Puupinnoille soveltuvien ulkomaalien testaus ja vertailu - Theseus
Puupinnoille soveltuvien ulkomaalien testaus ja vertailu - Theseus Puupinnoille soveltuvien ulkomaalien testaus ja vertailu - Theseus
15.6 Jäädytys-sulatuskoe Kuva 12. Vesihöyrynläpäisevyyden tutkiminen mukitestillä. Jäädytys-sulatuskoe suoritettiin hienosahatuille koekappaleille. Kunkin maalausjärjestelmän laudoista sahattiin kaksi mitoiltaan noin 100 mm * 75 mm kappaletta. Testi suoritettiin sekä rasittamattomille koekappaleille että säärasituskaapissa olleille koekappaleille. Ennen testiä koekappaleista mitattiin pituus, leveys ja paksuus. Koekappaleisiin porattiin reiät, joista saatiin pujotettua rautalanka helpottamaan käsittelyä (kuva 13). Kappaleet upotettiin veteen kahden tunnin ajaksi, jonka jälkeen ne vietiin ulos pakkaseen tunnin ajaksi. Tunnin kuluttua kappaleet nostettiin sisälle huoneenlämpöön. Tunnin sulatuksen jälkeen kappaleet siirrettiin jälleen ulos. Vesiupotus toistettiin joka viides kerta, ja se oli aina kestoltaan kaksi tuntia. Testiä jatkettiin yhteensä 50 syklin ajan. Pidemmät tauot kappaleiden siirtelyssä (esimerkiksi yöt) pyrittiin suorittamaan pakastusjaksolla. Kokeen puolivälissä ja sen loputtua kappaleet mitattiin uudelleen. Lisäksi mitattiin värisävy ja kiilto. 54
15.7 Kontaktikulman mittaus Kuva 13. Jäädytys-sulatuskokeen testikappaleet. Kontaktikulman mittaus suoritettiin höyläpintaisille koekappaleille. Testi suoritettiin sekä rasittamattomille koekappaleille että säärasituskaapissa olleille koekappaleille. Näytteistä mitattiin kontaktikulma sekä värisävy ja kiilto ennen QUV-rasitusta ja sen jälkeen. 15.8 Pesunkestävyyden tutkiminen Pesunkestävyyskoe suoritettiin kovalevyille maalatuille näytteille. Kovalevyt maalattiin kahteen kertaan pintamaalilla, tavoitteena 60 µm:n kuivakalvopaksuus. Ennen koetta kuivakalvopaksuudet mitattiin Erichsen TNO paint Borer 518 - kalvonpaksuusmittalaitteella. 55
- Page 3 and 4: Helsinki Metropolia University of A
- Page 5 and 6: 7.2.2 Pellavaöljymaali 26 7.2.3 Pe
- Page 7 and 8: 18.9 Vertailu pisteytysmenetelmien
- Page 9 and 10: 2 Rakennusfysiikkaa 2.1 Puurunkoise
- Page 11 and 12: 2.2 Puun julkisivumaalauksen tavoit
- Page 13 and 14: Kuva 3. Puun poikkileikkauskuva. [9
- Page 15 and 16: sillä lämmin ilma pystyy sitomaan
- Page 17 and 18: Kuva 4. Ilmansuunnan vaikutus julki
- Page 19 and 20: UV-säteily vaikuttaa myös puun pi
- Page 21 and 22: Julkisivuverhouksen kannalta suurin
- Page 23 and 24: 6.3 Pigmentit Pigmentit antavat maa
- Page 25 and 26: 7 Maalityypit 7.1 Maalien jaottelu
- Page 27 and 28: Pellavaöljymaalilla maalattavan pi
- Page 29 and 30: Uuteen öljymaalikalvoon verrattuna
- Page 31 and 32: 8.2 Korkealaatuisten ja matalalaatu
- Page 33 and 34: 9 Tuoteseloste Maalin tuoteselostee
- Page 35 and 36: suojavaikutus heikkenee. Myös ilma
- Page 37 and 38: Kahden vuoden jälkeen vähiten hom
- Page 39 and 40: 12.3.1 Yhteenvetoa Taulukoissa 1 ja
- Page 41 and 42: 13 Maalipinnan ominaisuudet ja niid
- Page 43 and 44: kiilto jää alhaisemmaksi kuin tas
- Page 45 and 46: Testissä voidaan säätää halutt
- Page 47 and 48: RH p RH = * pRH100 (6) 100 Vähent
- Page 49 and 50: Kontaktikulmaan vaikuttavat nesteen
- Page 51 and 52: 15.2 Värisävy ja kiilto Värisäv
- Page 53: Ennen testiä koekappaleet punnitti
- Page 57 and 58: Taulukko 5. Saleston insinöörity
- Page 59 and 60: Taulukko 15. Hintatietojen pisteyty
- Page 61 and 62: Taulukko 18. Valmistajien ilmoittam
- Page 63 and 64: Taulukossa 21 on esitetty maalausj
- Page 65 and 66: Vedenimeytymisnopeus W lasketaan te
- Page 67 and 68: 0,14 0,12 0,10 0,08 0,06 0,04 0,02
- Page 69 and 70: Taulukko 28. Kiillon muutokset upot
- Page 71 and 72: (g) 30,0 28,0 26,0 24,0 22,0 20,0 1
- Page 73 and 74: Taulukossa 32 on esitetty maalausj
- Page 75 and 76: Taulukko 34. Kiillon muutokset jä
- Page 77 and 78: 9,00 8,00 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00
- Page 79 and 80: Taulukko 39. Näytteiden kontaktiku
- Page 81 and 82: Taulukko 41. Pesunkestävyystestin
- Page 83 and 84: Taulukko 44. Ulkonäkötarkastelua.
- Page 85 and 86: 8,00 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00
- Page 87 and 88: 17.10 Homehtumisen arviointi kovale
- Page 89 and 90: Taulukko 52. Sijoitukset eri ominai
- Page 91 and 92: Verrattaessa mitattuja kiiltoarvoja
- Page 93 and 94: W 0,25 0,20 0 ,15 0 ,10 0,05 0,00 V
- Page 95 and 96: maalien joukossa. Rasittamattomista
- Page 97 and 98: 18.5 Kontaktikulma Kontaktikulmamit
- Page 99 and 100: Luonnollisessa säärasituksessa pa
- Page 101 and 102: 19 Tulosten tarkastelu maaliryhmitt
- Page 103 and 104: Silmämääräisessä tarkastelussa
15.6 Jäädytys-sulatuskoe<br />
Kuva 12. Vesihöyrynläpäisevyyden tutkiminen mukitestillä.<br />
Jäädytys-sulatuskoe suoritettiin hienosahatuille koekappaleille. Kunkin<br />
maalausjärjestelmän laudoista sahattiin kaksi mitoiltaan noin 100 mm * 75 mm<br />
kappaletta.<br />
Testi suoritettiin sekä rasittamattomille koekappaleille että säärasituskaapissa olleille<br />
koekappaleille.<br />
Ennen testiä koekappaleista mitattiin pituus, leveys <strong>ja</strong> paksuus. Koekappaleisiin<br />
porattiin reiät, joista saatiin pujotettua rautalanka helpottamaan käsittelyä (kuva 13).<br />
Kappaleet upotettiin veteen kahden tunnin a<strong>ja</strong>ksi, jonka jälkeen ne vietiin ulos<br />
pakkaseen tunnin a<strong>ja</strong>ksi. Tunnin kuluttua kappaleet nostettiin sisälle huoneenlämpöön.<br />
Tunnin sulatuksen jälkeen kappaleet siirrettiin jälleen ulos. Vesiupotus toistettiin joka<br />
viides kerta, <strong>ja</strong> se oli aina kestoltaan kaksi tuntia. Testiä <strong>ja</strong>tkettiin yhteensä 50 syklin<br />
a<strong>ja</strong>n. Pidemmät tauot kappaleiden siirtelyssä (esimerkiksi yöt) pyrittiin suorittamaan<br />
pakastus<strong>ja</strong>ksolla.<br />
Kokeen puolivälissä <strong>ja</strong> sen loputtua kappaleet mitattiin uudelleen. Lisäksi mitattiin<br />
värisävy <strong>ja</strong> kiilto.<br />
54
Change language