Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus - Maanpuolustuskurssiyhdistys
Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus - Maanpuolustuskurssiyhdistys
Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus - Maanpuolustuskurssiyhdistys
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
elintärkeät toiminnot ovat poikkihallinnollisia,<br />
yhteiskunnallemme välttämättömiä toimintokokonaisuuksia,<br />
joiden on oltava turvattuina<br />
joka hetki. YETT-strategian 2010 mukaan<br />
Suomen elintärkeät toiminnot ovat: valtion<br />
johtaminen, kansainvälinen toiminta, Suomen<br />
puolustuskyky, sisäinen turvallisuus, talouden<br />
ja infrastruktuurin toimivuus, väestön toimeentuloturva<br />
ja toimintakyky sekä henkinen<br />
kriisinkestävyys.<br />
<strong>Yhteiskunnan</strong> riskianalyysin perusteet<br />
YETT-strategiassa on kuvattu myös elintärkeitä<br />
toimintoja ja niiden jatkuvuutta vaarantavat<br />
uhkamallit. Nyt esitetään siirryttäväksi<br />
yhdeksästä uhkamallista kolmeentoista uhkamalliin.<br />
Tässä on paremmin otettu huomioon<br />
yhteiskuntamme haavoittuvuus, ja tavoitteena<br />
on palvella paremmin hallinnon eri tasoilla<br />
ja elinkeinoelämässä tehtäviä riskianalyysejä.<br />
Uhkamalleja ovat voimahuollon vakavat häiriöt,<br />
tietoliikenteen ja tietojärjestelmien vakavat<br />
häiriöt eli kyber-uhkat, kuljetuslogistiikan<br />
vakavat häiriöt, yhdyskuntatekniikan vakavat<br />
häiriöt, elintarvikehuollon vakavat häiriöt,<br />
rahoitus- ja maksujärjestelmän vakavat häiriöt,<br />
VARAUTUMINEN – TILANTEEN HALLINTA - TOIPUMINEN<br />
Varautuminen<br />
Turvataan Turvataan yhteiskunnan yhteiskunnan elintärkeät toiminnot<br />
Häiriötilanteen<br />
hallinta<br />
julkisen talouden rahoituksen saatavuuden<br />
häiriintyminen, väestön terveyden ja hyvinvoinnin<br />
vakavat häiriöt, suuronnettomuudet,<br />
luonnon ääri-ilmiöt ja ympäristöuhkat, terrorismi<br />
ja muu yhteiskuntajärjestystä vaarantava<br />
rikollisuus, rajaturvallisuuden vakavat häiriöt,<br />
poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus<br />
sekä sotilaallisen voiman käyttö.<br />
Uhkamalleista huomataan, että valtiolliseen<br />
turvallisuuteen kohdistuu hyvin monenlaisia<br />
uhkia, joihin sisältyy muitakin kuin sotilaallisia<br />
ulottuvuuksia. Nämä laaja-alaiset turvallisuusuhkat<br />
ovat kytköksissä toisiinsa, vaikeasti<br />
ennustettavissa ja varoitusajaltaan lyhyitä. Siksi<br />
valtion keskeisenä tavoitteena tulee olla kyky<br />
vastata turvallisuuteen vaikuttaviin tapahtumiin<br />
ja niiden mahdollisiin ennusmerkkeihin<br />
riittävän ajoissa. Elintärkeiden toimintojen<br />
turvaaminen perustuukin pitkäjänteiseen ja<br />
riittävään suorituskykyjen kehittämiseen, niiden<br />
oikea-aikaiseen ja joustavaan käyttöönottoon<br />
sekä kykyyn hyödyntää jo käyttöönotettuja<br />
suorituskykyjä.<br />
Strategiassa on uhkamallien konkretisoimiseksi<br />
ja eri toimijoiden omaan toimintaan<br />
liittyvien uhkien jatkoanalysoinnin tueksi<br />
Häiriötilanteesta<br />
toipuminen<br />
Turvallisuus- Turvallisuus- ja puolustusasiain puolustusasiain komitean komitean sihteeristö<br />
sihteeristö<br />
tunnistettu häiriötilanteita, joilla tarkoitetaan<br />
uhkaa tai tapahtumaa, joka vaarantaa ainakin<br />
hetkellisesti tai alueellisesti rajattuna yhteiskunnan<br />
turvallisuutta, toimintakykyä tai väestön<br />
elinmahdollisuuksia. Häiriötilanteita<br />
voi esiintyä sekä normaalioloissa että poikkeusoloissa.<br />
Normaalioloissa esiintyvät häiriötilanteet<br />
hallitaan viranomaisten tavanomaisin<br />
toimivaltuuksin tai voimavaroin. Normaalioloissa<br />
rakennettavat järjestelmät ja varautumistoimenpiteet<br />
luovat perustan toiminnalle<br />
poikkeusoloissa. Vastaavasti poikkeusolojen<br />
varalle luotuja järjestelyitä voidaan hyödyntää<br />
normaaliolojen häiriötilanteiden hallinnassa.<br />
Poikkeusoloissa tilanteen hallitseminen voi<br />
edellyttää lisätoimivaltuuksia tai -voimavaroja.<br />
Näiden tilanteiden hallinta edellyttää tavallisesti<br />
viranomaisten ja muiden toimijoiden<br />
tavanomaista laajempaa tai tiiviimpää yhteistoimintaa<br />
ja viestintää. Sama häiriötilanne voi<br />
liittyä useampaan eri uhkamalliin, riippuen<br />
tarkastelunäkökulmasta, uhkan lähteestä tai<br />
sen seurannaisvaikutuksista. Näistä jokaiselle<br />
on osoitettu ensisijaisesti varautumisvastuussa<br />
oleva ministeriö.<br />
Ministeriöt ohjaavat YETT-strategian<br />
pohjalta hallinnonalansa varautumista sekä<br />
siihen liittyvää lainsäädännön valmistelua.<br />
Myös muulla julkishallinnolla – erityisesti<br />
kunnilla, elinkeinoelämällä sekä järjestöillä<br />
on merkittävä rooli näiden strategisten tehtävien<br />
toteutuksessa. Uhkamallit ja esimerkit<br />
häiriötilanteista on tarkoitettu viranomaisten,<br />
elinkeinoelämän ja järjestöjen yhteismitalliseksi<br />
varautumisen lähtökohdaksi ja taustaaineistoksi.<br />
Eri toimijat voivat hyödyntää<br />
aineistoa laatiessaan toimialojensa yksityiskohtaisia<br />
uhka-arvioita ja arvioidessaan uhkien<br />
aiheuttamia vaikutuksia varautumiseen<br />
sekä häiriötilanteiden ennaltaehkäisyyn ja<br />
hallintaan ja näihin liittyvien suorituskykyjen<br />
kehittämiseen.<br />
Vuoden 2006 strategiassa kuvattiin ensimmäisen<br />
kerran valtion kriisijohtamismalli.<br />
Päivitystyön yhteydessä on keskusteltu laajasti<br />
kriisijohtamisen kehittämisestä ja analysoitu<br />
toiminnasta ja harjoituksista saatuja kokonaisuuksia.<br />
Jatkossa keskeinen kehittämiskohde<br />
on tilannekuvatoiminta, jotta valtionjohto saa<br />
tarvittavat tilannetiedot nopeasti ja myös kyky<br />
tukea toimivaltaisia viranomaisia tilannekuvatoiminnalla<br />
hallinnon eri tasoilla, mukaan<br />
lukien järjestöt ja elinkeinoelämä. Uudistettu<br />
strategia kuvaa kriisijohtamisen kokonaisvaltaisemmin,<br />
koska yhteiskunnalla tulee olla<br />
johtamisvalmius niin normaaliolojen häiriötilanteissa<br />
kuin poikkeusoloissakin.<br />
Strategian kehittäminen on<br />
jatkuva prosessi<br />
Kansallisen turvallisuuden ylläpitäminen edellyttää<br />
oikeaa tietoa hallinnonalojen valmiudesta<br />
ja toimintakyvystä sekä koko yhteiskunnan<br />
kriisinkestävyydestä ja kriisivalmiudesta. Strategian<br />
toimeenpanon seurannan tulee mahdollistaa<br />
oikea-aikaiset ja oikeansuuntaiset ylläpito-<br />
ja kehittämis- toimenpiteet. Seurannalla<br />
tuotetaan valtionjohdolle tietoa siitä, onko voimavarat<br />
kohdennettu oikein yhteiskunnan<br />
elintärkeiden toimintojen ja yhteiskunnan toiminnan<br />
jatkuvuuden turvaamiseksi.<br />
Yhteiskuntamme valmiutta selviytyä sitä<br />
kohtaavista häiriötilanteista testataan valmiusharjoituksissa,<br />
jotka antavat toimijoille<br />
mahdollisuuden kouluttaa henkilöstöään ja kehittää<br />
suorituskykyjään. Harjoitukset voidaan<br />
jakaa kolmeen ryhmään: laajat valtakunnalliset<br />
ja/tai poikkihallinnolliset valmiusharjoitukset,<br />
hallinnonalan sisäiset harjoitukset sekä alueellisesti<br />
rajatut harjoitukset. Lisäksi on kansainvälisiä<br />
harjoituksia. Harjoituskokemukset<br />
antavat konkreettista tietoa yhteiskunnan elintärkeiden<br />
toimintojen turvaamisesta ja siihen<br />
liittyvästä yhteistoiminnasta sekä strategisten<br />
tehtävien edellyttämistä kehittämistarpeista<br />
ja varautumisjärjestelmän kokonaistilanteesta.<br />
Kokemukset tuottavat myös palautetta strategian<br />
ja valmiussuunnitelmien tarkistamiseksi<br />
sekä päivittämiseksi. Strategian päivittämis- ja<br />
kehittämistyö on jatkuva prosessi jos haluamme<br />
elää ajassa ja ylläpitää kykyä vastata uusiin<br />
haasteisiin.<br />
16 Cederberg: YETTS 2010<br />
17
Change language