Puupinnoille soveltuvien ulkomaalien testaus ja vertailu - Theseus

13 Maalipinnan ominaisuudet ja niiden testausmenetelmät
13.1 Värisävy
Värien näkeminen perustuu valon läsnäoloon. Tästä johtuen valaistuksen muuttuminen
saa pinnan näyttämään erilaiselta. Kun valonsäde kulkee kohti tutkittavaa kohdetta, se
heijastuu kohteelle tyypillisellä aallonpituudella. Ihmisen silmä havaitsee heijastuneet
säteet, jolloin kohteesta muodostuu ylösalaisin oleva kuva verkkokalvolle.
Verkkokalvolta viesti etenee edelleen aivoihin ja lopulta näköaistimus syntyy.
[29, s. 8 – 11.]
Ihmisen väriaisti mahdollistaa eri aallonpituuksien havaitsemisen eri väreinä. Tämä
perustuu silmässä oleviin tappisoluihin. Terve ihmissilmä pystyy erottamaan noin
20 000 eri väriä, kun huomioidaan myös sävyjen sisäiset voimakkuus- ja
vaaleusvaihtelut. Maailmassa olevien värien määrä on kuitenkin moninkertainen tähän
verrattuna. [29, s. 12; 30, s. 21.]
Värien kokeminen ja tulkitseminen on yksilöllistä. Värimaailman
yhdenmukaistamiseksi on kehitetty erilaisia värijärjestelmiä. [29, s. 35.]
Yksi värijärjestelmistä on 1930-luvun alussa käyttöön otettu CIE-järjestelmä.
Järjestelmässä esitettiin värit XYZ-koordinaatistossa. Näiden koordinaattien avulla
voitiin määrittää eri värisävyt. [29, s. 35 – 36.]
Koska CIE-järjestelmän avulla ei voitu määrittää värieroja, otettiin vuonna 1976
käyttöön CIELAB-järjestelmä. Siinä aiemmat koordinaatit x, y ja z muutettiin
L*a*b-koordinaatistoksi (kuva 7). [30, s. 73 – 74.]
41