Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus - Maanpuolustuskurssiyhdistys

järjestä vain valtioelinten suhteita vaan on koko
yhteiskunnan peruslaki. Mielestäni suuri merkitys
on ollut perusoikeusuudistuksella, joka
on tuonut perustuslain lähemmäksi ihmisiä ja
arkisia tilanteita.
Kysyisin vielä työstä, jota olet tehnyt demokratian
ja laillisuusperiaatteen edistämiseksi
maailmalla. Olet ollut mukana erilaisissa hankkeissa
Venäjällä ja Kiinassa ja olet maininnut
myös Nepalin ja Kirgisian. Kyse on ilmeisesti
toiminnasta, jossa suomalaisilla on jotain
annettavaa?
– Vahva oikeudenmukaisuusajattelu ja
kansanvaltainen perinne sekä maailman ensimmäinen
yksikamarinen, nykyaikainen parlamentti
antavat hyviä lähtökohtia pohtia yleismaailmallisestikin
oikeusvaltion rakentamista.
Olen käyttänyt monen mielestä liiankin yksinkertaista
vertausta talon rakentamiseen. Ensin
pitää olla vahva perusta, arvot. Sitten ovat neljä
nurkkapaalua: lainalaisuus, vallanjaon tasapaino,
ihmisten oikeudet ja velvollisuudet sekä
neljäntenä järjestelmän toimivuus.
Ei kuitenkaan riitä, että puhutaan vain periaatteista.
Ehkä meillä on annettavaa monille
maille siksi, että tuomme oikeusvaltion idean
Kirgisia
Venäjä
Kiina
12 Hallberg: Kokonaisturvallisuuden malli on harvinainen luottamuspääoma
13
Nepal
lähemmäksi ihmisiä, konkretisoimme sitä ja ennen
kaikkea kerromme lainalaisuuden sisällöstä
ja julkisen vallan rakenteista ja toimivuudesta.
Suomalainen ei voi kulkea maailmalla opettamassa.
Se on tärkeää muistaa. Me vain kerromme
omista kokemuksistamme tämmöisen omakotitalorakentajan,
timpurin, ominaisuudessa.
Tässä työssä olen omalta vähäiseltä osaltani ollut
tänä vuonna auttamassa niin Nepalin kuin
Kirgisiankin perustuslakiprosessissa.
Saamme myönteistä vastakaikua, koska
Suomi on neutraali ja pieni maa. Lisäksi meidän
oma historiallinen kehityksemme idän ja
lännen välissä on tehnyt meistä aika pragmaattisia.
Emme olla käsitejuridiikan oppimestareita,
vaan katsomme, miten asiat olisivat hoidettavissa.
Ottaisin esille vielä yhden asian. Viime aikoina
on puhuttu, että Suomesta voisi tulla
merkittävä rauhansovittelija. Minusta kaikissa
kriiseissä, rauhansovitteluissa ja jälleenrakennusprojekteissa
on olennaista toimivan
oikeus valtion rakentaminen. Se lähtee alhaalta
ylöspäin. Siinä luotetaan siihen, että oikeus ja
demokratia kulkevat käsi kädessä, mutta oikeus
vähän edellä. Demokraattista järjestelmää ei
synny jollei ole oikeudellista turvaa.
Lopuksi voisimme puhua hieman maanpuolustuskursseista
sekä Maanpuolustuskurssiyhdistyksestä
ja sen 50-vuotisjuhlasta. Mikä
on niiden toiminnan saldo ja tulevaisuus?
– On mielenkiintoista, että maanpuolustuskurssit
ovat alusta lähtien toimineet suurin piirtein
samanlaisena instituutiona. Se ohjelman
rakenne, jossa opettajina ovat eri alojen asiantuntijat,
on osunut kerralla oikeaan. Nyt
kursseja on ollut kohta kaksisataa. Noin 7500
henkilöä on käynyt maanpuolustuskurssin. Kyseessä
on hyvin tärkeä innovaatio, jossa kootaan
yhteen eri alojen johtavia toimihenkilöitä politiikasta,
taloudesta, hallinnosta ja järjestöistä.
Kurssilaiset verkottuvat kurssin aikana yhteen
ja kokevat, että kyseessä on yhteinen kaikkien
oma juttu. Se on kokonaismaanpuolustuksen
yksi parhaita tuotoksia.
Kurssilaisilla on jo aloituspäivänä aika hyvä
esiymmärrys siitä mistä on kyse. Kursseilta ei
myöskään kieltäydytä. Entä tulevaisuudessa?
– Näen kurssien roolin tärkeänä myös tulevaisuudessa,
koska aina tulee uusia ikäluokkia,
uusia sukupolvia. Tarvitaan yhteisen käsityksen
luomista siitä, millä tavalla kokonaisturvallisuus
on maassa rakennettava. Maanpuolustuskurssiyhdistykseenkin
liittyvät suunnilleen
kaikki. Yhdistys on tärkeä foorumi ottaa esille
turvallisuuspolitiikan ja koko Suomen selviytymisen
kannalta olennaisia kysymyksiä. Mutta
silläkin on haasteensa. Myös siellä tarvittaisiin
etunoja-asentoa. Pitäisi suunnata katse tulevaisuuteen
ja miettiä, miten yhdistys tavoittaisi
yhä enemmän nuoria.
Viimeisissä mielipidemittauksissa on huomattu,
että meillä alkaa tapahtua eriytymistä iän
mukaan suhtautumisessa puolustusvoimiin,
kansalliseen turvallisuuteen ja maanpuolustukseen.
Miten tähän pitäisi reagoida?
– Olen huomannut saman. Nuoria eivät
nämä asiat aina kiinnosta, ja vanha kaarti
katsoo taaksepäin ja muistelee menneitä. Yhdistyksen
jäsenet ovat erittäin kiinnostuneita
ajankohtaisista asioista. Saamme helposti
koolle lähes 700 kokenutta jäsentä. Miten
saisimme kerrotuksi, että tämä on tärkeä juttu
myös nuoremmille.
Nuorten mukana ratkeavat myös turvallisuuden
ja varautumisen peruskysymykset.
Siksi on kannettava huolta siitä, että näiden
asioiden merkitys Suomen pärjäämiselle ja
ihmisten hyvinvoinnille ymmärretään myös
tulevaisuudessa.
Haastattelija: Jyrki Iivonen