Puupinnoille soveltuvien ulkomaalien testaus ja vertailu - Theseus
Puupinnoille soveltuvien ulkomaalien testaus ja vertailu - Theseus Puupinnoille soveltuvien ulkomaalien testaus ja vertailu - Theseus
13.5 Vesihöyrynläpäisy Maalikalvon vesihöyrynläpäisevyys voidaan ilmoittaa Sd-lukuna eli diffuusiovastuksena, joka kuvaa sellaisen ilmapatjan paksuutta (m), jolla on yhtä suuri vesihöyrynvastus kuin tutkittavalla maalikalvolla. Vesihöyrynläpäisevyyttä voidaan tutkia mukitestillä. Siinä tutkittavalla maalilla maalataan pinkopahviin näyte, joka kiinnitetään tiiviisti vedellä täytetyn mukin suuaukkoon. Mukia punnitsemalla muutaman viikon ajan saadaan selville painohäviö eli maalikalvon läpi diffundoituneen vesihöyryn määrä. Maalikalvon läpäisseen vesihöyryn määrä pinta-alaa kohti (gk) vuorokauden aikana: g k m = (4) A* t m on mukin painohäviö (g) A on pahvikiekon pinta-ala (m 2 ) t on aika vuorokausina. Koska maalikalvon oletetaan olevan hyvin ohut, ei laskussa huomioida sen paksuutta. Tällöin vesihöyrynvastus Z saadaan kaavasta Δp Z = (5) g k p on vesihöyryn osapaine-ero (Pa). Vesihöyryn osapaine-ero saadaan laskettua, kun tiedetään lämpötilan ja RH 100 %:n aiheuttama vesihöyryn osapaine. Sen avulla saadaan laskettua osapaine samassa lämpötilassa eri RH-arvoille yhtälöllä 46
RH p RH = * pRH100 (6) 100 Vähentämällä mukin sisäpuolen osapaineesta ulkopuolen osapaine saadaan yhtälössä 5 tarvittava osapaine-eron arvo. Maalikalvon vesihöyrynvastus saadaan laskettua vähentämällä pinnoitetun kappaleen vesihöyrynvastuksesta pinnoittamattoman kappaleen vesihöyrynvastus. Tästä edelleen ratkaistaan diffuusiovastus Sd. Z = Z + − Z (7) pinnoite ilma alusta pinnoite alusta Z pinnoite S d = (8) Z Zilma on 5 * 10 9 m 2 sPa/kg. [36.] 13.6 Pesunkestävyys Maalikalvon pesunkestävyyttä voidaan tutkia testauslaitteistolla, jossa maalikalvoon kohdistetaan rasitus harjan ja soodaliuoksen avulla. Menetelmä on kuvattu standardissa SFS 3755. Standardin mukaan testiä voidaan soveltaa vain maaleille, joissa sideaine on emulgoituneena veteen. Tässä työssä testiä kuitenkin käytettiin kaikille tutkittaville maaleille. Testissä tutkitaan, kuinka monta harjauskertaa tutkittava maalikalvo kestää kulumatta puhki. Standardissa testattavalle maalikalvolle on asetettu tietty paksuus (60 ± 10 µm). Tällöin harjauksen edetessä näyte tarkastetaan 200 ja 2000 harjauskerran jälkeen. Standardissa on esitetty laskukaava, jolla saadaan laskettua sopivat tarkastusvälit, mikäli kalvonpaksuus eroaa ohjearvosta. [37.] 47
- Page 1 and 2: Metropolia Ammattikorkeakoulu Mater
- Page 3 and 4: Helsinki Metropolia University of A
- Page 5 and 6: 7.2.2 Pellavaöljymaali 26 7.2.3 Pe
- Page 7 and 8: 18.9 Vertailu pisteytysmenetelmien
- Page 9 and 10: 2 Rakennusfysiikkaa 2.1 Puurunkoise
- Page 11 and 12: 2.2 Puun julkisivumaalauksen tavoit
- Page 13 and 14: Kuva 3. Puun poikkileikkauskuva. [9
- Page 15 and 16: sillä lämmin ilma pystyy sitomaan
- Page 17 and 18: Kuva 4. Ilmansuunnan vaikutus julki
- Page 19 and 20: UV-säteily vaikuttaa myös puun pi
- Page 21 and 22: Julkisivuverhouksen kannalta suurin
- Page 23 and 24: 6.3 Pigmentit Pigmentit antavat maa
- Page 25 and 26: 7 Maalityypit 7.1 Maalien jaottelu
- Page 27 and 28: Pellavaöljymaalilla maalattavan pi
- Page 29 and 30: Uuteen öljymaalikalvoon verrattuna
- Page 31 and 32: 8.2 Korkealaatuisten ja matalalaatu
- Page 33 and 34: 9 Tuoteseloste Maalin tuoteselostee
- Page 35 and 36: suojavaikutus heikkenee. Myös ilma
- Page 37 and 38: Kahden vuoden jälkeen vähiten hom
- Page 39 and 40: 12.3.1 Yhteenvetoa Taulukoissa 1 ja
- Page 41 and 42: 13 Maalipinnan ominaisuudet ja niid
- Page 43 and 44: kiilto jää alhaisemmaksi kuin tas
- Page 45: Testissä voidaan säätää halutt
- Page 49 and 50: Kontaktikulmaan vaikuttavat nesteen
- Page 51 and 52: 15.2 Värisävy ja kiilto Värisäv
- Page 53 and 54: Ennen testiä koekappaleet punnitti
- Page 55 and 56: 15.7 Kontaktikulman mittaus Kuva 13
- Page 57 and 58: Taulukko 5. Saleston insinöörity
- Page 59 and 60: Taulukko 15. Hintatietojen pisteyty
- Page 61 and 62: Taulukko 18. Valmistajien ilmoittam
- Page 63 and 64: Taulukossa 21 on esitetty maalausj
- Page 65 and 66: Vedenimeytymisnopeus W lasketaan te
- Page 67 and 68: 0,14 0,12 0,10 0,08 0,06 0,04 0,02
- Page 69 and 70: Taulukko 28. Kiillon muutokset upot
- Page 71 and 72: (g) 30,0 28,0 26,0 24,0 22,0 20,0 1
- Page 73 and 74: Taulukossa 32 on esitetty maalausj
- Page 75 and 76: Taulukko 34. Kiillon muutokset jä
- Page 77 and 78: 9,00 8,00 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00
- Page 79 and 80: Taulukko 39. Näytteiden kontaktiku
- Page 81 and 82: Taulukko 41. Pesunkestävyystestin
- Page 83 and 84: Taulukko 44. Ulkonäkötarkastelua.
- Page 85 and 86: 8,00 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00
- Page 87 and 88: 17.10 Homehtumisen arviointi kovale
- Page 89 and 90: Taulukko 52. Sijoitukset eri ominai
- Page 91 and 92: Verrattaessa mitattuja kiiltoarvoja
- Page 93 and 94: W 0,25 0,20 0 ,15 0 ,10 0,05 0,00 V
- Page 95 and 96: maalien joukossa. Rasittamattomista
13.5 Vesihöyrynläpäisy<br />
Maalikalvon vesihöyrynläpäisevyys voidaan ilmoittaa Sd-lukuna eli<br />
diffuusiovastuksena, joka kuvaa sellaisen ilmapat<strong>ja</strong>n paksuutta (m), jolla on yhtä suuri<br />
vesihöyrynvastus kuin tutkittavalla maalikalvolla.<br />
Vesihöyrynläpäisevyyttä voidaan tutkia mukitestillä. Siinä tutkittavalla maalilla<br />
maalataan pinkopahviin näyte, joka kiinnitetään tiiviisti vedellä täytetyn mukin<br />
suuaukkoon. Mukia punnitsemalla muutaman viikon a<strong>ja</strong>n saadaan selville painohäviö<br />
eli maalikalvon läpi diffundoituneen vesihöyryn määrä.<br />
Maalikalvon läpäisseen vesihöyryn määrä pinta-alaa kohti (gk) vuorokauden aikana:<br />
g k<br />
m<br />
= (4)<br />
A*<br />
t<br />
m on mukin painohäviö (g)<br />
A on pahvikiekon pinta-ala (m 2 )<br />
t on aika vuorokausina.<br />
Koska maalikalvon oletetaan olevan hyvin ohut, ei laskussa huomioida sen paksuutta.<br />
Tällöin vesihöyrynvastus Z saadaan kaavasta<br />
Δp<br />
Z = (5)<br />
g<br />
k<br />
p on vesihöyryn osapaine-ero (Pa).<br />
Vesihöyryn osapaine-ero saadaan laskettua, kun tiedetään lämpötilan <strong>ja</strong> RH 100 %:n<br />
aiheuttama vesihöyryn osapaine. Sen avulla saadaan laskettua osapaine samassa<br />
lämpötilassa eri RH-arvoille yhtälöllä<br />
46
Change language