Puupinnoille soveltuvien ulkomaalien testaus ja vertailu - Theseus
Puupinnoille soveltuvien ulkomaalien testaus ja vertailu - Theseus Puupinnoille soveltuvien ulkomaalien testaus ja vertailu - Theseus
13.7 Jäädytys-sulatuskoe Jäädytys-sulatuskokeessa voidaan tutkia maalikalvossa tapahtuvia muutoksia olosuhteiden vaihdellessa. Kokeella voidaan tutkia maalikalvossa mahdollisesti tapahtuvia silmin havaittavia muutoksia sekä värisävyn ja kiillon muutosta. Jäädytys- sulatuskokeessa testikappaleita pidetään tietyssä syklissä vesirasituksessa, jäädytyksessä ja sulatuksessa. Jäädytys voidaan toteuttaa esimerkiksi pakastimessa tai talviaikaan ulkona. Sulatus tapahtuu huoneen lämpötilassa. 13.8 Kontaktikulma 13.8.1 Pintajännitys Nesteen pintajännitys perustuu sen sisäisiin molekyylien välisiin vetovoimiin, koheesiovoimiin. Nesteen sisässä molekyylien väliset koheesiovoimat ovat yhtä suuria joka suuntaan. Pinnassa olevilla molekyyleillä ei ole molekyylejä yläpuolellaan, jolloin pintamolekyylien väliset ja toisaalta nesteen sisällä olevien molekyylien kanssa yhteiset vetovoimat vahvistuvat. Tästä johtuen nesteen pintaan muodostuu tiivis kerros molekyylejä. Pintajännitys määritetään sen voiman tai energiamäärän perusteella, mikä tarvitaan rikkomaan pintakalvo. [38.] Nesteistä puhuttaessa käytetään yleisesti termiä pintajännitys, kiinteiden pintojen yhteydessä puhutaan pintaenergiasta. 13.8.2 Kontaktikulmamittaus Kontaktikulmamittaus on menetelmä, jolla saadaan tietoa tutkittavan pinnan pintaenergiasta ja valitun nesteen käyttäytymisestä sen pinnalla. Mittauksessa pinnalle tuodaan nestepisara, jonka käyttäytymistä seurataan ja nesteen ja pinnan välinen kontaktikulma mitataan. 48
Kontaktikulmaan vaikuttavat nesteen pintajännitys, alustan pintaenergia ja nesteen ja alustan väliset vetovoimat. Alustan ja nesteen välisten vetovoimien ollessa nesteen pintajännitystä suuremmat pisara leviää alustan pinnalle, ja puhutaan hydrofiilisesta pinnasta. Kun nesteen pintajännitys on alustan ja nesteen välisiä vetovoimia suurempi, neste pysyy pisaran muodossa. Kuvassa 9 on esitetty kaksi eri kontaktikulmaa. Kontaktikulman ollessa alle 90 astetta vesi leviää kastellen pintaa. Yli 90 asteen kulmalla pisara vierii pois pinnalta kastelematta sitä. [39; 40.] Leviävä pisara kastelee tehokkaasti alustan, kun helmeksi jäävä vesi vierii pinnalta pois. Julkisivumaaleissa maalikalvon kastuminen tulee ottaa huomioon. Tuote-esitteen mukaan uuden ajan maali Durosil hylkii vettä. Veden käyttäytymisellä maalikalvon pinnalla on merkitystä alustan kostumisen kannalta. Kun vesi levittäytyy tehokkaasti maalipinnalle, se kastelee pinnan ja pitää sen kosteana pidempään. Kontaktikulman avulla voidaan vertailla nesteen käyttäytymistä eri alustamateriaaleilla. Kontaktikulmasta voidaan edelleen laskea alustan pintaenergia, kun tiedetään nesteen pintajännitys. Kuva 9. Kontaktikulman vaikutus pinnan kastumiseen. [40.] 49
- Page 1 and 2: Metropolia Ammattikorkeakoulu Mater
- Page 3 and 4: Helsinki Metropolia University of A
- Page 5 and 6: 7.2.2 Pellavaöljymaali 26 7.2.3 Pe
- Page 7 and 8: 18.9 Vertailu pisteytysmenetelmien
- Page 9 and 10: 2 Rakennusfysiikkaa 2.1 Puurunkoise
- Page 11 and 12: 2.2 Puun julkisivumaalauksen tavoit
- Page 13 and 14: Kuva 3. Puun poikkileikkauskuva. [9
- Page 15 and 16: sillä lämmin ilma pystyy sitomaan
- Page 17 and 18: Kuva 4. Ilmansuunnan vaikutus julki
- Page 19 and 20: UV-säteily vaikuttaa myös puun pi
- Page 21 and 22: Julkisivuverhouksen kannalta suurin
- Page 23 and 24: 6.3 Pigmentit Pigmentit antavat maa
- Page 25 and 26: 7 Maalityypit 7.1 Maalien jaottelu
- Page 27 and 28: Pellavaöljymaalilla maalattavan pi
- Page 29 and 30: Uuteen öljymaalikalvoon verrattuna
- Page 31 and 32: 8.2 Korkealaatuisten ja matalalaatu
- Page 33 and 34: 9 Tuoteseloste Maalin tuoteselostee
- Page 35 and 36: suojavaikutus heikkenee. Myös ilma
- Page 37 and 38: Kahden vuoden jälkeen vähiten hom
- Page 39 and 40: 12.3.1 Yhteenvetoa Taulukoissa 1 ja
- Page 41 and 42: 13 Maalipinnan ominaisuudet ja niid
- Page 43 and 44: kiilto jää alhaisemmaksi kuin tas
- Page 45 and 46: Testissä voidaan säätää halutt
- Page 47: RH p RH = * pRH100 (6) 100 Vähent
- Page 51 and 52: 15.2 Värisävy ja kiilto Värisäv
- Page 53 and 54: Ennen testiä koekappaleet punnitti
- Page 55 and 56: 15.7 Kontaktikulman mittaus Kuva 13
- Page 57 and 58: Taulukko 5. Saleston insinöörity
- Page 59 and 60: Taulukko 15. Hintatietojen pisteyty
- Page 61 and 62: Taulukko 18. Valmistajien ilmoittam
- Page 63 and 64: Taulukossa 21 on esitetty maalausj
- Page 65 and 66: Vedenimeytymisnopeus W lasketaan te
- Page 67 and 68: 0,14 0,12 0,10 0,08 0,06 0,04 0,02
- Page 69 and 70: Taulukko 28. Kiillon muutokset upot
- Page 71 and 72: (g) 30,0 28,0 26,0 24,0 22,0 20,0 1
- Page 73 and 74: Taulukossa 32 on esitetty maalausj
- Page 75 and 76: Taulukko 34. Kiillon muutokset jä
- Page 77 and 78: 9,00 8,00 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00
- Page 79 and 80: Taulukko 39. Näytteiden kontaktiku
- Page 81 and 82: Taulukko 41. Pesunkestävyystestin
- Page 83 and 84: Taulukko 44. Ulkonäkötarkastelua.
- Page 85 and 86: 8,00 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00
- Page 87 and 88: 17.10 Homehtumisen arviointi kovale
- Page 89 and 90: Taulukko 52. Sijoitukset eri ominai
- Page 91 and 92: Verrattaessa mitattuja kiiltoarvoja
- Page 93 and 94: W 0,25 0,20 0 ,15 0 ,10 0,05 0,00 V
- Page 95 and 96: maalien joukossa. Rasittamattomista
- Page 97 and 98: 18.5 Kontaktikulma Kontaktikulmamit
13.7 Jäädytys-sulatuskoe<br />
Jäädytys-sulatuskokeessa voidaan tutkia maalikalvossa tapahtuvia muutoksia<br />
olosuhteiden vaihdellessa. Kokeella voidaan tutkia maalikalvossa mahdollisesti<br />
tapahtuvia silmin havaittavia muutoksia sekä värisävyn <strong>ja</strong> kiillon muutosta. Jäädytys-<br />
sulatuskokeessa testikappaleita pidetään tietyssä syklissä vesirasituksessa, jäädytyksessä<br />
<strong>ja</strong> sulatuksessa. Jäädytys voidaan toteuttaa esimerkiksi pakastimessa tai talviaikaan<br />
ulkona. Sulatus tapahtuu huoneen lämpötilassa.<br />
13.8 Kontaktikulma<br />
13.8.1 Pintajännitys<br />
Nesteen pintajännitys perustuu sen sisäisiin molekyylien välisiin vetovoimiin,<br />
koheesiovoimiin. Nesteen sisässä molekyylien väliset koheesiovoimat ovat yhtä suuria<br />
joka suuntaan. Pinnassa olevilla molekyyleillä ei ole molekyylejä yläpuolellaan, jolloin<br />
pintamolekyylien väliset <strong>ja</strong> toisaalta nesteen sisällä olevien molekyylien kanssa yhteiset<br />
vetovoimat vahvistuvat. Tästä johtuen nesteen pintaan muodostuu tiivis kerros<br />
molekyylejä. Pintajännitys määritetään sen voiman tai energiamäärän perusteella, mikä<br />
tarvitaan rikkomaan pintakalvo. [38.]<br />
Nesteistä puhuttaessa käytetään yleisesti termiä pintajännitys, kiinteiden pintojen<br />
yhteydessä puhutaan pintaenergiasta.<br />
13.8.2 Kontaktikulmamittaus<br />
Kontaktikulmamittaus on menetelmä, jolla saadaan tietoa tutkittavan pinnan<br />
pintaenergiasta <strong>ja</strong> valitun nesteen käyttäytymisestä sen pinnalla. Mittauksessa pinnalle<br />
tuodaan nestepisara, jonka käyttäytymistä seurataan <strong>ja</strong> nesteen <strong>ja</strong> pinnan välinen<br />
kontaktikulma mitataan.<br />
48
Change language