Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus - Maanpuolustuskurssiyhdistys
Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus - Maanpuolustuskurssiyhdistys
Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus - Maanpuolustuskurssiyhdistys
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
VTL Ilkka Kananen<br />
toimitusjohtaja, Huoltovarmuuskeskus<br />
Elinkeinoelämän osallistuminen<br />
huoltovarmuustyöhön<br />
ähtökohdat<br />
Huoltovarmuuden turvaaminen eri<br />
L muodoissaan on aina ollut maamme<br />
yleisen turvallisuuspolitiikan osa, jonka avulla<br />
on huolehdittu sen päämäärien saavuttamisen<br />
taloudellisista edellytyksistä. Elinkeinoelämän<br />
aktiivinen ja omaehtoinen osallistuminen<br />
on aina ollut tunnusomaista tälle toiminnalle,<br />
jota pitkään kutsuttiin taloudelliseksi maanpuolustukseksi.<br />
Perusteet yhteistyölle luotiin<br />
jo viime sotien aikana saaduista hyvistä kokemuksista<br />
ja pian sen jälkeen vakiinnutetuista<br />
toimintamuodoista. Peruslähtökohtana oli<br />
taloudellisen varautumisen suunnittelu, toimeenpano<br />
ja koordinointi siten, että huoltovarmuuden<br />
kannalta keskeisen talouselämän<br />
tarpeet ja asiantuntemus kytkeytyvät tähän<br />
työhön. Suomalainen periaate oli alusta alkaen<br />
se, että huoltovarmuuden kehittämiseen<br />
osallistuvat ne, joita se koskee.<br />
Elinkeinoelämän osallistuminen huoltovarmuustyöhön<br />
(Public-Private-Partnership) n. 1100<br />
Elintarvikehuoltosektori<br />
• Alkutuotantopooli<br />
• Elintarviketeollisuuspooli<br />
• Kauppa ja<br />
jakelupooli<br />
Energiahuoltosektori<br />
• Voimatalouspooli<br />
• Öljypooli<br />
Kuljetuslogistiikkasektori<br />
• Ilmakuljetuspooli<br />
• Maakuljetuspooli<br />
-<br />
aluetoimikunnat<br />
• Vesikuljetuspooli<br />
Huoltovarmuuskriittiset<br />
yritykset (n. 2000)<br />
Terveydenhuoltosektori<br />
• Terveydenhuoltopooli<br />
• Vesihuoltopooli<br />
● Kemian pooli ● Teknologiapooli ● Metsäpooli ● Muovi- ja kumipooli<br />
● Rakennuspooli ● Vaatetuspooli<br />
- aluetoimikunnat<br />
Huoltovarmuuskeskus<br />
Hallitus<br />
Finanssialan<br />
sektori<br />
• Rahoitushuoltopooli<br />
• Vakuutusalan<br />
pooli<br />
Kuvio 1. Huoltovarmuusorganisaatio 2010<br />
Valtioneuvosto asettaa huoltovarmuudelle<br />
yleiset tavoitteet, joissa määritellään valmiuden<br />
taso ottaen huomioon väestön ja välttämättömän<br />
talouselämän sekä maanpuolustuksen<br />
vähimmäistarpeet. Huoltovarmuuden tavoitteissa<br />
pääpaino on yhteiskunnan toimivuudelle<br />
välttämättömien tuotanto- ja palvelujärjestelmien<br />
toimintaedellytysten varmistamisessa<br />
nykyaikaisessa kansainvälistyneessä, teknistyneessä<br />
ja verkostoituneessa toimintaympäristössä.<br />
Näin tehtiin aikaisempaa selkeämmin ja<br />
täsmällisemmin myös viimeisimmässä vuoden<br />
2008 huoltovarmuuspäätöksessä. Huoltovarmuustavoitteet<br />
ovat vaikuttaneet myös varautumisen<br />
toimintamuotoihin ja organisointiin.<br />
Huoltovarmuusjärjestelmän rakennetta on viime<br />
vuosina uudistettu paremmin vastaamaan<br />
huoltovarmuudelle asetettujen tavoitteiden<br />
mukaisia painopistealoja ja niiden taustalla<br />
olevia muuttuneita uhkakuvia (kuvio 1).<br />
Huoltovarmuusneuvosto<br />
Tietoyhteiskuntasektori<br />
• Elektroniikkapooli<br />
• Graafinen pooli<br />
• Joukkoviestintäpooli<br />
• Tietoverkkopooli<br />
• Tietotekniikkapooli<br />
• Aluepooli-<br />
- TIVA-toimikunnat<br />
Organisaatio ja toimintamalli<br />
Huoltovarmuusorganisaation rakenteita on selkeytetty<br />
ja johtosuhteita virtaviivaistettu. Päällekkäisyyksiä<br />
on purettu sekä toisaalta kytketty<br />
mukaan aloja ja toimijoita, jotka aikaisemmin<br />
eivät olleet varautumisessa mukana. Ylin päätöksentekotaso<br />
yhtenäistettiin vuoden 2008<br />
organisaatiouudistuksessa. Toimintaa ohjaa<br />
ja valvoo nykyään Huoltovarmuuskeskuksen<br />
(HVK) hallitus, jossa ovat myös elinkeinoelämän<br />
edustajat päättämässä huoltovarmuustoiminnan<br />
suuntaamisesta ja resursoinnista.<br />
Huoltovarmuuskeskuksen yhteyteen perustettiin<br />
valtioneuvoston neljäksi vuodeksi kerrallaan<br />
nimittämä huoltovarmuusneuvosto, jonka<br />
tehtävänä on arvovaltaisena foorumina seurata<br />
ja arvioida huoltovarmuuden tilaa, ylläpitää<br />
keskustelua tärkeistä kysymyksistä sekä tehdä<br />
esityksiä ja aloitteita huoltovarmuusjärjestelmän<br />
kehittämiskohteista. Neuvoston puheenjohtaja<br />
on vuorineuvos Jaakko Rauramo, joka<br />
edustaa elinkeinoelämää myös turvallisuus- ja<br />
puolustusasiain komiteassa (TPAK).<br />
Sektoreista ja pooleista muodostuvan, perinteikkään<br />
yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuusorganisaation<br />
asema vakiinnutettiin<br />
organisaatiuudistuksen yhteydessä myös laissa.<br />
Sektorit ovat viranomaisten, toimialajärjestöjen<br />
ja elinkeinoelämän sekä tutkimuksen<br />
muodostamia laajoja, alakohtaisia yhteistoimintaorganisaatioita.<br />
Niiden yleistehtävänä<br />
on hallituksen hyväksymien tavoitteiden mukaisesti<br />
ohjata, koordinoida ja seurata oman<br />
alansa poolien varautumista. Yhdessä poolien<br />
kanssa ne muodostavat logistisen tuotantokokonaisuuden,<br />
huoltovarmuusklusterin. Tällä<br />
hetkellä sektoreita ovat elintarvikehuolto,<br />
energiahuolto, kuljetuslogistiikka, finanssiala,<br />
terveydenhuolto ja tietoyhteiskunta. Ne on<br />
muodostettu huoltovarmuustavoitteiden mukaisille<br />
painopistealueille.<br />
Poolit ovat puolestaan elinkeinoelämävetoisia,<br />
itsenäisesti ja omaehtoisesti operatiivisesta<br />
varautumisesta vastaavia toimielimiä. Niiden<br />
tehtävänä on yhdessä alan yritysten kanssa<br />
seurata, selvittää, suunnitella ja valmistella<br />
toimenpiteitä omien alojensa huoltovarmuuden<br />
kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi. Poolit<br />
tukeutuvat elinkeinoelämän omiin järjestö-<br />
ja organisaatiorakenteisiin. Tämä muodostaa<br />
luonnollisen yhdyssiteen toimijoiden ja<br />
suunnitteluelimen välille. Pooliorganisaation<br />
tulee tarvittaessa tarjota asiantuntemuksensa<br />
myös muiden toimielinten käyttöön sekä vertikaalisesti<br />
että horisontaalisesti.<br />
Huoltovarmuuspäätöksessä myös maanpuolustukselle<br />
välttämätön tuotanto ja vientiteollisuuden<br />
yleisten toimintaedellytysten turvaaminen<br />
ovat tärkeässä asemassa. Teollisuudella,<br />
etenkin perusteollisuudella sekä rakentamisella,<br />
on tärkeä merkitys huoltovarmuuden kokonaistavoitteiden<br />
saavuttamiselle. Perinteiset<br />
teollisuuspoolit jatkavat omaehtoista varautumistoimintaa<br />
vielä toistaiseksi sektorijaon<br />
ulkopuolella suoraan HVK:n hallituksen alla.<br />
Teollisuuspoolit huolehtivat muiden tavoin<br />
toimiala- ja yrityskohtaisesta varautumisesta<br />
ja siihen liittyvästä harjoitustoiminnasta sekä<br />
toimivat kanavana huoltovarmuuskriittisiin<br />
yrityksiin päin.<br />
Huoltovarmuusorganisaatio on luonteeltaan<br />
asiantuntija- ja yhteistoimintaverkosto,<br />
joka varautuu erilaisiin toimintaympäristön<br />
muuttuviin uhkiin yksityisen ja julkisen sektorin<br />
kumppanuusperiaatteella. Sen toimielimiin<br />
on aina saatu talouselämän ja hallinnon<br />
paras asiantuntemus, joka muodostaa korvaamattoman<br />
voimavaran huoltovarmuutemme<br />
kehittämiselle ja ylläpitämiselle. Kaikkiaan<br />
organisaation eri toimielimissä toimii aluerakenteet<br />
huomioiden noin 1200 henkilöä.<br />
Elinkeinoelämä kytkeytyy toimintaan 24 poolisopimuksella.<br />
Poolien luokittelemissa huoltovarmuuskriittisissä<br />
yrityksissä on noin 1200<br />
valmiuspäällikköä, jotka huolehtivat varautumisesta<br />
häiriö- ja poikkeustilanteisiin osana<br />
toiminnan jatkuvuussuunnittelua ja riskienhallintaa.<br />
Poolit tukevat ja edistävät heidän<br />
työtään.<br />
Päätavoitteena on viime kädessä huoltovarmuuden<br />
kannalta tärkeiden organisaatioiden ja<br />
sitä kautta koko yhteiskunnan toimintaedellytysten<br />
turvaaminen. Verkostomaisen toimintamallin<br />
merkitys korostuu nimenomaan tämän<br />
päivän arvaamattomissa ja monimutkaisissa<br />
olosuhteissa, joissa huoltovarmuuden kehittämistä<br />
ei voida hoitaa pelkästään valtiovallan toimenpitein,<br />
vaan kumppanuuteen perustuvalla<br />
yksityisen ja julkisen sektorin vapaaehtoisella<br />
yhteistoiminnalla sekä huoltovarmuuskriittisten<br />
yritysten ja organisaatioiden omaehtoisella<br />
varautumisella.<br />
18 19
Change language