaehkäistä häiriöitä ja minimoida niiden<br />
vaikutukset liiketoimintaan (kuvio 2). Valmiussuunnittelun<br />
sijasta on alettu puhua jatkuvuussuunnittelusta,<br />
jatkuvuudenhallinnasta,<br />
joka kytkeytyy tänä päivänä vahvasti yritysten<br />
Ennakoiva toiminnan jatkuvuussuunnittelu<br />
Haittavaikutuksen lyhentäminen ja<br />
menetysten pienentäminen<br />
Toipumisen<br />
nopeuttaminen<br />
Uudelleen<br />
aloittaminen<br />
20 Kananen: Elinkeinoelämän osallistuminen huoltovarmuustyöhön 21<br />
Haluttu<br />
toiminnan<br />
taso<br />
Riskienhallinta<br />
- Liiketoiminta<br />
- Tukitoiminta<br />
HUOVIn kypsyyskuvaukset<br />
Tilanteesta riippuen eri toimijat aktivoituvat.<br />
Jatkuvuussuunnittelu<br />
- Liiketoiminta<br />
- Tukitoiminta<br />
- Kriisinhallinta<br />
Häiriötilanne<br />
Häiriön<br />
hallinta<br />
Kriisin<br />
hallinta<br />
Kuvio 2. Jatkuvuudenhallinnan konsepti<br />
strategiseen johtamiseen. Yritysmaailmassa<br />
jatkuvuuden hallinnan (BCM) nähdään palvelevan<br />
liiketoimintaa; yrityksen hyötyessä<br />
liiketoimintansa jatkuvuudesta hyötyy koko<br />
yhteiskuntakin.<br />
Sopimusperusteinen varautuminen (ns.<br />
SOPIVA-hanke) käynnistyi jo muutama vuosi<br />
sitten tietoyhteiskuntasektorin kolmen poolin<br />
ideoinnin tuloksena. Verkostoista heijastuvia<br />
häiriöitä vastaan voidaan suojautua parhaiten<br />
vain verkostoituneesti.<br />
Toimintaa ovatkin ohjanneet seuraavat peruslähtökohdat:<br />
• huoltovarmuus syntyy merkittäviltä osin<br />
kriittisten liiketoimintaverkostojen ja -prosessien<br />
toimintavarmuudesta<br />
• jatkuvuudenhallinta on yritysten ja organisaatioiden<br />
omaehtoista toimintaa<br />
• verkostojen toimintavarmuuden parantumisesta<br />
hyötyvät verkoston toimijat ja samalla<br />
koko yhteiskunnan huoltovarmuus<br />
paranee.<br />
SOPIVAn päätavoite on kokonaisten yritysverkostojen,<br />
ei pelkästään verkoston toimijoiden,<br />
jatkuvuudenhallinnan parantaminen.<br />
SOPIVA-menettelyssä yritysten välisiin<br />
Jatkuvuussuunnitelman<br />
keinojen<br />
käyttöönotto<br />
- Liiketoiminta<br />
- Tukitoiminta<br />
Päätös<br />
Toipuminen<br />
Aika<br />
kaupallisiin yhteistoiminta- ja hankintasopimuksiin<br />
liitetään yhtenäiset jatkuvuudenhallinnan<br />
suositukset ja sovitaan niiden todentamisesta<br />
sekä edelleen levittämisestä osapuolten<br />
toimintaverkostoihin. Menettely on tarkoitus<br />
ulottaa mahdollisimman laajaan käyttöön<br />
huoltovarmuuden kannalta merkityksellisille<br />
toimialoille. Huoltovarmuusneuvosto asettui<br />
viime vuoden toukokuussa tukemaan ja edistämään<br />
SOPIVA-menettelyn käyttöönottoa<br />
sekä huoltovarmuuskriittisissä yrityksissä että<br />
julkisen hallinnon organisaatioissa. Tätä toimintamallia<br />
on kutsuttu jopa huoltovarmuuden<br />
uudeksi paradigmaksi.<br />
Tavoitteena on vuonna 2011 vakiinnuttaa<br />
SOPIVA-menettely osaksi eri toimialojen huoltovarmuuskriittisten<br />
yritysten sopimuskäytäntöjä<br />
sekä julkishallinnon hankintamenettelyä.<br />
Vuonna 2011 käynnistetään SOPIVAn suositusten<br />
ja sopimusmallien ylläpito, jonka tarkoituksena<br />
on parantaa koordinaatiota muiden<br />
jatkuvuudenhallintaa sekä yritysturvallisuutta<br />
kehittävien hankkeiden kesken. SOPIVA-prosessilla<br />
on kiinteä yhteys HUOVI-portaalin<br />
sähköisiin palveluihin.<br />
HUOVI-portaali on ensimmäinen yritysten<br />
ja huoltovarmuusorganisaation yhteinen
Change language