Puupinnoille soveltuvien ulkomaalien testaus ja vertailu - Theseus
Puupinnoille soveltuvien ulkomaalien testaus ja vertailu - Theseus Puupinnoille soveltuvien ulkomaalien testaus ja vertailu - Theseus
Keittomaalilla maalattavan pinnan tulee olla vettä imevä. Tästä syystä keittomaalilla ei voida suorittaa huoltomaalausta esimerkiksi lateksimaalin päälle. Käytännössä keittomaalilla voidaan maalata vain aiemmin keittomaalilla maalattua pintaa tai uutta sahapintaista puuta. [7, s. 601.] Maalipinta kuivuu, kun maalissa oleva vesi haihtuu, eli keittomaali on fysikaalisesti kuivuva maali. Yksi valmiin maalipinnan olennaisista ominaisuuksista on huokoisuus. Vesi imeytyy maalipinnan läpi puuhun, mutta puu pääsee myös kuivumaan maalipinnan kautta eikä kosteus jää sen alle loukkuun. Tästä johtuen keittomaalilla voidaan maalata jopa hieman kosteaa puuta aiheuttamatta vahinkoa. Keittomaali ei suojaa puuta kuivumisen aiheuttamalta halkeilulta, mutta UV-säteilyltä se suojaa alustaansa. [7, s. 600; 18, s. 17.] Koska keittomaalilla pintaan ei synny varsinaista kalvoa, ei se myöskään lähde repeillen irti vanhetessaan. Keittomaali kauhtuu eli kuluu hiljalleen pois. [7, s. 602.] Tässä insinöörityössä tutkittavat punamultamaalit ovat Tranemo Punamultamaali (Teknos), Falu Punamultamaali (Tikkurila) sekä Isännän Punamulta (Joulemaalit). 7.2.2 Pellavaöljymaali Pellavaöljymaalia on Suomessa käytetty laudoitettujen julkisivujen maalauksessa 1700-luvulta alkaen. Keitetty pellavaöljy eli vernissa toimii maalin sideaineena. Perinteisissä öljymaaleissa ei käytetty liuotinta, mutta nykyajan maaleissa liuotteena käytetään yleensä lakkabensiiniä. [7, s. 614, 621 – 622.] Aiemmin pellavaöljymaalissa käytettiin pigmenttinä lyijyvalkoista, joka paransi maalin ominaisuuksia. Lyijyvalkoinen muodosti öljyn ainesosien kanssa ”lyijysaippuaa”, jonka avulla pellavaöljymaalille saatiin erittäin hyvä peittokyky ja tarttuvuus alustaan. Maalikalvosta saatiin joustava ja sen säänkesto parani. Koska lyijyvalkoinen on erittäin myrkyllinen aine, on se nyttemmin korvattu titaanidioksidilla ja sinkkivalkoisella. [20.] 26
Pellavaöljymaalilla maalattavan pinnan tulee olla täysin kuiva. Maali muodostaa kuivuessaan tiiviin kalvon puun pinnalle, jolloin puuhun jäänyt kosteus ei pääse poistumaan. [8, s. 19.] Pellavaöljymaali kuivuu hapettumalla, ja kuivuminen tapahtuu hitaasti. Levitettäessä maalattavalle pinnalle pellavaöljymaali tunkeutuu hyvin alustan koloihin pienen molekyylikokonsa ansiosta. Kun maali on levitetty ja liuote on haihtunut pois, pellavaöljy hapettuu reagoidessaan ilman hapen kanssa. Koska pellavaöljy sitoo happea itseensä, maalikalvo turpoaa hapettumisen seurauksena. Pieniin koloihin tunkeutuneen maalin turpoaminen johtaa erinomaiseen tartuntaan. Tilavuuden kasvu voi aiheuttaa myös maalikalvon rypistymistä, mikäli on maalattu liian paksu kerros. Kuivuminen on huomattavasti hitaampaa paksussa maalikerroksessa kuin ohuessa, sillä kuivuminen alkaa maalikalvon pinnasta ja etenee hitaasti kohti alustaa. Näiden seikkojen vuoksi öljymaalilla tulisi maalata hyvin ohuita kerroksia ja hangata maali tiukasti alustaan. [3, s. 51 – 52; 7, s. 622 – 624, 637; 18, s. 18.] Öljymaalilla voidaan suorittaa uudelleenmaalaus esimerkiksi lateksimaalien päälle. Koska pellavaöljymaali ei kutistu kuivuessaan vaan turpoaa, se ei revi alla olevaa maalikerrosta irti. Maalikalvon turpoaminen tulee huomioida myös pellavaöljymaalilla maalattaessa useita kerroksia. Mikäli alempi kerros ei ole ehtinyt kuivua ennen päällemaalausta, kuivuu pintakerros ensiksi. Kun pohjamaali viimein kuivuu, se turpoaa ja repii jo kuivunutta pintamaalia. [7, s. 624, 627.] Pellavaöljymaalipinta muodostuu ajan kanssa kovaksi ja joustamattomaksi, ja sillä on tapana liituuntua. Vanhetessaan maalipinta lohkeilee pieniksi paloiksi ja muuttuu hengittäväksi. [3, s. 51 – 52, 7, s. 629.] Tässä työssä tutkittavat pellavaöljymaalit ovat Fasad Pellavaöljymaali (Teknos), Lin Pellavaöljymaali (Tikkurila) sekä Uula Pellavaöljymaali (Uulatuote). 27
- Page 1 and 2: Metropolia Ammattikorkeakoulu Mater
- Page 3 and 4: Helsinki Metropolia University of A
- Page 5 and 6: 7.2.2 Pellavaöljymaali 26 7.2.3 Pe
- Page 7 and 8: 18.9 Vertailu pisteytysmenetelmien
- Page 9 and 10: 2 Rakennusfysiikkaa 2.1 Puurunkoise
- Page 11 and 12: 2.2 Puun julkisivumaalauksen tavoit
- Page 13 and 14: Kuva 3. Puun poikkileikkauskuva. [9
- Page 15 and 16: sillä lämmin ilma pystyy sitomaan
- Page 17 and 18: Kuva 4. Ilmansuunnan vaikutus julki
- Page 19 and 20: UV-säteily vaikuttaa myös puun pi
- Page 21 and 22: Julkisivuverhouksen kannalta suurin
- Page 23 and 24: 6.3 Pigmentit Pigmentit antavat maa
- Page 25: 7 Maalityypit 7.1 Maalien jaottelu
- Page 29 and 30: Uuteen öljymaalikalvoon verrattuna
- Page 31 and 32: 8.2 Korkealaatuisten ja matalalaatu
- Page 33 and 34: 9 Tuoteseloste Maalin tuoteselostee
- Page 35 and 36: suojavaikutus heikkenee. Myös ilma
- Page 37 and 38: Kahden vuoden jälkeen vähiten hom
- Page 39 and 40: 12.3.1 Yhteenvetoa Taulukoissa 1 ja
- Page 41 and 42: 13 Maalipinnan ominaisuudet ja niid
- Page 43 and 44: kiilto jää alhaisemmaksi kuin tas
- Page 45 and 46: Testissä voidaan säätää halutt
- Page 47 and 48: RH p RH = * pRH100 (6) 100 Vähent
- Page 49 and 50: Kontaktikulmaan vaikuttavat nesteen
- Page 51 and 52: 15.2 Värisävy ja kiilto Värisäv
- Page 53 and 54: Ennen testiä koekappaleet punnitti
- Page 55 and 56: 15.7 Kontaktikulman mittaus Kuva 13
- Page 57 and 58: Taulukko 5. Saleston insinöörity
- Page 59 and 60: Taulukko 15. Hintatietojen pisteyty
- Page 61 and 62: Taulukko 18. Valmistajien ilmoittam
- Page 63 and 64: Taulukossa 21 on esitetty maalausj
- Page 65 and 66: Vedenimeytymisnopeus W lasketaan te
- Page 67 and 68: 0,14 0,12 0,10 0,08 0,06 0,04 0,02
- Page 69 and 70: Taulukko 28. Kiillon muutokset upot
- Page 71 and 72: (g) 30,0 28,0 26,0 24,0 22,0 20,0 1
- Page 73 and 74: Taulukossa 32 on esitetty maalausj
- Page 75 and 76: Taulukko 34. Kiillon muutokset jä
Pellavaöljymaalilla maalattavan pinnan tulee olla täysin kuiva. Maali muodostaa<br />
kuivuessaan tiiviin kalvon puun pinnalle, jolloin puuhun jäänyt kosteus ei pääse<br />
poistumaan. [8, s. 19.]<br />
Pellavaöljymaali kuivuu hapettumalla, <strong>ja</strong> kuivuminen tapahtuu hitaasti. Levitettäessä<br />
maalattavalle pinnalle pellavaöljymaali tunkeutuu hyvin alustan koloihin pienen<br />
molekyylikokonsa ansiosta. Kun maali on levitetty <strong>ja</strong> liuote on haihtunut pois,<br />
pellavaöljy hapettuu reagoidessaan ilman hapen kanssa. Koska pellavaöljy sitoo happea<br />
itseensä, maalikalvo turpoaa hapettumisen seurauksena. Pieniin koloihin tunkeutuneen<br />
maalin turpoaminen johtaa erinomaiseen tartuntaan. Tilavuuden kasvu voi aiheuttaa<br />
myös maalikalvon rypistymistä, mikäli on maalattu liian paksu kerros. Kuivuminen on<br />
huomattavasti hitaampaa paksussa maalikerroksessa kuin ohuessa, sillä kuivuminen<br />
alkaa maalikalvon pinnasta <strong>ja</strong> etenee hitaasti kohti alustaa. Näiden seikkojen vuoksi<br />
öljymaalilla tulisi maalata hyvin ohuita kerroksia <strong>ja</strong> hangata maali tiukasti alustaan.<br />
[3, s. 51 – 52; 7, s. 622 – 624, 637; 18, s. 18.]<br />
Öljymaalilla voidaan suorittaa uudelleenmaalaus esimerkiksi lateksimaalien päälle.<br />
Koska pellavaöljymaali ei kutistu kuivuessaan vaan turpoaa, se ei revi alla olevaa<br />
maalikerrosta irti. Maalikalvon turpoaminen tulee huomioida myös pellavaöljymaalilla<br />
maalattaessa useita kerroksia. Mikäli alempi kerros ei ole ehtinyt kuivua ennen<br />
päällemaalausta, kuivuu pintakerros ensiksi. Kun poh<strong>ja</strong>maali viimein kuivuu, se turpoaa<br />
<strong>ja</strong> repii jo kuivunutta pintamaalia. [7, s. 624, 627.]<br />
Pellavaöljymaalipinta muodostuu a<strong>ja</strong>n kanssa kovaksi <strong>ja</strong> joustamattomaksi, <strong>ja</strong> sillä on<br />
tapana liituuntua. Vanhetessaan maalipinta lohkeilee pieniksi paloiksi <strong>ja</strong> muuttuu<br />
hengittäväksi. [3, s. 51 – 52, 7, s. 629.]<br />
Tässä työssä tutkittavat pellavaöljymaalit ovat Fasad Pellavaöljymaali (Teknos), Lin<br />
Pellavaöljymaali (Tikkurila) sekä Uula Pellavaöljymaali (Uulatuote).<br />
27