Puupinnoille soveltuvien ulkomaalien testaus ja vertailu - Theseus

Puupinnoille soveltuvien ulkomaalien testaus ja vertailu - Theseus Puupinnoille soveltuvien ulkomaalien testaus ja vertailu - Theseus

publications.theseus.fi
from publications.theseus.fi More from this publisher
04.03.2013 Views

13.7 Jäädytys-sulatuskoe Jäädytys-sulatuskokeessa voidaan tutkia maalikalvossa tapahtuvia muutoksia olosuhteiden vaihdellessa. Kokeella voidaan tutkia maalikalvossa mahdollisesti tapahtuvia silmin havaittavia muutoksia sekä värisävyn ja kiillon muutosta. Jäädytys- sulatuskokeessa testikappaleita pidetään tietyssä syklissä vesirasituksessa, jäädytyksessä ja sulatuksessa. Jäädytys voidaan toteuttaa esimerkiksi pakastimessa tai talviaikaan ulkona. Sulatus tapahtuu huoneen lämpötilassa. 13.8 Kontaktikulma 13.8.1 Pintajännitys Nesteen pintajännitys perustuu sen sisäisiin molekyylien välisiin vetovoimiin, koheesiovoimiin. Nesteen sisässä molekyylien väliset koheesiovoimat ovat yhtä suuria joka suuntaan. Pinnassa olevilla molekyyleillä ei ole molekyylejä yläpuolellaan, jolloin pintamolekyylien väliset ja toisaalta nesteen sisällä olevien molekyylien kanssa yhteiset vetovoimat vahvistuvat. Tästä johtuen nesteen pintaan muodostuu tiivis kerros molekyylejä. Pintajännitys määritetään sen voiman tai energiamäärän perusteella, mikä tarvitaan rikkomaan pintakalvo. [38.] Nesteistä puhuttaessa käytetään yleisesti termiä pintajännitys, kiinteiden pintojen yhteydessä puhutaan pintaenergiasta. 13.8.2 Kontaktikulmamittaus Kontaktikulmamittaus on menetelmä, jolla saadaan tietoa tutkittavan pinnan pintaenergiasta ja valitun nesteen käyttäytymisestä sen pinnalla. Mittauksessa pinnalle tuodaan nestepisara, jonka käyttäytymistä seurataan ja nesteen ja pinnan välinen kontaktikulma mitataan. 48

Kontaktikulmaan vaikuttavat nesteen pintajännitys, alustan pintaenergia ja nesteen ja alustan väliset vetovoimat. Alustan ja nesteen välisten vetovoimien ollessa nesteen pintajännitystä suuremmat pisara leviää alustan pinnalle, ja puhutaan hydrofiilisesta pinnasta. Kun nesteen pintajännitys on alustan ja nesteen välisiä vetovoimia suurempi, neste pysyy pisaran muodossa. Kuvassa 9 on esitetty kaksi eri kontaktikulmaa. Kontaktikulman ollessa alle 90 astetta vesi leviää kastellen pintaa. Yli 90 asteen kulmalla pisara vierii pois pinnalta kastelematta sitä. [39; 40.] Leviävä pisara kastelee tehokkaasti alustan, kun helmeksi jäävä vesi vierii pinnalta pois. Julkisivumaaleissa maalikalvon kastuminen tulee ottaa huomioon. Tuote-esitteen mukaan uuden ajan maali Durosil hylkii vettä. Veden käyttäytymisellä maalikalvon pinnalla on merkitystä alustan kostumisen kannalta. Kun vesi levittäytyy tehokkaasti maalipinnalle, se kastelee pinnan ja pitää sen kosteana pidempään. Kontaktikulman avulla voidaan vertailla nesteen käyttäytymistä eri alustamateriaaleilla. Kontaktikulmasta voidaan edelleen laskea alustan pintaenergia, kun tiedetään nesteen pintajännitys. Kuva 9. Kontaktikulman vaikutus pinnan kastumiseen. [40.] 49

Kontaktikulmaan vaikuttavat nesteen pintajännitys, alustan pintaenergia <strong>ja</strong> nesteen <strong>ja</strong><br />

alustan väliset vetovoimat. Alustan <strong>ja</strong> nesteen välisten vetovoimien ollessa nesteen<br />

pintajännitystä suuremmat pisara leviää alustan pinnalle, <strong>ja</strong> puhutaan hydrofiilisesta<br />

pinnasta. Kun nesteen pintajännitys on alustan <strong>ja</strong> nesteen välisiä vetovoimia suurempi,<br />

neste pysyy pisaran muodossa. Kuvassa 9 on esitetty kaksi eri kontaktikulmaa.<br />

Kontaktikulman ollessa alle 90 astetta vesi leviää kastellen pintaa. Yli 90 asteen<br />

kulmalla pisara vierii pois pinnalta kastelematta sitä. [39; 40.]<br />

Leviävä pisara kastelee tehokkaasti alustan, kun helmeksi jäävä vesi vierii pinnalta pois.<br />

Julkisivumaaleissa maalikalvon kastuminen tulee ottaa huomioon. Tuote-esitteen<br />

mukaan uuden a<strong>ja</strong>n maali Durosil hylkii vettä.<br />

Veden käyttäytymisellä maalikalvon pinnalla on merkitystä alustan kostumisen<br />

kannalta. Kun vesi levittäytyy tehokkaasti maalipinnalle, se kastelee pinnan <strong>ja</strong> pitää sen<br />

kosteana pidempään.<br />

Kontaktikulman avulla voidaan vertailla nesteen käyttäytymistä eri alustamateriaaleilla.<br />

Kontaktikulmasta voidaan edelleen laskea alustan pintaenergia, kun tiedetään nesteen<br />

pintajännitys.<br />

Kuva 9. Kontaktikulman vaikutus pinnan kastumiseen. [40.]<br />

49

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!