Puupinnoille soveltuvien ulkomaalien testaus ja vertailu - Theseus
Puupinnoille soveltuvien ulkomaalien testaus ja vertailu - Theseus Puupinnoille soveltuvien ulkomaalien testaus ja vertailu - Theseus
10.2 Joutsenmerkki Joutsenmerkki on pohjoismainen ympäristömerkki. Se otettiin käyttöön vuonna 1989. Joutsenmerkin ympäristö-, laatu- ja toimintavaatimukset kattavat koko tuotteen elinkaaren aina raaka-aineesta käytöstä poistoon asti. [26.] Viime vuonna (2009) ulkomaaleille myönnettiin joutsenmerkkejä ensimmäistä kertaa. Ympäristömerkin sai yhdeksän Alcro-Beckersin ulkomaalia. Joutsenmerkin saavan maalin tulee muun muassa olla vesiohenteinen, eikä se saa sisältää raskasmetalleja eikä allergiaa aiheuttavia tai hormonitoimintaa häiritseviä aineita. Maalin tulee kestää käyttöolosuhteita värisävyn muuttumatta ja maalikalvon hilseilemättä. Sen tulee myös suojata pintaa homekasvustoilta. [27.] 11 Maalatun julkisivun ongelmia Julkisivumaalia käytetään suojaamaan alustaansa. Maali on kuitenkin huono suoja, mikäli se ei itse pysy hyvässä kunnossa. Kun julkisivu maalataan, kohdistuu maalipintaan kohdassa 4. Puujulkisivuun kohdistuvat rasitukset mainitut ulkoiset rasitukset. Lisäksi maalipintaan kohdistuvat puualustan aiheuttamat rasitukset. Koska puun kosteuseläminen aiheuttaa puussa mittamuutoksia, maalikalvolta vaaditaan kykyä elää puun mukana. Maalien elastisuudessa on eroa eri maalityyppien kesken. Esimerkiksi akrylaattimaalit ovat hyvin elastisia ja siten kestävät puun muodonmuutoksia. Jos maalikalvo on kova ja joustamaton, se halkeilee puun laajetessa menettäen suojaustehoaan. [16, s. 13.] Julkisivussa voi ilmetä jopa vuoden tai parin päästä maalauksesta erilaisia ongelmia. Maalikalvon halkeilun lisäksi tällaisia ongelmia voivat olla esimerkiksi värisävyn muuttuminen, puuaineen lahoaminen, homeen ja levän kasvu, säröily ja hilseily tai hyvin nopea vanheneminen, joka voi ilmetä liituuntumisena. Näitä ongelmia voi aiheuttaa esimerkiksi maalissa olevien biosidien muuttuminen siten, että maalin 34
suojavaikutus heikkenee. Myös ilmasto-olosuhteet ja ilmansaasteet vaikuttavat maalikalvon kestävyyteen. [25, s. 5.] 12 Aiempia tutkimuksia 12.1 Yleistä Ruotsissa on viime vuosien aikana tutkittu säärasituksen vaikutusta useisiin kymmeniin eri ulkomaaleihin. Vuonna 2007 päättyi kahden vuoden testi Folksams färgtest 2. Testin alullepanijana toimi IVF (Industriforskning och utveckling AB). Vuonna 2008 aloitettiin uusi testi, josta tässä työssä käsitellään vuoden 2009 väliraporttia. [25, 28.] Kummassakin testissä tutkittiin 45 maalia, joista noin kaksikymmentä oli mukana molemmissa testeissä. Maaleja testattiin luonnollisessa ympäristössä, yhteensä kuudessa testipaikassa eri puolilla Ruotsia (kuva 6). Testikappaleita sijoitettiin sekä 45 asteen kulmaan etelään päin että pystysuoraan pohjoiseen päin. Näin voitiin tutkia maantieteellisen sijainnin, ilmansuunnan ja asennon vaikutusta tuloksiin. [25, 28.] 35
- Page 1 and 2: Metropolia Ammattikorkeakoulu Mater
- Page 3 and 4: Helsinki Metropolia University of A
- Page 5 and 6: 7.2.2 Pellavaöljymaali 26 7.2.3 Pe
- Page 7 and 8: 18.9 Vertailu pisteytysmenetelmien
- Page 9 and 10: 2 Rakennusfysiikkaa 2.1 Puurunkoise
- Page 11 and 12: 2.2 Puun julkisivumaalauksen tavoit
- Page 13 and 14: Kuva 3. Puun poikkileikkauskuva. [9
- Page 15 and 16: sillä lämmin ilma pystyy sitomaan
- Page 17 and 18: Kuva 4. Ilmansuunnan vaikutus julki
- Page 19 and 20: UV-säteily vaikuttaa myös puun pi
- Page 21 and 22: Julkisivuverhouksen kannalta suurin
- Page 23 and 24: 6.3 Pigmentit Pigmentit antavat maa
- Page 25 and 26: 7 Maalityypit 7.1 Maalien jaottelu
- Page 27 and 28: Pellavaöljymaalilla maalattavan pi
- Page 29 and 30: Uuteen öljymaalikalvoon verrattuna
- Page 31 and 32: 8.2 Korkealaatuisten ja matalalaatu
- Page 33: 9 Tuoteseloste Maalin tuoteselostee
- Page 37 and 38: Kahden vuoden jälkeen vähiten hom
- Page 39 and 40: 12.3.1 Yhteenvetoa Taulukoissa 1 ja
- Page 41 and 42: 13 Maalipinnan ominaisuudet ja niid
- Page 43 and 44: kiilto jää alhaisemmaksi kuin tas
- Page 45 and 46: Testissä voidaan säätää halutt
- Page 47 and 48: RH p RH = * pRH100 (6) 100 Vähent
- Page 49 and 50: Kontaktikulmaan vaikuttavat nesteen
- Page 51 and 52: 15.2 Värisävy ja kiilto Värisäv
- Page 53 and 54: Ennen testiä koekappaleet punnitti
- Page 55 and 56: 15.7 Kontaktikulman mittaus Kuva 13
- Page 57 and 58: Taulukko 5. Saleston insinöörity
- Page 59 and 60: Taulukko 15. Hintatietojen pisteyty
- Page 61 and 62: Taulukko 18. Valmistajien ilmoittam
- Page 63 and 64: Taulukossa 21 on esitetty maalausj
- Page 65 and 66: Vedenimeytymisnopeus W lasketaan te
- Page 67 and 68: 0,14 0,12 0,10 0,08 0,06 0,04 0,02
- Page 69 and 70: Taulukko 28. Kiillon muutokset upot
- Page 71 and 72: (g) 30,0 28,0 26,0 24,0 22,0 20,0 1
- Page 73 and 74: Taulukossa 32 on esitetty maalausj
- Page 75 and 76: Taulukko 34. Kiillon muutokset jä
- Page 77 and 78: 9,00 8,00 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00
- Page 79 and 80: Taulukko 39. Näytteiden kontaktiku
- Page 81 and 82: Taulukko 41. Pesunkestävyystestin
- Page 83 and 84: Taulukko 44. Ulkonäkötarkastelua.
10.2 Joutsenmerkki<br />
Joutsenmerkki on pohjoismainen ympäristömerkki. Se otettiin käyttöön vuonna 1989.<br />
Joutsenmerkin ympäristö-, laatu- <strong>ja</strong> toimintavaatimukset kattavat koko tuotteen<br />
elinkaaren aina raaka-aineesta käytöstä poistoon asti. [26.]<br />
Viime vuonna (2009) ulkomaaleille myönnettiin joutsenmerkkejä ensimmäistä kertaa.<br />
Ympäristömerkin sai yhdeksän Alcro-Beckersin ulkomaalia. Joutsenmerkin saavan<br />
maalin tulee muun muassa olla vesiohenteinen, eikä se saa sisältää raskasmetalle<strong>ja</strong> eikä<br />
allergiaa aiheuttavia tai hormonitoimintaa häiritseviä aineita. Maalin tulee kestää<br />
käyttöolosuhteita värisävyn muuttumatta <strong>ja</strong> maalikalvon hilseilemättä. Sen tulee myös<br />
suo<strong>ja</strong>ta pintaa homekasvustoilta. [27.]<br />
11 Maalatun julkisivun ongelmia<br />
Julkisivumaalia käytetään suo<strong>ja</strong>amaan alustaansa. Maali on kuitenkin huono suo<strong>ja</strong>,<br />
mikäli se ei itse pysy hyvässä kunnossa. Kun julkisivu maalataan, kohdistuu<br />
maalipintaan kohdassa 4. Puujulkisivuun kohdistuvat rasitukset mainitut ulkoiset<br />
rasitukset. Lisäksi maalipintaan kohdistuvat puualustan aiheuttamat rasitukset. Koska<br />
puun kosteuseläminen aiheuttaa puussa mittamuutoksia, maalikalvolta vaaditaan kykyä<br />
elää puun mukana. Maalien elastisuudessa on eroa eri maalityyppien kesken.<br />
Esimerkiksi akrylaattimaalit ovat hyvin elastisia <strong>ja</strong> siten kestävät puun<br />
muodonmuutoksia. Jos maalikalvo on kova <strong>ja</strong> joustamaton, se halkeilee puun laajetessa<br />
menettäen suo<strong>ja</strong>ustehoaan. [16, s. 13.]<br />
Julkisivussa voi ilmetä jopa vuoden tai parin päästä maalauksesta erilaisia ongelmia.<br />
Maalikalvon halkeilun lisäksi tällaisia ongelmia voivat olla esimerkiksi värisävyn<br />
muuttuminen, puuaineen lahoaminen, homeen <strong>ja</strong> levän kasvu, säröily <strong>ja</strong> hilseily tai<br />
hyvin nopea vanheneminen, joka voi ilmetä liituuntumisena. Näitä ongelmia voi<br />
aiheuttaa esimerkiksi maalissa olevien biosidien muuttuminen siten, että maalin<br />
34
Change language