Puupinnoille soveltuvien ulkomaalien testaus ja vertailu - Theseus
Puupinnoille soveltuvien ulkomaalien testaus ja vertailu - Theseus Puupinnoille soveltuvien ulkomaalien testaus ja vertailu - Theseus
Kuva 6. Testipaikat (Folksams färgtest 2 ja 3). Vindeln, Uppsala, Tukholma, Bohus- Malmön, Borås sekä Alnarp. [25, 28.] Molemmissa testeissä merkittävänä tutkinnan kohteena oli homekasvuston mahdollinen esiintyminen maalipinnoilla. Vuonna 2007 on raportoitu myös maalikalvojen halkeilusta ja hilseilystä. 12.2 Folksams färgtest 2 12.2.1 Testipaikka ja ilmansuunnan vaikutus Vuoden 2007 testipaikat olivat Vindeln, Tukholma, Bohus-Malmön ja Borås, joista Vindeln on pohjoisin ja Borås eteläisin (kuva 6). [25.] 36
Kahden vuoden jälkeen vähiten homekasvustoa oli havaittavissa Bohus-Malmönin testikappaleissa. Suurimmat homekasvustot olivat Tukholman ja Boråsin testikappaleissa. [25.] Halkeilua oli tapahtunut eniten Vindelnin testikappaleissa. Tutkimuksessa pääteltiin pohjoisen sijainnin vaikuttavan tulokseen kesäkuukausien pitkäaikaisen auringonsäteilyn ja toisaalta talven pakkasten vuoksi. [25.] Yleisesti halkeilua oli tapahtunut huomattavasti enemmän etelänpuoleisilla testikappaleilla kuin pohjoisen puolen kappaleilla. [25.] Hilseily oli huomattavasti voimakkainta Vindelnin etelään päin olleilla kappaleilla. Myös muilla testipaikoilla on havaittavissa ero etelän ja pohjoisen välillä, sillä järjestään kaikissa etelään päin olleissa testikappaleissa hilseily on ollut voimakkaampaa. [25.] Tutkimuksessa on yleisesti havaittu, että muutokset maalipinnassa ovat suurimpia etelään päin 45 asteen kulmassa olleissa kappaleissa. Nämä näytteet vahingoittuivat 2 – 3 kertaa nopeammin kuin pystysuorassa pohjoisen suuntaan olleet näytteet. Kuitenkin muutama poikkeus on huomattu. Esimerkiksi punaisissa lietemaaleissa hometta on havaittu enemmän pohjoiseen päin olleissa kappaleissa. Tämän uskotaan selittyvän sillä, että eteläsivulla punaisen pinnan lämpötila kohoaa niin korkeaksi, ettei homesieni menesty siinä. [25.] 12.2.2 Tulokset Homeen- ja levänkasvu sekä halkeilu ja hilseily luokiteltiin tutkimuksessa asteikolla 0 – 5 (0 = ei muutosta, 5 = voimakas muutos). Tämän arvosteluasteikon perusteella löydettiin tutkittujen maalausjärjestelmien joukosta 15 hyväksi havaittua järjestelmää. [25.] 37
- Page 1 and 2: Metropolia Ammattikorkeakoulu Mater
- Page 3 and 4: Helsinki Metropolia University of A
- Page 5 and 6: 7.2.2 Pellavaöljymaali 26 7.2.3 Pe
- Page 7 and 8: 18.9 Vertailu pisteytysmenetelmien
- Page 9 and 10: 2 Rakennusfysiikkaa 2.1 Puurunkoise
- Page 11 and 12: 2.2 Puun julkisivumaalauksen tavoit
- Page 13 and 14: Kuva 3. Puun poikkileikkauskuva. [9
- Page 15 and 16: sillä lämmin ilma pystyy sitomaan
- Page 17 and 18: Kuva 4. Ilmansuunnan vaikutus julki
- Page 19 and 20: UV-säteily vaikuttaa myös puun pi
- Page 21 and 22: Julkisivuverhouksen kannalta suurin
- Page 23 and 24: 6.3 Pigmentit Pigmentit antavat maa
- Page 25 and 26: 7 Maalityypit 7.1 Maalien jaottelu
- Page 27 and 28: Pellavaöljymaalilla maalattavan pi
- Page 29 and 30: Uuteen öljymaalikalvoon verrattuna
- Page 31 and 32: 8.2 Korkealaatuisten ja matalalaatu
- Page 33 and 34: 9 Tuoteseloste Maalin tuoteselostee
- Page 35: suojavaikutus heikkenee. Myös ilma
- Page 39 and 40: 12.3.1 Yhteenvetoa Taulukoissa 1 ja
- Page 41 and 42: 13 Maalipinnan ominaisuudet ja niid
- Page 43 and 44: kiilto jää alhaisemmaksi kuin tas
- Page 45 and 46: Testissä voidaan säätää halutt
- Page 47 and 48: RH p RH = * pRH100 (6) 100 Vähent
- Page 49 and 50: Kontaktikulmaan vaikuttavat nesteen
- Page 51 and 52: 15.2 Värisävy ja kiilto Värisäv
- Page 53 and 54: Ennen testiä koekappaleet punnitti
- Page 55 and 56: 15.7 Kontaktikulman mittaus Kuva 13
- Page 57 and 58: Taulukko 5. Saleston insinöörity
- Page 59 and 60: Taulukko 15. Hintatietojen pisteyty
- Page 61 and 62: Taulukko 18. Valmistajien ilmoittam
- Page 63 and 64: Taulukossa 21 on esitetty maalausj
- Page 65 and 66: Vedenimeytymisnopeus W lasketaan te
- Page 67 and 68: 0,14 0,12 0,10 0,08 0,06 0,04 0,02
- Page 69 and 70: Taulukko 28. Kiillon muutokset upot
- Page 71 and 72: (g) 30,0 28,0 26,0 24,0 22,0 20,0 1
- Page 73 and 74: Taulukossa 32 on esitetty maalausj
- Page 75 and 76: Taulukko 34. Kiillon muutokset jä
- Page 77 and 78: 9,00 8,00 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00
- Page 79 and 80: Taulukko 39. Näytteiden kontaktiku
- Page 81 and 82: Taulukko 41. Pesunkestävyystestin
- Page 83 and 84: Taulukko 44. Ulkonäkötarkastelua.
- Page 85 and 86: 8,00 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00
Kahden vuoden jälkeen vähiten homekasvustoa oli havaittavissa Bohus-Malmönin<br />
testikappaleissa. Suurimmat homekasvustot olivat Tukholman <strong>ja</strong> Boråsin<br />
testikappaleissa. [25.]<br />
Halkeilua oli tapahtunut eniten Vindelnin testikappaleissa. Tutkimuksessa pääteltiin<br />
pohjoisen si<strong>ja</strong>innin vaikuttavan tulokseen kesäkuukausien pitkäaikaisen<br />
auringonsäteilyn <strong>ja</strong> toisaalta talven pakkasten vuoksi. [25.]<br />
Yleisesti halkeilua oli tapahtunut huomattavasti enemmän etelänpuoleisilla<br />
testikappaleilla kuin pohjoisen puolen kappaleilla. [25.]<br />
Hilseily oli huomattavasti voimakkainta Vindelnin etelään päin olleilla kappaleilla.<br />
Myös muilla testipaikoilla on havaittavissa ero etelän <strong>ja</strong> pohjoisen välillä, sillä<br />
järjestään kaikissa etelään päin olleissa testikappaleissa hilseily on ollut<br />
voimakkaampaa. [25.]<br />
Tutkimuksessa on yleisesti havaittu, että muutokset maalipinnassa ovat suurimpia<br />
etelään päin 45 asteen kulmassa olleissa kappaleissa. Nämä näytteet vahingoittuivat<br />
2 – 3 kertaa nopeammin kuin pystysuorassa pohjoisen suuntaan olleet näytteet.<br />
Kuitenkin muutama poikkeus on huomattu. Esimerkiksi punaisissa lietemaaleissa<br />
hometta on havaittu enemmän pohjoiseen päin olleissa kappaleissa. Tämän uskotaan<br />
selittyvän sillä, että eteläsivulla punaisen pinnan lämpötila kohoaa niin korkeaksi, ettei<br />
homesieni menesty siinä. [25.]<br />
12.2.2 Tulokset<br />
Homeen- <strong>ja</strong> levänkasvu sekä halkeilu <strong>ja</strong> hilseily luokiteltiin tutkimuksessa asteikolla<br />
0 – 5 (0 = ei muutosta, 5 = voimakas muutos). Tämän arvosteluasteikon perusteella<br />
löydettiin tutkittujen maalausjärjestelmien joukosta 15 hyväksi havaittua järjestelmää.<br />
[25.]<br />
37